Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia suun terveydenhuollon ajanvarauspalvelussa osassa Lapin hyvinvointialueen kuntia

Tiedote suun terveydenhuollon asiakkaille seuraavissa Lapin hyvinvointialueen kunnissa: Inari, Kemi, Keminmaa, Kemijärvi, Kolari, Pelkosenniemi, Posio, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio.

Hammashoidon ajanvarauksen tekstiviestimuistutukseen ei voi enää vastata tekstiviestillä. Jatkossa muun muassa varattujen aikojen muutokset ja peruutukset tulee tehdä puhelimitse tai paikan päällä hammashoitoloissa.

Sähköinen ajanvaraus Inarin, Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken suun terveydenhuollossa on tietojärjestelmämuutoksen vuoksi toistaiseksi poissa käytöstä. Pahoittelemme katkosta palvelussa ja tiedotamme mahdollisimman pian uudesta toimintatavasta.

Pahoittelemme mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa ja kiitämme ymmärryksestänne.

Takaisin edelliselle sivulle

DentViewPro-pilotti alkaa Lapissa yksiköissä, joissa on DentView-laite – osallistu pilottiin vastaanottokäyntisi yhteydessä!

DentView on suun terveydenhuollon omahoitojärjestelmä eli virtuaalikioski, joka tarjoaa interaktiivisen oppimistuokion esimerkiksi suun terveydenhuollon vastaanottoa odottaessa. VASA 2 -hankkeessa toteutettavaan DentView-pilottiin lisätään toukokuussa DentViewPro, joka on yksi DentView-virtuaalikioskin ominaisuuksista. Se antaa suun terveydenhuollon ammattilaiselle nopean kokonaiskuvan asiakkaan omahoitotottumuksista helpottaen vastaanoton yhteydessä tehtävää riskinarviota. 

Jotta DentViewPro-ominaisuutta voidaan hyödyntää, asiakkaan on käytävä ensin DentView-virtuaalikioskilla täyttämässä oman ikäryhmänsä interaktiivinen polku ennen vastaanottoaikaansa. Polun täyttämisen yhteydessä lapsi valitsee tunnistetiedoksi laitteelta mieluisan kuvan, aikuinen puolestaan kaksi numeroa. Näiden tunnistetietojen avulla ammattilainen voi nähdä asiakkaan antamat vastaukset. DentViewPro-järjestelmä koostaa ja tuottaa omahoitotottumukset kirjalliseksi raportiksi, josta ne on helppo kopioida potilastietojärjestelmään. Raportin tuloksista ammattilainen näkee ne omahoidon osa-alueet, joihin asiakkaan kanssa on tärkeä yhdessä paneutua.

Pilotin tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja saada DentView-virtuaalikioski vahvaksi osaksi vastaanottokäynnin prosessia. Laitteen toimiessa osana vastaanottokäynnin prosessia säästyy aikaa, mikä voi edistää lappilaisten hoitoon pääsyä. DentViewPro-pilotti alkaa toukokuussa 2024 ja kestää joulukuuhun 2024. DentView-virtuaalikioskit löytyvät Lapin hyvinvointialueen hammashoitoloista Rovaniemeltä Piekkarin Rakasta ja Kairasta sekä Sodankylän ja Ivalon hammashoitoloista. Virtuaalikioskia voi käyttää useilla eri kielillä – tällä hetkellä kielivalinnat ovat suomi, ruotsi, englanti, pohjoissaame, venäjä, arabia ja somali.

DentView-laitteen hyötyjä arvioidaan ja seurataan jatkuvasti. Jokainen virtuaalikioskia käyttävä asiakas vastaa polun lopussa kysymykseen siitä, kokeeko tämä saaneensa hyödyllistä informaatiota suunterveyteen liittyen. Henkilökunnalle on tarkoitus toteuttaa kysely loppuvuonna 2024. Käyttäjämäärät sekä arvioinnit kerätään vuosineljänneksittäin. Loka-joulukuussa 2023 laitteita käytti 1186 käyttäjää ja tammi-maaliskuussa 1307 käyttäjää. Loka-joulukuussa 2023 laitteet saivat asiakkailta arvioiksi 4,6 ja tammi-maaliskuussa 2024 4,5, kun arviointiasteikko oli 0–5. Tämän tiedon perusteella laitteen käyttäjät ovat kokeneet saaneensa hyödyllistä informaatiota oman suun terveyteen liittyen. Tästä on hyvä jatkaa – tervetuloa käyttämään DentView’ta lähimpään pilottiin osallistuvaan hammashoitolaan!

Sanni Peteri
suun terveydenhuollon erityisasiantuntija
sanni.peteri@poske.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa

Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

Jatkossa perusterveydenhuollon käyntimaksu on 23 euroa. Maksu peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on 31,60 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikan käyntimaksu on 46 euroa. 

Hammaslääkärin käyntimaksu on 14,60 euroa, suuhygienistin käyntimaksu on 11,30 euroa ja erikoishammaslääkärin käyntimaksu 21,50 euroa. 

Kuntoutuksen käyntimaksu on 12,80 euroa. Neuvonta ja apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. 

Neuvolat sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat maksuttomia. 

Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus on maksutonta. Muiden sosiaalipalvelujen maksuista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältäsi. 

Maksukatto 

Vuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä eli maksukatto on 762 euroa. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa huomioidaan kalenterivuoden (1.1.–31.12.) aikana käyttämiesi palvelujen asiakasmaksut. Jos maksujen yhteismäärä ylittää 762 euroa, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa katsotaan, milloin palvelu on saatu. Ei sen mukaan, mikä on laskun eräpäivä tai laskun maksupäivä. 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta on 56,70 euroa 1.1.2024 alkaen. Maksu peritään, jos jätät ennalta sovitun ajan perumatta tai jätät saapumatta sinulle varatulle ajalle ilman hyväksyttävää syytä. Maksu koskee myös laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä, lyhytaikaisia hoitoja ja asumispalvelupaikkoja sekä potilashotellia. Maksua ei peritä alle 18-vuotiailta. 

Maksuttomat palvelut 

Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. 

Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. Lapin hyvinvointialue arvioi asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluiden johto vastaamassa Pelkosenniemellä kuntalaisten kysymyksiin

Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat.

Asukkailta saaduista vastauksista ja käydyistä keskusteluista tunnistettiin, kuinka eri tavalla pienet asiointialueet toimivat verrattuna suuriin yksiköihin ja alueisiin. Toimintatavat ja -logiikat ovat erilaisia, jolloin tavat tuottaa palveluita tulee räätälöidä tarkemmin.

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon

Jalkautumisen antoi myös paikallisille asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Pienet asiointialueet jäävät helposti suurempien varjoon päätöksenteossa, eikä aina ole edes tietoa siitä, kuinka kaikki palvelut toimivat, joten jalkautumisen ansiosta saatiin paljon käyttökelpoista materiaalia palveluiden räätälöintiä varten.

Hyvinvointialueella on käytössään paljon numeerista tietoa, mutta jokapäiväinen työ ja palvelut saattavat helposti kadota pelkkien numeroiden alle. Nyt saatiin kerättyä paljon kokemuspohjaista tietoa, jota aiemmin ei ole sellaisenaan ollut käytettävissä. Jalkautuessa saatiin tavoitettua ihmisiä eri tavalla kuin pelkällä internet-kyselyllä. Kohtaamiset olivat asukasraateja ja -tilaisuuksia toteuttaneiden mielestä hyvin antoisia ja avartavia.

Palveluihin ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä

Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä heille tarjolla oleviin palveluihin ja niiden toivotaan jatkossakin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Aina on kuitenkin mahdollisuus parantaa. Yhtenä selkeänä haasteena nähtiin ison organisaation tiedottaminen. Ennen tiedot löytyivät helposti, mutta nyt niitä on ollut haasteellista löytää. Tiedonkulkua tulisi myös parantaa sidosryhmien ja erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Näin voitaisiin välttää tulevaisuudessa tietojen katoaminen ja osattaisiin puolin ja toisin ohjata asukkaita oikeiden palvelujen piiriin.

Henkilöstö kehittämisen etulinjassa

Tilaisuuksien konkreettisena etuna on, että pienempiä epäkohtia ja kehitysideoita voidaan alkaa toteuttaa ja korjata nopeasti. Tämä nousi esille myös samaan aikaan järjestetyissä henkilöstön työpajoissa, joissa henkilöstö sai miettiä osaamisen kehittämistä, johtamista, lähi- ja keskitettyjen palveluiden mahdollisuuksia sekä testata käytännön ratkaisuja case-esimerkin muodossa. Henkilöstölle suurta kiitosta tuleekin siitä, kuinka paljon kehittämistyötä on tehty jo paikallisesti niin ennen kuin jälkeenkin hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhdessä työstäessä toiminnan kehittyminen voi jatkua, ja myös esihenkilöt eri tasoilla tietävät, mitä on tapahtumassa.

Osallisuuden lisäämistä jatketaan

Savukosken ja Pelkosenniemen tapahtumissa saatiin kokemusta osallisuustyöstä ja jalkautumisesta seuraavia alueita ja teemoja varten. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin nostettua esille asiointialueiden asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kokemuksia, osaamista ja yhteistyötä. Näin pystytään kehittämään kokonaisuudessaan Lapin hyvinvointialueen toimintaa, joka palvelee kaikkia sen asukkaita riippumatta siitä missä päin he asuvat.

Suuri kiitos kuuluu alueen asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille, koska he olivat ja ovat edelleen mukana kehittämässä hyvinvointialueen toimintaa. 

Takaisin edelliselle sivulle

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn muutoksia syyskuusta alkaen

Kuva: Jarno Niemi

Hoitotakuu on 1.9.2023 alkaen perusterveydenhuollossa 14 päivää ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta.

Potilaan on saatava virka-aikana yhdessä arkipäivässä yhteys terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön. Saman päivän aikana on myös saatava yksilöllinen arvio tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee.

Hoitoon on päästävä 14 vuorokauden kuluessa, kun potilaan hoitoon hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen, ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Hoitoonpääsyn enimmäisajat eivät koske:

• hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia
• käyntejä perusterveydenhuollossa toimivan muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla
• hoitotapahtumia, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi
• terveystarkastuksia ja seurantakäyntejä tai terveysneuvontaa
• rokotuksia, elleivät ne liity kiireettömään sairaanhoitoon.

Kahden viikon hoitotakuun ulkopuolelle jäävät perusterveydenhuollon kiireettömät palvelut tulee kuitenkin järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.