Takaisin edelliselle sivulle

Palveluseteli tuo vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseen

Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja. Sen avulla asiakas voi hankkia tarvitsemansa palvelun Lapin hyvinvointialueen hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta. Uutena palvelusetelituotteena Lapin hyvinvointialueella on lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen.

Mikä on palveluseteli?

Palveluseteli on Lapin hyvinvointialueen myöntämä palvelun järjestämistapa, jolla asiakas voi hankkia hänelle myönnetyn sosiaali- tai terveyspalvelun hyvinvointialueen hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluseteli on vaihtoehto hyvinvointialueen itse järjestämälle palvelulle.

Mihin palveluseteliä voi käyttää?

Palvelusetelillä voidaan hankkia esimerkiksi:

• kotihoidon palveluja
• ikääntyneiden asumispalveluja
• omaishoitajan vapaan aikaista hoitoa
• tukipalveluja
• lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista.

Miten palvelusetelin voi saada?

Palvelusetelin myöntäminen perustuu aina asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Palvelutarpeen arviointi käynnistyy ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin, asiakasohjaukseen tai omaishoidon palveluihin.

Hyvinvointialueen ammattilainen arvioi asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeen sekä tekee päätöksen palvelun järjestämisestä. Jos palveluseteli on asiakkaan tilanteeseen sopiva tapa järjestää palvelu, hänelle voidaan myöntää palveluseteli.

Lapin hyvinvointialueen hyväksymät palvelusetelituottajat löytyvät Parasta palvelua -verkkopalvelusta: parastapalvelua.fi

Uusi palveluseteli lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen

Lapin hyvinvointialueella on otettu käyttöön palveluseteli lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen on määräaikainen palvelu, jonka tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä ja kotona asumista sekä edistää omaishoitajien jaksamista. Palvelu sisältää asiakkaan tarvitseman hoivan ja huolenpidon, ateriat sekä muut asumista tukevat palvelut hoitojakson aikana.

Palvelusetelillä voidaan hankkia hoitojaksoja yksityisiltä palveluntuottajilta, jotka on hyväksytty palveluntuottajiksi Lapin hyvinvointialueella.

Lapin hyvinvointialueella on käytössä kaksi lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituotetta:

• Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen omaishoidon tuen lakisääteisen vapaan järjestämiseksi, jota myönnetään kolme vuorokautta kuukaudessa.
• Muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, jota myönnetään asiakkaan palvelutarpeen mukaan.

Mitä lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli maksaa asiakkaalle?

Palveluseteli kattaa osan palvelun kustannuksista. Asiakkaan maksettavaksi jää omavastuuosuus, joka on tasasuuruinen ja määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.

Vuonna 2026 omavastuuosuudet ovat:

• Omaishoidon tuen vapaan aikainen hoito: 13,70 euroa/vuorokausi
• Muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen: 42,50 euroa/vuorokausi

Lisätietoja

Lisätietoja saat Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilta lapha.fi/palveluseteli sekä Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen asiakas- ja palveluohjauksesta.

Lisätietoa palvelusetelistä ja sen käytöstä sosiaali- ja terveyspalveluissa löytyy myös  Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta Palveluseteli ja suomi.fi-sivuilta Palvelusetelin käyttäminen hoitopaikan valinnassa

Takaisin edelliselle sivulle

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on vakava ja usein piiloon jäävä ilmiö yhteiskunnassamme. Sillä tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai laiminlyöntiä, joka vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. 

Kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi oikeuksien rajoittamisena, loukkaavana kohteluna tai ihmisarvoa alentavana toimintana. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, digitaalista tai liittyä kulttuuriin tai uskontoon. Se voi olla myös seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä tai hoidon laiminlyöntiä. 

Ikääntyneet ovat usein haavoittuvassa asemassa: toimintakyky voi olla heikentynyt ja arjessa ollaan riippuvaisia läheisistä. Tämä voi altistaa kaltoinkohtelulle. 

Miten tunnistaa ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta?  

Väkivallan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Ikääntynyt ei välttämättä kerro tilanteestaan – häpeä, syyllisyys tai pelko voivat estää puhumisen. Muistisairaus tai heikentynyt toimintakyky voi myös vaikeuttaa tilanteen ymmärtämistä. 

Seuraavat kysymykset voivat auttaa tilanteen tunnistamisessa:  

• Oletko lakannut tapaamasta ystäviäsi ja sukulaisiasi? 
• Määräileekö läheisesi sinua tai kontrolloiko hän tekemisiäsi, kuten liikkumistasi tai rahankäyttöäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko olosi turvattomaksi hänen läsnäollessaan? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää läheistäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko turvattomuutta, kun läheisesi on paikalla? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää häntä? 
• Käyttääkö läheisesi sinun rahojasi ilman lupaasi tai vahingoittaako hän sinun omaisuuttasi? 

Väkivallan mahdollisia merkkejä 

Fyysisiä merkkejä voivat olla: 

• eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat ja vammat 
• toistuvat selittämättömät vammat.

Vaikeammin tunnistettavia merkkejä: 

• hoitamattomuus, aliravitsemus tai kuivuminen 
• lääkitykseen liittyvät ongelmat 
• toistuva hakeutuminen palveluihin tai niiden välttely 
• selittämättömät maksuvaikeudet.

Myös käyttäytymisen muutokset voivat kertoa kaltoinkohtelusta: 

• pelokkuus, arkuus tai vetäytyminen 
• masentuneisuus, itkuisuus 
• aggressiivisuus 
• itsetuhoiset ajatukset tai puhe.

Väkivalta heikentää ikääntyneen toimintakykyä, pahentaa sairauksia ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta muihin ihmisiin. 

Usein väkivallan tekijä on läheinen henkilö, johon liittyy vahva tunneside – esimerkiksi puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. 

Mistä saa apua? 

Puhu luotettavalle henkilölle. Yhdessä voi keksiä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. 

Hae ammattiapua esimerkiksi terveyskeskuksesta. 

Turvallisuuden vanhuuden puolesta – Suvanto ry tarjoaa apua ja tukea ikääntyneille ja heidän läheisilleen. 

Turvakotiin voi hakeutua myös ikääntynyt. Ikä, vamma tai toimintarajoite ei estä avun saamista.  

Lapin ensi- ja turvakoti, Kairatie 75 D, ovi 2 Rovaniemi, puh. 040 584 0021 (avoinna ympäri vuorokauden) 

Hätätilanteessa soita aina 112.  

Miksi asiasta on tärkeää puhua? 

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on alitutkittu ja usein piiloon jäävä ilmiö. Se ei näy tilastoissa koko laajuudessaan, koska moni ei kerro kokemuksistaan. 

Siksi on tärkeää, että: 

• läheiset uskaltavat kysyä ja huomata muutoksia 
• ammattilaiset ottavat asian puheeksi 
• väkivaltaan puututaan ajoissa. 

15.6. vietetään ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Katso myös video:

Taloudellinen väkivalta ja rahapelaaminen