Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta
Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin...

Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

22.4.2024

Lue lisää

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

Koristeellinen kuva.

22.4.2024

Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

 
Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 


Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

 

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

 

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Koristeellinen kuva. Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta
22.4.2024
Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin...
Koristeellinen kuva.

Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta


Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Sisältöjulkaisija

  1. Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.

    Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta

    10.6.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    10.6.2024

    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.

    Lapin aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen, joka koskee Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelmaa ja toiminnan tehostamista

    Aluevaltuusto on päättänyt jo aiemmin, että vuodesta 2025 tavoitteena on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi kahdessa toimipisteessä.

    Esimerkiksi kirurgiassa perustetaan yhteisiä virkoja, jolloin kirurgit voivat työskennellä kummassakin sairaalassa. Lisäksi suurimmilla erikoisaloilla kuten ortopediassa ja gastrokirurgiassa toimenpidejonoja yhdistetään, jolloin potilaat ohjautuvat resurssien mukaan kumpaankin sairaalaan.

    Sisätautien potilaita voitaisiin virka-aikana ohjata jatkossa Länsi-Pohjan keskussairaalaan muualtakin Lapista kuin vain lounaisesta Lapista. Myös gynekologian avohoitopotilaiden ohjaamista Länsi-Pohjan keskussairaalaan pidetään hyvänä mahdollisuutena, mutta asia vaatii jatkoselvitystä. 

    Tämän vuoden talousarviossa on jo huomioitu monia Lapin keskussairaalan toiminnan kehittämistoimia. Esimerkiksi kirurgian asiakaspalvelujen ja radiologiapalvelujen ostoja sekä työvoiman vuokrausta vähennetään. Oulun yliopistolliselta sairaalalta ostettavia erikoissairaanhoidon palveluja vähennetään samalla kun myytävien palvelujen määrää toisaalta lisätään.

    Lisäksi on valmisteilla useita muita säästötoimia. Esimerkiksi hengityshalvauspotilaiden hoito aiotaan ottaa omaksi toiminnaksi. Välinehuolto ja nukutuksessa tehtävät suun toimenpiteet aiotaan keskittää. Mahasuolikanavan tähystykset aiotaan järjestää yhtenä kokonaisuutena, jolloin myös Rovaniemellä asuvien tähystystoimenpiteet voitaisiin tehdä muualla kuin Rovaniemellä.

    Voimassa olevan valtakunnallisen asetuksen mukaisesti synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa pitää olla vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Synnytysten keskittäminen Lapin keskussairaalaan vuoden 2025 alusta lähtien tarkoittaa sopeuttamistoimenpiteitä molemmissa sairaaloissa. Henkilöstötarve ja kalliiden ja vähällä käytöllä olevien päivystysrinkien määrä vähenee Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Synnytykset keskittämällä myös Lapin keskussairaalan toiminta tehostuu, kun se voi tarjota olemassa olevalla resurssilla hoitoa aiempaa suuremmalle potilasryhmälle. Laskennallinen säästövaikutus synnytysten keskittämiselle on 3,4 miljoonaa euroa.

    Suomen hallitus esittää lakimuutosta, jonka mukaan kaikki ympärivuorokautinen monierikoisalainen yhteispäivystys ja raskas kirurgia loppuisivat Kemissä vuoden 2026 alusta. Päiväkirurgia, ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystys voisivat jatkua.   

    Lapin hyvinvointialue pyrkii vaikuttamaan Suomen hallituksen esitykseen, että yön yli tapahtuvaa seurantaa vaativa raskaampi kirurgia olisi edelleen mahdollista myös Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

    Muita päätöksiä

    Hyväksyttiin syksyn kokousaikataulu. Kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla. Aluevaltuuston kokoukset ovat 16.9., 28.10. ja 16.12.

    Merkittiin tiedoksi luettelo valtuutettujen tekemistä aloitteista.

    Merkittiin tiedoksi, että valtiovarainministeriö on myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet vuodelle 2024. Samalla merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriölle toimitetut laskelmat talouden tasapainottamisesta.

    Merkittiin tiedoksi tammi-maaliskuun osavuosikatsaus.

    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2023 ja hyväksyi tilinpäätöksen. Samalla aluevaltuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille.

    Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen henkilöstökertomus vuodelta 2023.

    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vuoden 2023 arviointikertomuksen ja lähettää sen aluehallitukselle toimenpiteitä varten. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi työvoiman vuokrauksesta tehdyn selvityksen.

    Aluevaltuusto myönsi Kari Askoselle hänen pyynnöstään eron aluehallituksen varajäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen Krista Staufferin.

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  


    Esityslistat ja pöytäkirjat

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta
    10.6.2024
    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.

  2. Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"
    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta...

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"

    5.6.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"

    Vanha ja nuori käsi yhdessä

    Kuva: Lapin materiaalipankki / Jenni Lintula

    5.6.2024

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta 2023, ja jättää sen aluevaltuuston käsiteltäväksi 10. kesäkuuta 2024 pidettävässä kokouksessa.

    Tarkastuslautakunnan päätehtävä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet sekä onko toiminta ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista.

    Vuosi 2023 oli Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Tarkastuslautakunta päätti nostaa vuonna 2023 arvioinnin kohteiksi seuraavat hyvinvointialueen strategiset painopisteet: henkilöstökokemus, hyvä johtaminen ja talouden tasapaino.

    Laatu on tärkeä menestystekijä

    Tarkastuslautakunta pitää laadunhallintaa ja kehittämistä toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden edellytyksenä. Tarkastuslautakunta haluaa toimia esimerkillisesti arviointityön kehittäjänä. Lautakunta suosittelee panostamista Lapin hyvinvointialueen kokonaisvaltaiseen laadunhallintatyöhön. Laadunhallintatyö edellyttää etenkin johdon, mutta myös henkilöstön sitoutumisen lisäksi yhteisen laatupolitiikan ja -ymmärryksen määrittelyä.

    Organisaation uudistaminen on tarpeen

    Vuodelle 2023 aiottua uudelleenorganisointia olisi tullut jatkaa suunnitellusti. Palvelualueiden rooli on jäänyt epäselväksi. Toiminta oli vuonna 2023 edellisen vuoden tapaan hyvin aluehallitusvetoista. Toimielin- ja henkilöstöorganisaatiota, mukaan lukien palvelualuemalli, tulee arvioida uudelleen. Tarkastuslautakunta suosittelee kiinnittämään erityistä huomiota toiminnan siiloutumisen ehkäisemiseen ja yhteistyön mahdollistamiseen.

    Päätösvaltaa tulee pystyä hajauttamaan tarkoituksenmukaisesti ja luottamushenkilöelinten päätösvallan rajat määritellä uudelleen. Yhtenäisillä ohjeilla ja toimintatavoilla päätöksentekoa voidaan hallitusti hajauttaa.

    Strategian toimeenpano-ohjelmat tulee sovittaa yhteen

    Tarkastuslautakunta suosittelee, että jatkossa eri ohjelmien yhteensovittamisen, aikatauluttamisen ja vastuuttamisen tueksi laaditaan päätöksenteon vuosikello. Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiä ja muita ohjelmia on valmisteltu, mutta eriaikaisesti. Yksi keskeisimmistä on sote-palvelustrategia ja sitä toimeenpaneva talouden sopeuttamisohjelma. Nämä olivat aluevaltuuston päätöksenteossa vasta huhtikuussa 2024. Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana keskeisten ohjelmien viivästymistä ja ohjelmien eriytymistä toisistaan.

    Talous on epätasapainossa

    Talous on epätasapainossa ja alijäämää on 90,3 miljoonaa euroa vuodelta 2023. Talouden sopeuttamisohjelma (tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma) laadittiin vasta keväällä 2024. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

    Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana, että päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja ei ole tehty vuonna 2023. Lautakunta pitää tärkeänä vaikutusten ennakkoarviointien tekemistä jatkossa säännönmukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla:

    ”Lautakunta suosittelee, että vastaisuudessa hyvinvointialueella tehtäisiin säännönmukaisesti päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja”.

    Henkilöstön hyvinvointiin ja työnantajamaineeseen on panostettava

    Henkilöstöohjelma alaohjelmineen ja kehittämishankkeineen on käynnistynyt onnistuneesti. Tarkastuslautakunta pitää erityisen onnistuneena sitä, että henkilöstöpalvelut panostaa esihenkilötyön tukemiseen.

    ”Henkilöstön aito kuunteleminen ja osallistumismahdollisuudet ovat hyvän henkilöstökokemuksen avaimia. Niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota", arviointikertomuksessa todetaan.

    Työvoimapula on koko Lapin haaste, johon vastataan vain alueellisella yhteistyöllä, ei keskenään kilpailemalla. Tarkastuslautakunta pitää edelleen tärkeänä, että työnantajamaineeseen ja työhyvinvointiin panostetaan. Tarkastuslautakunta suosittelee, että työvoiman vuokrausta vähennetään suunnitellusti ja huolehditaan sopimushallinnasta.

    Johtamisjärjestelmää tulee kehittää

    Keskitetty päätöksenteko voi tarkastuslautakunnan mukaan olla joissakin asioissa perusteltua, mutta yhtenäisillä ohjeilla ja toimintatavoilla päätöksentekoa voidaan tarkoituksenmukaisesti hajauttaa delegointimatriisin mukaisesti. Tarkastuslautakunta suosittelee johtoryhmärakenteiden tarkastelua osana organisointia ja johtamisen kehittämistä. 

    Lisähaasteita johtamiseen tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuovat hallinnollisten tehtävien epätarkoituksenmukainen jakautuminen sekä suurten sopimus- ja hankintakokonaisuuksien hallinta.

    Arviointikertomus on aluevaltuuston käsiteltävänä 10.6.2024

    Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2023 aluevaltuuston kokouksessa 10.6.2024 ja esittää, että aluevaltuusto pyytää aluehallitusta kokoamaan vastineet ja antamaan valtuustolle lausunnon syyskuun loppuun mennessä toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta, ja mihin tarkastuslautakunnan kannanottojen perusteella on ryhdytty.

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2023 tullaan julkaisemaan kesäkuussa verkko-osoitteessa: lapha.fi/tarkastuslautakunta.

    Lisätietoja


    Vesa Puuronen
    tarkastuslautakunnan pj.
    vesa.puuronen@lapha.fi
    050 320 3434

    Riitta Erola
    tarkastuspäällikkö
    riitta.erola@lapha.fi
    040 537 8271

    Vanha ja nuori käsi yhdessä Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"
    5.6.2024
    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta...
    Vanha ja nuori käsi yhdessä

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"


    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta 2023, ja jättää sen aluevaltuuston käsiteltäväksi 10. kesäkuuta 2024 pidettävässä kokouksessa.

  3. Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin...

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

    22.4.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    22.4.2024

    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

    Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

    Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

    Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

    Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

    Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

    Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

    Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

    Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

     
    Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

    Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

    Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

    Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

    Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

    Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

    Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

    Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 


    Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

    Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

    Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

    Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

    Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

    Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

    Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

    Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

    Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

    Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

    Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

    Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

    Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

    Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

    Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

    Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

    Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

     

    Lisätietoja:

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta
    22.4.2024
    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin...
    Koristeellinen kuva.

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

  4. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    19.2.2024

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

    Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

    Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

    Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

    Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

    Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

    Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    19.2.2024
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

  5. Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    13.2.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    13.2.2024

    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

    Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
    Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

    6. Hankinnat ja sopimukset

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

    Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

    Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

    Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

    Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

    Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

    Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

    Lisätietoja

    • aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    • hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
    • sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
    • terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
    • pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
    • hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
    • kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
    • henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

    Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    13.2.2024
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...
    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan


    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi