Takaisin edelliselle sivulle

Metsähallituksen ja Myllärin Pajan yhteistyöllä satoja hyönteishotelleja

Vappupörriäis-tapahtumassa torstaina 2.5. klo 17–18 tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja mahdollisuus saada mukaansa oma hyönteishotelli.

Pölyttäjähyönteisten määrä on laskussa, mikä on vakava uhka niin luonnon monimuotoisuudelle kuin monipuoliselle ruokatuotannollekin. Metsähallitus Metsätalous Oy on osana metsätalouden monikäyttömetsien luonnonhoito- ja monimuotoisuustyötään toteuttanut hyönteishotellikampanjan yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen Myllärin Pajan kanssa.

Metsähallitus on tilannut Myllärin Pajalta hyönteishotelleja, joiden avulla voidaan lisätä hyönteisille elintärkeitä pesäpaikkoja ja sen myötä tukea luonnon monimuotoisuutta.

Myllärin Pajalla monipuolista päivätoimintaa kehitysvammaisille ja autismin kirjon asiakkaille

Rovaniemellä toimiva Myllärin Paja tarjoaa monipuolista päiväaikaista toimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille ja autismin kirjon asiakkaille vahvistaen asiakkaan omia voimavaroja ja vuorovaikutustaitoja. Valtion monikäyttömetsistä toimitetut tukit ovat muuntautuneet hyönteishotelleiksi pajan asiakkaiden käsissä.

Myllärin Paja haluaa tarjota asiakkailleen virikkeellisistä päivätoimintaa. Hyönteishotellien tekeminen on ollut juuri sellaista, koska asiakkaat ovat saaneet tehdä asioita luonnonmateriaaleista. Paja noudattaa Green Care -toimintaa, joka liittyy luontoon ja maaseutuympäristöön ja jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. 

- Hyönteishotelleja on tehty tammikuun 2024 alusta, ja niitä on syntynyt 400–500 kappaletta. Asiakkaat ovat osallistuneet tekemiseen kukin omien vahvuuksiensa mukaan ja saaneet laittaa oman puumerkkinsä hyönteishotellin pohjaan. Tekeminen on ollut mielekästä ja siitä on nautittu, kertoo viriketoiminnan ohjaaja Jani Fofonoff Myllärin Pajalta.

Vappupörriäiset-tapahtumasta tietoa ja oma hyönteishotelli

Metsähallituksen Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestetään maksuton Vappupörriäiset-tapahtuma torstaina 2.5. klo 17–18 osana Pilke Café -toimintaa. Tilaisuudessa jaetaan tietoa luonnon monimuotoisuuteen ja pölyttäjähyönteisiin liittyvistä asioista. 

Metsähallituksen asiantuntijat kertovat muun muassa pörriäisten tärkeydestä, hyönteishotellien sijoittamisesta ja huollosta sekä Metsähallitus Metsätalous Oy:n tekemästä luonnonhoitotyöstä. Tapahtumassa on mukana hyönteishotellien valmistajia ja viriketoiminnan ohjaajia Myllärin Pajalta. Tilaisuudessa on myös sima- ja munkkitarjoilu.

Jokaisella on mahdollisuus auttaa pörriäisiä, ja Vappupörriäis-tapahtuman vieraille se on tehty erityisen helpoksi. Kävijät saavat tilaisuudesta mukaansa oman Myllärin Pajalla valmistetun hyönteishotellin, jonka voi ripustaa omalle maalle tai valtion monikäyttömetsään. Jokainen hyönteishotelli on tekijänsä signeeraama.

Pilke Cafét ovat Metsähallituksen Tiedekeskus Pilkkeen järjestämiä kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia. Aiheet käsittelevät Pilkkeen ja Metsähallituksen teemojen mukaisesti luontoa, metsien kestävää käyttöä ja biotaloutta.

Takaisin edelliselle sivulle

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. 

Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. 

Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaa, määritellään kuljetuspalvelupäätöksessä ja merkitään asiakasprofiiliin.

Lápmásiidbálvalanlága vuođul sáhttobálvalusa sáhttá oažžut ákkastallojuvvon sivain maiddái mátkkiide rastá ráji

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dás ovddosguvlui dikšut áššiid bálvalusaid dahje lagasolbmuid bearašoktavuođaid dihte.

Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus lea dohkkehan aiddostahttima lápmásiidbálvalanlága sáhttobálvalusaid heivehanrávvagii.

Sáhttobálvalusa sáhttá geavahit mátkkiide iežas gielddas, eatnandieđalaš lagašgildii dahje nu gohčoduvvon doaimmalaš lagašgildii. Dás duohko doaimmalaš lagašgieldan sáhttá leat maiddái olgoriikka báikegoddi.

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dikšut áššiid ovdamearkka dihte jos lea váttu dahje buohcuvuođa dagahan dárbu bálvalusaide, maid ii leat vejolaš oažžut iežas dahje ránnjágielddas. Eará ákkat sáhttet leat ovdamearkka dihte lagas bearaš- dahje fuolkeoktavuođat dahje dehálaš dáhpáhusat dego heajat dahje hávdádeapmi.

Govttolaš sáhttobálvalusaid golut árvvoštallojuvvojit ja buhttejuvvojit juohke mátkki oasil sierra.  

Jos áššehasas leat jeavddalaš ja dábálaš eallimii gullevaš eará mátkkoštandárbbut, mat spiehkkasit heivehanrávvagis, son ferte ákkastallat daid ohcamušastis. Dárbbut vuhtiiváldojuvvojit vejolašvuođaid mielde, meroštallojuvvojit sáhttobálvalusmearrádusas ja merkejuvvojit áššehasprofiilii.

Vádulijpalvâlemlaavâ miäldásii fievridempalvâlus puáhtá uážžuđ agâstâllum suujâst meiddei mađhijd, maid maađhâš rääji rasta 

Toimâlii aldakieldâst puáhtá täst oovdâs ášástâllâđ palvâlusâi tâi alda peerâkoskâvuođâi tiet.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustivrâ lii tuhhiittâm tärkkilistem vádulijpalvâlemlaavâ miäldásij fievridempalvâlusâi heiviittemravvui.

Fievridempalvâlusmaađhijd puáhtá mađhâšiđ jieijâs kieldâ siste, eennâmtieđâlii aldakieldân tâi nuuvt kočodum toimâlii aldakieldân. Täst oovdâs toimâlâžžân aldakieldân pyehtih tuhhiittiđ meiddei päikkikode, mii lii olgoenâmijn.

Toimâlii aldakieldâst puáhtá ášástâllâđ ovdâmerkkân, jis lii váádu tâi pyeccevuođâ tiet tárbu palvâlussáid, maid iä faalâ jieijâs kieldâst tâi aldakieldâst. Eres suujah pyehtih leđe ovdâmerkkân alda peerâ- tâi hyelkkikoskâvuođah tâi teháliih tábáhtusah tegu heejah tâi häävdidmeh.

Kuáhtulijn fievridempalvâlusâin šoddâm koloid árvuštâleh já sajanmäksih jieškođe-uv tábáhtus mield sierâ.

Jis äššigâsâst láá heiviittemravvust spiekâsteijee merikooskâi mield tábáhtuvvee já táválii elimân kullee eres mađhâšemtáárbuh, sun kalga taid agâstâllâđ ucâmušâstis. Táárbuid väldih huámmášumán máhđulâšvuođâi mield, miäruštâleh fievridempalvâlusmiärádâsâst já merkkejeh äššigâsprofiilin.

Lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzz vuäitt vuäǯǯad vuâđđõttum määinest raaj rââst tuejjuum maaʹtǩid še

Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt puõʹttiääiʹjest äʹššeed kääzzkõõzzi leʹbe õõldâs piârkõskkvuõđi diõtt. 

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddhalltõs lij priimmâm čiõlggummuž lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzzi suåvtemvuäʹppõʹsse. 

Jååʹđtemkääzzkõsmaaʹtǩid vuäitt tuejjeed jiiʹjjes kååʹdd seʹst, jânnamtiõđlaž âʹlddkådda leʹbe nuʹtt ciâlkkum tååimlaž âʹlddkådda.  Puõʹttiääiʹjest tååimlaž âʹlddkåʹdden vueiʹtet ǩiččâd ålggjânnmin åårrai päiʹǩǩ-kååʹdd še. 

Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt äʹššeed ouddmiârkkân, jõs lij vââʹjj leʹbe puõʒʒâlm tuejjääm tarbb kääzzkõõzzid, kook jie leäkku jiiʹjjes leʹbe räʹjjlažkååʹddest.  Jeeʹres määin vueiʹtte leeʹd ouddmiârkkân õõldâs piâr- leʹbe ruåttkõskkvuõđ leʹbe vääžnai šõddmõõžž mâʹte näiʹmm leʹbe ruõkkâmpodd. 

Toolklaž jååʹđtemkääzzkõõzzin puõʹtti koolid ärvvtõõlât da koʹrvveet šõddmõšpuõđlânji.   

Jõs äʹššneeʹǩǩest lie suåvtemvuäʹppõõzzâst čooʹreei mieʹrrkõskksaž da takai jieʹllem kuõskki jeeʹres mäʹtǩǩeemtaarb, son âlgg tõid vuâđđtõõllâd jiiʹjjes ooccmõõžžâst.  Taarbid vääʹldet lokku vuäittmõõžži mieʹldd, meäʹrtet jååʹđtemkääzzkõstuʹmmstõõǥǥâst da mieʹrǩǩeet äʹššneǩprofiiʹle. 

Takaisin edelliselle sivulle

Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa

Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

Verkkosivusto kolpene.fi poistuu käytöstä 1.4.2024 ja uudelleenohjautuu jatkossa suoraan Lapin hyvinvointialueen verkkosivuille. Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus löytyy sosiaalipalvelujen osiosta.

Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus järjestää kehitysvammaisten erityispalveluja eli asumisen palveluja, pitkä- ja lyhytaikaista kuntoutusta, tutkimus- ja kuntoutuspalveluja, autismikuntoutusta, kuntoutusohjaus- ja kommunikaatiopalveluja ja iltapäivätoimintaa kouluikäisille ja opiskelijoille sekä päiväaikaista toimintaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa.

Kolarin kotisairaalatoiminta käynnistyi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämänä avoterveydenhuollon ja kotihoidon sairaanhoitopalveluna tiistaina 16.4.2024.

Tällä hetkellä kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita ja haavanhoitoja. Kotisairaalassa tullaan hoitamaan myös palliatiivisia ja saattohoitopotilaita sekä muita sairaanhoidollisia palvelua tarvitsevia potilaita kotisairaalatoiminnan kehittyessä.

Kotisairaalahoitoa varten tarvitaan aina lääkärin lähete. 

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa. Kotisairaalan hoitotila sijaitsee Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston tiloissa.

Kotisairaalan sairaanhoitopalvelua tarjotaan 1–3 kertaa vuorokaudessa klo 7–21 välillä jokaisena viikonpäivinä, jotka sovitaan tarpeen mukaan. Lääkärin kotikäynnit ja vastaanottokäynnit sovitaan erikseen.

Sairaanhoitajan ja Kolarin terveyskeskuksen yhteystiedot

Sairaanhoitaja
klo 7–21 jokaisena viikonpäivänä
p. 040 616 4008

Kolarin terveyskeskus
Kolarin kotisairaala (vuodeosaston tilat)
Sairaalatie 4b
95900 Kolari
 

Takaisin edelliselle sivulle

Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille

Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti. Vastausaikaa on 15.5. saakka.

Omaishoitajaliitto selvittää valtakunnallisella kyselyllä läheis- ja omaishoitajilta, miten palvelut hyvinvointialueilla toimivat. Kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti.

Kyselyyn vastaaminen ei edellytä hyvinvointialueen kanssa tehtyä sopimusta omaishoidon tuesta.
Kyselyllä kartoitetaan muun muassa omaishoitajan ja hoidettavan henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen saatavuutta, hoivan kustannuksia sekä työn ja omaishoidon yhteensovittamista.

Kyselystä saadaan tärkeää tietoa, jonka avulla omaistaan hoitavien tarvitsemia palveluja ja tuen muotoja voidaan jatkossa kehittää. Kysely toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tulokset julkistetaan syksyllä 2024.

Vastausaikaa on 15.5.2024 saakka.

Pääset vastaamaan kyselyyn Omaishoitajien liiton verkkokyselyn kautta. Mikäli vastaajan on vaikea vastata itsenäisesti sähköiseen lomakkeeseen, voi kyselyn myös tulostaa. Täytetyt lomakkeet voi toimittaa skannattuina sähköpostitse Meeri Virtamolle, meeri.virtamo@omaishoitajat.fi tai Matilda Linnavirralle, matilda.linnavirta@omaishoitajat.fi.

Lisätietoa Omaishoitajaliitosta.