Takaisin edelliselle sivulle

Ylitornion terveysasemalla asiointi muuttuu

Terveysasemalla kehitetään avovastaanoton palveluja ja tämä tuo mukanaan muutoksia vastaanotolla asiointiin 27.6.2025 alkaen. Muutoksia on terveysaseman aukioloajoissa ja puhelinpalvelussa.

Terveysaseman ja puhelinpalvelun uudet aukioloajat

• arkisin ma-to klo 8–16 
• perjantaisin sekä arkipyhiä edeltävänä päivänä klo 8–15 

Puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Aika vastaanotolle tulee varata aina etukäteen soittamalla. 

Alueet ovat samat kuin ennenkin. 

Soita 

• 1. alueen puhelinpalvelu 016 860 4231 
• 2. alueen puhelinpalvelu 016 860 4232 
• 3. alueen puhelinpalvelu 016 860 4233 
• Toimisto 016 860 4230 

Sinulle soitetaan takaisin saman päivän aikana. Puhelinpalvelussa voit valita, onko asiasi 

1. Kiireetön eli kiireetön ajanvaraus vastaanotolle, esimerkiksi pitkäaikaissairauden kontrolliin
2. Kiireellinen eli asiasi tarvitsee hoitoa 1–3 päivän sisällä 
3. Toimisto eli reseptiasiat, laboratorion ja röntgenin ajanvaraus, potilasasiakirjat ja taksikeskusasiat 

Suosittelemme hoitamaan kiireettömät asiat klo 10 jälkeen. 

Varatulle ajalle saapuessa ei tarvitse ilmoittautua.

Terveysaseman toimisto palvelee arkisin ma–pe klo 8–14. 

Terveysaseman ollessa kiinni

Jos tarvitset ohjeita äkillisen sairastumisen tai tapaturman hoidossa, tai harkitset lähtöä päivystykseen, niin ole yhteydessä päivystysapuun numeroon 116 117. Muuten ole yhteydessä terveysasemalle seuraavana arkipäivänä. Hätätilanteessa soita aina 112.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä

Kuva: Lapin materiaalipankki.

Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.

Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.

– Monilla on varmasti mielikuva, että arviointimenettely tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueen yhdistämistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Mutta arviointimenettely ei ole sama asia kuin aluejakoselvitys, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela rauhoittelee.

Käytännön työ alkaa syksyllä, ja tavoite on, että ensi kesään mennessä ministeriöiden ja hyvinvointialueen yhteinen arviointiryhmä toimittaa toimenpide-ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Mahdollinen aluejakoselvitys on erillinen prosessinsa, jota ministeriö voi harkita, jos se ei katso joko toimenpide-ehdotuksia tai niiden toimeenpanoa riittäväksi.

Toimivat palvelut, mutta kattamattomat alijäämät

Valtio voi käynnistää arviointimenettelyn joko taloudellisista tai toiminnallisista syistä. Lapin osalta syynä on, että vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut alle 80 prosenttia ja laskennallinen lainanhoitokate alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin. Lisäksi Lapille on myönnetty lainanottovaltuutta.

Toiminnallisia syitä voisivat olla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, laadun, turvallisuuden tai henkilöstön riittävyyden vaarantuminen.

– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, Jokela kertoo.

– Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on linjannut joulukuussa, että jos arviointimenettelyyn joudutaan, se johtuu taloudesta eikä lappilaisten palvelujen vaarantamisesta. Lappi pyrkii kattamaan alkuvuosien alijäämät vasta vuoteen 2030 mennessä, kun lain mukaan ne pitäisi kattaa jo viimeistään vuonna 2026. Näiden linjausten takana on edelleen helppo seistä, Peisa toteaa.

– On tullut varsin selväksi, että valtiovalta ei ole valmis antamaan näin pitkää lisäaikaa alkuvuosina kertyneiden isojen alijäämien kattamiseen muuten kuin arviointimenettelyn kautta, Jokela toteaa.
Lappi on niin sanottu sirpalealue, jossa ei ole taustalla laajoja kuntayhtymiä. Siksi toiminnan yhteensovittaminen, muutokset ja niistä saatavat taloushyödyt ottavat aikansa.

Siirtymätasauksen poistaminen korjaisi talouden

Hyvinvointialue on jo pitkään kritisoinut niin sanottua siirtymätasausta ja vaatinut rahoituslain uudistamista. Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa vuosittain noin 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.

Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että lakisääteisessä aikataulussa vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

– Tämä tavoite on edelleen realistinen, arvioi Jokela.

– Koemme, että Lapin erityisolosuhteet on huomioitu rahoituksessa huonosti, Timo Peisa toteaa.

Peisa nostaa esimerkiksi Lapin hyvin voimakkaan riippuvuuden julkisista palveluista. Käytännössä yksityisiä palveluita ei ole käytettävissä laajoilla alueilla.

Muut arviointimenettelyyn osallistuvat hyvinvointialueet ovat Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa.

– Kaikilla kolmella arvioinnissa olevalla hyvinvointialueella siirtymätasaus on merkittävä syy alijäämiin. Kyllä sekin kertoo selkeästä rakenteellisesta rahoitusongelmasta, Jokela toteaa.

Arviointimenettelystä hyvinvointialuelaissa

Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei ole kattanut alijäämiään vuoteen 2026 mennessä, jos vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin, jos laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai jos hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuus tai valtion lisärahoitusta.

Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeävät jäsenet. Valtiovarainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Arviointiryhmä tekee ehdotuksen talouden tervehdyttämiseksi sekä palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän on käsiteltävä myös ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta eli käytännössä ehdotus yhdistämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.

Aluevaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava aluevaltuuston toimenpidepäätösten pohjalta. Hyvinvointialue raportoi toimenpiteistä neljännesvuosittain ja toimittaa valtiovarainministeriölle selvityksen toimenpiteiden toteutumisesta tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö voi päättää aluejakoselvittäjän asettamisesta joko toimenpide-ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten pohjalta tai jos toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti.

Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen viranomaiset saavat tehdä merkittäviä ja pitkäaikaisia talouspäätöksiä tai toimenpide-ehdotuksien vastaisia päätöksiä vain, jos se on välttämätöntä tai kiireellistä.
 
Lue valtiovarainministeriön tiedote: Hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella
 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta

Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. 

Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja

Aluehallitus valitsi henkilöstöjaoston puheenjohtajaksi SDP:n Sari Auvisen ja varapuheenjohtajaksi keskustan Pekka Rainion. Muut jäsenet ovat Helena Kaikkonen-Tiensuu, Antti Kerkelä, Maria-Riitta Mällinen, Annika Sipola ja Pertti Hemminki. Jäsenvalinnat ovat voimassa kaksi vuotta kuten aluehallituksen jäsenvalinnatkin.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi aluevaltuuston päätöksen aluehallituksen kokoonpanosta ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle 2025-2027. 

Nimettiin konserni- ja tilajaoston esittelijöiksi lakiasiainjohtaja Miikka Ruokamo ja tekninen johtaja Anne Korhonen, henkilöstöjaoston esittelijäksi henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen ja toimialajohtaja Miia Palo, yksilöasioiden jaoston esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, pelastus- ja valmiuslautakunnan esittelijöiksi pelastusjohtaja Markus Aarto ja johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila ja saamen kielen lautakunnan esittelijäksi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.

Nimettiin aluehallituksen edustajat lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnassa aluehallituksen edustaja on Raija Kerätär, pelastus- ja valmiuslautakunnassa Marja-Leena Laitinen, saamen kielen lautakunnassa Maria-Riitta Mällinen, nuorisovaltuustossa Jarmo Siivikko, vammaisneuvostossa Tuomas Koskiniemi ja vanhusneuvostossa Antti Liikkanen. 

Nimettiin hyvinvointialueen ehdokkaita jäseniksi ja varajäseniksi yhtiöiden hallituksiin. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi esitetään Terhi Heikkilää ja jäseniksi Nina Niittyvuopiota ja Matti Henttusta. LapIT Oy:n varapuheenjohtajaksi esitetään Laura Laksoa. Lappica Oy:n puheenjohtajaksi esitetään Raija Kerätärtä ja jäseniksi Kimmo Suopajärveä ja Akseli Erkkilää. Meri-Lapin kuntapalvelut Oy:n jäseneksi esitetään Jani Kalasniemeä, Pohjois-Lapin Ruoka Oy:n jäseneksi Karoliina Harjuojaa ja Pellon Serviisi Oy:n jäseneksi Jonna Pekkalaa. Oulunkaaren Työterveys Oy:n jäseneksi esitetään Helvi Hamaria ja Muonion Ruoka- ja Siivouspalvelut Oy:n jäseneksi Sannukka Martikaista. Tervia Logistiikka Oy:n jäseniksi esitetään Maarit Alalahtea ja Minna Muukkosta.

Valittiin NordLab hyvinvointiyhtymän yhtymäkokousedustajiksi Outi Rämö, Heli Trög ja Miikka Alajääskö.

Nimettiin Susanna Viitala, Viivi Järvelä, Pekka Rainio ja Terje Juutilainen ehdokkaiksi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan eli Tervian hallintoneuvostoon.

Nimettiin aluehallituksen kokouksiin osallistuvat viranhaltijat.

Hyväksyttiin työterveyspalveluja koskeva sopimus Lappica Oy:n kanssa.

Hyväksyttiin tukipalveluja koskevia nimikemuutoksia. Muutokset liittyvät päättyneisiin yt-neuvotteluihin ja koskevat 13 työntekijää. 

Merkittiin tiedoksi tammi-huhtikuun talousraportti. Tämänhetkisen tilipäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous jäisi tänä vuonna noin 22 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Hyväksyttiin aluehallituksen kokousaikataulu. Kokoukset ovat jatkossa pääsääntöisesti maanantaisin.

Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 7. huhtikuuta tekemät päätökset.

Lisätietoja:

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Seniorivastaanotto alkaa Vuotson koululla syksyllä 2025

Kuva/ Govva: Jarno Niemi

Seniorvuostáváldin álgá Vuohču skuvllas čakčat 2025

Seniorivastaanotto Vuotsossa

Sairaanhoitajan kiireetön seniorivastaanotto alkaa Vuotson koululla syksyllä 2025 joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Vastaanotto toimii ajanvarauksella.
Voit varata ajan soittamalla numerosta 040 194 6954 MA-TI klo 14.30-15.30 välisenä aikana.

Kiireellisissä asioissa ole yhteydessä Sopukkaan.

*******************************

Seniorvuostáváldin Vuohčus

Buohccedivššára hoahpuhis seniorvuostáváldin álgá Vuohču skuvllas čakčat 2025 juohke mánotbaji vuosttaš gaskavahko. Vuostáváldin doaibmá áigevárremiin.
Sáhtát várret áiggi telefovnnain nummiris 040 194 6954 MÁ-DI dmu 14.30-15.30.

Hohpolaš áššiin váldde oktavuođa Sopukkai.

Takaisin edelliselle sivulle

Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä

Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.

Norjan Bodøssä 10.–12.6.2025 järjestetty Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiä eri Pohjoismaista. Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnan voimavarana, kehittää kansallista ja pohjoismaista senioripolitiikkaa sekä rakentaa uusia yhteistyöverkostoja.

Suomesta konferenssiin osallistui kahdeksan hengen delegaatio, johon kuului edustajia Lapin hyvinvointialueen, Tornion ja Rovaniemen vanhusneuvostoista sekä asiantuntijoita hyvinvointialueelta ja Lapin yliopistosta. Mukana olivat muun muassa Jorma Winter ja Yrjö Perkkiö Lapin hyvinvointialueelta, Olavi Stoor Torniosta sekä professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.

Ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä

Konferenssin avajaisissa nautittiin viulumusiikista, joka kuljetti kuulijat englantilaisesta barokista norjalaiseen kansanmusiikkiin. Tapahtuma oli alun perin suunniteltu englanninkieliseksi, mutta järjestäjät olivat onnistuneet hankkimaan tulkit, jotka mahdollistivat viestinnän suomeksi ja norjaksi.

Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja senioripolitiikasta, tutkimuksesta ja käytännön esimerkeistä. Osallistujat pitivät erityisen arvokkaina epävirallisia keskusteluja, joissa jaettiin ideoita tulevaisuuden yhteisistä projekteista. 

"Meillä kaikilla mailla on samansuuntaisia haasteita, ja yhdessä keskustelemalla voimme löytää hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja", todettiin Suomen delegaation kesken.

Konferenssin päätteeksi julkaistiin julkilausuma, jossa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehdotuksiin sisältyivät muun muassa:

• Yhdenvertaisten julkisten palvelujen takaaminen kaikille
• Analogisten palvelujen säilyttäminen tarpeen mukaan
• Digitaitojen koulutuksen tukeminen järjestöjen kautta
• Maksuton yksilöohjaus digitaitojen oppimisessa
• Puhelinpalvelu ikäihmisille digitaalisten palvelujen tueksi

Näiden lisäksi ikäihmisten vapaaehtoistyön tekeminen, ylisukupolvisuuden edistäminen sekä saamelaisalueen yhteisöllisyydestä oppiminen nostettiin tärkeiksi asioiksi, joita tulee edistää yhdessä.

Konferenssille toivotaan jatkuvuutta, ja suunnitteilla on työryhmän perustaminen, jossa on edustajia jokaisesta osallistujamaasta. Työryhmä veisi eteenpäin seuraavan tapaamisen suunnittelua ja varmistaisi, että ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä myös tulevaisuudessa.

Kuvassa Suomen delegaatio vasemmalta oikealle: Pia Yliräisänen-Seppänen, Jorma Winter, Anne Luiro, Olavi Stoor, Yrjö Perkkiö, Matti Selin, Jenny Järvinen ja Päivi Rasi-Heikkinen.