Takaisin edelliselle sivulle

Uudet tulorajat tukipalvelujen myöntämiselle

Tukipalvelujen myöntämisen tulorajat ovat muuttuneet Lapin hyvinvointialueella. Tulorajat koskevat muun muassa ateria-, siivous- ja kuljetuspalveluja.

Sámegillii vuolábealde
Sämikielân vyelni
Sääʹmǩiõʹlle vueʹlnn

Tukipalvelujen myöntämisen tulorajat perustuvat Kelan kansaneläkkeen tulorajoihin, jotka tarkistetaan vuosittain.

Mitkä tulorajat ovat ja mihin ne vaikuttavat?

Tukipalvelujen myöntämiseen vaikuttavat palveluntarpeesi, elämäntilanteesi, yksityisten palvelujen saatavuus alueellasi sekä tulosi. Tuloraja tarkoittaa suurinta säännöllisten tulojen määrää, jonka perusteella voit saada näitä palveluja. 

Tulorajojen tarkoituksena on kohdentaa hyvinvointialueen palveluita pienituloisille, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa vastaavia palveluita yksityisiltä yrityksiltä. 

Vuonna 2023 tulorajat ovat (aluehallitus 7.12.2022 §430):

• yksin asuvilla 1512,38e/kk
• avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla 1355,30e/hlö/kk 

Palvelut, joiden myöntämiseen sovelletaan tulorajoja, ovat:

• ateriapalvelut
• siivouspalvelut
• kylvetys ja pesuapu
• päivätoiminta sekä muut osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut
• kuljetus- ja asiointipalvelut
• turvapalvelut

Jos tulosi ylittävät tulorajan, hyvinvointialue voi myöntää sinulle näitä palveluita vain erityisten syiden vuoksi. Tarvittaessa erityisten syiden täyttymisestä tehdään tarkempi selvitys. Peruste palvelun myöntämiseen tulorajan ylittymisestä huolimatta voi olla esimerkiksi se, että vastaavaa palvelua ei ole muutoin saatavilla paikkakunnallasi.

Miten toimin saadakseni tukipalveluja?

Jos koet, että tarvitset tukea arjessa selviytymiseen, ota yhteyttä oman paikkakuntasi sosiaalipalvelujen palveluneuvontaan. Voit ottaa yhteyttä myös tukea tarvitsevan omaisesi puolesta.

Työntekijämme on sinuun yhteydessä palveluntarpeen arvioinnista, jossa selvitetään, mitä palveluita tarvitset ja miten ne olisi paras järjestää. Varaudu selvittämään myös tulosi palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä.

Selvityksen jälkeen työntekijä auttaa sinua löytämään sopivimman palvelun. Jos sinulle myönnetään palvelu, hyvinvointialue voi toteuttaa sen omana toimintana, ostopalveluna tai antaa sinulle palvelusetelin. Jos sinulle ei myönnetä palvelua tulorajojen ylittymisen vuoksi, työntekijämme ohjaa sinua löytämään sopivan yksityisen palveluntuottajan. 

Koskevatko tulorajat minua, jos kunta on myöntänyt palvelun viime vuonna?

Tulorajat koskevat ensisijaisesti uusia asiakkaita ja tilanteita, joissa asiakkaan palveluntarvetta täytyy arvioida uudelleen. 

Jos määräaikainen päätös palvelun myöntämisestä päättyy tai elämäntilanteesi tai palveluntarpeesi muuttuu, tehdään uusi palveluntarpeen arviointi. Tällöin myös tulosi selvitetään, jos tulorajat vaikuttavat kyseessä oleviin palveluihin.

Vaikuttavatko tuloni siihen, paljonko maksan palveluista?

Tukipalveluiden asiakasmaksut ovat tasasuuruisia, eivätkä tulosi vaikuta niihin.
Lue lisää muista asiakasmaksuista

***

Ođđa boahtorájit doarjjabálvalusaid mieđiheami várás

Doarjjabálvalusaid mieđiheami boahtorájit leat nuppástuvvan Lappi buresveadjinguovllus. Boahtorájit gustojit earret eará borramuš-, čorgen- ja fievrredanbálvalusaide. 

Doarjjabálvalusaid mieđiheami boahtorájiide vuođđun leat Kela álbmotealáhaga boahtorájit, mat dárkkistuvvojit jahkásaččat. 

Mat leat boahtorájit ja masa dat váikkuhit?

Doarjjabálvalusaid mieđiheapmái váikkuhit du bálvalusdárbu, eallindilli, vejolašvuohta oažžut priváhta bálvalusaid iežat guovllus  sihke boađut. Boahtorádji dárkkuha stuorimus jeavddalaš boađuid meari, man vuođul sáhtát oažžut dáid bálvalusaid. 

Boahtorájiid dárkkuhus lea stivret buresveadjinguovllu bálvalusaid sidjiide, geain leat unnán boađut iige vejolašvuohta oastit vástideaddji bálvalusaid priváhta fitnodagain. 

Jagi 2023 boahtorájit leat (guovllustivra 7.12.2022 §430):

• okto ássi olbmot 1512,38e/mánus
• olbmot náittus- dahje orrunlihtus dahje registrerejuvvon párragaskavuođas 1355,30e/olmmoš/mánus

Bálvalusat, maid mieđiheapmái boahtorájit váikkuhit, leat:

• borramušbálvalusat
• čorgenbálvalusat
• lávgun ja basadanveahkki
• beaivedoaibma sihke eará bálvalusat mat dorjot searvevuođa ja sosiála ovttastallama
• fievrredan- ja áššiiddikšunbálvalusat
• dorvobálvalusat

Jos du boađut mannet badjel boahtoráji, buresveadjinguovlu sáhttá mieđihit dutnje dáid bálvalusaid dušše earenomáš sivaid geažil. Dárbbu mielde de čielggaduvvo dárkkibut dohkkejitgo earenomáš sivat. Ágga mieđihit bálvalusa, vaikko boađut mannet boahtoráji badjel, sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte seammalágan bálvalusa ii leat vejolaš muđui oažžut iežat báikegottis. 

Mo dagan vai oaččun doarjjabálvalusaid? 

Jos dovddat, ahte dárbbašat doarjaga birget árgabeaivvis, váldde oktavuođa iežat báikegotti sosiálabálvalusaid bálvalusrávvemii. Sáhtát váldit oktavuođa maiddái iežat oapmahačča beales, guhte dárbbaša doarjaga. 

Min bargi váldá dutnje oktavuođa bálvalusdárbbu guorahallama olis, mas čielggaduvvo, guđe bálvalusaid don dárbbašat ja mo daid livččii buoremus lágidit. Leage gearggus čielggadit maiddái iežat boađuid bálvalusdárbbu guorahallama oktavuođas.

Guorahallama maŋŋel bargi veahkeha du gávdnat heivvoleamos bálvalusa. Jos dutnje mieđihuvvo bálvalus, buresveadjinguovlu sáhttá čađahit dan iežas doaibman, oastinbálvalussan dahje addit dutnje bálvalanseđela. Jos dutnje ii mieđihuvvo bálvalus dan dihte ahte boađut mannet badjel boahtoráji, min bargi rávve du gávdnat heivvolaš priváhta bálvalusbuvttadeaddji. 

Gustojitgo boahtorájit munnje, jos gielda lea mieđihan bálvalusa diibmá? 

Boahtorájit gustojit vuosttamužžan ođđa áššehasaide ja diliide, main áššehasa bálvalusdárbbu ferte guorahallat ođđasit. 

Jos bálvalusa mieđiheami mearreáigásaš mearrádus nohká dahje du eallindilli dahje du bálvalusdárbu nuppástuvvá, de guorahallojuvvo ođđasit du bálvalusdárbu. Seamma oktavuođas maiddái du boađut čielggaduvvojit, jos boahtorájit váikkuhit du bálvalusdárbbu bálvalusaide. 

Váikkuhitgo mu boađut dasa, olugo mávssán bálvalusaid ovddas? 

Doarjjabálvalusaid áššehasmávssut leat ovtta sturrosaččat, eaige du boađut váikkut daidda. 
Loga eambbo eará áššehasmávssuid birra

***

Uđđâ puáturääjih toorjâpalvâlusâi mieđeetmân

Toorjâpalvâlusâi mieđettem puáturääjih láá muttum Laapi pyereestvaijeemkuávlust. Puáturääjih kyeskih eereeb iärrás purrâmuš-, čurgim- já fievridempalvâlussáid.

Toorjâpalvâlusâi mieđettem puáturääjih vuáđuduveh Kela aalmugiäláttuv puáturaajijd, moh tärhistuvvojeh ihásávt.

Moh puáturääjih láá já moos toh vaigutteh?

Toorjâpalvâlusâi mieđeetmân vaigutteh tuu palvâlemtárbu, eellimtile, priivaat palvâlusâi finnimvuotâ tuu kuávlust sehe tuu puáđuh. Puáturääji uáivild stuárráámuu njuolgâduslij puáđui mere, mon vuáđuld puávtáh uážžuđ taid palvâlusâid. 

Puáturaajij ulmen lii čuosâttiđ pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâid uccáá tiänájeijeid, kiäid ij lah máhđulâš uástiđ västideijee palvâlusâid priivaat finnoduvâin. 

Ive 2023 puáturääjih láá (kuávlustivrâ 7.12.2022 §430):

• ohtuu ässein 1512,38e/mp
• näimi- tâi ávuslittoost tâi registeristum parâkoskâvuođâst leijee ulmuin 1355,30e/persovn/mp

Palvâlusah, moi mieđeetmân puáturääjih heiviittuvvojeh, láá:

• purrâmušpalvâlusah
• čurgimpalvâlusah
• lávgum já posâdâttâmiše
• peivitoimâm sehe eres uásálâšvuođâ já sosiaallijd koskâvuođâid tuárjoo palvâlusah
• fievridem- já ášástâllâmpalvâlusah
• torvopalvâlusah

Jis tuu puáđuh láá stuárráábeh ko puáturääji, pyereestvaijeemkuávlu puáhtá mieđettiđ tunjin taid palvâlusâid tuše eromâš suujâi tiet. Táárbu mield eromâš suujâi tievâmist tahhoo täärhib čielgâdâs. Palvâlus mieđettem vuáđustâssân puáturääji rastelditmist huolâhánnáá puáhtá leđe ovdâmerkkân tot, ete västideijee palvâlus ij lah mudoi finniimist tuu päikkikoddeest.

Maht mun tooimâm vâi finniiččim toorjâpalvâlusâid?

Jis feeriih, ete tarbâšah torjuu aargâst piergiimân, vääldi ohtâvuođâ jieijâd päikkikode sosiaalpalvâlusâi palvâlemravviimân. Puávtáh väldiđ ohtâvuođâ meiddei torjuu tarbâšeijee omâháá peeleest.

Mii pargee váldá tunjin ohtâvuođâ palvâlemtáárbu árvuštâlmist, mast čielgâdeh, maid palvâlusâid tun tarbâšah já maht taid ličij pyeremus orniđ. Rahttât čielgâdiđ meiddei jieijâd puáđuid palvâlemtáárbu árvuštâllâm ohtâvuođâst.

Čielgâdem maŋa pargee iššeed tuu kavnâđ vuohâsumos palvâlus. Jis tunjin mieđettuvvoo palvâlus, pyereestvaijeemkuávlu puáhtá olášuttiđ tom jieijâs toimân, uástupalvâlussân tâi adeliđ tunjin palvâlusseeddâl. Jis tunjin ij mieđettuu palvâlus puáturaajij rasteldittem tiet, mii pargee iššeed tuu kavnâđ vuovâs priivaat palvâluspyevtitteijee. 

Vaigutteh-uv puáturääjih, jis kieldâ lii mieđettâm palvâlus moonnâm ive?

Puáturääjih kyeskih vuosâsaajeest uđđâ äššigâssáid já tiilijd, main äššigâs palvâlemtáárbu kalga árvuštâllâđ uđđâsist. 

Jis meriáigásâš miärádâs palvâlus mieđeetmist nohá tâi tuu eellimtile tâi palvâlemtárbu muttoo, tahhoo uđđâ palvâlemtáárbu árvuštâllâm. Talle meiddei tuu puáđuh čielgâduvvojeh, jis puáturääjih vaigutteh koččâmušâst leijee palvâlussáid.

Vaigutteh-uv puáđuh toos, mon ennuv máávsám palvâlusâin?

Toorjâpalvâlusâi äššigâsmáávsuh láá täsistuárráh, iäge tuu puáđuh vaaigut taid.
Luuvâ lase eres äššigâsmáávsuin

***

Ođđ puåđraaj tuäʹrjjkääzzkõõzzi miõttmõʹšše

Tuäʹrjjkääzzkõõzzi miõttmõõžž puåđraaj lie mottjam Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹdest.  Puåđraaj kueʹsǩǩe ouddmiârkkân veärr-, čiistem- da jååʹđtemkääzzkõõzzid. 

Tuäʹrjjkääzzkõõzzi miõttmõõžž puåđraaj vuâđđâʹvve Kela narodjeältõõǥǥ puåđraajid, koid täʹrǩstet piiri-iiʹjji. 

Mõõk puåđraaj lie da mõõn aaʹššid tõk vaikkte? 

Tuäʹrjjkääzzkõõzzi miõttmõʹšše vaikkte tuu kääzzkõstarbb, jieʹllemvueʹǩǩ, puåtti da privatt kääzzkõõzzi vuäǯǯmõš vuuʹdstad.  Puåđraajj miârkkšââvv šuurmõs mieʹrrkõskksaž puåttji meäʹr, koon vuâđald vuäitak vuäǯǯad täid kääzzkõõzzid.

Puåđraaji mieʹrr lij piijjâd pueʹrrvââjjamvuuʹd kääzzkõõzzid sij årra, ǩeäin lie uʹcc puåtti, da ǩeäin iʹlla vuäittmõš vuäʹstted vaʹstteei kääzzkõõzzid privatt põrggsin.  

Eeʹjj 2023 puåđraaj leʹjje (vuʹvddhalltõs 7.12.2022 §430): 

• õhttu jälsteeʹjin 1512,38 e / mp
• näittlõõttâm leʹbe vieʹncteʹmes leettast leʹbe rekisterõsttum paarrõhttvuõđâst åårrai oummuin 1355,30 e / pers. / mp 

Kääzzkõõzz, koi miõttmõõžžâst suåvtet puåđraajid, lie: 

• veärrkääzzkõõzz
• čiistemkääzzkõõzz
• lauggmõš da põõssâmveäʹǩǩ
• peiʹvvtåimmʼmõš di jeeʹres vuässadvuõđ da sosiaalʼlaž õhttvuõđ tuärjjeei kääzzkõõzz
• jååʹđtem- da äʹššeemkääzzkõõzz
• staankääzzkõõzz

Jõs tuu puåtti râstlde puåđraaj, pueʹrrvââjjamvuʹvdd vuäitt miõttâd tuʹnne täid kääzzkõõzzid tåʹlǩ spesiaalmääin diõtt.  Taarb mieʹldd spesiaalmääinai teâuddjummšest tuejjeet tääʹrǩab čiõlǥtõõzz. Vuâđđ kääzzkõõzz miõttmõʹšše puåđraaj râstldummšest huõlǩâni vuäitt leeʹd ouddmiârkkân tõt, što vaʹstteei kääzzkõs iʹlla muđoi vuäǯǯamnalla päiʹǩǩ-kååʹddstad. 

Måʹhtt toiʹmmjam, što vuäǯǯam tuäʹrjjkääzzkõõzzid? 

Jõs ǩiõččlââstak, što taarbšak tueʹrj juõʹǩǩpeiʹvvsaž jieʹllmest piʹrǧǧeem vääras, vääʹld õhttvuõđ jiijjad päiʹǩǩ-kååʹdd sosiaalkääzzkõõzzi kääzzkõsvuäʹpstõʹsse. Vuäitak še väʹldded õhttvuõđ tueʹrj taarbšeei âʹlddoummu peäʹlest.

Mij tuâjjlaž lij tuin õhttvuõđâst kääzzkõstaarb aʹrvvõõzzâst, mâʹst čiõlǥeet, måkam kääzzkõõzzid taarbšak da måʹhtt leʹčči pueʹrmõs tõid riâššâd.  Valmštõõđ čiõlǥeed še puåttjad kääzzkõstaarb aʹrvvõõzz õhttvuõđâst. 

Čiõlǥtõõzz mâŋŋa tuâjjlaž vieʹǩǩat tuu kaunnâd šiõttlummuš kääzzkõõzz.  Jõs tuʹnne miõđât kääzzkõõzz, pueʹrrvââjjamvuʹvdd vuäitt tõn viikkâd čõõđ jiiʹjjes tåimman, vuäsʹttemkääzzkõsân leʹbe oudd tuʹnne kääzzkõsliipp.  Jõs tuʹnne jeäʹt miõđât kääzzkõõzz puåđraaji râstldem diõtt, mij tuâjjlaž jååʹđat tuu kaunnâd šiõttlõs privatt kääzzkõspuuʹtʼteei.  

Kueʹsǩǩe-a puåđraaj muu, jõs kåʹdd lij miõttâm kääzzkõõzz teimma? 

Puåđraaj kueʹsǩǩe vuõss-sââʹjest ođđ äʹššniiʹǩǩid da vueʹjjid, koin äʹššneeʹǩǩ kääzzkõstaarb âlgg ärvvtõõllâd oʹđđest.

Jõs mieʹrräiggsaž tuʹmmstõk kääzzkõõzz miõttmõõžžâst poott leʹbe tuʹst jieʹllemvueʹǩǩ leʹbe kääzzkõstarbb mottai, tuejjeet ođđ kääzzkõstaarb aʹrvvõõzz.  Täʹl tuʹst čiõlǥeet puåttjid še, jõs puåđraaj vaikkte kõõččmõõžžâst åårrai kääzzkõõzzid. 

Vaikkte-a puåtti tõõzz, måʹhtt jiânnai määusam kääzzkõõzzin? 

Tuäʹrjjkääzzkõõzzi äʹššneǩmääus lie tääʹss-šoora, jie-ǥa puåttjad vaaikât tõid. 
Looǥǥ lââʹzz jeeʹres äʹššneǩmaausin