Takaisin edelliselle sivulle

Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

Länsi-Pohjan keskussairaala

Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

–Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

–Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu etenee rivakkaa vauhtia. Lapin sairaaloiden työnjaon osalta on tehty suuntaviivoja, joita lähdetään tarkentamaan aluevaltuustolle 22.4.2024 esitettävään palvelustrategiaan.

Tavoitteena on, että Lapissa on jatkossa yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus kahdessa eri sairaalarakennuksessa, kahdella eri paikkakunnalla. Palvelut järjestetään kaikille hyvinvointialueen asukkaille tasavertaisesti. Yhtenäistämistyö etenee vaiheittain. 

Ensimmäisessä vaiheessa akuuttiklinikan toiminta ja päivystävien erikoisalojen lääkärityö Länsi-Pohjan keskussairaalassa siirtyy Lapin hyvinvointialueen tuotantovastuulle vuoden 2025 alusta. Muutos tehdään, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan kiireellistä hoitoa ei voida ulkoistaa. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimusta on tältä osin muutettu. Tällä ei ole suoraan vaikutuksia palveluihin tai kustannuksiin, mutta osalla henkilöstöä työnantaja vaihtuu. 

Vuodelle 2025 suunnitellaan myös muutoksia päivystystä edellyttäviin palveluihin. Synnytykset ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisivät laphan alueella Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Molemmissa sairaaloissa jatkuisi edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja vähintään osittain radiologian ja kirurgian erikoisaloilla. Länsi-Pohjan keskussairaalan osalta valmistellaan lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautisen erikoislääkäripäivystyksen lopettamista ja kirurgian päivystyksen supistamista. Muutokseen ja sen aikatauluun vaikuttaa se, että hyvinvointialueelle ei ole siirtymässä Mehiläinen Länsi-Pohjalta nykyisten päivystystoimintojen ylläpitämiseen tarvittavaa määrää lääkäreitä. 

Yksi kokonaisuus kahdessa sairaalassa 

Lapin molemmissa sairaaloissa on tärkeää turvata suunnitellun leikkaustoiminnan edellytykset. Tavoitteena on, että potilaat siirtyvät jatkossa yhteen leikkausjonoon kahden sijaan. Alkuvaiheessa sairaaloista ei ole mahdollista muuttaa osastohoitojaksoja merkittävästi, sillä on otettava huomioon käytettävissä olevat tilat, tukipalvelujen riittävyys sekä hoitotyön osaaminen ja saatavuus. 

Työnjakoa tehdään erikoisalojen ja toimenpidekokonaisuuksien sisällä hyödyntämällä molempien sairaaloiden kapasiteettia. Pientä käyttäjäkuntaa koskevia ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä keskitetään sairaalakohtaisesti. Molemmissa sairaaloissa säilyy tehovalvontatasoinen hoito. 

Yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan optimointi tulevaisuudessa 

Seuraavissa vaiheissa sairaaloiden työnjakoa on tärkeää optimoida, erityisesti ennakkoon suunnitellussa toiminnassa. Toimintaa, joka ei ole päivystyksellistä kehitetään niin, että Oulun yliopistollisen sairaalan ostoja pystytään vähentämään. Samalla tiivistetään yhteistyötä OYS:n kanssa, jolloin potilaita voitaisiin ohjata myös Oulusta Lapin hyvinvointialueelle. 

Myöhemmissä vaiheissa tulee päätettäväksi myös erikoissairaanhoidon järjestämistavan valinta, esimerkiksi Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuskauden päättyessä vuonna 2033.