Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen alueella edelleen akuuttia B-hepatiittia

Lapissa, Rovaniemen alueella, edelleen akuutteja B-hepatiitti tapauksia. Hyvinvointialue ohjeistaa asukkaitaan leviämisen ehkäisemiseksi.

B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti B tarttuu suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä, esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä. Hepatiitti B-tartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä verialtistusta. Tärkeää on puhtaiden välineiden käyttö. Kondomi puolestaan suojaa seksitartunnoilta. 

Akuutin B-hepatiitin infektion oireita ovat: 

• Pahoinvointi
• Ripuli
• Oksentelu tai vatsakipu
• Ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus
• Lihas- ja nivelkivut

Rovaniemellä Osallisuuskeskus OODIssa voit käydä testauttamassa anonyymisti C-hepatiitin ja hivin. Lisäksi voit saada laboratoriolähetteen B-hepatiittiin ja ilmaisen hepatiittirokotteen itsellesi ja läheisellesi, jos kuulut riskiryhmään. Lisäksi osallisuuskeskuksessa sijaitsee neulojen vaihtopiste. 

Osallisuuskeskus OODI, Kansankatu 13 

• ma klo 11–15 
• ti klo 12–15 
• ke klo 11–15 
• to klo 12–15  
• pe klo 11–14 

Neulojen ja ruiskujen vaihto avoinna tiistaisin ja perjantaisin.

Jos epäilet akuuttia B-hepatiitin aiheuttamaa infektiota, voit olla yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta lapha.fi/seksitaudit 

Rinteenkulman terveysasemalla toimii hiv-poli, jossa on mahdollisuus testata pikatestillä anonyymisti hiv. Hiv-polilta voit saada laboratoriolähetteen B- ja C-hepatiittien testaamiseksi. 

Hiv-poli, Rinteenkulman terveysasema, Koskikatu 25, 3. kerros, huone 16 

To klo 15–16 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueella lähdetään selvittämään kahta eri vaihtoehtoa perusterveydenhuollon sairaalahoidon järjestämiseksi tulevaisuudessa

Lapin hyvinvointialueella on 440 perusterveydenhuollon sairaansijaa, jotka jakautuvat 8–42 paikan osastoiksi 19 eri paikkakunnalle. 

Vuodeosastohoidon kustannukset ovat Lapissa maan korkeimmat: Vuonna 2022 kustannukset olivat Suomen keskiarvoa 81 prosenttia korkeammalla tasolla. 

Yksi iso haaste on vuodeosastoilla ympärivuorokautiseen palveluasumiseen jonottavat henkilöt, joita on osastoilla keskimäärin noin 120 eli lähes kolmasosa kaikista sairaansijoista. 

Perusterveydenhuollon sairaalahoidon nykytilaa on esitelty aiemmassa uutisessamme

Kaksi skenaariota

Lapin hyvinvointialueella on ryhdytty tekemään vaikuttavuusarviointia ja tarkempaa tarkastelua kahdesta erilaisesta vaihtoehdosta, miten sairaansijat jakautuvat Lapissa ja mikä niiden tarkoitus on.

Molemmissa vaihtoehdoissa kaikilla paikkakunnilla olisi saatavilla kotisairaalapalvelua. Niillä paikkakunnilla, joilla ei sijaitsisi vuodeosastoa, järjestettäisiin palvelut kotisairaalan, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja ensihoidon yhteistyönä niin, että mahdollisimman suuri osa sairaanhoidon tarpeesta voidaan hoitaa omalla paikkakunnalla.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa on esillä niin sanottu lähisairaalamalli, jolloin Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Tässä mallissa 7 pientä osastoa yhdistetään isompiin, sekä jäävistä osastoista viidessä lisätään ja viidessä vähennetään sairaansijoja. Sairaansijamäärä vähenisi noin 20% vuoden 2023 tasosta.

Lähisairaalamallissa 86 prosenttia Lapin asukkaista asuu 30 kilometrin säteellä lähimmästä lähisairaalasta tai akuutti- ja kuntoutussairaalasta.

Toinen vaihtoehto eli niin sanotut vahvat terveyskeskussairaalat yhdistäisi 12 pienempää vuodeosastoa isompiin. Jäljelle jäisi siis 11 vuodeosastoa seitsemälle paikkakunnalle. Sairaansijamäärä vähenisi noin 40 % vuoden 2023 tasosta. 

Vahvat terveyskeskussairaalat –mallissa akuutti- ja kuntoutussairaalat sijaitsisivat Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Kittilässä, Ivalossa, Sodankylässä ja Kemijärvellä. Malli ei sisällä lähisairaaloita. Tässä mallissa 79 prosenttia Lapin asukkaista asuu 30 kilometrin säteellä lähimmästä akuutti- tai kuntoutusosastosta.

Tarkemmat analyysit tehdään ennen valtuuston päätöstä

Lapin hyvinvointialue on käynnistänyt tarkemmat selvitykset kahden eri skenaarion toteuttamisedellytyksistä. Tämänhetkinen kustannushyöty, joka on laskettu toimintakuluista, olisi lähisairaalamallissa noin 11,3 milj€ ja vahvojen terveyskeskussairaaloiden mallissa noin 19,7 milj€. Lukuja lähdetään nyt tarkentamaan.

Toimintakulujen keventämiseksi on kahden eri vaihtoehdon lisäksi tunnistettu myös muita mahdollisia toimia.

1. Hoitojaksojen kestoissa on suurta vaihtelua osastojen kesken ja hoitojaksoja lyhentämällä voitaisiin säästää hoitopäivien aiheuttamissa kuluissa. Mahdollisia toimintaan liittyviä syitä pitkille hoitojaksoille ja jatkohoitopaikkaa jonottavien korkealle määrälle ovat erimerkiksi
   • Jatkohoitopaikkaa odottavat, jotka pärjäisvät myös kotona. Selvityksen mukaan osastoilla odottavien kunto ei ole ollut merkittävästi kotona odottavia huonompi. Riskinä tilanteessa on ylihoito.
   • Potilaiden pitäminen hoitojaksoilla pidempään käyttöasteiden nostamiseksi
2. Toimintakulut asukasta kohden ovat tyypillisesti pienemmät alueilla, joissa sairaansijojen määrä asukasta kohden on matalammalla tasolla.
   • Jos kaikilla alueilla asukaskohtaiset kustannukset olisivat esimerkiksi Kemin tasolla (3. Edullisimmat asukaskohtaiset kustannukset Lapissa), voitaisiin nykytilaan verrattuna saavuttaa 12,5 miljoonan euron säästöt
3. Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon osastohoito ja erikoissairaanhoito voitaisiin toteuttaa yhtenäisinä kokonaisuuksina
   • Yhdistämällä toimintoja saavutetaan synergiaetuja, muun muassa samojen tukipalvelujen hyödyntäminen ja siirtokustannusten vähentäminen
4. Useampia osastojen keskittämällä Länsi-Pohjan alueella Kemiin voitaisiin saavuttaa kustannustehokkuutta: isommat osastot useiden pienten osastojen sijasta.
    

Takaisin edelliselle sivulle

Kemin päiväsairaalan toiminta päättyy 31.3.2024 - asiakkaille on järjestetty jo korvaavat palvelut

Kemin päiväsairaalan asiakkaat siirtyvät muihin palveluihin, esimerkiksi päivätoiminnan asiakkaiksi. Kaikille asiakkaille on tehty moniammatillinen palvelun tarpeen arviointi sekä päätös korvaavien palvelujen järjestämisestä.

Lapin hyvinvointialueella Kemissä on puuttunut ikääntyneiden päivätoiminta, jonka tilalla on ollut terveyspalvelujen järjestämänä päiväsairaalatoimintaa. Päivittäisissä ryhmissä on ollut järjestettynä päiväkeskustyyppistä virkistystoimintaa, kuten jumppaa sekä muuta osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevaa palvelua. Päiväsairaalan toiminta on sisältänyt lisäksi aamupalan, lounaan, päiväkahvit ja kuljetuspalvelut. Tämän tyyppinen toiminta on muualla Lapissa järjestetty sosiaalipalvelujen mukaisena ikäihmisille suunnattuna päiväkeskustoimintana. 

Tällä hetkellä päiväkeskustoimintaa toteutetaan Keminmaassa. Jatkossa päiväkeskustoimintaa tullaan mahdollisesti järjestämään myös Kemissä.

Takaisin edelliselle sivulle

Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa

Kolarissa käynnistetään yhdessä henkilöstön kanssa sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävän toimintamallin kehittäminen ja pilotointi, jonka tavoitteena on turvata lähipalvelut kunnassa. Pilotti kestää 25.2.2025 saakka, ellei toisin päätetä aiemmin. 

Pilotin aikana kehitetään toimintamallia, jolla vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin ilman erillistä vuodeosastoa yhdistämällä 24/7 kotihoidon, kotisairaalan, palveluasumisen ja ensihoidon voimavaroja potilaiden tarpeisiin. Tavoitteena on vastata kotipaikkakunnalla tilapäisiin ympärivuorokautisiin hoivan, kotona toteutettavan suonensisäisen lääkehoidon ja saattohoidon tarpeisiin. Varsinaista akuuttihoitoa ja -kuntoutusta tarvitsevat potilaat ohjataan tarvittaessa lähimmille vuodeosastoille. 

Kolarin vuodeosaston sulkua päätettiin jatkaa pilotin ajan. Samaan aikaan ryhdytään valmistelemaan kotisairaalatoiminnan aloittamista Kolarissa mahdollisimman pian. 

Kehittämisen tueksi perustetaan Kolarin sote-kehittämisen ohjausryhmä, johon sosiaali- ja terveyspalvelujen linjajohdon lisäksi pyydetään jäsenet Kolarin henkilöstöstä, hallinto- ja tukipalveluista, toimitilapalveluista, Kolarin kunnalta ja Kolarin vanhusneuvostosta. 

Pilotoinnin aikana huolehditaan alueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien sekä henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. 

Takaisin edelliselle sivulle

Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston sulku jatkuu 22.1.–24.3.2024

Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnan keskeytys jatkuu ajalle 22.1.–24.3.2024.

Kolarin terveyskeskuksen avovastaanoton palvelut toimivat normaalisti virka-aikana. Voit ottaa yhteyttä sähköisen asioinnin kautta tai soittamalla takaisinsoittopalveluun p. 040 708 9179. Hoidamme terveyskeskuksessa myös virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen.

Päivystysasioissa tulee aina ensin soittaa terveyskeskukseen numeroon 040 708 9179. Sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin ja ohjaa miten tulee toimia.