Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvosto: Tervian kuljetuspalvelussa vakavia puutteita – vaatii välittömiä korjaustoimia

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvosto on esittänyt vakavan huolen Tervian kuljetuspalvelun nykytilasta. Neuvoston mukaan palvelu ei tällä hetkellä toteuta asiakkaiden yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta eikä perusoikeutta välttämättömään liikkumiseen hyväksyttävällä tasolla.

Kannanotto perustuu vammaisjärjestöjen asiakastyöhön sekä laajasti Lapin alueelta tammi–toukokuussa 2026 kerättyyn palautteeseen. 

Saavutettavuus puutteellista

Vammaisneuvoston mukaan kuljetuspalvelun tilausjärjestelmä ei ole saavutettava kaikille käyttäjille. Puhebottiin perustuva järjestelmä ei palvele erityisesti kehitysvammaisia asiakkaita, ja osa asiakkaista jää palvelun ulkopuolelle ilman ulkopuolista apua. 

Lisäksi palvelun käyttö edellyttää pankkitunnuksia, eikä vaihtoehtoisista asiointitavoista ole riittävästi tiedotettu. Puhelinpalvelun toimimattomuus vaikeuttaa tilannetta entisestään. 

Järjestelmä hajautunut ja epäluotettava

Neuvosto kritisoi kuljetuspalvelun taustajärjestelmää epäyhtenäiseksi. Eri kuljetusmuodot toimivat erillisissä järjestelmissä, eikä asiakastietojen hallinta ole luotettavaa. 

Asiakkailla ei ole selkeää tietoa esimerkiksi käytettävissä olevista matkoista tai omista palveluoikeuksistaan. 

Virheet haittaavat asiakkaiden arkea

Kuljetuspalvelussa ilmenee kannanoton mukaan toistuvia vakavia virheitä. Kyytien katoaminen, väärät aikataulut sekä epäonnistuneet peruutukset ovat yleisiä. 

Ongelmat voivat johtaa siihen, että asiakkaat jäävät ilman välttämättömiä matkoja, eivät pääse töihin, päivätoimintaan tai harrastuksiin tai jäävät ilman kyytiä kotiin. 

Vammaisneuvosto korostaa, että kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan laajemmasta ja toistuvasta ongelmasta, jolla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten arkeen ja osallisuuteen. 

Epäselvät käytännöt ja kustannukset

Kannanoton mukaan asiakkaat saavat ristiriitaista tietoa kyytien tilaamisesta, ja pitkät ennakkotilausajat rajoittavat arjen joustavuutta. 

Lisäksi omavastuuhintojen korotukset ja esimerkiksi kimppakyytien poistaminen ovat heikentäneet palvelun toimivuutta. 

Turvallisuudessa puutteita

Vammaisneuvosto nostaa esiin myös turvallisuusriskit. Virheelliset kuljetustilanteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, ja kuljettajien osaamisessa on puutteita muun muassa ensiaputaidoissa ja vammaisten asiakkaiden kohtaamisessa. 

Vammaisneuvosto vaatii muutoksia

Neuvosto edellyttää välittömiä toimenpiteitä palvelun parantamiseksi. Keskeisiä vaatimuksia ovat muun muassa:

• vaihtoehtoisten asiointikanavien lisääminen puhebottipalvelun rinnalle
• palvelun käyttö ilman pankkitunnuksia
• kuljetusten yhdistäminen yhteen toimivaan järjestelmään
• palvelun toimintavarmuuden parantaminen ja tekninen auditointi
• yhtenäiset ja selkeät toimintakäytännöt
• kuljettajien koulutuksen parantaminen
• selkeä asiakasviestintä ja korvausprosessien sujuvoittaminen 

“Korjaaminen on välttämätöntä”

Vammaisneuvosto muistuttaa, että kuljetuspalvelu on keskeinen osa vammaisten henkilöiden arkea ja itsenäistä elämää.

Nykytilanne ei täytä palvelulle asetettuja vaatimuksia, ja tilanteen korjaaminen on välttämätöntä asiakkaiden perusoikeuksien turvaamiseksi.

Lue koko kannanotto

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvoston kannanotto Tervian asiakastyöryhmälle 2.6.2026

Takaisin edelliselle sivulle

Henkilökohtaisen avun käsikirja julkaistu Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla

Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla on julkaistu uusi henkilökohtaisen avun työnantajamallin käsikirja. Käsikirjaan on koottu selkeää tietoa henkilökohtaisesta avusta, sen hakemisesta, järjestämisestä sekä asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Henkilökohtaisen avun työnantajamallia koskeva käsikirja on tarkoitettu sekä asiakkaiden että ammattilaisten käyttöön. Käsikirja on suunnattu vammaisten palvelujen asiakkaille, jotka käyttävät henkilökohtaista apua työnantajamallilla. Sen tavoitteena on tukea työnantajana toimimisessa ja tarjota keskeinen tieto, mitä henkilökohtaisen avun työnantajuus käytännössä tarkoittaa. Se toimii hyödyllisenä tietolähteenä myös henkilökohtaisina avustajina työskenteleville. Lisäksi käsikirjaa voivat käyttää Lapin hyvinvointialueen työntekijät, jotka työskentelevät henkilökohtaisen avun työnantajamalliin liittyvien asioiden parissa.

Käsikirja löytyy Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilta henkilökohtaisen avun sivulta: Henkilökohtainen apu

Tutustu käsikirjaan: Henkilökohtaisen avun työnantajamallin käsikirja (pdf)

Takaisin edelliselle sivulle

Vahvista osaamistasi lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja puheeksi otossa avainhenkilökoulutuksessa – Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2026

Haluatko vahvistaa osaamistasi lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja asiakkaan oikea-aikaisessa palveluun ohjaamisessa? Syksyllä 2026 alkava avainhenkilökoulutus tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja valmiuksia väkivaltatyöhön sekä mahdollisuuden toimia oman työyhteisösi tukena ja osaamisen vahvistajana.

Onko sinulla halu ja tarve vahvistaa osaamistasi lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja asiakkaan oikea-aikaisessa palveluun ohjaamisessa? Avainhenkilökoulutus antaa käytännönläheisiä työkaluja ja valmiuksia näiden tilanteiden kohtaamiseen asiakastyössä.

Avainhenkilö-koulutus on suunnattu:

• sote-ammattilaisille

• työterveyshuollon toimijoille

• kunnassa eri ikäisiä asiakkaita kohtaaville työntekijöille

Mikä on avainhenkilö?

Avainhenkilö toimii omassa työssään lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen osaajana.
Koulutuksen jälkeen:

• tunnistat väkivallan eri ilmenemismuotoja

• osaat ottaa asian puheeksi turvallisesti ja ammatillisesti

• ohjaat asiakkaan oikean tuen piiriin

• vahvistat oman työyhteisösi osaamista

• voit järjestää ja toteuttaa puheeksi otto -koulutuksia organisaatiossasi

Lue avainhenkilö-koulutuksen käyneiden kokemuksia: Perhetyöntekijänä avainhenkilökoulutuksessa ja Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

Koulutuksen sisältö

Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, koulutuspäivistä sekä väli- ja lopputehtävästä.

Ennakkotehtävä: THL:n Puutu väkivaltaan -verkkokoulu.

Teemoina koulutuksessa on mm. puheeksi ottaminen, lähisuhdeväkivallan eri muodot, käytännön työvälineet ja työskentely väkivaltaa käyttäneen kanssa.

Aikataulu

• 24.9.2026 klo 12.00–15.30

• 22.10.2026 klo 9.00–12.00

• 11.11.2026 klo 12.00–15.00

• 2.12.2026 klo 9.00–12.00

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen sähköpostitse nina.kemila@lapha.fi viimeistään 10.9.2026.

Koulutuksen järjestää Lapin hyvinvointialue ja Lapin ensi- ja turvakoti ry. 

Huomioi ennen ilmoittautumista

Keskustele esihenkilösi kanssa ja varmista, että organisaatiosi tukee sitoutumistasi ja kannustaa sinua toimimaan avainhenkilönä ja järjestämään puheeksi oton koulutuksia.

***

Avainhenkilömalli on käytäntö, jossa lähisuhdeväkivaltatyö ja -osaaminen on upotettu organisaation rakenteisiin ja osaksi käytännön työtä. Avainhenkilöllä on perustason väkivaltatyön osaaminen, minkä ansiosta hän pystyy tukemaan muita ammattilaisia ja kouluttamaan oman organisaationsa työntekijöitä. Avainhenkilökoulutus mahdollistaa ammattilaisten verkostoitumisen yli sektorirajojen.

Avainhenkilöt ovat lähisuhdeväkivallan ilmiön, puheeksi ottamisen ja puuttumisen osaajia, lähellä asiakasta ja ammattilaista. 

Takaisin edelliselle sivulle

Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle

Ministeriöt valvovat, että säästösuunnitelmat pitävät ja hyvinvointialue noudattaa toimenpide-ehdotuksia

Valtiovarainministeriön asettama Lapin hyvinvointialueen arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle. Arviointiryhmä kuitenkin muistuttaa, että jos hyvinvointialueen taloudenpito ja säästösuunnitelmien toimeenpano takkuaa, valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus käynnistää aluejakoselvitys tai uusi arviointimenettely. Ministeriöllä on myös valitusoikeus hyvinvointialueen päätöksiin, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Arviointiryhmä julkaisi loppuraporttinsa keskiviikkona 10. kesäkuuta.

– Katsomme, että noudattamalla aluevaltuuston maanantaina hyväksymää vuoteen 2030 ulottuvaa taloussuunnitelmaa hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään, valtiovarainministeriön edustaja, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen toteaa.

Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueella on jo käynnissä useita hyviä muutoksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vasta lähivuosina.

– Korostin alusta lähtien, että arviointimenettelyn tarkoitus on tukea hyvinvointialuetta taloudenpidossa ja vaikeissa sopeuttamispäätöksissä niin, että Lappi voisi pysyä itsenäisenä hyvinvointialueena. Siihen tavoitteeseen on mielestäni päästy, ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Taloussuunnitelma on vaativa, mutta se on realistinen ja turvaa palvelut, kunhan toimenpiteistä pidetään kiinni, arviointiryhmän puheenjohtaja, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta kertoo

– Arviointimenettely on ollut raskas prosessi. Nyt on kuitenkin saatu nuotit usealle vuodelle eteenpäin. Vaikka tiukka valtionohjaus vielä jatkuukin, nyt päästään kuitenkin lähes normaalitilanteeseen, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Monipuolisia uusia toimintaehdotuksia

Uusimmissa, kesäkuun alussa tekemissään toimenpide-ehdotuksissa arviointiryhmä edellyttää päätöksentekorakenteiden kehittämistä niin, että aluevaltuustolla korostuu strateginen rooli, aluehallituksella kokonaisuuden ohjaamisen rooli ja virkajohdon mahdollisuuksia johtaa toimintaa ja uudistaa toimintatapoja vahvistetaan. Uudet toimintamallit on otettava käyttöön viimeistään vuoden 2028 alusta.

Kesään 2028 mennessä hyvinvointialueen täytyy arvioida perusterveydenhuollon palveluverkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden vuodeosastoverkon muutokset, Länsi-Pohjan sairaalan muutokset sekä mahdollinen Kela-kuljetuskorvausten siirtyminen hyvinvointialueelle. Myös laboratorion, kuvantamisen ja patologian palveluita tulee keskittää tarkoituksenmukaisesti.

Hyvinvointialue laatii ohjelman digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja etäyhteyksien käytön laajentamiseksi. Digitaalisten palvelujen osuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteissa nostetaan merkittävästi siten, että samalla varmistetaan kustannussäästöjen saaminen muissa toiminnoissa.

Vuoden 2027 loppuun mennessä hyvinvointialue tekee suunnitelmat, miten pelastustoimen ja sote-palvelujen toimialat voidaan mahdollisin osin yhteensovittaa sekä toiminnan, hallinnon että tilojen kannalta.

Aluevaltuusto ei voi tehdä arviointimenettelyn päättymisen jälkeenkään päätöksiä, jotka olisivat toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Taloussuunnitelma ja vanhat toimenpide-ehdotukset velvoittavat yhä

Arviointiryhmä on antanut noin 10 kuukauden pituisella toimikaudellaan useita toimenpide-ehdotuksia, jotka velvoittavat hyvinvointialuetta edelleen. Arviointiryhmä on vaatinut muun muassa vuodeosastoverkon supistamista, Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen rajaamista, Mehiläinen Länsi-Pohja-sopimuksen irtisanomista, sosiaalihuollon rakennemuutoksia sekä vuoteen 2030 asti ulottuvan tarkan ja tiukan taloussuunnitelman laatimista. Arviointiryhmä on myös kritisoinut sitä, että hyvinvointialue on pohjannut palveluverkkonsa kuntarajoihin, vaikka niin tiheä palveluverkko ei ole kaikkialla tarkoituksenmukaista.

– Lakkauttamis- ja supistamispäätökset ovat olleet hyvinkin epämieluisia ja vaikeita, mutta talouden kannalta välttämättömiä. Jatkossa varmistetaan toimeenpanon ripeys ja määrätietoisuus, jotta tavoitellut säästöt toteutuvat. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että taloussuunnitelmassa on paljon myös niitä toimia, jotka eivät heikennä palvelujen saatavuutta, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa viitaten esimerkiksi sote-keskusverkoston säilymiseen kattavana sekä digitaalisten palvelujen, ennaltaehkäisevien palvelujen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Rahoitusjärjestelmällä ja muulla lainsäädännöllä suuri vaikutus

Hyvinvointialueen talouteen vaikuttavat omien toimenpiteiden lisäksi myös valtion päätökset ja muut ulkoiset tekijät. Muutoksia on tulossa ainakin rahoitusjärjestelmään ja sosiaalihuoltolakiin.

Arviointiryhmä tunnistaa myös ulkoiset tekijät riskinä sille, että hyvinvointialue ei lopulta pysty kattamaan aiempia noin 170 miljoonan euron alijäämiään arviointiryhmän myöntämään uuteen aikarajaan eli vuoteen 2031 mennessä.

– Taloussuunnitelma on sekä euromäärältään että aikataulultaan tiukka. Valtionrahoitusleikkausten takia olisi ollut paikallaan saada vielä vuosi-pari lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta siihen valtiovarainministeriö ei suostunut, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa.

Arviointiryhmä on tehnyt toimenpide-ehdotuksensa nykyisen lainsäädännön ja rahoitustietojen pohjalta, eikä ole ottanut kantaa, miten hyvinvointialueiden rahoitusta pitäisi muuttaa. Loppuraportista käy kuitenkin ilmi, että hyvinvointialue on tyytymätön valtion rahoitusjärjestelmään. Hyvinvointialueen mielestä esimerkiksi siirtymätasausleikkaukset pitäisi lakkauttaa sekä Lapin maantieteelliset olosuhteet, runsas matkailu sekä saamenkielisten palvelujen turvaaminen huomioida nykyistä paremmin.

Aluejakoselvitys vaatisi erityiset toiminnalliset perusteet

Lain mukaan arviointiryhmän tulee arvioida, onko aluejakoselvityksen käynnistäminen perusteltua. Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä tai muitakaan toimenpiteitä, koska arviointiryhmän näkemyksen mukaan alueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena, jos alueella toteutetaan kaikki ne toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset, joita arviointiryhmä on alueelle esittänyt.

Arviointiryhmä on pohtinut loppuraportissaan, millaisia vaikutuksia aluejaon muuttamisella voisi pääpirteissään olla. 51 kunnan jättialuetta haastaisivat esimerkiksi pitkät välimatkat, seutujen erilaisuus, demokratian toteutuminen sekä Lapin erityisasema saamenkielisten palvelujen tuottajana.

– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei välttämättä olisi Lapin hyvinvointialueen tavoin taloudellista kannustetta ylläpitää erikoissairaanhoitoa Länsi-Pohjan sairaalassa, arviointiryhmä toteaa.

– Arviointimenettelyn tehtävä ei ole ottaa kantaa alustavien selvitysten tai mielipidekartoitusten tarpeellisuuteen, vaikka joukko aluevaltuutettuja on sitä ehdottanut, toteaa puheenjohtaja Myllyvirta.

– Aluejakoselvitys olisi työläs prosessi sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueille. Selvittelyn vaatima työ ja byrokratia söisivät voimavaroja palvelujen kehittämiseltä ja talouden tasapainottamiselta, hyvinvointialuejohtaja Jokela pohtii.

Takana tiivis vuosi

Lappi päätyi valtion asettamaan arviointimenettelyyn viime kesänä huonon taloustilanteensa vuoksi. Arviointiryhmä kokoontui 17 kertaa ja kuuli useita hyvinvointialueen ja ministeriöiden asiantuntijoita. Lisäksi jäsenet osallistuivat useisiin hyvinvointialueen tilaisuuksiin kuten aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouksiin.

Lue arviointiryhmän loppuraportti tästä linkistä

Tallenne infotilaisuudesta 10.6.2026 (katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä)

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko yhteistoimintatiloja harkittaessa huomioitu tilankäytön aiheuttamia haasteita työn tekemiselle erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä ja sen negatiivisia kustannusvaikutuksia?

Esimerkiksi Rovaniemelle Porokadulle on tulossa yhteiskäyttötila. Kysymyksessä ei siis ole avokonttoritila vaan hybridityötila, jossa jokainen varaa itselleen työpisteen omasta kotipesästään. Työtilalle suunnitellaan pelisäännöt, jotka huomioivat työn luonteen, sekä sovitaan menettelytapoja erilaisiin muuttuviin työtilanteisiin. Työntekijät tullaan ohjeistamaan, miten eri tilanteissa toimitaan, jos esimerkiksi käsittelee arkaluontoista tietoa tai toimii kokouksessa puheenjohtajana. Näitä toimintatapoja mietitään parhaillaan ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja. Työ jatkuu vielä muuton jälkeenkin, kun osa ongelmista varmasti näyttäytyy vasta, kun tiloissa toiminta käynnistyy.

Mitä tapahtuu, jos merilappilaiset tai 20 % äänioikeutetuista lappilaisista allekirjoittaa selvityspyynnön/vaatimuksen, jotta osa Lapin hyvinvointialueesta siirrettäisiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen? Miten prosessi etenisi valtiovarainministeriön osalta?

Hyvinvointialueen muuttamisesta säädetään hyvinvointialuejakolaissa. Aluejaon muutos edellyttää, että muutokselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi em. lain nojalla määrätä aluejakoselvityksen toimitettavaksi.

Mitä tarkoittaa päätöksenteko- ja johtamisroolien tarkastelu, jota arviointiryhmä edellyttää? Miten demokratia toteutuu jatkossa?

Arviointiryhmä on todennut, että Lapin hyvinvointialueen lähtökohdat uuden organisaation, toimintajärjestelmien ja -tapojen luomiseen olivat suhteellisen vaikeat. Sosiaali- ja terveydenhuolto oli järjestetty kuntakohtaisesti ja alueella toimi kaksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää eli sairaanhoitopiiriä. Lisäksi alueelle siirtyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantullessa toiminnallisesti haastavia ja uuteen lainsäädäntöön huonosti sopivia ostopalvelusopimuksia. Tämäkin huomioon ottaen alue on pystynyt etenemään varsin hitaasti kohti kokonaisuutena johdettua ja hallittua toimintamallia ja toiminnassa on edelleen näkyvissä aiempaa kuntapohjaisuutta.

Lisäksi sisäiset, pitkälti alueellisiin näkemyksiin perustuvat erimielisyydet ovat estäneet kokonaisuuden näkökulmasta välttämätöntä pitkän aikavälin suunnittelua ja kehittämistä. Poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen välinen työnjako ei ole toiminut. Aluehallituksen ja aluevaltuuston edellytykset ja kyky johtaa aluetta kokonaisuutena on ollut puutteellista ja sekä aluehallituksen että aluevaltuuston päätettäväksi tulee sangen pienipiirteisiäkin, operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen kuuluvia asioita. Lisäksi päätösvalmistelua haastavat taloushallintoon ja taloussuunnitteluun liittyvät osaamis- ja resurssipuutteet sekä hajanaiset järjestelmät.

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan taloussuunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon ongelmat ovat osaltaan taustalla siinä, että hyvinvointialue ei ole pystynyt toimimaan lain asettamien taloudellisten raamien puitteissa. Taloussuunnittelun ja päätöksenteon horjuvuus ja hitaus talouden tasapainotustoimien toteutuksessa on ollut arviointiryhmän näkemyksen mukaan omiaan synnyttämään henkilöstössä epävarmuutta ja luomaan sisäisiä jännitteitä, jota eivät ole voineet olla vaikuttamatta toimintaan ja työhyvinvointiin.

Miten arviointiryhmä on huomioinut Lapin olosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, palveluverkon osalta?

Loppuraportin mukaan hyvinvointialueella ei ole tähän mennessä pystytty täysimääräisesti hyödyntämään maakunnan kattavan organisaation antamia mahdollisuuksia, vaan arviointiryhmän saaman käsityksen mukaan on liikaa pitäydytty edelleen kuntien sote-järjestämisvastuuseen perustuvaan palveluverkkoon ja toimintatapaan sielläkin, missä maantieteelliset olosuhteet eivät sitä vaadi.

Tähän liittyy muun muassa se, että palveluverkon uudistamista koskevien linjausten määrittely ja toimeenpano on ollut taloudellisiin edellytyksiin nähden liian hidasta. Myös uusien toimintatapojen ja uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä on ollut hitautta, vaikka Lapin erityisolosuhteet eli pitkät etäisyydet vaatisivat panostuksia nimenomaan näihin kysymyksiin.

Palvelujen turvaaminen harvaan asutussa maakunnassa edellyttää erityisen saumatonta hallinnon, toimintojen ja palveluverkon yhteensovittamista eri toimialojen ja vastuualueiden rajojen yli.

Miten arviointiryhmä on ohjeistanut työnantajaa varautumaan terveydenhuollon henkilöstön eläköitymisiin lähivuosina?

Arviointiryhmä ei ole antanut suositusta eikä toimenpide-esitystä henkilöstön eläköitymiseen liittyen.

Takaisin edelliselle sivulle

Perhehoitajuus tarjoaa mahdollisuuden merkitykselliseen arkeen – PRIDE-ennakkovalmennukset alkavat syksyllä Lapissa

Lapin hyvinvointialue etsii uusia perhehoitajia ja järjestää syksyllä 2026 alkavat PRIDE-ennakkovalmennukset henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan turvallisen kodin ja arjen lapselle tai nuorelle.

Perhehoitaja Jenni-Maaret kertoo Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla julkaistussa tarinassaan, kuinka perhehoitajuudesta on tullut hänelle elämäntapa. Perhehoidossa keskeistä ovat tavallinen arki, läsnäolo ja sitoutuminen lapsen hyvinvoinnin tukemiseen.

– Lapsen halaus, syliin tuleminen tai yhteiset leikit kertovat, että lapsella on turvallinen olo. Se on kaikkein tärkeintä.

Jenni-Maaret aloitti tukiperheenä noin 15 vuotta sitten Etelä-Suomessa. Sijaisperheenä hän on toiminut vuodesta 2020 lähtien.

Perhehoitajien ja tukiperheiden työ on merkityksellistä ja vaikuttavaa. Jokainen lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia rinnalleen.

Tule perhehoitajaksi Lapin hyvinvointialueelle – PRIDE-ennakkovalmennukset käynnistyvät syyskuussa

Perhehoitajaksi ryhtymisestä kiinnostuneille järjestetään PRIDE-ennakkovalmennus ajalla syyskuu 2026 – tammikuu 2027.

Valmennusryhmät toteutetaan Kemissä ja Rovaniemellä. Asuinpaikka ei ole este osallistumiselle – valmennuksiin ovat tervetulleita perhehoitajuudesta kiinnostuneet kaikkialta Lapista.

Valmennus antaa osallistujille tietoa perhehoidosta, sijaisvanhemmuudesta sekä valmiuksia arvioida omaa soveltuvuuttaan ja mahdollisuuksiaan toimia perhehoitajana.

Yhteydenotot kesän aikana

Perhehoitajuudesta ja tulevista valmennuksista kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä kesän 2026 aikana perhehoidon palvelupäällikkö Paula Viisaiseen, paula.viisainen@lapha.fi, 040 823 1051, tai perhehoidon sosiaalityöntekijä Riitta Kojoon, riitta.kojo@lapha.fi, 050 598 4688.

Tule meille perhehoitajaksi tai tukiperheeksi

Tutustu perhehoitoon ja tukiperhetoimintaan

Lue verkkosivuiltamme lisää perhehoitajien ja tukiperheiden kokemuksia:

Perhehoitajuus on Jenni-Maaretille elämäntapa

Perhehoito on yhteinen valinta

Tukiperheenä lapsen rinnalla

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston kokoustiedote 8.6.2026 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto hyväksyi vuoteen 2030 ulottuvan taloussuunnitelman. Arviointikertomus: Taloudessa käänne parempaan – johtamista, strategiaa ja yhteistyötä on vahvistettava.

Aluevaltuusto hyväksyi vuoteen 2030 ulottuvan taloussuunnitelman

Aluevaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman vuosille 2026–2030. Suunnitelmaa on vaatinut valtion asettama arviointiryhmä. Suunnitelma toimii pohjana lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa valtion toimenpiteiden ja muiden toimintaympäristön muutosten perusteella.

Taloussuunnitelman mukaan aiemmat noin 170 miljoonan euron alijäämät saataisiin katettua vuoteen 2031 mennessä.

Aluevaltuusto äänesti ikääntyneiden palvelujen kehittämisen tavoitteista ja toteutustavoista, ja aluehallituksen pohjaesitys voitti äänin 32–27.

Talousarvion 2027 valmistelussa ohjeistettiin siirtämään pelastustoimen talousarvioon 420 000 euroa kuuden palotarkastajan ja yhden valmiussuunnittelijan palkkaamiseen. Päätös syntyi äänin 27–32.

Aluevaltuusto päätti tehdä valtiovarainministeriölle vetoomuksen, jotta valtio kehittäisi rahoituslakia ja poistaisi siirtymätasausleikkauksen pysyvästi.

Arviointikertomus: Taloudessa käänne parempaan – johtamista, strategiaa ja yhteistyötä on vahvistettava

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vuoden 2025 arviointikertomuksen ja lähetti sen edelleen aluehallitukselle. Tarkastuslautakunnan mukaan taloudessa on tapahtunut käänne parempaan, mutta johtamista, strategiaa ja yhteistyötä on vahvistettava.

Arviointikertomuksen mukaan organisaation muutokset ja epävarmuus kuormittavat henkilöstöä. Perehdyttämistä ja johtamista on kehitetty suunnitelmallisesti, ja esimerkiksi saamenkieliset palvelut ovat saaneet hyvää palautetta. Vastuualueiden ja palvelualueiden roolit eivät ole riittävän selkeitä, ja päätösvallan hajauttaminen ei ole edennyt riittävästi. Vaikutusten ennakkoarviointiin kehitetty toimintamalli ei ole vielä vakiintunut käytäntö merkittävissä toiminnan muutoksissa.

Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialuestrategian päivittäminen on viivästynyt. Tarkastuslautakunta suosittelee strategian selkeyttämistä, mittariston yksinkertaistamista ja raportoinnin vakiinnuttamista. Aluehallitus antaa syksyllä lausunnon ja toimenpidesuunnitelman, mihin toimiin arviointikertomuksen perusteella täytyy ryhtyä.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden.

Merkittiin tiedoksi vuoden 2025 henkilöstökertomus. Organisaation madaltaminen sekä johtajien ja esihenkilöiden vähentäminen eteni myös vuonna 2025. Muutosten myötä sote- ja tukipalveluista väheni kaksi toimialajohtajaa, kahdeksan vastuualuejohtajaa ja viisi vastuuyksikköjohtajaa. Johtamistehtäviä vähennettiin vuonna 2025 myös alemmilta organisaatiotasoilta. Sairauspoissaolot vähenivät, mutta palkkojen nousun vuoksi poissaoloista aiheutuneet kustannukset nousivat.

Merkittiin tiedoksi raportti, jossa on selvitetty hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvän yhteistyön toimivuutta Lapissa.

Hyväksyttiin vuoden 2026 talousarvioon muutoksia, jotka parantavat tämän vuoden toimintakatetta noin 18 miljoonan euron edestä. Säästöt syntyvät esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta, ostopalveluista, järjestelmäkuluista, virka-ajan ulkopuolisista lääkärikiirevastaanotoista sekä laboratoriokuluista.

Hyväksyttiin ensihoidon palvelutasopäätös vuoteen 2030 saakka.

Merkittiin tiedoksi luettelot valtuutettujen tekemistä aloitteista.

Merkittiin tiedoksi, että Kalle Huusko on eronnut sosiaalidemokraattien aluevaltuustoryhmästä.

Lisätietoja

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela.lh@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tapio Lintula, tapio.lintula.lh@lapha.fi, 0400 813 274
tarkastuspäällikkö Riitta Erola, riitta.erola@lapha.fi, 040 537 8271

Lue tarkemmin päätöksistä Esityslistat ja pöytäkirjat
 

Takaisin edelliselle sivulle

Huijausviestejä lähetetään lastensuojelun nimissä – tunnista huijaus ja suojaa tietosi

Lapin hyvinvointialueella on ilmoitettu lastensuojelun nimissä lähetetyistä huijausviesteistä otsikolla ”Lastensuojeluselvitys”. Viestit sisältävät linkkejä ulkopuolisille sivustoille, jotka eivät kuulu viranomaisille.

Huijausviesteissä vastaanottajalle kerrotaan esimerkiksi lastensuojeluilmoituksesta ja kehotetaan siirtymään linkin kautta tutustumaan tietoihin. Viesteissä voidaan myös mainita yhteydenotto työntekijältä ja esittää ajankohtia.

Viestit sisältävät linkkejä ulkopuolisille sivustoille, jotka eivät kuulu viranomaisille. Viesteissä voidaan myös kertoa, että teihin ollaan yhteydessä.

Jos saatte yhteydenoton tuntemattomista numeroista, älkää antako missään nimessä omia tietojanne puhelimen kautta.
Huijausviestit voivat muistuttaa ulkoasultaan aitoja viranomaisviestejä, mutta sisältävät vääriä linkkejä ja lähettäjätietoja.

Jos saat tällaisen viestin

• Älä avaa viestissä olevaa linkkiä
• Älä syötä henkilötietojasi millekään sivustolle
• Poista viesti.

Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät lähetä linkkejä lastensuojeluilmoituksiin tekstiviestillä tai sähköpostilla. Emme myöskään pyydä pankkitunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja viestitse.

Mahdolliset lastensuojeluun liittyvät asiat käsitellään virallisia kanavia pitkin, ja tarvittaessa asiakkaaseen ollaan yhteydessä suoraan ilman linkkejä sisältäviä viestejä.

Jos olet avannut linkin tai luovuttanut tietojasi

Ole viipymättä yhteydessä pankkiisi ja tee tarvittaessa rikosilmoitus.

Näitä huijausviestikampanjoita esiintyy laajalti valtakunnallisesti eikä huijausviestit kohdistu yksinomaan Lapin hyvinvointialueeseen.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapsiperheiden ohjaus ja neuvonta vahvistuu Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialue panostaa lapsiperheiden varhaiseen tukeen vahvistamalla ohjaus- ja neuvontapalvelujaan. Uusien palveluohjaajien myötä perheet saavat entistä sujuvammin tietoa, neuvontaa ja ohjausta oikeiden palvelujen pariin.

Lapin hyvinvointialueella perhekeskustoiminta ja lapsiperheiden tuki vahvistuvat kolmen uuden palveluohjaajan myötä. Elokuussa 2026 palveluohjaus vahvistuu entisestään, kun saamepalveluohjaaja aloittaa tehtävässään. Saamepalveluohjauksen tavoitteena on varmistaa osaaminen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tarjoamisessa. Ohjauksen ja neuvonnan lisäksi palveluohjaajat kehittävät ja koordinoivat matalan kynnyksen sähköisiä palveluja sekä koordinoivat perhekeskustoimintaa paikallisella ja alueellisella tasolla.  

Mitä lapsiperheiden ohjaus ja neuvonta tarjoaa? 

Lapsiperheiden ohjaus ja neuvonta tarjoaa perheille helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa arjen tilanteissa.  Ohjaus ja neuvonta auttaa asiakkaita löytämään oikean avun. Palveluohjauksen tavoitteena on vahvistaa yhden yhteydenoton periaatetta ja vähentää ”luukulta toiselle” -kokemuksia. Asiakkaat voivat olla yhteydessä esimerkiksi arjen sujumiseen liittyen, huolen herätessä tai kun perhe pohtii, mikä palvelu olisi oikea heidän tilanteeseensa. Matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on vähentää perheiden kuormitusta varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä tilanteiden vaikeutumista.

Lapsiperheiden ohjausta ja – neuvontaa eri kanavissa 

Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan monikanavaisesti. Olemassa olevien yhteydenottokanavien lisäksi tavoitteena on avata puhelinpalvelu kesäkuussa. Puhelinpalvelusta tulee myöhemmin lisätietoa.

Lapsiperheiden ohjauksen ja neuvonnan kokonaisuus Lapin hyvinvointialueella:

• Keskitetty puhelinpalvelu palvelee koko Lapin lapsiperheitä ja nuoria (aukeaa kesäkuussa)
• Pyydä apua-palvelu
• Apua huoliin- chat
  • Seksuaalineuvonta chat
  • Nepsy-chat
• Lapsiperheiden kiireettömät viestit
• Perheohjaamo (Pilotti: Rovaniemi ja Kittilä)

Neuvontaa ja ohjausta myös ammattilaisille

Annamme ohjausta ja neuvontaa myös ammattilaisille. Kerromme perheiden palveluista, autamme niihin ohjaamisessa sekä tuemme esimerkiksi huolen puheeksi ottamisessa ja eteenpäin viemisessä. Ohjauksessa ja neuvonnassa ei käsitellä yksittäisen asiakkaan tunnistetietoja, eikä yhteydenottoja kirjata.  

Ammattilaisten ohjaus ja neuvonta on tarkoitettu kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville, kuten varhaiskasvatuksen, koulun ja nuorisotoimen henkilöstölle, järjestö- ja seurakuntatoimijoille, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä vapaaehtoistoimijoille.

Ohjaus ja neuvonta tukevat lapsiperheiden hyvinvointia

Panostus lapsiperheiden ohjaukseen ja neuvontaan tukee ja vahvistaa hyvinvointialueen tavoitetta tarjota laadukkaita, saavutettavia ja yhdenvertaisia palveluita kaikille lapsiperheille. Ohjauksen ja neuvonnan myötä Lapin lapsiperheillä on entistä parempi mahdollisuus saada oikea-aikaista apua ja ohjausta silloin, kun siihen on tarvetta.

Takaisin edelliselle sivulle

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilalle Puolustusvoimien Huollon ansioristi

Kuva: Henripekka Kallio

Lapin hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilalle on myönnetty Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.2026 Puolustusvoimien Huollon ansioristi.

– Terveydenhuollon rooli osana kokonaismaanpuolustusta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edellyttää erityisesti NATO -jäsenyyden myötä tiivistä yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa, johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila sanoo ja kertoo olevansa todella otettu saamastaan huomionosoituksesta.

Huollon ansioristi on Pääesikunnan huolto- ja materiaaliosaston sekä Huoltoupseeriyhdistyksen perustama ansioristi, joka voidaan myöntää tunnustuksena henkilölle, yritykselle tai yhteisölle tämän ansioista huollon ja sotilaallisen huoltovarmuuden sekä puolustusvoimien logistiikan hyväksi.

Takaisin edelliselle sivulle

Barnahus-vartit päättyivät – keskiössä lasten ja nuorten väkivallan tunnistaminen ja tuki

Barnahus-varttien sarja käynnistyi tiistaina 12.8.2025 ja huipentui päätösvarttiin tiistaina 2.6.2026. Viimeisimmät tallenteet ovat vielä hetken katsottavissa, mutta jo nyt vartit ovat keränneet yli 800 katselukertaa.

Varttien ytimessä olivat eri alojen ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään lapsia ja nuoria ja toimivat tarvittaessa hoidon, tuen tai tutkimusten tarjoajina tilanteissa, joissa lapsi tai nuori on joutunut väkivallan kohteeksi. Mukana oli lisäksi asiantuntijoita, jotka kehittävät väkivaltatyötä ja jakavat käytännön tietoa väkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja tilanteissa toimimisesta.

Lämmin kiitos jokaiselle katsojalle ja erityiskiitos asiantuntijavieraille! Panoksenne lasten, nuorten ja perheiden turvallisuuden edistämiseksi sekä hoidon, psykososiaalisen tuen ja tutkintaprosessien kehittämiseksi on äärimmäisen arvokasta.

Varteissa nähtiin ja kuultiin seuraavia aiheita

• Barnahus, -hanke ja verkkokoulut 
• Avoimet kysymykset ja johdattelun välttäminen + Lapsen haastattelun verkkokoulu
• Monialainen yhteistyö eri alojen välillä
• LANKA-tiimi – Työmuodot ja menneitä konsultoinnin/yhteistyön aiheita
• Lastensuojelun palvelutarpeenarvio – Prosessi, kun konsultaatio tai lastensuojeluilmoitus saapuu aiheella: Epäily alaikäiseen kohdistuneesta väkivallasta
• SERI-keskus kätilön työnkuva – Miten prosessi etenee, kun seri-puhelin soi --> Mm. mitä puhelussa tapahtuu, mitä sen jälkeen, keitä rikoksen uhriksi joutunut kohtaa ja miten psykososiaalisen tuen tarve kartoitetaan ja traumasensitiivisyys huomioidaan läpi prosessin
• Lapsirikostutkinnan prosessimalli lapsiin kohdistuvien väkivaltarikosten selvittämisen välineenä – esimerkki caset
• Barnahus hyvinvointialueella nyt ja tulevaisuudessa
• Barnahus ammattilaisille - työkaluja työn tueksi
• Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö, sosiaalityöntekijän työnkuva Oikkarilla, OYS
• Uvjj – Uvjâ – Uvja: saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö
• Rikosuhripäivystys
• Lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaus ja neuvonta – Lapin keskussairaala ja Länsi-Pohjan sairaala
• Poliisin konsultoiminen ja lapsirikostutkinta
• Syyttäjän työ lapsirikostutkinnassa
• Lapsilähtöinen väkivaltatyö (7-17 v.), Lapin ensi- ja turvakoti ry
• Tyttöjen ja Poikien Talot nuorten tukena, Rovaniemi

Viimeisen kahden vartin tallenteet ovat katsottavissa vielä hetken

Lapsilähtöinen väkivaltatyö (7-17v.), Lapin ensi- ja turvakoti ry.: Tallenne katsottavissa 12.6. saakka.

Tyttöjen ja Poikien talot (Rovaniemi) nuorten tukena: Tallenne katsottavissa 18.6. saakka.

Linkit tallenteisiin löydät sivulta Barnahus-hanke - Lapin hyvinvointialue.

Vastaathan loppukyselyyn

Vastaathan pohjoisen Barnahus-hankkeen loppukyselyyn. Kyselyllä kartoitetaan kehittämistyön vaikutuksia - kuten ammattilaisten osaamisen vahvistumista ja Barnahus-mallin tunnettuutta. Vaikutusten arviointiin hyödynnetään mm. 2024 syksyllä teetätettyä kyselyä ammattilaisille. Tästä kyselyyn: Barnahus-hankkeen loppukysely