Maassâd oovdeb siijđon

Huijausviestejä liikkuu hammashuollon ja lastensuojelun nimissä – älä avaa viesteissä olevia linkkejä

Lapin hyvinvointialue muistuttaa asukkaita olemaan erityisen valppaina. Tällä hetkellä suun terveydenhuollon ja lastensuojelun nimissä liikkuu laajamittaisia valtakunnallisia huijausviestikampanjoita.

Lapin hyvinvointialueen tietoturvavastaava varoittaa huijausviesteistä. Huijarit lähettävät esimerkiksi hammashoidon ajanvarausmuistutuksilta näyttäviä viestejä, joissa vastaanottajaa pyydetään siirtämään tai peruuttamaan vastaanottoaika linkin kautta. Linkki voi johtaa hyvinvointialueen ulkopuoliselle sivustolle, jonka tarkoituksena on kalastella käyttäjän tietoja. Viestejä lähetetään tekstiviesteinä, sähköposteina ja pikaviesteinä, kuten WhatsAppissa.

Huijausviestien laatu on parantunut tekoälyn myötä merkittävästi. Viestit voivat näyttää erittäin aidoilta, ja niissä voidaan käyttää viranomaisten tai hyvinvointialueiden logoja, nimiä, osoitteita ja muuta virallisen näköistä sisältöä.

Muistathan:

• Tarkista aina viestin lähettäjä ja verkkosivun osoite huolellisesti.
• Älä avaa epäilyttäviä linkkejä tai anna henkilötietojasi niiden kautta.
• Viranomaiset ja hyvinvointialueet eivät koskaan lähetä tekstiviestillä tai sähköpostilla linkkejä, jotka johtavat pankkitunnuksilla tunnistautumiseen tai maksusivuille.
• Ajanvaraukset ja terveystiedot tulee aina tarkistaa kirjautumalla suoraan viralliseen asiointipalveluun tai ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen virallisiin palvelunumeroihin.

Jos olet syöttänyt pankkitunnuksesi tai maksukorttitietosi huijaussivustolle:

1. Ota välittömästi yhteyttä omaan pankkiisi ja sulje tunnukset tai kortti.
2. Noudata pankin antamia ohjeita.
3. Tee rikosilmoitus poliisille mahdollisimman pian.

Pysy valppaana ja suojaa tietosi.

Epävarmoissa tilanteissa tarkista asia aina virallisesta lähteestä.

Maassâd oovdeb siijđon

Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua

Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman taloussuunnitelman mukaisesti 1,02 miljardia euroa.  Toimintakate on menojen sekä mm. asiakasmaksuista kertyvien tulojen erotus.

Valtionrahoitusta ennakoidaan ensi vuodelle 1,06 miljardia euroa. Valtionrahoitus kasvaa vain 1,2 % tästä vuodesta, vaikka inflaatio sekä palvelutarpeiden kasvu edellyttäisivät suurempaa kasvua. Esimerkiksi työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin on täytynyt varata 2,15 prosentin nousu ja hintojen nousuun vähintään noin 2,7 prosentin nousu tähän vuoteen verrattuna. Siirtymätasaus leikkaa rahoitusta ensi vuonna noin 39 miljoonalla eurolla.

- Valtionrahoitus kasvaa niukasti, mutta kuitenkin kasvaa. Useilla hyvinvointialueilla rahoituksen kasvu on pyöreä nolla, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Säästöjä etsitään perinteisistä keinoista

Sote-palvelut jatkaa omalääkärijärjestelmän ja digipalvelujen kehittämistä, ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen keventämistä ja lastensuojelupalvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi. Sosiaalipalveluihin tulee ensi vuonna muutoksia myös uuden sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain myötä. Suun terveydenhoidossa on tarkoitus ottaa käyttöön palveluseteli oman toiminnan rinnalle. Erikoissairaanhoidossa isoin muutos tullee olemaan aluevaltuuston jo päättämä Länsi-Pohjan sairaalan profiilimuutos sekä sen vaikutukset ensihoitoon ja Lapin keskussairaalaan.

Valtio on linjannut asiakasmaksujen nostamisesta, joten useisiin maksuihin suunnitellaan korotuksia. Myös muille hyvinvointialueille ja muille organisaatioille myytävien palvelujen hintoja aiotaan nostaa.

- Talousarvioehdotus ei sisällä uusia kipeitä päätöksiä tai muutoksia, vaan nyt keskitytään tehtyjen päätösten toimeenpanoon ja palvelujen toiminnan varmistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen uusissa rakenteissa, sote-palvelujen toimialajohtaja Miia Palo kertoo.

Tukipalvelujen suurin muutos on it-palvelujen siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa yhteiseen tietohallintoon ensi vuoden alkupuolella. Tukipalveluista väheni edellisissä isoissa yt-neuvotteluissa ja organisaatiomuutoksissa noin 300 henkilötyövuotta. Nyt muutamiin kriittisiin toimintoihin, kuten laitehuoltoon, täytyisi varata lisää henkilöitä, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. Toimitilavuokrat pienentyisivät tähän vuoteen verrattuna noin 5,5 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialue pyrkii välttämään laajoja yhteistoimintaneuvotteluja, mutta suppeampia neuvotteluja on toteutettava. Väliaikaisesti lakkautettua henkilöstön työhyvinvointiseteliä ei otettaisi vielä ensi vuonna takaisin, mikä toisi reilun miljoonan euron säästöt.

- Arviointimenettelyn raamittama talousarvio ensi vuodelle on erittäin tiukka. Suunnitelman realistisuutta tukee tämän vuoden talouden kehitys. Lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan. Tiukka talous jatkuu lähivuodet, ja vaatii työntekijöitten ja päätöksentekijöitten vahvaa sitoutumista toimintojen uudistamiseen, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa.

Aluehallitus päättää talousarvioesityksestä marraskuussa

Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi tämänhetkiset ehdotukset ensi vuoden talousarvioksi sekä lähivuosien taloussuunnitelmaksi. Hyvinvointialue jatkaa talousarvioehdotuksen työstöä syksyn aikana. Hyvinvointialueen toimielimillä ja vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa talousarvioehdotuksesta.

-Talousarvioehdotus on nyt valmistunut hyvissä ajoin, ja poliittiselle käsittelylle on varattu runsaasti aikaa, Jokela mainitsee.

Varsinaisen talousarvioesityksen aluehallitus tekee marraskuun puolivälissä. Aluevaltuusto käsittelee aluehallituksen talousarvioesitystä kokouksessaan 30. marraskuuta.

Talousarvioehdotus on nähtävissä aluehallituksen kokouspöytäkirjan liitteenä: Tutustu talousarvioehdotukseen.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311

hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Maassâd oovdeb siijđon

Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla

Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen.

Rakenteiden uudistaminen aiheuttaisi lisää kustannuksia samalla tavoin kuin hyvinvointialueuudistuksen alussakin. Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistämiseen liittyvä johtamisrakenteeseen säästöpotentiaali on marginaalinen. Esimerkiksi Pohjoisen yhteistyöalueen toimivan johdon kokonaispalkkakustannukset ovat alle 1 % henkilöstömenoista ja noin 0,5 % toimintakuluista. Vaikka alueen toimivan johdon henkilöstömäärä puolitettaisiin, säästö jäisi noin 0,2 %:iin kokonaismenoista. Yhdistämisten lasku taas voi koko Suomen osalta olla yhdestä kahteen miljardia euroa.

Alueitten yhdistämisen hintalappu syntyy muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Lisäksi heijastevaikutuksina jo pelkkä yhdistämisen uhka pysäyttäisi kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet monilta alueilta aiheuttaen mittavia kustannuksia.

Hyvinvointialueiden väliarvion raportin mukaan alueiden talousongelmat eivät myöskään johdu aluerakenteesta:

”Rahoituksen tason määräytymisperusteet eivät ole alkuvaiheessa vastanneet toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä. Rahoituksen jälkikäteistarkistuskaan ei nosta rahoituksen tasoa pysyvästi yllättävän kustannusshokin jälkeen, eikä täytä alkuvaiheen rahoituspohjan vajetta.”

Tuottavuuden kasvattaminen onnistuu nykyalueilla ja niiden yhteistyöllä. Palvelutavoitteet tulee määritellä kansallisesti. Palveluvelvoitteiden ja rahoituksen tason tulee olla keskenään tasapainossa.

Nyt ei ole aika pysäyttää kehitystä, vaan kasvattaa tuottavuutta. Karttaharjoitusten aika ei ole nyt.

Lisätietoja

Raija Kontio
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Jari Jokela
Hyvinvointialuejohtaja, Lapin hyvinvointialue

Mikko Komulainen
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kirsi Leivonen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Ilkka Luoma
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Max Lönngvist
Hyvinvointialuejohtaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Marina Kinnunen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue

Piia Vuorela
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue

Sami Mäenpää
Hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue

Olli Naukkarinen
Hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Tero Mäkiranta
Hyvinvointialuejohtaja, Satakunnan hyvinvointialue

Tero Järvinen
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Petri Virolainen
Hyvinvointialuejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Sally Leskinen
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Harri Hagman
Hyvinvointialuejohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Santeri Seppälä
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue

Maassâd oovdeb siijđon

Henkilöstökertomus 2025: Hakijamäärät kasvoivat, sairauspoissaolot vähenivät

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Kuva: Lapin materiaalipankki.

Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

Henkilöstökertomuksessa kuvataan vuosittain henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja, esimerkiksi henkilöstömäärään ja rakenteeseen sekä henkilöstön saatavuuteen liittyen. Lisäksi Lapin hyvinvointialueen henkilöstökertomuksessa on kuvaus strategiaan perustuvan henkilöstöohjelman painopisteiden toteutumisesta.

Keskeiset tunnusluvut henkilöstöstä

Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

Vakituisten palvelussuhteiden määrä kasvoi yli 300 henkilöllä. Samalla määräaikaisten tehtävien määrä väheni samassa suhteessa. Tämä on myönteinen kehitys ja tukee henkilöstön pysyvyyttä.

Hyvinvointialueen henkilöstön keski-ikä pysyi ennallaan eli 45,4 vuodessa. Sukupuolijakaumassa ei tapahtunut muutoksia, henkilöstöstä noin 84 prosenttia on naisia ja 16 prosenttia miehiä.

Vuonna 2025 Lapin hyvinvointialueelta eläköityi yhteensä 253 henkilöä. Määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna.

Hakijoiden määrä avoimia työpaikkoja kohden kasvoi. Vuonna 2025 hakijoita oli keskimäärin 7,5 hakijaa tehtävää kohden, kun vuonna 2024 hakijoita avointa tehtävää kohden oli 5.

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2025 sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuoteen suhteutettuna laski edellisvuodesta 0,7 päivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2024 laskua oli 0,9 päivää henkilötyövuotta kohden.

Johtajamistasoja vähennettiin ja organisaatiota madallettiin

Vuonna 2025 jatkettiin työtä organisaation ja johtamisjärjestelmän madaltamiseksi. Tavoitteena oli selkeyttää johtamista, vähentää päällekkäistä hallintoa ja tukea arjen työtä ja palvelujen järjestämistä.

– Kyseessä on monessa yksikössä iso muutos, ja nyt rakenteiden ollessa valmiit päästään hiomaan esimerkiksi tehtävänkuvia ja työnjakoja, sekä toivon mukaan siirtämään päätöksentekoa lähemmäs yksiköiden arkea, sanoo henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

Vuoden 2025 aikana Lapin hyvinvointialueella tehtiin seuraavat muutokset johtamistasoihin:

• toimialajohtajien määrä väheni kahdella
• vastuualuejohtajien määrä väheni kahdeksalla
• vastuuyksikköjohtajien määrä väheni viidellä
• lisäksi johtamis- ja esihenkilötehtäviä vähennettiin alemmilta organisaatiotasoilta

Käytännössä johtamistasojen vähentämisen yhteydessä vastuita koottiin osin laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja organisaatiorakennetta yksinkertaistettiin. Johtamisrakenteiden keventämisellä on haluttu tehdä organisaatiosta selkeämpi ja tukea henkilöstön arjen työtä.

Kun rakenteet ovat yksinkertaisemmat ja vastuut selvemmät, myös yhteistyö ja päätöksenteko sujuvat paremmin, sanoo Kuittinen.

Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen panostettiin haastavissa olosuhteissa

Vuonna 2025 Lapin hyvinvointialueella panostettiin laajasti henkilöstöohjelman painopisteisiin, joiden tavoitteena on mm. lisätä henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja osallisuutta, sekä varmistaa esimerkiksi sujuvat ja vaikuttavat työterveyshuollon palvelut.  

Johtamisen tueksi valmistui Jotos-johtamisosaamisen valmennusohjelma. Se on suunnattu esihenkilöille, ja sitä voidaan jatkossakin hyödyntää. 

Työterveyshuollon toimintamalleja uudistettiin. Lisäksi valmisteltiin työkykyjohtamisen järjestelmän käyttöönottoa osana pidemmän aikavälin työkyvyn tuen kokonaisuutta.

Hyvinvointialueelle valmistui oma työnantajabrändi. Myös rekrytointiprosessia uudistettiin. Samalla luotiin uusia toimintamalleja kansainväliseen rekrytointiin sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Vuoden alussa palkanlaskentapalvelut siirtyivät hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Muutos toteutui hallitusti ja onnistuneesti.

Taloustilanne ja yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat arkeen monella tavalla.

– Vuosi 2025 oli erittäin haastava henkilöstön kannalta tärkeän kehittämistyön edistämiseksi. Siitä huolimatta pidimme tärkeänä, että kehitystyö eteni. Rakensimme työnantajabrändiä, uudistimme rekrytointia ja tuimme esihenkilöitä johtamistyössä. Kehittämistyön tavoitteena on, että Lapin hyvinvointialue on hyvä ja toimiva työpaikka myös tulevaisuudessa, ja olemme sitoutuneet tähän tavoitteeseen pitkäjänteisesti, Kuittinen sanoo.

Lisätietoja: 

Henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi

Maassâd oovdeb siijđon

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilalle Puolustusvoimien Huollon ansioristi

Kuva: Henripekka Kallio

Lapin hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilalle on myönnetty Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.2026 Puolustusvoimien Huollon ansioristi.

– Terveydenhuollon rooli osana kokonaismaanpuolustusta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edellyttää erityisesti NATO -jäsenyyden myötä tiivistä yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa, johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila sanoo ja kertoo olevansa todella otettu saamastaan huomionosoituksesta.

Huollon ansioristi on Pääesikunnan huolto- ja materiaaliosaston sekä Huoltoupseeriyhdistyksen perustama ansioristi, joka voidaan myöntää tunnustuksena henkilölle, yritykselle tai yhteisölle tämän ansioista huollon ja sotilaallisen huoltovarmuuden sekä puolustusvoimien logistiikan hyväksi.