Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitus esittää: Ympärivuorokautinen päivystys jatkuisi Ivalossa ja vain neljä vuodeosastoa suljettaisiin

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys jatkuisi Ivalossa. Vuodeosastot säilyisivät Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa, Ranualla ja Muoniossa.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys jatkuisi Ivalossa. Aluehallitus päättäisi myöhemmin nykyisiä kustannustehokkaammista toimintamalleista, joilla hyvinvointialue toteuttaisi ympärivuorokautisen lääkärivalmiuden. 

Vuodeosastot säilyisivät Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa, Ranualla ja Muoniossa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Säästöä vuodeosastoverkoston uudistamisella syntyisi reilu 7 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöissä on huomioitu lisäpanostukset kotisairaalatoimintaan, ikääntyneiden hoivaan ja ensihoitoon.

Lapissa on vuodeosastohoitoa muuta maata reilusti enemmän. Vuodeosastoverkon ylläpitäminen nykyisellään ei ole mahdollista, sillä henkilöstön saatavuus on osalla osastoista haasteellista ja pienissä yksiköissä hoidon vuorokausihinta nousee korkeaksi.

Vuodeosastoja korvaisivat monet palvelut

Ylitorniolla, Posiolla, Keminmaassa ja Tervolassa vuodeosastot suljettaisiin asteittain vuoden 2028 loppuun mennessä, jo aikaisemmin suljettujen Utsjoen, Kolarin, Pelkosenniemen, Sallan ja Simon vuodeosastojen lisäksi. Tarkempaa aikataulua valmistellaan aluevaltuuston kokoukseen.

Korvaavia palveluja olisivat muun muassa kotihoito, ensihoito, päivystysapunumero 116117 sekä erilaiset digipalvelut. Lisäksi jokaisessa kunnassa tai peruspalveluiden asiointialueella olisi ikääntyneiden ympärivuorokautinen yksikkö. Kotisairaalatoiminta hoitaisi potilaita heidän tarpeidensa mukaan joko kotona, asumisyksikössä tai palvelukodin niin sanotulla lupapaikalla. Kotisairaala tekisi myös hoidon tarpeen arviointia omalla paikkakunnalla aukioloaikoinaan. Kaikilla paikkakunnilla olisi myös nimettynä se lähin vuodeosasto, jota ensisijaisesti käytettäisiin, kun olisi tarve nimenomaan vuodeosastolla tapahtuvalle hoidolle.

***

Guovlluráđđehus evttoha: Birrajándorlaš gohcin joatkašuvašii Avvilis ja dušše njeallje seaŋgaossodaga heaittihuvvoše

Guovlluráđđehus evttoha guovllustivrii, ahte birrajándorlaš vuođđodearvvasvuođafuolahusa gohcin joatkašuvašii Avvilis. Guovlluráđđehus mearridivččii maŋŋeleappos dáláža ektui ekonomalut doaibmamálliin, maiguin buresveadjinguovlu čađahivččii birrajándorlaš doavttergearggusvuođa.

Seaŋgaossodagat seailloše Avvilis, Gihttelis, Soađegilis, Giemajávrris, Roavvenjárggas, Giemas, Durdnosis, Pellos, Ranuas ja Muonás. Mearrádus šattai jienasteami maŋŋá.

Seastu seaŋgaossodatfierpmádaga ođasteamis šattašii badjelaš 7 miljovnna euro jagis. Seasttuin leat vuhtiiváldon liigevuoruheamit ruoktobuohcceviessodoaimmaide, vuorasolbmuid dikšui ja vuosttašdikšui.

Lappis lea seaŋgaossodatdikšu ollu eambbo go eará báikkiin riikkas. Seaŋgaossodatfierpmádaga bajásdoallan dálážis ii leat vejolaš, daningo lea hástaleaddji oažžut bargiid muhtin ossodagaide ja smávva ovttadagain divššu jándorhaddi divru alladin.

Seaŋgaossodagat duddeše máŋggaid bálvalusaid

Badjedurdnosis, Posios, Keminmaas ja Tervolas seaŋgaossodagat heaittihuvvoše muttuid mielde jagi 2028 loahpa rádjái, juo árabut heaittihuvvon Ohcejoga, Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Simo seaŋgaossodagaid lassin. Dárkilut áigeplána válmmaštallojuvvo guovllustivrra čoahkkimii.

Duddejeaddji bálvalusat livčče earret eará ruovttus dikšun, vuosttašdikšu, gohcinveahkkenummir 116117 ja iešguđetlágan digibálvalusat. Lassin juohke gielddas dahje vuođđobálvalusaid áššiiddikšunguovllus livččii vuorasolbmuid birrajándorlaš ovttadat. Ruoktobuohcceviessodoaibma divššošii buohcciid sin dárbbuid mielde juogo ruovttus, ássanovttadagas dahje bálvalanruovttu nu gohčoduvvon lohpesajis. Ruoktobuohcceviessu barggašii dan rabasáiggiid siste maiddái divššu dárbbu árvvoštallama iežas báikegottis. Buot báikegottiin livččii maiddái nammaduvvon dat lagamus seaŋgaossodat, mii ovddemusat geavahuvvošii, go livččii dárbu namalassii dikšui, mii addo seaŋgaossodagas.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2026 mennessä!

Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään.

Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija. Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kentän ulkopuolelle tunnistamista ja ymmärrystä väkivaltailmiöistä ja siitä, minne asiakkaita voidaan ohjata. Koulutuksen myötä pääset osaksi avainhenkilöverkostoamme ja näin myös sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt tulevat tutuiksi ja kynnys auttamiseen madaltuu. 

Kokemuksia avainhenkilökoulutuksesta

Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä työskentelevä Miro Åhman kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan häntä.

Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Miro Åhman. Työskentelen lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä eli työskentelen eri ikäisten lasten, nuorten sekä perheiden parissa.

Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

Kuulin avainhenkilökoulutuksesta esihenkilöni kautta. Päätin ilmoittautua, koska kyseinen aihe on merkittävä ja viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti. Koen myös, että vahvuuteni työssä sopii kyseiseen toimintaan.

Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite ja se pitää sisällään esimerkiksi fyysistä, henkistä sekä taloudellista väkivaltaa. Tämänkaltaisessa tilanteessa henkilö tulee kaltoinkohdelluksi ihmissuhteessaan. On uhreja sekä tekijöitä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelemme asiakkaiden sekä heidän perheidensä kanssa ja pyrimme luomaan luottamuksellista suhdetta. Asiakkaan näkökulmasta lähisuhdeväkivalta aiheena on toisinaan hyvin vaikea tuoda esille monista eri syistä, mutta tapaamisten jatkuessa tämäkin voi nousta keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta perheessä voi tulla esiin vasta pitkienkin aikojen päästä, koska se on yleensä aihe, josta perheessä on totuttu vaikenemaan ja väkivallan kohde usein pelkää ottaa asiaa puheeksi peläten seurauksia. Esiin voi tulla vanhempien välistä tai lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa joko aikuisten tai sisarusten taholta.

Mitä opit tai oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

Tämän koulutuksen anti oli se, että kyseisen puheenaihe herätti paljon keskustelua työyhteisössämme. Tämä tuo meille muistutusta siitä, että toisimme sitä keskusteluun myös asiakkaidemme kanssa. Vaikkakin tämä aihe on viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti, niin silti minut yllätti lähisuhdeväkivallan yleisyys etenkin Lapissa.

Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

Koulutus sai minut vielä enemmän miettimään, kuinka voisi helpottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoa. Puheeksi otto kuuluu meidän työhömme, mutta olemme miettineet esimerkiksi erilaisia lomakkeita, joiden turvin sanoittaminen asiakkaalla itsellään voisi olla helpompaa.

Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

Kävimme työyhteisössä keskustelua siitä, että avainhenkilönä voisin tuoda informaatiota sekä muistutusta lähisuhdeväkivallasta kysymisestä esimerkiksi yhteisissä foorumeissa. Keskusteluissa voisi hyödyntää koulutuksessa nähtyjä videoita sekä diasarjaa.

Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

Puheeksi otto-koulutuksia työpaikalla, muistuttamista ja ajoittain teeman nostamista keskusteluihin. Asiasta keskustelemalla luodaan työntekijöille luottamusta omaan tekemiseen sekä madalletaan asiasta puhumisen kynnystä. Aihe on tärkeä nostaa yhdeksi kehittämiskohteeksi yksikössämme ja siihen on tarkoitus varata suunnitellusti yhteistä keskusteluaikaa koko työryhmän kanssa. Meillä on ollut jo yhtenä haastattelun aiheena kaltoinkohtelun tai kiusaamisen selvittäminen, kun lähdemme uuden asiakasperheen kanssa kartoittamaan taustoja, mistä kaikesta tämänhetkinen psyykkinen pahoinvointi voisi johtua. Ehkä minun tehtäväni on nyt Avainhenkilö-koulutuksen käyneenä olla se, joka erilaisissa yhteyksissä ottaa tämän näkökulman puheeksi.

Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

Luo luottamussuhde asiakkaaseen, etene rauhallisesti , pysähdy ja ole läsnä, tarjoa mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi - kysy aktiivisesti ja rohkeasti kaikesta, myös lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta on asiakkaalle aiheena arka, jolloin siitä puhuminen voi ottaa aikaa.

Avainhenkilökoulutus vahvistaa väkivallan varhaista tunnistamista ja yhteistyötä Lapissa

Avainhenkilökoulutus tarjoaa konkreettisia välineitä väkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja puheeksi ottoon. Koulutuksen merkitys korostuu erityisesti arjen asiakastyössä, jossa varhainen tunnistaminen voi olla ratkaisevaa.

Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Ollila Lapin ensi- ja turvakodilta on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Avainhenkilö-koulutuksia Lapin alueella vuodesta 2024 alkaen. Hänen mukaansa Avainhenkilöillä on tärkeä rooli paitsi väkivallan tunnistamisessa myös koko työyhteisön osaamisen vahvistamisessa.

– Kun väkivaltailmiötä pidetään näkyvillä ja siihen liittyvää osaamista vahvistetaan, lisääntyy tieto ja uskallus puuttua tilanteisiin siellä, missä asiakkaita kohdataan, Ollila kertoo.

Lisää osaamista ja selkeämpiä toimintamalleja

Koulutuksen myötä väkivalta ilmiönä on tullut tutummaksi Lapin hyvinvointialueen työntekijöille. Samalla tieto väkivaltaerityisistä palveluista on lisääntynyt, ja useissa kunnissa on tehty mallinnuksia ja ohjeistuksia väkivaltatilanteisiin puuttumisesta.

Avainhenkilöillä on myös valmiudet ohjata asiakkaita suoraan oikeiden palvelujen piiriin.

– Asiakasohjaus ei vaadi aina sosiaalityöntekijää, vaan esimerkiksi terveydenhoitaja tai perhetyöntekijä voi ohjata asiakkaan suoraan lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalveluihin, Ollila kuvaa.

Yhteistyö vahvistuu järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä

Avainhenkilökoulutus on tiivistänyt yhteistyötä Lapin ensi- ja turvakodin ja Lapin hyvinvointialueen välillä. Yhteistyötä tehdään sekä koulutusten järjestämisessä että Avainhenkilöverkostossa toimimisessa. Lisäksi Lapin ensi- ja turvakoti ry on ollut mukana toteuttamassa väkivallan puheeksiottokoulutuksia hyvinvointialueelle.

Katse tulevaan

Jatkossa koulutusta toivotaan voitavan tarjota entistä laajemmin eri sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoille, mukaan lukien järjestöt ja yksityinen sektori. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa Avainhenkilöille osallistuminen kouluttajakoulutuksiin.

– Toivon, että haastavasta tilanteesta huolimatta työntekijöillä olisi mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja kehittää osaamistaan, Ollila sanoo.

Kiinnostuitko avainhenkilökoulutuksesta?

Kevään avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan keskustelemalla asiasta oman lähiesihenkilön kanssa ja sen jälkeen olemalla yhteydessä kouluttajiin sähköpostitse. Voit osallistua koulutukseen myös, vaikket olisi vakituisessa työsuhteessa tai olet esimerkiksi sote-alan tai varhaiskasvatuksen opiskelija. 

Työaikaa koulutukseen on hyvä varata noin 20 tuntia. 

Koulutukset järjestetään teamsilla seuraavina ajankohtina: 

• 12.3.2026 klo 12-15.00 
• 1.4.2026 klo 8.30-12.00 
• 28.4.2026 klo 12-15.30 
• 21.5.2026 klo 8.30-12.00 

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 14.2.2026

Kouluttajien yhteystiedot: 

Nina Kemilä, terveyden edistämisen koordinaattori
nina.kemila@lapha.fi
040 571 7671

Sanna Ollila, väkivaltatyön asiantuntija
Lapin ensi-ja turvakoti
sanna.ollila@lapinentu.fi

Lue lisää kokemuksia avainhenkilökoulutuksen käyneiltä: Perhetyöntekijänä avainhenkilökoulutuksessa - Lapin hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Punkkirokotukset kuntoon ennen kevättä ja kesää – Kemissä rokotetaan hiihtolomaviikolla

Kemin neuvolassa toteutetaan viisi punkkirokotuspäivää hiihtolomaviikolla 2.–6.3.2026 välisenä aikana.

Maksuttomaan punkkirokotteeseen ovat oikeutettuja Kemissä näillä postinumeroalueilla asuvat: 94700, 94720, 94800, 94830 ja 94900.

Maksuton rokotusohjelma kattaa kolme rokoteannosta (perussarja). Myös henkilö, jonka perussarja on kesken, saa täydennysrokotukset ilmaiseksi. Kaksi ensimmäistä annosta annetaan pääsääntöisesti 1–3 kuukauden välein, kolmas annos sitten ensi keväänä.

Rokotusten perussarjan jälkeen tarvittavat tehosteannokset on maksettava itse. Tehosteannosten reseptin voi pyytää omalta terveysasemalta ja varata sitten pistosajan terveydenhoitajalle rokotusnumerosta tai sähköisestä ajanvarauskalenterista. Huomioithan, että omakustanteinen rokote tulee olla mukana ajanvaraukselle tullessa. 

Rokotusajan voi varata Kemin sähköisestä ajanvarauksesta https://rokotuskemi.kehollesi.fi/ tai puhelimitse numerosta 016 860 4123 (teille soitetaan takaisin 1–3 arkipäivän kuluessa.)

Punkkirokotuspäiviä järjestetään lisää pitkin kevättä, jos näille rokotuspäiville ei vielä pääse osallistumaan. Rokotusaikoja on varattavissa puhelimitse rokotusnumerossa maanantai- ja perjantaipäiville. Seuraavat massarokotuspäivät keväälle on sovittu: 29.4 & 19.5 Kemin neuvolaan.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 9.2.2026 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys jatkuisi Ivalossa. Vuodeosastot säilyisivät Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa, Ranualla ja Muoniossa.

Aluehallitus esittää: Ympärivuorokautinen päivystys jatkuisi Ivalossa ja vain neljä vuodeosastoa suljettaisiin

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys jatkuisi Ivalossa. Aluehallitus päättäisi myöhemmin nykyisiä kustannustehokkaammista toimintamalleista, joilla hyvinvointialue toteuttaisi ympärivuorokautisen lääkärivalmiuden. 

Vuodeosastot säilyisivät Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa, Ranualla ja Muoniossa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Säästöä vuodeosastoverkoston uudistamisella syntyisi reilu 7 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöissä on huomioitu lisäpanostukset kotisairaalatoimintaan, ikääntyneiden hoivaan ja ensihoitoon.

Lapissa on vuodeosastohoitoa muuta maata reilusti enemmän. Vuodeosastoverkon ylläpitäminen nykyisellään ei ole mahdollista, sillä henkilöstön saatavuus on osalla osastoista haasteellista ja pienissä yksiköissä hoidon vuorokausihinta nousee korkeaksi.

Vuodeosastoja korvaisivat monet palvelut

Ylitorniolla, Posiolla, Keminmaassa ja Tervolassa vuodeosastot suljettaisiin asteittain vuoden 2028 loppuun mennessä, jo aikaisemmin suljettujen Utsjoen, Kolarin, Pelkosenniemen, Sallan ja Simon vuodeosastojen lisäksi. Tarkempaa aikataulua valmistellaan aluevaltuuston kokoukseen.

Korvaavia palveluja olisivat muun muassa kotihoito, ensihoito, päivystysapunumero 116117 sekä erilaiset digipalvelut. Lisäksi jokaisessa kunnassa tai peruspalveluiden asiointialueella olisi ikääntyneiden ympärivuorokautinen yksikkö. Kotisairaalatoiminta hoitaisi potilaita heidän tarpeidensa mukaan joko kotona, asumisyksikössä tai palvelukodin niin sanotulla lupapaikalla. Kotisairaala tekisi myös hoidon tarpeen arviointia omalla paikkakunnalla aukioloaikoinaan. Kaikilla paikkakunnilla olisi myös nimettynä se lähin vuodeosasto, jota ensisijaisesti käytettäisiin, kun olisi tarve nimenomaan vuodeosastolla tapahtuvalle hoidolle.

Aluehallitus käsittelee muita palveluverkkoasioita kuten Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimaa ensi viikon kokouksessaan. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkoa kokouksessaan 23. helmikuuta. Arviointiryhmä on vaatinut palveluverkkopäätösten tekemistä helmikuussa.

Guovlluráđđehus evttoha: Birrajándorlaš gohcin joatkašuvašii Avvilis ja dušše njeallje seaŋgaossodaga heaittihuvvoše

Guovlluráđđehus evttoha guovllustivrii, ahte birrajándorlaš vuođđodearvvasvuođafuolahusa gohcin joatkašuvašii Avvilis. Guovlluráđđehus mearridivččii maŋŋeleappos dáláža ektui ekonomalut doaibmamálliin, maiguin buresveadjinguovlu čađahivččii birrajándorlaš doavttergearggusvuođa.

Seaŋgaossodagat seailloše Avvilis, Gihttelis, Soađegilis, Giemajávrris, Roavvenjárggas, Giemas, Durdnosis, Pellos, Ranuas ja Muonás. Mearrádus šattai jienasteami maŋŋá.

Seastu seaŋgaossodatfierpmádaga ođasteamis šattašii badjelaš 7 miljovnna euro jagis. Seasttuin leat vuhtiiváldon liigevuoruheamit ruoktobuohcceviessodoaimmaide, vuorasolbmuid dikšui ja vuosttašdikšui.

Lappis lea seaŋgaossodatdikšu ollu eambbo go eará báikkiin riikkas. Seaŋgaossodatfierpmádaga bajásdoallan dálážis ii leat vejolaš, daningo lea hástaleaddji oažžut bargiid muhtin ossodagaide ja smávva ovttadagain divššu jándorhaddi divru alladin.

Seaŋgaossodagat duddeše máŋggaid bálvalusaid

Badjedurdnosis, Posios, Keminmaas ja Tervolas seaŋgaossodagat heaittihuvvoše muttuid mielde jagi 2028 loahpa rádjái, juo árabut heaittihuvvon Ohcejoga, Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Simo seaŋgaossodagaid lassin. Dárkilut áigeplána válmmaštallojuvvo guovllustivrra čoahkkimii.

Duddejeaddji bálvalusat livčče earret eará ruovttus dikšun, vuosttašdikšu, gohcinveahkkenummir 116117 ja iešguđetlágan digibálvalusat. Lassin juohke gielddas dahje vuođđobálvalusaid áššiiddikšunguovllus livččii vuorasolbmuid birrajándorlaš ovttadat. Ruoktobuohcceviessodoaibma divššošii buohcciid sin dárbbuid mielde juogo ruovttus, ássanovttadagas dahje bálvalanruovttu nu gohčoduvvon lohpesajis. Ruoktobuohcceviessu barggašii dan rabasáiggiid siste maiddái divššu dárbbu árvvoštallama iežas báikegottis. Buot báikegottiin livččii maiddái nammaduvvon dat lagamus seaŋgaossodat, mii ovddemusat geavahuvvošii, go livččii dárbu namalassii dikšui, mii addo seaŋgaossodagas.

Guovlluráđđehus gieđahallá eará bálvalanfierpmádatáššiid dego Länsi-Pohja buohcceviesu bálvalusvalljodaga boahtte vahku čoahkkimisttis. Guovllustivra gieđahallá bálvalanfierpmádaga čoahkkimisttis  guovvamánu 23. beaivve. Árvvoštallanjoavku lea gáibidan, ahte bálvalanfierpmádatmearrádusat dahkkojuvvojit guovvamánus.

Arviointiryhmä: alijäämät katettava vuoteen 2031 mennessä ja tukipalveluihin tehtävä ripeitä muutoksia

Aluehallitus merkitsi tiedoksi arviointiryhmän uusimmat toimenpide-ehdotukset ja suositukset ja esittää, että aluevaltuusto tekisi samoin. Valtion asettama arviointiryhmä suosittelee, että hyvinvointialue valmistelee tukipalveluiden YTA-yhteistyön kehittämiseen, digitalisaatioon ja järjestämistavan muutoksiin liittyvät kehittämistoimenpiteet määrätietoisesti päätöksentekoon ja toimeenpanoon.

Hyvinvointialueen täytyy jatkaa taloussuunnitelman 2026-2030 valmistelua niin, että alijäämät katettaisiin vuonna 2031. Yksityiskohtainen budjettikehys täytyy esitellä arviointiryhmälle helmikuussa. Arviointiryhmä vaatii, että hyvinvointialue huomioi taloussuunnitelmassa kaikki mahdolliset säästötoimet, vaikka niistä ei vielä olisi olemassa lopullisia päätöksiä.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti hyväksyä omalta osaltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden tietohallintoyhteistyön sopimuksen. Lopullinen hyväksyminen sekä tarvittavat hallintosääntömuutokset valmistellaan aluevaltuuston päätettäväksi.

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön myöntämät lainanottovaltuudet kiireellisesti ja välttämättömästi toteutettaviin investointeihin. Valtiovarainministeriö on aiemmin myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuuksia sillä ehdolla, että hyvinvointialue laatii kevääseen mennessä valtion hyväksymän säästöohjelman. Nyt saaduilla kiireellisillä lainanottovaltuuksilla hyvinvointialue voi toteuttaa välttämättömiä kalusto-, järjestelmä- ja tilainvestointeja jo ennen kesää.

Päätettiin käynnistää Länsi-Pohjan sairaalan, Lapin keskussairaalan ja Kolpeneen tilamuutos- ja perusparannusprojektit sekä Rovaniemelle sijoittuvan vammaisten lasten ja nuorten asumisyksikön rakennusprojekti. Projektit sisältyvät jo talousarvioon ja investointisuunnitelmaan, ja hyvinvointialue on hakenut projekteille lainanottovaltuutta.

Hylättiin virkasuhteen irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus.

Hylättiin kaksi pelastuspalvelujen virkavalintoja koskevaa oikaisuvaatimusta.

Perustettiin kolme sosiaalityöntekijän virkaa, viisi sosiaaliohjaajan virkaa ja yksi palveluvastaavan virka. Hyväksyttiin yhden lähihoitajan, kahdeksan lapsiperheiden perhetyön työntekijän, neljän palveluohjaajan ja kuuden tukihenkilön palkkaaminen. Kaikki tehtävät sisältyvät jo lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palvelujen talousarvioon. Ostopalvelujen karsiminen, vuokratyövoiman vähentäminen sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen säästää yhteensä useita miljoonia euroja vuodessa.

Päätettiin laatia Suomen hallitukselle lausunto hyvinvointialueiden rahoituslakiin esitettävistä muutoksista. Muutokset pienentäisivät Lapin hyvinvointialueen valtionrahoitusta noin kolme miljoonaa euroa.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsisi tiedoksi palveluverkkomuutoksia varten saadut lausunnot ja muut kuulemiset.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ensivastetoiminnan kehittämistä.

Vammaispalveluihin liittyvää kilpailutusta koskeva pykälä palautettiin valmisteluun.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Aluehallituksen esityslista/pöytäkirja:
https://lapinhva-julkaisu.triplancloud.fi/ktwebscr/epj_kokl_tweb.htm

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin sote-kuljetuspalvelujen hankinta tulossa – DPS-osallistumishakemus edellytys kilpailutukseen

Kuva: Lapin materiaalipankki, Petri Teppo

Lapin kuljetuspalveluyrittäjille järjestettiin info Lapin alueen tulevasta hankinnasta maanantaina 2.2.2026. Infoon osallistui noin 100 alueella toimivaa yrittäjää.

Lapin kuljetuspalveluyrittäjille järjestettiin info Lapin alueen tulevasta hankinnasta maanantaina 2.2.2026. Infotilaisuuden tallenne ja materiaalit löytyvät Tervia Logistiikan verkkosivulta kuljetuspalveluyrittäjien osiosta sivun alareunasta.

Tulevan hankinnan kohteena ovat sote-kuljetuspalvelut Lapin hyvinvointialueella.

Hankintakokonaisuudessa ovat mukana:

• vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja erityishuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut
• ryhmäkuljetukset
• kiireettömät terveydenhuoltolain mukaiset potilaan siirtokuljetukset ja
• pienimuotoisesti erilaisia tavara – ja henkilöstökuljetuksia.

Kaikki yllä olevat kohdat kilpailutetaan yhtä aikaa. Kilpailutuksiin voivat osallistua kaikki Tervia Logistiikan dynaamiseen hankintajärjestelmään (DPS) osallistumishakemuksen lähettäneet ja hyväksynnän saaneet yritykset. Tämä on edellytys hankintaan osallistumiselle. Lue lisää DPS:n osallistumisesta.

Jotta Lapin alueen kilpailutukseen osallistuminen olisi mahdollista, DPS:n osallistumishakemus on lähetettävä viimeistään 22.2.2026.

Hankinta julkaistaan Hilmassa. Kilpailun avautumisesta lähetetään erikseen viesti sähköpostitse kaikille DPS:ssä mukana oleville Lapin alueella toimiville yrityksille.

Seuraa Tervian uutisia: Ajankohtaista | Tervia