Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluiden johto vastaamassa Pelkosenniemellä kuntalaisten kysymyksiin

Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat.

Asukkailta saaduista vastauksista ja käydyistä keskusteluista tunnistettiin, kuinka eri tavalla pienet asiointialueet toimivat verrattuna suuriin yksiköihin ja alueisiin. Toimintatavat ja -logiikat ovat erilaisia, jolloin tavat tuottaa palveluita tulee räätälöidä tarkemmin.

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon

Jalkautumisen antoi myös paikallisille asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Pienet asiointialueet jäävät helposti suurempien varjoon päätöksenteossa, eikä aina ole edes tietoa siitä, kuinka kaikki palvelut toimivat, joten jalkautumisen ansiosta saatiin paljon käyttökelpoista materiaalia palveluiden räätälöintiä varten.

Hyvinvointialueella on käytössään paljon numeerista tietoa, mutta jokapäiväinen työ ja palvelut saattavat helposti kadota pelkkien numeroiden alle. Nyt saatiin kerättyä paljon kokemuspohjaista tietoa, jota aiemmin ei ole sellaisenaan ollut käytettävissä. Jalkautuessa saatiin tavoitettua ihmisiä eri tavalla kuin pelkällä internet-kyselyllä. Kohtaamiset olivat asukasraateja ja -tilaisuuksia toteuttaneiden mielestä hyvin antoisia ja avartavia.

Palveluihin ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä

Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä heille tarjolla oleviin palveluihin ja niiden toivotaan jatkossakin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Aina on kuitenkin mahdollisuus parantaa. Yhtenä selkeänä haasteena nähtiin ison organisaation tiedottaminen. Ennen tiedot löytyivät helposti, mutta nyt niitä on ollut haasteellista löytää. Tiedonkulkua tulisi myös parantaa sidosryhmien ja erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Näin voitaisiin välttää tulevaisuudessa tietojen katoaminen ja osattaisiin puolin ja toisin ohjata asukkaita oikeiden palvelujen piiriin.

Henkilöstö kehittämisen etulinjassa

Tilaisuuksien konkreettisena etuna on, että pienempiä epäkohtia ja kehitysideoita voidaan alkaa toteuttaa ja korjata nopeasti. Tämä nousi esille myös samaan aikaan järjestetyissä henkilöstön työpajoissa, joissa henkilöstö sai miettiä osaamisen kehittämistä, johtamista, lähi- ja keskitettyjen palveluiden mahdollisuuksia sekä testata käytännön ratkaisuja case-esimerkin muodossa. Henkilöstölle suurta kiitosta tuleekin siitä, kuinka paljon kehittämistyötä on tehty jo paikallisesti niin ennen kuin jälkeenkin hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhdessä työstäessä toiminnan kehittyminen voi jatkua, ja myös esihenkilöt eri tasoilla tietävät, mitä on tapahtumassa.

Osallisuuden lisäämistä jatketaan

Savukosken ja Pelkosenniemen tapahtumissa saatiin kokemusta osallisuustyöstä ja jalkautumisesta seuraavia alueita ja teemoja varten. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin nostettua esille asiointialueiden asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kokemuksia, osaamista ja yhteistyötä. Näin pystytään kehittämään kokonaisuudessaan Lapin hyvinvointialueen toimintaa, joka palvelee kaikkia sen asukkaita riippumatta siitä missä päin he asuvat.

Suuri kiitos kuuluu alueen asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille, koska he olivat ja ovat edelleen mukana kehittämässä hyvinvointialueen toimintaa.