Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueella lähdetään selvittämään kahta eri vaihtoehtoa perusterveydenhuollon sairaalahoidon järjestämiseksi tulevaisuudessa

Lapin hyvinvointialueella on 440 perusterveydenhuollon sairaansijaa, jotka jakautuvat 8–42 paikan osastoiksi 19 eri paikkakunnalle. 

Vuodeosastohoidon kustannukset ovat Lapissa maan korkeimmat: Vuonna 2022 kustannukset olivat Suomen keskiarvoa 81 prosenttia korkeammalla tasolla. 

Yksi iso haaste on vuodeosastoilla ympärivuorokautiseen palveluasumiseen jonottavat henkilöt, joita on osastoilla keskimäärin noin 120 eli lähes kolmasosa kaikista sairaansijoista. 

Perusterveydenhuollon sairaalahoidon nykytilaa on esitelty aiemmassa uutisessamme

Kaksi skenaariota

Lapin hyvinvointialueella on ryhdytty tekemään vaikuttavuusarviointia ja tarkempaa tarkastelua kahdesta erilaisesta vaihtoehdosta, miten sairaansijat jakautuvat Lapissa ja mikä niiden tarkoitus on.

Molemmissa vaihtoehdoissa kaikilla paikkakunnilla olisi saatavilla kotisairaalapalvelua. Niillä paikkakunnilla, joilla ei sijaitsisi vuodeosastoa, järjestettäisiin palvelut kotisairaalan, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja ensihoidon yhteistyönä niin, että mahdollisimman suuri osa sairaanhoidon tarpeesta voidaan hoitaa omalla paikkakunnalla.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa on esillä niin sanottu lähisairaalamalli, jolloin Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Tässä mallissa 7 pientä osastoa yhdistetään isompiin, sekä jäävistä osastoista viidessä lisätään ja viidessä vähennetään sairaansijoja. Sairaansijamäärä vähenisi noin 20% vuoden 2023 tasosta.

Lähisairaalamallissa 86 prosenttia Lapin asukkaista asuu 30 kilometrin säteellä lähimmästä lähisairaalasta tai akuutti- ja kuntoutussairaalasta.

Toinen vaihtoehto eli niin sanotut vahvat terveyskeskussairaalat yhdistäisi 12 pienempää vuodeosastoa isompiin. Jäljelle jäisi siis 11 vuodeosastoa seitsemälle paikkakunnalle. Sairaansijamäärä vähenisi noin 40 % vuoden 2023 tasosta. 

Vahvat terveyskeskussairaalat –mallissa akuutti- ja kuntoutussairaalat sijaitsisivat Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Kittilässä, Ivalossa, Sodankylässä ja Kemijärvellä. Malli ei sisällä lähisairaaloita. Tässä mallissa 79 prosenttia Lapin asukkaista asuu 30 kilometrin säteellä lähimmästä akuutti- tai kuntoutusosastosta.

Tarkemmat analyysit tehdään ennen valtuuston päätöstä

Lapin hyvinvointialue on käynnistänyt tarkemmat selvitykset kahden eri skenaarion toteuttamisedellytyksistä. Tämänhetkinen kustannushyöty, joka on laskettu toimintakuluista, olisi lähisairaalamallissa noin 11,3 milj€ ja vahvojen terveyskeskussairaaloiden mallissa noin 19,7 milj€. Lukuja lähdetään nyt tarkentamaan.

Toimintakulujen keventämiseksi on kahden eri vaihtoehdon lisäksi tunnistettu myös muita mahdollisia toimia.

1. Hoitojaksojen kestoissa on suurta vaihtelua osastojen kesken ja hoitojaksoja lyhentämällä voitaisiin säästää hoitopäivien aiheuttamissa kuluissa. Mahdollisia toimintaan liittyviä syitä pitkille hoitojaksoille ja jatkohoitopaikkaa jonottavien korkealle määrälle ovat erimerkiksi
   • Jatkohoitopaikkaa odottavat, jotka pärjäisvät myös kotona. Selvityksen mukaan osastoilla odottavien kunto ei ole ollut merkittävästi kotona odottavia huonompi. Riskinä tilanteessa on ylihoito.
   • Potilaiden pitäminen hoitojaksoilla pidempään käyttöasteiden nostamiseksi
2. Toimintakulut asukasta kohden ovat tyypillisesti pienemmät alueilla, joissa sairaansijojen määrä asukasta kohden on matalammalla tasolla.
   • Jos kaikilla alueilla asukaskohtaiset kustannukset olisivat esimerkiksi Kemin tasolla (3. Edullisimmat asukaskohtaiset kustannukset Lapissa), voitaisiin nykytilaan verrattuna saavuttaa 12,5 miljoonan euron säästöt
3. Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon osastohoito ja erikoissairaanhoito voitaisiin toteuttaa yhtenäisinä kokonaisuuksina
   • Yhdistämällä toimintoja saavutetaan synergiaetuja, muun muassa samojen tukipalvelujen hyödyntäminen ja siirtokustannusten vähentäminen
4. Useampia osastojen keskittämällä Länsi-Pohjan alueella Kemiin voitaisiin saavuttaa kustannustehokkuutta: isommat osastot useiden pienten osastojen sijasta.
    

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu etenee rivakkaa vauhtia. Lapin sairaaloiden työnjaon osalta on tehty suuntaviivoja, joita lähdetään tarkentamaan aluevaltuustolle 22.4.2024 esitettävään palvelustrategiaan.

Tavoitteena on, että Lapissa on jatkossa yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus kahdessa eri sairaalarakennuksessa, kahdella eri paikkakunnalla. Palvelut järjestetään kaikille hyvinvointialueen asukkaille tasavertaisesti. Yhtenäistämistyö etenee vaiheittain. 

Ensimmäisessä vaiheessa akuuttiklinikan toiminta ja päivystävien erikoisalojen lääkärityö Länsi-Pohjan keskussairaalassa siirtyy Lapin hyvinvointialueen tuotantovastuulle vuoden 2025 alusta. Muutos tehdään, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan kiireellistä hoitoa ei voida ulkoistaa. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimusta on tältä osin muutettu. Tällä ei ole suoraan vaikutuksia palveluihin tai kustannuksiin, mutta osalla henkilöstöä työnantaja vaihtuu. 

Vuodelle 2025 suunnitellaan myös muutoksia päivystystä edellyttäviin palveluihin. Synnytykset ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisivät laphan alueella Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Molemmissa sairaaloissa jatkuisi edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja vähintään osittain radiologian ja kirurgian erikoisaloilla. Länsi-Pohjan keskussairaalan osalta valmistellaan lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautisen erikoislääkäripäivystyksen lopettamista ja kirurgian päivystyksen supistamista. Muutokseen ja sen aikatauluun vaikuttaa se, että hyvinvointialueelle ei ole siirtymässä Mehiläinen Länsi-Pohjalta nykyisten päivystystoimintojen ylläpitämiseen tarvittavaa määrää lääkäreitä. 

Yksi kokonaisuus kahdessa sairaalassa 

Lapin molemmissa sairaaloissa on tärkeää turvata suunnitellun leikkaustoiminnan edellytykset. Tavoitteena on, että potilaat siirtyvät jatkossa yhteen leikkausjonoon kahden sijaan. Alkuvaiheessa sairaaloista ei ole mahdollista muuttaa osastohoitojaksoja merkittävästi, sillä on otettava huomioon käytettävissä olevat tilat, tukipalvelujen riittävyys sekä hoitotyön osaaminen ja saatavuus. 

Työnjakoa tehdään erikoisalojen ja toimenpidekokonaisuuksien sisällä hyödyntämällä molempien sairaaloiden kapasiteettia. Pientä käyttäjäkuntaa koskevia ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä keskitetään sairaalakohtaisesti. Molemmissa sairaaloissa säilyy tehovalvontatasoinen hoito. 

Yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan optimointi tulevaisuudessa 

Seuraavissa vaiheissa sairaaloiden työnjakoa on tärkeää optimoida, erityisesti ennakkoon suunnitellussa toiminnassa. Toimintaa, joka ei ole päivystyksellistä kehitetään niin, että Oulun yliopistollisen sairaalan ostoja pystytään vähentämään. Samalla tiivistetään yhteistyötä OYS:n kanssa, jolloin potilaita voitaisiin ohjata myös Oulusta Lapin hyvinvointialueelle. 

Myöhemmissä vaiheissa tulee päätettäväksi myös erikoissairaanhoidon järjestämistavan valinta, esimerkiksi Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuskauden päättyessä vuonna 2033. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue on tehnyt kartoitusta perusterveydenhuollon sairaalahoidosta ja sen toteuttamisesta tulevaisuudessa

Vuodeosastotoiminnasta on tehty kartoitusta Lapin hyvinvointialueella.

Lapin hyvinvointialueelle siirtynyttä perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintaa on 19 paikkakunnalla, 23 eri osastolla. 

Tavoitteena on, että kotisairaalatoiminta toimii kaikilla hyvinvointialueen paikkakunnilla. Kotisairaalatoiminta ollaan aloittamassa vuoden 2024 aikana Ranualla, Muoniossa, Kolarissa, Utsjoella, Karigasniemellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. 

Vanhuspalvelulaki säätää ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon tarpeisiin vastaamisesta 

14 §: Ikääntyneiden tarpeisiin tulee vastata ensisijaisesti avopalveluilla ja kotiin vietävillä palveluilla. Pitkäaikaishoitoa terveydenhuoltolain tarkoittamassa laitoshoidossa voidaan toteuttaa vain, jos siihen on lääketieteelliset tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. 1.1.2028 alkaen pitkäaikaista sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa ei sallita enää lainkaan ikääntyneiden palveluissa. 

Lain ohjaamana vanhainkodit ja muut sosiaalihuollon laitoshoitoa antavat yksiköt ovat valtaosin korvautuneet ympärivuorokautisella palveluasumisella. Samoin vuodeosastojen pitkäaikaispotilaiden määrä on vähentynyt. Tämä rakennemuutos on kuitenkin edelleen kesken ja heijastuu eroina eri vuodeosastojen pitkäaikaispotilaiden määrässä. 

Terveyskeskusten vuodeosastotoiminnan tunnistettuja tehtäviä Lapissa tällä hetkellä: 

• Lääketieteellinen hoito, joka on toteutettavissa perusterveydenhuollon resursseilla. Usein erikoissairaanhoidon jatkohoito, infektion hoito, potilaan seuranta, diagnostiikka ja tilanteen selvittely. 
• Kuntoutusakuutin sairauden tai toimenpiteen jälkeen tai suunnitelmallinen sairaalakuntoutusjakso 
• Hoidon tarpeen arviointi puhelimessa virka-ajan ulkopuolella osassa aluetta 
• Ympärivuorokautinen sairaanhoidollinen valmius paikkakunnalla, jossa päivystyspiste on kaukana: Hoidon tarpeen arviointi ja diagnostiset tutkimukset paikan päällä, pienet sairaanhoidolliset toimenpiteet, diagnostiikka, akuutisti tarvittavat lääkkeet ja hoitotarvikkeet 
• Saattohoito 
• Pärjäämättömyys, esimerkiksi akuutin lievän sairauden aiheuttama äkillinen toimintakyvyn lasku, etenkin ikääntyneillä, hoitojaksot suoraan kotoa, usein kotihoidosta 
• Kotiutumisen järjestelyt erikoissairaanhoidon hoitojakson jälkeen 
• Odotuspaikka hoivapalveluihin 
• Intervallihoito, edelleen osittain vuodeosastoilla 

Muutoksia suunniteltaessa on huomioitava näihin eri tarpeisiin vastaaminen. 

Vuodeosastohoidon kustannukset ovat korkeat, koska hoitopäiviä on paljon ja ne ovat kalliimpia kuin keskimäärin Suomessa 

Vuodeosastojen nettokäyttökustannukset olivat Lapissa vuonna 2022 noin 80 prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kustannusten suuruus verrattuna muihin alueisiin johtuu sekä hoitopäivien määrän että hoitopäivän hinnan suuruudesta. 

Vuonna 2023 perusterveydenhuollon vuodeosastojen kustannuspaikkojen yhteenlasketut kustannukset olivat noin 54 miljoonaa euroa. 

Hoitopäiviä tuotettiin noin 142 000 ja laskennallinen hoitopäivän bruttotuotantokustannus on 380 euroa/hoitopäivä. 

Lapin hyvinvointialueella on 19 toimipisteessä yhteensä 440 perusterveydenhuollon sairaansijaa, eli 2,5 paikkaa tuhatta asukasta kohti. Osastojen sairaansijamäärä vaihtelee välillä 8–42. 

Tavanomaisessa tilanteessa vuodeosastoilla on yhteensä 120 potilasta, jotka odottavat pääsyä ympärivuorokautiseen hoivaan tai muuhun sosiaalipalveluun. Tämä on noin 1/3 osastojen potilasmäärästä.

Perusterveydenhuollon sairaansijatarve on noin 350 sairaansijaa 

Mikäli osastohoidolla vastattaisiin vain sairaanhoidollisiin tarpeisiin, joihin kotisairaalatoiminnalla ei kyetä vastaamaan, on arvio tarpeesta 

• 1–2 sairaansijaa / 1000 asukasta tai 
• 5–7,3 sairaansijaa / 1000 yli 65-vuotiasta 

Arvio perustuu kokemukseen niistä kunnista, joissa sosiaalipalvelut pystyvät vastaamaan hyvin tarpeisiin ja toisaalta vastaa sitä, että nykyisestä sairaansijamäärästä vähennettäisiin 75 prosenttia odottajien määrästä. 

Sairaansijatarve olisi tällöin noin 350 sairaansijaa koko Lapissa. 

Tällä mitoituksella sairaansijojen vähennystarve olisi 20 prosenttia eli noin 88 sairaansijaa. 

Tarpeeseen vaikuttaa työnjako erikoissairaanhoidon kanssa, kotisairaalan toimivuus sekä mahdolliset muutokset vuodeosastojen tehtävissä.

Ratkaisuvaihtoehtoja 

Ympärivuorokautisen perustason sairaanhoidon konseptit 

Yhdistelmäpalvelu 

Ympärivuorokautinen sote-yhteispalvelu: Erillisen vuodeosaston ylläpitämisen sijaan pienillä asiointialueilla vastataan sairaalahoidon tarpeeseen yhdistämällä paikkakunnan ympärivuorokautiset resurssit ja tilat. Ensisijaisesti tarpeisiin vastataan kotiin vietävillä palveluilla yhdistäen kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resursseja siten, että paikkakunnalla on 14–24/7 sairaanhoitajatasoinen osaaminen saatavilla. 

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varataan tilat kotisairaalalle ja ns. lupapaikoille (noin 1 / 1000 asukasta) joita voidaan käyttää silloin, kun sairauden aiheuttaman toimintakyvyn laskun vuoksi potilas ei pärjää kotona. Potilaiden tarvitsema hoiva tulisi asumispalvelujen henkilöstöltä ja sairaanhoito kotisairaalan kautta. 

Jatkuvaa lääketieteellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suuremman sairaanhoidollisen valmiuden yksikköön lähiosastolle tai akuutti- ja kuntoutussairaalaan. 

Asumispalvelujen ja kotisairaalan yhteiset yksiköt edellyttävät tähän soveltuvia tiloja. Toimintamalli edellyttää käytännössä myös, että paikkakunnalla on oman tuotannon asumispalveluyksikkö, johon voidaan tukeutua. 

Lähisairaala 

Lapin etäisyyksien ja väestön sijoittumisen vuoksi ylläpidettävät vuodeosastot pienemmillä paikkakunnilla, jotta etäisyydet eivät muodostuisi kohtuuttomiksi potilaille ja omaisille. Palveltava alue voi olla yhtä kuntaa suurempi, jolloin volyymi riittää paremmin osaamisen ylläpitämiseen. 

Lähiosastot jäisivät akuutti- ja kuntoutusosastoja pienemmiksi ja haavoittuvaisemmiksi 

Potilasvalinnat tehdään käytettävissä olevan osaamisen puitteissa. 

Kesäaikana, jolloin osastohoidon tarve on vähäisempää, voi osastoilla olla sulkuja ja sairaalahoitoa keskitetään akuutti- ja kuntoutussairaaloihin ja tukeudutaan paikkakunnan muihin ympärivuorokautisiin palveluihin. 

Haavoittuvuutta ja kustannuksia voidaan alentaa myös sijoittamalla lähiosastot tiiviiseen yhteyteen ympärivuorokautisen asumisen kanssa. 

Akuutti ja kuntoutussairaala 

Kattavimmat akuutti- ja kuntoutusosastot: Yli 5000–7000 asukkaan asiointialueet, joilla on perusterveydenhuollon vuodeosaston ylläpitämiseen riittävä palvelutarve, jos niille ohjautuu potilaita myös ympäröivältä alueelta. 

Alueina Ivalo, Sodankylä, Kemijärvi, Kittilä, Kemi-Tornio-alue, Rovaniemi 

Määrä ja paikkaluku määrittyvät tarpeen mukaan huomioiden kausiluonteinen palvelutarpeen vaihtelu. 

Rovaniemellä ja Kemissä sairaalahoidon sijainti samassa yhteydessä erikoissairaanhoidon kanssa, jolloin voidaan hyödyntää samoja tukipalveluja ja potilaiden siirtokustannukset vähenevät. Ko. paikkakunnilla on tarpeen kehittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastoista yhtenäinen kokonaisuus. 

Vuodeosastot voivat profiloitua ja niiden yhteydessä voi olla jatkossa osaamiskeskustyyppistä toimintaa. Erityisesti on tunnistettu tarpeet (geriatriseen) kuntoutukseen, saattohoitoon ja psykogeriatriaan erikoistuneisiin yksiköihin, joiden yhteydessä voi olla myös osaamiskeskustyyppistä konsultaatio- ja avopalvelua.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

4. Palveluverkosto ja tilat

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

Lisätietoja

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

4. Palveluverkosto ja tilat

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö- ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

Lisätietoja

-aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
-hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

-esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
-lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.