Navigation Menu

Navigation Menu

Otsikko

Asset Publisher

Tyttö katsoo ikkunasta ulos.

Lappi on sinun hyvinvointialueesi!

Lapin julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut

Toissijainen banneri palvelustrategia

Talouden sopeuttamisohjelma ja palvelustrategia


Seuraa palvelustrategian ja talouden sopeuttamisohjelman etenemistä. Viikolla 14 pidettyjen asukastilaisuuksien tallenteita on kerätty nähtäväksi tänne.

Äiti pitää lasta sylissään samalla, kun tekee töitä tietokoneella.

Asset Publisher

Asset Publisher

Ajankohtaiset Uutiset Linkki Otsikko

Nested Applications

Asset Publisher

  1. Varaudu vuosittaisiin kevättulviin
    Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin...

    Varaudu vuosittaisiin kevättulviin

    15.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Varaudu vuosittaisiin kevättulviin

    Koivujen välistä kuvattu keväinen joki, jossa jäitä lipumassa alavirtaan.

    Kuva: Lapin materiaalipankki

    15.4.2024

    Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

    Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro, kuinka voimakkaat tulvat tulevat olemaan tänä keväänä. Lapin pelastuslaitos kehottaa kuitenkin Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

    Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Tulvasuojausmateriaalien tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumispakettiin.

    –Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta.

    Lapin Ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

    –Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Nyholm.

    Miten suojautua tulvalta?

    Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

    Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä.

    Tulvasuojausvarusteet

    • Rakennusmuovia pari rullaa
    • Raakalautaa ja trukkilavoja
    • Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
    • Soraa ja hiekkaa
    • Uppopumppu

    Lisätietoa tulviin varautumisesta

    Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä
    Tulvariskialueet Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelussa
    Ely-keskuksen tulvaopas

    Koivujen välistä kuvattu keväinen joki, jossa jäitä lipumassa alavirtaan. Varaudu vuosittaisiin kevättulviin
    15.4.2024
    Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin...
    Koivujen välistä kuvattu keväinen joki, jossa jäitä lipumassa alavirtaan.

    Varaudu vuosittaisiin kevättulviin


    Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Asset Publisher

  1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen...

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

    11.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

    Nuoria tekemässä koulutehtäviä.

    Kuva: STM

    11.4.2024

    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

    Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

    Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

    Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

    Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
     
    –Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
     
    Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

    Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

    Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
     
    –Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
     
    Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

    –Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

    Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

    Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

    Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

    Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

    Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

    Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

    –Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

    Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

    Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
    Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
    Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
    Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
    Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
    Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
    Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
    Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
    Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
    Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
    Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

    Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

    Nuoria tekemässä koulutehtäviä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
    11.4.2024
    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen...
    Nuoria tekemässä koulutehtäviä.

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja


    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Asset Publisher

  1. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    18.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    18.4.2024

    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

    Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

    Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

    - Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

    Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

    Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

    Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
    Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

    Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

    Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

    Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

    Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

    Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

    Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

    H23-verkoston jäsenet:
    Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
    Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
    Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
    Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
    Juha Jolkkonen, Helsinki 
    Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
    Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
    Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
    Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
    Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    18.4.2024
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi


    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

  2. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

    17.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

    koristeellinen

    17.4.2024

    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna

    Lapin aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Palvelustrategia linjaa pitkän aikavälin tavoitteet, joiden perusteella sote-palvelut tuotetaan.

    Asiakirja sisältää myös periaatteet palveluverkoston muodostamisesta. Aluehallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Aluevaltuusto päättäisi erikseen tarkemmasta palveluverkosta.

    Periaatteena olisi, että tärkeimmät peruspalvelut tuotettaisiin jatkossakin lähipalveluna. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluja kehitettäisiin niin, että kalliiden erikoispalvelujen tarve vähenisi. Palvelut tuotettaisiin yhdistelemällä toimipisteissä ja kotona annettavia palveluja sekä liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Palvelut tuotettaisiin joko omana toimintana tai erilaisina ostopalveluina. Tavoite olisi, että palveluita tuottaisivat julkisen sektorin lisäksi myös yritykset ja järjestöt ja palvelusetelit olisivat käytössä koko alueella.

    Hyvinvointialue on tehnyt järjestämisohjelmasta ja palvelustrategiasta lapsivaikutusten arvioinnin. Lisäksi hyvinvointialue pyysi suunnitelmiinsa lausuntoja ja kannanottoja muun muassa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä ja lautakunnilta, lappilaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Virallisia lausuntoja tuli 43 ja muita kommentteja kolmisen sataa. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi saapuneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.


    Talouden sopeuttamisohjelma aluevaltuuston päätettäväksi

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi, että se hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. Aluehallitus täydentää laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle, jotta hyvinvointialue voisi saada lainanottovaltuuksia välttämättömiin investointeihin.

    Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Jo tänä vuonna taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä.

    Hyvinvointialue muun muassa vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja panostetaan varhaisen tuen palveluihin. Ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. 

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Hoidon jatkuvuuden parantaminen vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään.

    Hyvinvointialue selvittää, onko esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Omaa tuotantoa lisätään muun muassa ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa.

    Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin. Sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähennetään.

    Toimitiloja vähennetään ja digitaalisia palveluja lisätään. Hankintapalvelut karsii sopimusten päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. 

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Aluevaltuusto päättäisi sopeuttamisohjelman lisäksi talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättäisi sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

     
    Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

    Pitkäaikainen laitoshoito korvattaisiin ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja olisivat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta tehtäisiin erilliset selvitykset.

    Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

     

    Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle tulisi edullisempia asumismuotoja

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulisi muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista. Lisäksi kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä.

    Myös ympärivuorokautista palveluasumista vähennettäisiin, mutta jokaisessa kunnassa olisi vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvattaisiin yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa huomioitaisiin palvelutarve, kiinteistöjen soveltuvuus, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalinen koko ja henkilöstön saatavuus. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistettäisiin heti päätöksenteon jälkeen. Käytännössä pyrittäisiin kuitenkin välttämään tilanteita, joissa asiakkaan täytyisi muuttaa yksiköstä toiseen. 

    Ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varattaisiin lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Mallia pilotoidaan Kolarissa, ja toiminnan kehittämisessä hyödynnettäisiin siellä saatavia kokemuksia.

    Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 


    Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvattaisiin muilla palveluilla

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminta korvattaisiin muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

    Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa huomioitaisiin palvelujen saavutettavuus, henkilöstön saatavuus, tilojen sijainti, kunto ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuus ja kehittyminen.

    Lisäksi viiden osaston sairaansijoja lisättäisiin ja viiden osaston potilaspaikkoja vähennettäisiin. Yhteensä sairaansijat vähenisivät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioitaisiin ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

    Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitettäisiin joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjottaisiin lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettaisiin ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia olisivat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

    Kotisairaalatoiminta otettaisiin käyttöön kaikilla paikkakunnilla. Samalla ensihoidon toimintaa kehitettäisiin tukemaan sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista kehitettäisiin laajojen tehtävänkuvien suuntaan, mikä mahdollistaisi eri palvelujen yhdistämisen samalle henkilöstölle.

    Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon sairaansijoja sijoitettaisiin samoihin tiloihin erikoissairaanhoidon kanssa.

    Muutoksilla tavoiteltaisiin ensi vuonna 6,2 miljoonan euron säästöjä vuoden 2023 kustannuksiin verrattuna. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vuodesta 2025 alkaen Lapissa olisi yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaisi yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

    Tavoitteena olisi keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatkettaisiin molemmissa toimipisteissä. Tulevien vuosien tavoite olisi ylläpitää Länsi-Pohjan keskussairaalan tehokasta toimintaa ja hyvää hoidon saatavuutta sekä tarjota toimenpiteitä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelle ja mahdollisuuksien mukaan myös Ruotsiin.

    Erikoisalakohtaiset päivystysringit organisoitaisiin uudelleen samalla kun päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan.

    Kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmisteltaisiin esitys kahdessa toimipisteessä toimivan sairaalapalvelujen kokonaisuuden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä tehostamistoimenpiteistä myös Lapin keskussairaalan toiminnassa.

    Hyvinvointialue noudattaisi valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne olisivat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Lomautukset eivät saisi haitata palvelujen tuottamista

    Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hyödyntää henkilöstön lomautuksia talouden tasapainottamiseksi. Lomautuksia voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos niistä ei aiheudu huomattavaa haittaa toiminnalle. Lomautukset täytyy toteuttaa ilman ulkopuolisia sijaisia, ja niistä ei saa aiheutua ylitöitä lomautettaville tai muille yksikön työntekijöille. Lomautettavien työntekijöiden täytyy voida pitää vuosilomansa lomautuksista huolimatta.


    Muita päätöksiä

    Merkittiin tiedoksi hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2022 perimiä korotettuja siirtoviivemaksuja. 

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Ero tulee voimaan heti. Uudeksi aluevaltuutetuksi tulee kutsua Heikki Maaninka (Keskusta), ja aluevaltuuston täytyy valita uusi varajäsen aluehallitukseen Bergin tilalle. 

    Esitetään aluevaltuustolle muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettäisiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otettaisiin huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmantena muutoksena esitetään, että tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat olisivat 3,5 euroa alle 10 kilometrin matkalta ja 5,75 euroa yli 10 kilometrin matkalta.

    Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

     

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Lapin aluevaltuusto käsittelee järjestämisohjelmaa, palvelustrategiaa ja säästösuunnitelmia kokouksessaan maanantaina 22. huhtikuuta kello 10. Lapin yliopistolla pidettävää tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä hyvinvointialueen Youtube-tililtä.

    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

    koristeellinen Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
    17.4.2024
    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...
    koristeellinen

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

  3. Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt
    Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan...

    Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt

    17.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt

    17.4.2024

    Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa.

    Kolarin kotisairaalatoiminta käynnistyi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämänä avoterveydenhuollon ja kotihoidon sairaanhoitopalveluna tiistaina 16.4.2024.

    Tällä hetkellä kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita ja haavanhoitoja. Kotisairaalassa tullaan hoitamaan myös palliatiivisia ja saattohoitopotilaita sekä muita sairaanhoidollisia palvelua tarvitsevia potilaita kotisairaalatoiminnan kehittyessä.

    Kotisairaalahoitoa varten tarvitaan aina lääkärin lähete. 

    Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa. Kotisairaalan hoitotila sijaitsee Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston tiloissa.

    Kotisairaalan sairaanhoitopalvelua tarjotaan 1–3 kertaa vuorokaudessa klo 7–21 välillä jokaisena viikonpäivinä, jotka sovitaan tarpeen mukaan. Lääkärin kotikäynnit ja vastaanottokäynnit sovitaan erikseen.

    Sairaanhoitajan ja Kolarin terveyskeskuksen yhteystiedot

    Sairaanhoitaja
    klo 7–21 jokaisena viikonpäivänä
    p. 040 616 4008

    Kolarin terveyskeskus
    Kolarin kotisairaala (vuodeosaston tilat)
    Sairaalatie 4b
    95900 Kolari
     

    Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt
    17.4.2024
    Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan...

    Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt


    Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa.

  4. Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille
    Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai...

    Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille

    16.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille

    16.4.2024

    Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti. Vastausaikaa on 15.5. saakka.

    Omaishoitajaliitto selvittää valtakunnallisella kyselyllä läheis- ja omaishoitajilta, miten palvelut hyvinvointialueilla toimivat. Kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti.

    Kyselyyn vastaaminen ei edellytä hyvinvointialueen kanssa tehtyä sopimusta omaishoidon tuesta.
    Kyselyllä kartoitetaan muun muassa omaishoitajan ja hoidettavan henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen saatavuutta, hoivan kustannuksia sekä työn ja omaishoidon yhteensovittamista.

    Kyselystä saadaan tärkeää tietoa, jonka avulla omaistaan hoitavien tarvitsemia palveluja ja tuen muotoja voidaan jatkossa kehittää. Kysely toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tulokset julkistetaan syksyllä 2024.

    Vastausaikaa on 15.5.2024 saakka.

    Pääset vastaamaan kyselyyn Omaishoitajien liiton verkkokyselyn kautta. Mikäli vastaajan on vaikea vastata itsenäisesti sähköiseen lomakkeeseen, voi kyselyn myös tulostaa. Täytetyt lomakkeet voi toimittaa skannattuina sähköpostitse Meeri Virtamolle, meeri.virtamo@omaishoitajat.fi tai Matilda Linnavirralle, matilda.linnavirta@omaishoitajat.fi.

    Lisätietoa Omaishoitajaliitosta.

    Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille
    16.4.2024
    Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai...

    Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille


    Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti. Vastausaikaa on 15.5. saakka.

  5. Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18
    Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.

    Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18

    15.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18

    Kokokuvassa kolme nuorta pyöräilemässä.

    Kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki.

    15.4.2024

    Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.

    THL ja Opetushallitus järjestävät valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi. 

    Vanhempainillassa esiintyy laaja joukko nuorisopalveluiden, opetustoimen sekä väkivalta- ja traumatutkimuksen asiantuntijoita.

    Virtuaalinen vanhempainilta järjestetään verkossa torstaina 18.4.2024 klo 17–18. 

    Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kouluikäisten vanhemmille sekä kouluikäisille vanhempiensa kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä vanhempainiltaa tallenneta. 

    Asiantuntijoilta on mahdollista kysyä kysymyksiä ennakkoon Webropol-kyselyn kautta.

    Saat lisätietoa ja vanhempainillan tarkemman ohjelman THL:n verkkosivuilta. Suora linkki THL:n verkkosivuille vanhempainiltaan

    Kokokuvassa kolme nuorta pyöräilemässä. Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18
    15.4.2024
    Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
    Kokokuvassa kolme nuorta pyöräilemässä.

    Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18


    Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.

nappi-kaikki uutiset

Nested Applications

Hallinnon kuva

Suolla pitkospuut hillankukkien keskellä

Otsikko: Tietoa meistä (etusivun alareunassa)

Tietoa meistä


Näiltä sivuilta pääset seuraamaan hyvinvointialueen päätöksentekoa, kokouksien aikatauluja, esityslistoja ja pöytäkirjoja. Löydät tietoa hankinnoista, tärkeistä kumppaneistamme ja järjestöyhteistyöstä, hallinnostamme (mm. talous-, toimisto-, viestintäpalvelut) sekä kehittämisestä, johon kuuluvat ICT-muutosvalmistelu ja hankkeet.

Nested Applications

TYöpaikat kuva

Nainen työntää ilta-auringon valossa venettä rantaan

Otsikko: Työpaikat hyvinvointialueella

Työpaikat hyvinvointialueella


Tervetuloa tutustumaan Lapin suurimman työnantajan työpaikkoihin! Lapin hyvinvointialue on hyvä työnantaja, koska meillä kaikki tehtävät ovat ihmisen kokoisia. Meillä olet sopivasti mukavuusalueellasi, mutta opit samalla uutta.