Takaisin edelliselle sivulle

Sosiaalihuollon uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto alkaa Lapin hyvinvointialueella joulukuussa

Lapin hyvinvointialue ottaa joulukuussa 2025 käyttöön uuden, yhtenäisen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään, Saga Sosiaalihuollon. Uudistus korvaa vaiheittain 17 sosiaalihuollon erillistä järjestelmää sekä yhdeksän kuraattorien käyttämää järjestelmää. 

Saga Sosiaalihuollon käyttöönotto on ensimmäinen uuden järjestelmän käyttöönotto Lapin hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeessa. 

– Tämä on todella odotettu ja merkittävä kehitysaskel sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Sosiaalipalveluissa siirrytään vaiheittain 17 asiakastietojärjestelmästä yhteen, mikä helpottaa sosiaalipalvelujen henkilöstön työtä, asiakastietojen hallintaa, raportointia ja tiedolla johtamista, kertoo sosiaalijohtaja Liisa Niiranen. 

– Tietojärjestelmä ja ICT-kustannusten näkökulmasta tämä tulee myös omalta osaltaan hillitsemään niiden kasvua ja yksinkertaistamaan nykyisten järjestelmien ylläpidettävyyttä, toteaa tietohallintojohtaja Mikko Päkkilä.

Ensimmäinen käyttöönotto toteutetaan joulukuussa 2025 

Käyttöönotto toteutetaan kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe on joulukuussa 2025, jolloin noin 200 ammattilaista siirtyy käyttämään Sagaa. Muutos koskee Tervolan, Keminmaan, Ylitornion ja Enontekiön sosiaalipalveluja, kuraattorien yksilöasiakkuuksia sekä Pelkosenniemen ja Savukosken kotihoitoa ja asumisyksiköitä. 

Helmikuussa 2026 käyttöönotto laajenee koko Lapin alueelle noin 800 ammattilaiselle. Samalla sosiaalihuollon laskutus siirtyy osittain Sagaan ja käyttöön tulee koko Lapin kattava sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu. Vuoden 2026 aikana Saga laajenee kaikkiin sosiaalihuollon omiin yksiköihin ja mahdollistaa myös yksityisten palveluntuottajien liittymisen Kanta-palveluihin sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttäjiksi. 

Kanta-palvelut tulevat käyttöön vaiheittain 

Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto tuo sosiaalihuollon tiedot vaiheittain valtakunnalliseen Kanta-palveluun. Asiakastietolain mukaan kaikkien sosiaalihuollon tietojen tulee tallentua Kannan Asiakastietovarantoon viimeistään 1.9.2026. 

Saga mahdollistaa ammattilaisille pääsyn Kannan arkistoituihin asiakirjoihin ja kevään aikana käyttöön tuleva Kanta Informointi -toiminnallisuus laajentaa näkyvyyttä myös muiden hyvinvointialueiden tallentamiin tietoihin asiakkaan luvalla. Jatkossa tietojen saatavuus laajenee myös sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.  

Vanhoista järjestelmistä luopuminen keventää kustannuksia 

Hyvinvointialue on valmistautunut käyttöönottoon pitkään. Hankintapäätös tehtiin vuonna 2023, ja käyttöönottohanke alkoi elokuussa 2024. Ammattilaisille on järjestetty koulutuksia kirjaamisesta ja Kanta-palveluista ja Sagan käyttäjäkoulutukset käynnistyvät marraskuussa 2025. Koulutukset ja asiakkuuksien siirrot vievät työaikaa, joten muutos voi hetkellisesti vaikuttaa asiakaspalveluun.  

Maaliskuun 2026 alusta uudet tiedot kirjataan yksinomaan Sagaan, ja vanhojen järjestelmien asiakkuudet siirretään sinne vaiheittain. Kun siirrot saadaan valmiiksi, vanhat järjestelmät poistuvat käytöstä, mikä tuo merkittävät taloudelliset säästöt. 

Asiakkaille näkyviä muutoksia joulukuusta 2025 alkaen  

Asiakkaille muutos näkyy erityisesti OmaKanta-palvelussa. Joulukuusta 2025 alkaen sinne alkaa tulla sosiaalipalvelujen asiakirjoja niiltä alueilta, joissa Saga otetaan käyttöön. Ensimmäisenä näkyvät asiakkuuden siirtopäätökset, ja muut asiakirjat tulevat vaiheittain. Voimassa oleviin päätöksiin tai palveluihin muutos ei vaikuta.  

Miten toimin asiakkaana, jos asiakastietoja ei näy OmaKannassa tai niissä on virheitä?  

Jos asiakastiedot eivät näy OmaKannassa kesään 2026 mennessä tai tiedoissa on virheitä, asiakas voi olla yhteydessä omaan työntekijäänsä. Tietoja voidaan viivästää laillisin perustein tai ne voivat kuulua palveluihin, jotka eivät vielä siirry OmaKantaan. Ympärivuorokautisen asumisen ja kotihoidon osalta käyttöönotto etenee vaiheittain vähintään vuoden 2026 loppuun saakka. Näiden palvelujen tarkemmista aikatauluista tiedotetaan erikseen. 

OmaKantaan kuulumattomat asiakirjat ovat edelleen asiakkaan pyynnöstä saatavilla. Virheet korjataan ottamalla yhteys asiakirjan laatineeseen työntekijään tai tekemällä korjauspyyntö Lapin hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti. 

Takaisin edelliselle sivulle

Robotiikka tukee hyvinvointialueiden uudistumista ja helpottaa arkea

Lapin keskussairaalan sairaala-apteekin varastorobotti. Kuva: Jarno Niemi.

Suomen hyvinvointialueet elävät murroksessa, jossa kasvava palvelutarve ja rajalliset resurssit haastavat arjen toimintaa. Robotiikka tarjoaa konkreettisia ratkaisuja sekä asiakkaiden että ammattilaisten tueksi – esimerkiksi ikääntyneiden arjen helpottamiseen, henkilöstön kuormituksen keventämiseen ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseen.

Lapin hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinonen ja ICT-projektipäällikkö Nina Viiri kävivät Lapin Yliopiston järjestämässä Arctic RoboWelfare -seminaarissa 29.10.2025 puhumassa digitalisaation johtamisesta, jossa robotiikka on olennainen osa, ja esittelemässä Lapin hyvinvointialueen robotiikan kehittämistä.

– Robotiikka ei ole pelkästään teknologiaa tai keino säästää kustannuksia. Se on osa palvelujärjestelmän uudistamista, jossa asiakas, ammattilainen ja järjestelmä voivat toimia entistä paremmin yhdessä, toteaa Jaana Leinonen.

Myös kansalliset ja kansainväliset strategiat, kuten sosiaali- ja terveysministeriön sote-digitalisaatiostrategia 2023–2025, korostavat digitalisaation merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Robotiikka on keskeinen osa tätä kehitystä – erityisesti ennaltaehkäisevän tuen, työn automatisoinnin ja asiakasvuorovaikutuksen alueilla.

Hyvinvointialueiden strategioissa robotiikan potentiaali on tunnistettu, mutta sen käytännön hyödyntämisessä on vielä eroja. Taloudelliset rajoitteet ja muutosjohtamisen haasteet hidastavat edistymistä monin paikoin.

Lapin hyvinvointialueella hyödynnetään jo monenlaista robotiikkaa

Lapin paikkakunnilla robotiikkaa oli vaihtelevasti käytössä jo ennen hyvinvointialueen aloittamista. Kunnissa, joissa robotiikan käyttöönottoon panostettiin ja vastuuhenkilöillä oli riittävästi aikaa työhönsä, robotit saatiin tehokkaammin käyttöön ja niistä saavutettiin enemmän hyötyjä.

Nykyään Lapin hyvinvointialueella hyödynnetään laajasti robotiikkaa; esimerkiksi Evondos- ja Axitare-lääkeautomaatteja on käytössä jo sadoilla asiakkailla, ja niiden avulla on voitu vähentää käyntejä, parantaa lääkehoidon turvallisuutta ja tukea asiakkaiden itsenäistä elämää.

Robotiikkaa hyödynnetään myös Lapin keskussairaalan sairaala-apteekissa, jossa on käytössä keräilyvarastoautomaatti, antibioottirobotti ja hyllystöhissi. Ensin mainittu pystyy esimerkiksi inventoimaan sisällään olevat lääkepakkaukset, mikä vähentää ihmistyötä huomattavasti. Antibioottirobotti lisää huomattavasti käyttökuntoon saattamisen tehokkuutta ja hyllystöhissi vähentää askelia logistiikassa. 

Lisäksi robotiikkaa löytyy muun muassa puhtauspalveluista. Yhdistelmäkonerobotti pesee käytäviä Lapin keskussairaalassa ja Pulkamontien terveysasemalla, ja robotti-imurit hoitavat imuroinnin Lapin keskussairaalan pukuhuoneissa. Myös suojavaatteiden haku ja palautus on automatisoitu vaateautomaatilla.

– Proviisori Hannes Niinikoski Lapin keskussairaalan sairaala-apteekista on todennut, että automaatit ovat tietysti hyvä lisä ja tehostavat työntekoa, mutta liiallinen riippuvuus niistä voi myös vaikuttaa negatiivisesti organisaation resilienssiin. Joku varajärjestelmä pitää aina olla olemassa, mikäli automaatit eivät toimi, muistuttaa myös Viiri.

Onnistunut robotiikka vaatii suunnitelmallisuutta, kokeilun rohkeutta ja avointa viestintää

– Onnistunut robotiikan käyttöönotto edellyttää vahvaa johtamisosaamista, toimintarakenteiden ja prosessien uudistamista sekä toimintakulttuurin muutosta. Kehittämisen ytimessä on rohkeus kokeilla uutta – pilotoida, arvioida vaikutuksia ja oppia, sanoo Leinonen.

– Täytyy olla myös nimetyt vastuuhenkilöt, jotka ohjaavat ja kouluttavat henkilöstöä, sekä selkeää viestintää robotiikan hyödyistä ja rohkeutta kokeilla uusia pilotteja, jatkaa Viiri.

Robotiikka ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan se muuttaa työn sisältöä, rooleja ja asiakaskokemusta. Siksi on tärkeää tarkastella sen vaikutuksia monesta näkökulmasta – myös eettisesti ja sosiaalisesti.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden yhteiseksi tietohallintojohtajaksi valittiin Mikko Päkkilä

Mikko Päkkilä (kuva Miika Hämäläinen, 2022)

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden yhteiseen tietohallintojohtajan virkaan on valittu Mikko Päkkilä. Filosofian maisteri, insinööri Mikko Päkkilä työskentelee tällä hetkellä Lapin hyvinvointialueen tietohallintojohtajana.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden aluehallitukset päättivät aiemmin tänä vuonna perustaa elokuusta alkaen yhteisen tietohallintojohtajan viran. Päätös vie merkittävästi eteenpäin suunnitelmaa pohjoisten hyvinvointialueiden yhteisestä tietohallinnosta. Seuraavana vaiheena on laajentaa yhteisiä virkoja koskemaan myös muuta tietohallinnon johtoa ja keskeisiä asiantuntijatehtäviä.

Päkkilän mukaan nyt on otettu ensimmäinen konkreettinen, mutta iso askel hyvinvointialueiden yhteistyössä.

– Tästä on hyvä jatkaa kohti yhteistä tavoitetta. Tietohallintojen ja digitaalisten palveluiden osalta tavoitteet ja tuotettavat palvelut on molemmissa organisaatioissa hyvin pitkälle samansisältöisiä, joten yhteistyömahdollisuuksia ja synergioita on saavutettavissa, Päkkilä toteaa.

Päkkilä kertoo ottavansa viran vastaan innostuneena.

– Tuleva tehtävä antaa mahdollisuuden olla mukana luomassa jotain uutta tulevaisuutta varten.

Lapin hyvinvointialueen toimialajohtaja Mikko Häikiön mukaan päätös yhteisestä tietohallinnosta avaa uusia mahdollisuuksia.

– Tämä on tärkeä avaus hyvinvointialueiden vapaaehtoiselle yhteistyölle. Yhteisellä tietohallinnolla pystymme tulevaisuudessa vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin: sekä toiminnallisiin haasteisiin että taloudellisiin.

Virka oli haettavana sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden henkilöstölle. Virkaan saapui määräaikaan mennessä kolme hakemusta. Kaikki kolme kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa haastateltiin.

Hallinnollisesti virka sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen konsernipalveluihin tietohallinnon palvelualueelle.

Valintapäätös Pohteen verkkosivuilla