Jorgale dan viidáse siiddui

Näin varaudut kevättulviin

Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro tulvien suuruudesta. Pohjois-Lapissa on ollut keskimääräistä enemmän lunta tänä vuonna ja Etelä-Lapissa normaalia vähemmän. Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Suojausmateriaalit säilyvät käyttökelpoisina vuosia ja niiden tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumiseen.

– Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä päällikkö Mika Hyvärinen Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

– Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Hyvärinen.

Miten suojautua tulvalta?

Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä. 

Tulvasuojausvarusteet

• Rakennusmuovia pari rullaa
• Raakalautaa ja trukkilavoja
• Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
• Soraa ja hiekkaa
• Uppopumppu

Lisätietoa tulviin varautumisesta

Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskialueista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä. ELY-keskuksen tulvaopas auttaa varautumaan tulviin.

Lapin pelastuslaitoksen ja Lapin hyvinvointialueen tulvaan liittyvät uutiset löydät kootusti lapha.fi:n tulvasivulta.

***

Nääi’t valmštõõđak ǩiddtuuʹlvi vääras

Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn da haʹŋǩǩeed tuʹlvvsuejjeem-materiaalid riskkvuuʹdi ǩiddlmid juʹn ouddǩiõʹtte.

Lappi ǩiđđtuuʹlv jie leäkku võl älggam. Ǩiiđ tuʹlvvoudldõs ij võl mušttâl tuuʹlvi šorradvuõđâst tärkka. Tâʹvv-Lappist lij leämmaž kõskkmieʹrin jeänab muõtt tän eeʹjj da Saujj-Lappist uuʹccben ko takainalla. Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn. Ǩiiddâlmvuäʹmsteei vasttõõzzâst lij suejjeed jiiʹjjes raajlmid vueiʹtlvaž tuʹlvvpååʹmhin.

Seeʹst, ǩeäk jälste tuʹlvvriskkvuuʹdest leʹčči šiõǥǥ valmštõõttâd ouddǩiõʹtte tõn diõtt, ko tuʹlvvsuejjeem-materiaal vueiʹtte juʹn puuttâd ruʹvddkaaupin ko tuuʹlv kõrrsummus podd älgg. Suejjeem-materiaal seilla ââʹnteeʹjen määŋg eeʹjj da tõk õõlǥče kuullâd riskkvuuʹdi ǩiddlmi jiiʹjjes valmštõõttmõõʹšše.

– Peälštemstroiʹttlest ij ni kååʹddin leäkku vuäittmõõžž suejjeed oʹdinakai ǩiddlmid, da tõn diõtt jiõččtååimlaž valmštõõttmõš lij tuõđi vääžnai. Tuʹlvvpååʹmhid valmštõõttmõš lij jällmõõžž takai huõllâânnmõš, mušttal kooʹcci šurr Mika Hyvärinen Lappi peälštemstroiʹttlest.

Lappi JJP-kõõskõs da Lääʹddjânnam pirrõskõõskõs vaʹsttee tuʹlvvoudldõõzz teâđtummšest. Peälštemstroiʹttel vuõss-sâjjsaž tuâjj tuʹlvv-vueʹjjest lij staaneed oummui staanvuõđ. Jeäʹđest åårrai oummu âʹlǧǧe leeʹd õhttvuõđâst jieʹttnââmra 112, koʹst vääʹltet vieʹǩǩraukkmõõžž peälštemstroiʹttla.

– Jõs jiiʹjjes tuʹlvv-valmštõõttmõš lij kudd, käʹnnat kõõččâd še, taarbaš-a naabrest jälsteei leʹbe õõldâs ââʹǩǩooumaž vieʹǩǩ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst, auʹǯǯai Hyvärinen.

Mäʹhtt suõjjõõttâd tuuʹlvest?

Čuâv tuʹlvvteâđtummuž aktiivlânji, što teâđak, kuäʹss valmštõõttâmtååimid âlgg altteed. Ǩiiddâlm vuäitt suejjeed tuuʹlvest raajjâmplastiikkin. Ǩiiddâlm pirr âlgg raajjâd tuäʹrjjrajjsid jeänab kriittlaž paaiʹǩid, mâʹte njeäʹđes paaiʹǩid da puärddsid. Tõn mâŋŋa tuäʹrjjrajjsi da ǩiiddâlm õõl piijât raajjâmplastiikk. Plastikk âlgg vuällad nokk pââjas da vuâlbeälla kueʹđđet nokk kuʹǩes levrdõõǥǥ, koon vuäǯǯat põõššâd määdd vuâstta moʹttjõõzzin da vuõddsin. Muõrrpõõrti seeiʹni njeäʹđmõs päikka lij šiõǥǥ piijjâd puump, koon vuäitt piijjâd čääʹʒʒ vuâlla da määddvuâlažvuäjjpååʹccid. Čääʹʒʒ vuâlla pijjum puumpin vuäitt puʹmppjed čääʹʒʒ meädda raajâlm åʹrnn, jõs čääʹcc piâss suõjjõõzzin čõõđ.

Tääʹrǩab vuäʹppõsvideo raajlmi tuʹlvvsuõjjõõzzâst kaaunak Lappi peälštemstroiʹttel Youtube-tiillâst. 

Tuʹlvvsuejjeemneävv

• Raajjâmplastiikk muäʹdd turaška
• Aaunâsmuõr da trukkilueʹv
• Raajjâmnjõõʹđđi, nääuʹl, vieʹččer, saakkânj
• Šäurrvuõddâs da vuõddâs
• Čääʹʒʒ vuâlla pijjum pumpp

Lââʹssteâđ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst

Ääiʹjpoddsaž teâtt tuuʹlvin, tuʹlvvriskkvuuʹdin, tuʹlvvriiskin da tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst di tuʹlvvoudldõs vesi.fi:st. JJP-kõõskõõzz tuʹlvv-vueʹppes vieʹǩǩat valmštõõttâd tuuʹlvi vääras.

Lappi peälštemstroiʹttel da Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd tuuʹlv kuõskki ođđsid leät noorrâm lapha.fi tuʹlvvsijddu.

***

Ná ráhkkanat giđđadulvviide

Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa, ja háhkat riskaguovlluid giddodagaid várás dulvesuddjenmateriálaid juo ovddalgihtii.

Lappi giđđadulvvit eai leat vuos álgán. Giđa dulveeinnostus ii vel dárkket muital, man stuorra dulvvit leat vuordimis. Davvi-Sámis lea muohta leamaš dán jagi eambbo go gaskamearálaččat ja Lulli-Lappis unnit go dábálaččat. Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa. Giddodatoamasteaddji ovddasvástádus lea suddjet iežas vistti eastadan dihte vejolaš dulvevahágiid.

Dulveriskaguovllus ássi ávžžuhit ráhkkanit ovddalgihtii, dasgo dulvvimus áigge dulvesuodjemateriálat sáhttet leat jo nohkan ruovdegávppiin. Suddjenmateriálat seilot anolažžan jahkeviissaid ja dat galggaše leat háhkkojuvvon riskaguovlluid giddodagaid várás.

– Gádjunlágádusas ja gielddain eai leat vejolašvuođat suddjet ovttaskas giddodagaid, man dihte iešheanalaš ráhkkaneapmi lea hui dehálaš. Dulvevahágiidda ráhkkaneapmi lea iežas opmodaga dábálaš fuolaheapmi, muitala gohcci hoavda Mika Hyvärinen Lappi gádjunlágádusas.

Lappi EJB-guovddáš ja Suoma birasguovddáš dieđihit dulveeinnostusain. Gádjunlágádusa deháleamos bargu dulvedilis lea dorvvastit olbmuid dorvvolašvuođa. Olbmot, geat leat heađis, galget váldit oktavuođa heahtenummirii 112 ja dalle veahkkebivdda dieđihuvvo gádjunlágádussii.

– Jus ieš leat bures ráhkkanan dulvviide, gánnáha jearrat maiddái ránnjás dahje vuorasmuvvan lagaš olbmos, ahte dárbbašago son veahki dulvviide ráhkkaneapmái, ávžžuha Hyvärinen.

Mo sáhttá suddjet iežas dulvvis?

Čuovo dulvedieđiheami aktiivvalaččat, vai dieđát, goas berre álggahit ráhkkanandoaimmaid. Vistti sáhttá suddjet dulvvis huksenplastihkain. Vistti birra galgá hukset duvddaráhkadusaid kriittaleamos báikkiide, dego vuollegis sajiide ja ráhppáide. Dan maŋŋá gokčat duvddaráhkadusaid ja vistti huksenplastihkain. Plastihkka galgá ollit doarvái bajás ja vuolildassii galgá guođđit doarvái guhkes healmmi, man nala bordit mollejuvvon geđggiid ja sáddo vai healbmi bissu eatnama vuostá. Muorraviesuid seaidneguora vuollegeamos sadjái lea buorre bidjat čázevuolpumppa (suom. uppopumppu) ja ráigojuvvon eananvuolrevrriid (suom. salaojaputket). Čázevuolpumppain sáhttá pumpet čázi eret, jos čáhci beassá golgat suddjemiid čađa.

Dárkilut rávavideo visttiid dulvesuddjemii gávdno Lappi gádjunlágádusa Youtube-kontos. 

Dulvesuddjenbiergasat

• Huksenplastihkka moadde rulla
• Muorrafiellut ja guorbmevuložat
• Huksennjađđi, spihkárat, veažir, sahá
• Čievrra ja sáddo
• Čázevuolpumpa

Lassedieđut dulvviide ráhkkaneami birra

Áigeguovdilis dieđut dulvviid, dulveriskaguovlluid, dulveriskkaid ja dulvviide ráhkkaneami birra nugo maiddái dulveeinnostus vesi.fi:s. EJB-guovddáža dulverávagihpa veahkeha ráhkkanit dulvviide.

Lappi gádjunlágádusa ja Lappi buresveadjinguovllu ođđasat dulvvi birra leat čohkkejuvvon ja gávdnamis lapha.fi dulvesiiddus.

***

Návt ráhtádâđah kiđđâtulvijd

Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ jyehikiđđij tulvij várás puorijn aaigijn já skappuđ riskâkuávlui kiddoduvâid tulvesyeijimmateriaalijd jo muuneeld.

Laapi kiđđâtulveh iä lah val álgám. Kiiđâ tulve-ennustâs ij val tárkká muštâl tulvij stuáruduvâst. Tave-Laapist lii lamaš taan ive eenâb muotâ ko koskâmiärálávt já Maadâ-Laapist ucceeb ko táválávt. Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ puorijn aigijn jyehikiđđijd tulvijd. Kiddodâhomâsteijest lii ovdâsvástádâs suoijiđ rakânâsâs máhđulijn tulvevahâgijn.

Tulveriskâkuávlust ässest lii pyeri ráhtádâttâđ muuneeld, tastko tulvemus ääigi tulvesyeijimmateriaaleh sättih leđe jo nuuhâm ryevdikaavpijn. Syeijimmateriaaleh siäilojeh anolâžžân iivijd já toh kolgâččii kulluđ riskâkuávlui kiddoduvâi jieijâs ráhtádâtmân.

– Kááijumlájádâsâst já kieldâin iä lah máhđulâšvuođah suoijiđ ovtâskâs kiddoduvâid, mon tiet jiešráđálâš ráhtádâttâm lii tuođâi tehálâš. Tulvevahâgijd ráhtádâttâm lii omâduv táválâš huolâttem, muštâl koccee hovdâ Mika Hyvärinen Laapi kááijumlájádâsâst.

Laapi IPI-kuávdáš já Suomâ pirâskuávdáš västideh tulve-ennustâs tieđeetmist. Kááijumlájádâs vuosâsajasâš pargo tulvetiileest lii turviđ ulmui torvolâšvuođâ. Eeđeest leijee ulmuuh kalgeh leđe ohtâvuođâst etinumerân 112, mon peht išetáttum sirdâšuvá kááijumlájádâsân.

– Jis jieijâs tulveráhtádâttâm lii oornigist, kannat meid koijâdiđ taarbâš-uv ránnjá tâi vuorâs aldaolmooš iše tulvijd ráhtádâtmist, ávžoo Hyvärinen.

Maht suojâliđ jieijâs tulveest?

Čuávu tulvetiäđáttâs aktiivlávt, vâi tiäđáh, kuás ráhtádâttâmtooimâid kalga algâttiđ. Kiddoduv puáhtá suoijiđ tulveest huksimlastikáin. Kiddoduv pirrâ kalga huksiđ tuuvdâráhtusijd kriittâlumosijd soojijd, tego vyeligis soojijd já portháid. Tast maŋa tuuvdâráhtusij já kiddoduv syeijin piäijoo huksimlastik. Lastik kalga olleeđ tuárvi pajas já vyeliuásán kuáđđoo tuárvi kuhes helmi, mon finnee pissoođ eennâm vuástá keđgimuttiittâssáin já čunnuin. Muorâtáálui seeini vyeligumos sajan lii pyeri pieijâđ čääsivuálááš puumpâ já syelipocceeh. Čääsivuálááš puumpâin puáhtá pumppáđ čääsi meddâl rakânâsâst, jis čääsi piäsá suojij čoođâ.

Täärhib raavâvideo rakânâsâi tulvesyeijiimist kaavnah Laapi kááijumlájádâs Youtube-tilist. 

Tulvesyeijimpiergâseh

• Huksimlastik muáddi rullá
• Muorâlyevdih já trukkâlyeveh
• Huksimnjađđee, spijkáreh, veeččir, sááhá
• Čievrâ já čunoi
• Čääsivuálááš pumppâ

Lasetiäđuh tulvijd ráhtádâtmist

Äigikyevdilis tiäđuh tuulvijn, tulveriskâkuávluin já tulvijd ráhtádâtmist sehe tulve-ennustâs vesi.fi:st. IPI-kuávdáá tulveraavâ iššeed ráhtádâttâđ tulvijd.

Laapi kááijumlájádâs já Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuulván lahtojeijee uđđâseh láá čuákkejum lapha.fi tulvesiijđon.
 

Jorgale dan viidáse siiddui

Paloturvallisuuden itsearvioinnit aloitetaan Lapissa

Valittuihin omakotitaloihin lähetetään Pientalon paloturvallisuusopas ja ohjeet paloturvallisuuden itsearvioinnin suorittamiseen.

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia tai haltijoita parantamaan turvallisuutta. Rakennuksen omistajan tai haltijan on tehtävä paloturvallisuuden itsearviointi kotiin lähetettävän Pientalon paloturvallisuusoppaan sekä sähköisen itsearviointilomakkeen avulla.

Lapin pelastuslaitos alkaa toteuttamaan omakotitalojen paloturvallisuuden itsearviointeja ja sen valvontaa Lapissa 3.2.2025 alkaen. Itsearviointimateriaalit, eli Pientalon paloturvallisuusopas ja saatekirje lähetetään vuosittain 10 prosentille Lapin omakotitaloista niin, että kaikki omakotitalot tulevat arvioiduiksi kymmenen vuoden sisällä. Asukas tekee omatoimisesti kotinsa paloturvallisuustarkastuksen Pientalon paloturvallisuusoppaan ja pelastuslaitoksen sähköisen lomakkeen avulla. Tulevaisuudessa paloturvallisuuden itsearviointia aletaan toteuttamaan myös taloyhtiöissä ja vapaa-ajan asuinrakennuksissa.

Itsearvioinnissa kartoitetaan esimerkiksi, onko rakennuksessa riittävästi toimivia palovaroittimia, käyttökelpoisia poistumisteitä, sekä onko tulisijojen ja hormien nuohous suoritettu.

Paloturvallisuuden itsearviointien tarkoitus

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia tai haltijoita parantamaan kotien turvallisuutta. Pelastuslaitos arvioi lomakkeen sisällön perusteella valvonta- ja neuvontatarpeen. Voimme tehdä tarkastuksia myös pistokoeluonteisesti.

Paloturvallisuuden itsearviointi tulee tehdä annettuun määräaikaan mennessä. Mikäli paloturvallisuuden itsearviointia ei tee, pelastusviranomainen voi suorittaa kohteessa maksullisen palotarkastuksen. Kohteiden, joiden paloturvallisuuden itsearviointilomaketta ei ole palautettu ja pelastusviranomainen käy kohteessa, palotarkastusmaksu on 132 euroa. Pelastusviranomainen on kuitenkin aina ensin rakennuksen omistajaan yhteydessä palotarkastuksen ajankohdan sopimiseksi. Palotarkastaja ei ilmesty yllättäen kenenkään ovelle ja hänellä on aina pelastuslaitoksen virka-asu ja henkilökortti.

Lue lisää paloturvallisuuden itsearvioinnista Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Jorgale dan viidáse siiddui

Pelastuslaitosten paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto voitti sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon

Kuva: Suomen Palopäällystöliitto, Joel Kauppinen

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto on voittanut Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon 2024. Lapin pelastuslaitoksen verkoston edustaja oli vastaanottamassa palkintoa kuluneella viikolla.

Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto on kehittänyt aktiivisesti yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan sekä pelastuslaitosten välillä. Verkosto on järjestänyt koulutuksia ja seminaareja paloriskiasiakkaan tunnistamiseen sekä paloriskitapauksista ilmoittamisesta pelastusviranomaiselle. Verkosto on edistänyt suomalaista asumisen paloturvallisuutta ja saanut vähennettyä palokuolemia.

Paloriskiasumisen asiantuntijaverkoston jäsenet ovat kehittämishenkisiä ammattilaisia, jotka pyrkivät parantamaan paloriskiasujan osallisuutta valvontaprosessissa sekä sujuvoittamaan moniviranomaisyhteistyötä. Verkosto on myös laatinut paloriskiasumisen oppaan, joka on saatavilla maksutta verkossa.

Perusteet palkinnolle

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto voidaan myöntää taholle, joka on tehnyt esimerkillistä onnettomuuksien ehkäisytyötä sosiaali- ja terveysalalla ja täten estänyt tai rajoittanut vahinkojen määrää tai toiminut ansiokkaasti sosiaali- ja terveysalan turvallisuuden kehittämiseksi tai kehittänyt sosiaali- ja terveysalan turvallisuutta edistävän laitteen tai toimintatavan.

Jorgale dan viidáse siiddui

Turvallisuusohjeita Lapin matkailijoille julkaistu

Uusi turvallisuusesite ja animaatiovideo tarjoavat matkailijoille selkeät ohjeet ja vinkit turvallisempaan Lapin-lomaan.

Lapin pelastuslaitos on luonut matkailijoille suunnatut turvallisuusohjeet Lapin-lomalle. Ohjeissa kehotetaan matkailijoita varautumaan talvisiin olosuhteisiin ulkoillessa sekä liikenteessä, tutustumaan majoituksien tulisijojen sekä saunan turvalliseen käyttöön ja testaamaan palovaroittimet. Lisäksi siinä annetaan vinkkejä talviaktiviteettien turvallisuuteen, kuten pulkkailuun ja retkeilyyn. Turvallisuusohjeilla pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia matkailuun liittyviä onnettomuuksia.

Ohjeesta on saatavilla painettava esite, digiesite sekä animaatiovideo. Materiaalit löytyvät Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Lapin pelastuslaitokselta toivotaan, että erityisesti matkailualan toimijat ottaisivat materiaalit käyttöönsä ja jakaisivat materiaaleja turisteille omien palvelujensa yhteydessä. Parhaiten matkailijat tavoitetaan paikoista ja palveluista, joita he käyttävät vieraillessaan Lapissa. Lapin pelastuslaitos painattaa jaettavia turvallisuusesitteitä Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentokentille marraskuun aikana sekä julkaisee somekanavissaan turvallisuusaiheisia lyhytvideoita.

Materiaaleja kannattaa ottaa myös käyttöön Airbnb-asunnoissa. Esitteen tai qr-koodilla varustetun julisteen voi tulostaa oman vuokrakohteen pöydälle tai esittelykansioon. Tällä tavalla toimimalla tavoitettaisiin mahdollisimman iso osa matkailijoista. Myös jokainen lappilainen voi osallistua osaltaan esimerkiksi jakamalla turvallisuusohjeita sosiaalisessa mediassa ja tarvittaessa puuttumalla onnettomuusalttiiseen käyttäytymiseen neuvomalla, tai vaarallisissa tilanteissa soittamalla hätänumeroon.

– Lapin matkailusesonki on meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Kestävään matkailuun kuuluu myös turvallisuudesta huolehtiminen. Pelastuslaitos haluaa rohkaista kaikkia toimimaan vastuullisesti ja ennaltaehkäisemään matkailuun liittyviä onnettomuuksia, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta.

Matkailijoiden turvallisuusmateriaaleja saa painattaa ja jakaa vapaasti. Myös muokkaaminen esimerkiksi eri kieliversioiksi on sallittua. Tärkeintä on, että turvallisuusviesti leviää mahdollisimman laajasti matkailijoille.

Viime vuonna pilotti

Lapin pelastuslaitos tuotti viime vuonna matkailijoille suunnatun turvallisuusesitteen pilotin. Esitteellä oli erittäin kova kysyntä ja se nähtiin tarpeelliseksi.

Tänä vuonna esitteen sisältöä vielä hienosäädettiin ja se laitettiin kieliversioineen jaettavaksi Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuille. Turvallisuusviestinnältä toivottiin myös monikanavaisuutta, joten tänä vuonna Lapin pelastuslaitos tilasi myös turvallisuusanimaation matkailijoille.

– Toivomme, että animaatio tavoittaa matkailijoita, mutta erityisesti matkailijoiden lapsia. Lapsilla on hyvät hoksottimet ja he usein muistuttavat meitä aikuisia toimimaan ohjeiden mukaan, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin poliisilaitos, Lapin hyvinvointialue, Rovaniemen kaupunki, Visit Rovaniemi, Kemijoki Oy, Lapland Safaris, Finavia, Liikenneturva ja Lapin Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ovat olleet mukana ideoimassa tämän vuoden materiaalien sisältöjä.

Jorgale dan viidáse siiddui

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä

Kuva: STM

Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti on selkeä. Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.

Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, korostavat hyvinvointialuejohtajat yhteisesti.

Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta.

Keskustelun keskiössä on alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.

”Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan”, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn. 

Monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta

Kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa siten, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.

Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.

”Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa”, sanoo Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla.

Talouden tasapainon lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin

Hyvinvointialuejohtajat ovat sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.

Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.

Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.

Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti.

Lapin hyvinvointialuejohtaja

Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston yhteyshenkilöt

Sanna Svahn, hyvinvointialuejohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, sanna.svahn@luvn.fi
Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue, marina.kinnunen@ovph.fi
Ilkka Luoma, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, ilkka.luoma@pohde.fi

Jorgale dan viidáse siiddui

Pelastuslaitoksen palveluhinnasto perustuu valtakunnalliseen ohjeistukseen

Aluehallituksen päätöstiedote 30.11.2022 kokouksesta

Aluehallitus päätti pelastuslaitoksen palveluhinnaston. Pelastuslaitoksen lakisääteiset tehtävät ovat maksuttomia, ellei niitä ole erikseen säädetty maksullisiksi. Maksullisia tehtäviä ovat esimerkiksi toistuvat virheelliset palohälytykset, jos ne aiheutuvat automaattisten palohälyttimien toimimattomuudesta. Toistuvista virhehälytyksistä voidaan kolmannesta hälytyksestä lähtien periä 990 euron maksu.

Muita maksullisia palveluja ovat erilaiset palotarkastukset, valvontatoimet ja kemikaalien käyttöön liittyvät tarkastukset.  Pelastuslaitos voi periä maksuja myös kaluston vuokraamisesta sekä osasta pelastuslaitoksen järjestämistä koulutuksista. Alkusammutuskoulutus varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä hoitolaitosten henkilöstölle on kuitenkin maksutonta.

Palveluhinnastot ovat nähtävissä esityslistan/pöytäkirjan liitteissä.