Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2026 mennessä!

Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään.

Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija. Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kentän ulkopuolelle tunnistamista ja ymmärrystä väkivaltailmiöistä ja siitä, minne asiakkaita voidaan ohjata. Koulutuksen myötä pääset osaksi avainhenkilöverkostoamme ja näin myös sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt tulevat tutuiksi ja kynnys auttamiseen madaltuu. 

Kokemuksia avainhenkilökoulutuksesta

Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä työskentelevä Miro Åhman kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan häntä.

Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Miro Åhman. Työskentelen lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä eli työskentelen eri ikäisten lasten, nuorten sekä perheiden parissa.

Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

Kuulin avainhenkilökoulutuksesta esihenkilöni kautta. Päätin ilmoittautua, koska kyseinen aihe on merkittävä ja viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti. Koen myös, että vahvuuteni työssä sopii kyseiseen toimintaan.

Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite ja se pitää sisällään esimerkiksi fyysistä, henkistä sekä taloudellista väkivaltaa. Tämänkaltaisessa tilanteessa henkilö tulee kaltoinkohdelluksi ihmissuhteessaan. On uhreja sekä tekijöitä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelemme asiakkaiden sekä heidän perheidensä kanssa ja pyrimme luomaan luottamuksellista suhdetta. Asiakkaan näkökulmasta lähisuhdeväkivalta aiheena on toisinaan hyvin vaikea tuoda esille monista eri syistä, mutta tapaamisten jatkuessa tämäkin voi nousta keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta perheessä voi tulla esiin vasta pitkienkin aikojen päästä, koska se on yleensä aihe, josta perheessä on totuttu vaikenemaan ja väkivallan kohde usein pelkää ottaa asiaa puheeksi peläten seurauksia. Esiin voi tulla vanhempien välistä tai lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa joko aikuisten tai sisarusten taholta.

Mitä opit tai oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

Tämän koulutuksen anti oli se, että kyseisen puheenaihe herätti paljon keskustelua työyhteisössämme. Tämä tuo meille muistutusta siitä, että toisimme sitä keskusteluun myös asiakkaidemme kanssa. Vaikkakin tämä aihe on viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti, niin silti minut yllätti lähisuhdeväkivallan yleisyys etenkin Lapissa.

Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

Koulutus sai minut vielä enemmän miettimään, kuinka voisi helpottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoa. Puheeksi otto kuuluu meidän työhömme, mutta olemme miettineet esimerkiksi erilaisia lomakkeita, joiden turvin sanoittaminen asiakkaalla itsellään voisi olla helpompaa.

Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

Kävimme työyhteisössä keskustelua siitä, että avainhenkilönä voisin tuoda informaatiota sekä muistutusta lähisuhdeväkivallasta kysymisestä esimerkiksi yhteisissä foorumeissa. Keskusteluissa voisi hyödyntää koulutuksessa nähtyjä videoita sekä diasarjaa.

Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

Puheeksi otto-koulutuksia työpaikalla, muistuttamista ja ajoittain teeman nostamista keskusteluihin. Asiasta keskustelemalla luodaan työntekijöille luottamusta omaan tekemiseen sekä madalletaan asiasta puhumisen kynnystä. Aihe on tärkeä nostaa yhdeksi kehittämiskohteeksi yksikössämme ja siihen on tarkoitus varata suunnitellusti yhteistä keskusteluaikaa koko työryhmän kanssa. Meillä on ollut jo yhtenä haastattelun aiheena kaltoinkohtelun tai kiusaamisen selvittäminen, kun lähdemme uuden asiakasperheen kanssa kartoittamaan taustoja, mistä kaikesta tämänhetkinen psyykkinen pahoinvointi voisi johtua. Ehkä minun tehtäväni on nyt Avainhenkilö-koulutuksen käyneenä olla se, joka erilaisissa yhteyksissä ottaa tämän näkökulman puheeksi.

Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

Luo luottamussuhde asiakkaaseen, etene rauhallisesti , pysähdy ja ole läsnä, tarjoa mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi - kysy aktiivisesti ja rohkeasti kaikesta, myös lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta on asiakkaalle aiheena arka, jolloin siitä puhuminen voi ottaa aikaa.

Avainhenkilökoulutus vahvistaa väkivallan varhaista tunnistamista ja yhteistyötä Lapissa

Avainhenkilökoulutus tarjoaa konkreettisia välineitä väkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja puheeksi ottoon. Koulutuksen merkitys korostuu erityisesti arjen asiakastyössä, jossa varhainen tunnistaminen voi olla ratkaisevaa.

Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Ollila Lapin ensi- ja turvakodilta on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Avainhenkilö-koulutuksia Lapin alueella vuodesta 2024 alkaen. Hänen mukaansa Avainhenkilöillä on tärkeä rooli paitsi väkivallan tunnistamisessa myös koko työyhteisön osaamisen vahvistamisessa.

– Kun väkivaltailmiötä pidetään näkyvillä ja siihen liittyvää osaamista vahvistetaan, lisääntyy tieto ja uskallus puuttua tilanteisiin siellä, missä asiakkaita kohdataan, Ollila kertoo.

Lisää osaamista ja selkeämpiä toimintamalleja

Koulutuksen myötä väkivalta ilmiönä on tullut tutummaksi Lapin hyvinvointialueen työntekijöille. Samalla tieto väkivaltaerityisistä palveluista on lisääntynyt, ja useissa kunnissa on tehty mallinnuksia ja ohjeistuksia väkivaltatilanteisiin puuttumisesta.

Avainhenkilöillä on myös valmiudet ohjata asiakkaita suoraan oikeiden palvelujen piiriin.

– Asiakasohjaus ei vaadi aina sosiaalityöntekijää, vaan esimerkiksi terveydenhoitaja tai perhetyöntekijä voi ohjata asiakkaan suoraan lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalveluihin, Ollila kuvaa.

Yhteistyö vahvistuu järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä

Avainhenkilökoulutus on tiivistänyt yhteistyötä Lapin ensi- ja turvakodin ja Lapin hyvinvointialueen välillä. Yhteistyötä tehdään sekä koulutusten järjestämisessä että Avainhenkilöverkostossa toimimisessa. Lisäksi Lapin ensi- ja turvakoti ry on ollut mukana toteuttamassa väkivallan puheeksiottokoulutuksia hyvinvointialueelle.

Katse tulevaan

Jatkossa koulutusta toivotaan voitavan tarjota entistä laajemmin eri sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoille, mukaan lukien järjestöt ja yksityinen sektori. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa Avainhenkilöille osallistuminen kouluttajakoulutuksiin.

– Toivon, että haastavasta tilanteesta huolimatta työntekijöillä olisi mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja kehittää osaamistaan, Ollila sanoo.

Kiinnostuitko avainhenkilökoulutuksesta?

Kevään avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan keskustelemalla asiasta oman lähiesihenkilön kanssa ja sen jälkeen olemalla yhteydessä kouluttajiin sähköpostitse. Voit osallistua koulutukseen myös, vaikket olisi vakituisessa työsuhteessa tai olet esimerkiksi sote-alan tai varhaiskasvatuksen opiskelija. 

Työaikaa koulutukseen on hyvä varata noin 20 tuntia. 

Koulutukset järjestetään teamsilla seuraavina ajankohtina: 

• 12.3.2026 klo 12-15.00 
• 1.4.2026 klo 8.30-12.00 
• 28.4.2026 klo 12-15.30 
• 21.5.2026 klo 8.30-12.00 

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 14.2.2026

Kouluttajien yhteystiedot: 

Nina Kemilä, terveyden edistämisen koordinaattori
nina.kemila@lapha.fi
040 571 7671

Sanna Ollila, väkivaltatyön asiantuntija
Lapin ensi-ja turvakoti
sanna.ollila@lapinentu.fi

Lue lisää kokemuksia avainhenkilökoulutuksen käyneiltä: Perhetyöntekijänä avainhenkilökoulutuksessa - Lapin hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Hankintakalenteri 2025–2026 on julkaistu

Lapin hyvinvointialue on julkaissut hankintakalenterin vuosille 2025–2026. Kalenteriin on koottu tulevat, käynnissä olevat sekä suunnitteilla olevat hankinnat kaikilta toimialoilta.

Lapin hyvinvointialueen hankintakalenteri tukee toiminnan ennakointia ja lisää avoimuutta alueen hankintaprosesseihin.

Tutustu hankintakalenteriin tästä. 

Kalenterissa on mukana yli 90 hankintaa, joista merkittävä osa ajoittuu vuoden 2026 alkuun. Hallinto- ja ICT -toimialalla keskeisiä tulevia hankintoja ovat muun muassa puheentunnistuksen ja tekoälyavusteisen kirjaamisen ratkaisut, asiakaspalautteen keräämisen järjestelmä sekä turvapalvelulaitteistot.

Sote-toimialalla painottuvat radiologiset ja erikoislääkäripalvelut sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Teknisen toimialan hankinnoissa korostuvat kiinteistöjen pääsynhallinta, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut sekä palo- ja pelastustoimen laite- ja ajoneuvohankinnat.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle vuonna 2026

Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle myös vuonna 2026. Maksuttomuus alkaa hoitopäivästä, jona synnytys käynnistyy ja kestää ne hoitopäivät, jotka potilas on lääketieteellisin perustein sairaalassa synnytyksen jälkeen. Maksuttomuus koskee Lapin keskussairaalassa toteutuneita synnytykseen liittyviä hoitojaksoja. Perhehuone on maksuton, mutta puolison ateriat eivät sisälly hintaan eli ne ovat maksullisia.

Kaikki muut raskaudenaikaiset osastohoitoa vaativat hoitojaksot, paitsi hoitojakso minkä aikana synnytys tapahtuu, ovat maksullisia. Raskauteen liittyvistä polikliinisistä käynneistä maksetaan edelleen normaalisti asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.

Naistenklinikan asiakasmaksut vuonna 2026:

Äitiyspoliklinikkamaksu 71,30 €

Naistentautienpoliklinikka 71,30 €

Hoitopäivämaksu 71,50 €/hoitopäivä

Lääkärin hoitopuhelu 20 €

Neuvonta- ja ohjauskäynti hoitajalle esimerkiksi synnytyspelko- tai kätilöpoliklinikalle 29,70 €

Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia Länsi‑Pohjan sairaalan palveluissa 1.1.2026 alkaen

Uuden terveydenhuoltolain mukaiset muutokset astuvat voimaan 1.1.2026. 
Länsi‑Pohjan sairaalassa jatkuu monia nykyisiä palveluja, mutta vuodeosastohoitoa 
vaativa kirurgia keskitetään muihin sairaaloihin. Tästä löydät tiedon, mitä palveluja Länsi-Pohjaan jää ja mikä muuttuu.

Mitä säilyy Länsi‑Pohjassa 1.1.2026

• Akuuttiklinikka toimii ympäri vuorokauden. Ennen akuuttiklinikalle hakeutumista soita Päivystysapuun 116 117.
• Polikliiniset palvelut, mukaan lukien vastaanotot ja erikoislääkäripalvelut jatkavat toimintaansa.
• Kuvantaminen ja laboratorio palvelevat normaalisti.
• Kuntoutus ja terapiapalvelut jatkuvat.
• Sisätautien ja neurologian vuodeosastot säilyvät.
• Lastenklinikka ja tehovalvonta toimivat edelleen.
• Angioyksikkö ja leikkausosasto jatkavat toimintaansa.

Mitä muuttuu käytännössä

Vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia keskitetään Lapin keskussairaalaan (LKS) tai tarvittaessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Länsi-Pohjan sairaalan leikkausosasto keskittyy päiväkirurgiseen ja lyhytjälkihoitoiseen toimintaan; leikkaukset tehdään pääosin arkipäivisin virka‑aikana. Lauantaisin ja sunnuntaisin tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Jos tarvitset vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen, sinut ohjataan Lapin keskussairaalaan.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalan alueen potilaiden lähes kaikki leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikka- sekä ohjauskäynnit hoidetaan Länsi-Pohjan sairaalassa, vaikka leikkaus tehtäisiin Rovaniemellä. Poikkeuksia leikkausta edeltäviin ja leikkauksen jälkeisiin poliklinikka- ja ohjauskäynteihin on sovittu tietyillä erikoisaloilla niin, että ne tehdään tarvittaessa Lapin keskussairaalassa. Tällaisia erikoisaloja on muun muassa plastiikkakirurgia ja lihavuuskirurgia.

Yöaikaan (klo 22–08) akuutit kirurgiset potilaat ohjataan LKS:aan tai OYS:aan 
sairaaloiden työnjaon mukaisesti.

Ensihoito kuljettaa tietyt kriittiset potilasryhmät suoraan LKS:aan tai OYS:aan.

Miten toimia eri tilanteissa

Hätätilanne: Soita 112.

Kiireellisen hoidon tarve: Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasema. Terveysasemalle saat yhteyden arkisin

• ma–to kello 8–16
• Pe ja arkipyhiä edeltävänä päivänä kello 8–15

Ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin: Soita Päivystysapuun 116 117. Sinulle tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai annetaan hoito-ohjeita.

Sairaalapalvelujen muutoksista on koottu kysymyksiä ja vastauksia
https://lapha.fi/sairaalapalvelujen-muutokset

Takaisin edelliselle sivulle

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd nuõrttsääʹmǩiõllsaž neʹttseeidaid leät õlmstâttam

Lapin hyvinvointialueen koltansaamenkieliset verkkosivut on julkaistu

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidai nuõrttsääʹmǩiõllsaž versio leät õlmstâttam õõʹnnjid 12.12.2025.

Tän mieʹldd Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidaid vuäitt ââʹn ââʹnned pukin kooum Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõʹlle.

Neʹttseeidain kaaunak teâđ Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin di vuäʹppõõzzid äʹššummša. Sääʹmǩiõllsaž neʹttseeidaid tiuddeet ǩeeʹjjmieʹldd ääiʹj. https://lapha.fi/sms/ 

– Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd aazzjin lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad teâđ sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin kooum sääʹmǩiõʹlle: nuõrttsääʹmǩiõʹlle, aanarsääʹmǩiõʹlle da tâʹvvsääʹmǩiõʹlle. Nuõrttsääʹmǩiõllsaž neʹttseeidai õlmstâttmõš lij kaiʹbbjam jiânnai terminologiatuâj, da mij tuäivvap, što tän terminologiatuâjast lij veiddsânji äuʹǩǩ obb nuõrttsääʹm ǩiõllõutstõʹsse, mušttal nuõrttsääʹmǩiõl ǩiõlltuâjjlaž Anna Lumikivi-Lemmetty.

Sääʹmǩiõll-lääʹǩǩ õõlǥat puuʹtʼted sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid da materiaalid

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹdest riâžžât kääzzkõõzzid neellj ǩiõʹlle: lääʹddǩiõʹlle, tâʹvvsääʹmǩiõʹlle, aanarsääʹmǩiõʹlle da nuõrttsääʹmǩiõʹlle. Kääzzkõõzzin taarbšet määŋgnallšem sääʹmǩiõllsaž materiaalid, mâʹte äʹššneǩ- da puõcciäʹššǩiiʹrjid da jeeʹresnallšem vuäʹppõõzzid.

– Pueʹrrvââjjamvuuʹdest lie muäʹdd nuõrttsääʹmǩiõllsaž tuâjjla, ǩeäk tuejjee vääžnai tuâj sääʹmǩiõllsaž äʹššniiʹǩǩivuiʹm. Meeʹst lij kuuitâǥ juätkkjeei tarbb rekrytâʹstted lââʹzz nuõrttsääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttsueʹrj tuâjjlaid. Jeäʹrben päärnažpiârrji kääzzkõõzzid leʹčči tarbb vuäǯǯad nuõrttsääʹmǩiõl siltteejid, ko õinn jäänab päärna mainste sääʹmǩiõl dommǩiõllân.” mušttal oouʹdeemšurr Tuuli Miettunen.

Ânnʼjõž vueʹjjest, jõs kääzzkõs ij leäkku vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõllsaž tuâjjla pääiʹǩ, äʹššnekka riâžžât määusteʹmes sääʹmǩiõl tuʹlǩǩummuž. Sääʹmǩiõl tuʹlǩǩummšid riâžžât pueʹrrvââjjamvuuʹd jiiʹjjes toiʹmmjummšen, da tõʹnt tulkk lij äʹššnekka takainalla juõʹǩǩ vuâra seämma.

– Nuõrttsääʹmǩiõl tulkkân ainsmââttam, što juõʹǩǩkaž vuäǯǯ kääzzkõõzz tõn ǩiõʹlle, mõõn haaʹlad ââʹnned. Jeäʹrben âkkõõvvâm oummuid da päärnaid vuäitt måtmešt leeʹd hiâlpab kommunikâʹstted sääʹmǩiõʹlle. Tuulk vuäitt ââʹnned, håʹt siltteʹči lääʹddǩiõl še. Äʹššneeʹǩǩ jiiʹjjes raukkmõš riʹjttai, mušttal nuõrttsääʹmǩiõl tuʹlǩǩummšid tuejjeei Lumikivi-Lemmetty.

Tuʹlǩǩeemtaarbâst vuäitt mušttled ääiʹjvaʹrrjummuž õhttvuõđâst leʹbe väʹldded vuõiʹǧǧest õhttvuõđ pueʹrrvââjjamvuuʹd ǩiõlltuâjjlaid saame@lapha.fi.

///

Lapin hyvinvointialueen koltansaamenkieliset verkkosivut on julkaistu

Lapin hyvinvointialueen verkkosivujen koltansaamenkielinen versio on julkaistu käyttäjille 12.12.2025.

Tämän myötä Lapin hyvinvointialueen nettisivuja voi nyt käyttää kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. 

Verkkosivuilta löydät tietoa Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä ohjeita ja neuvoja asioimiseen. Saamenkieliset nettisivut täydentyvät koko ajan. https://lapha.fi/sms/ 

– Lapin hyvinvointialueen asukkailla on oikeus saada tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista kolmella saamen kielellä: koltansaameksi, inarinsaameksi ja pohjoissaameksi. Koltansaamenkielisten nettisivujen julkaisu on vaatinut paljon terminologiatyötä, ja toivomme, että tästä terminologiatyöstä on hyötyä laajemminkin koko koltansaamen kieliyhteisölle, kertoo koltansaamenkielinen kielityöntekijä Anna Lumikivi-Lemmetty.

Saamen kielilaki velvoittaa tuottamaan saamenkielisiä palveluja ja materiaaleja

Lapin hyvinvointialueella järjestetään palveluja neljällä kielellä: suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Palveluissa tarvitaan monenlaisia saamenkielisiä materiaaleja, kuten asiakas- ja potilasasiakirjoja ja erilaisia ohjeistuksia.

– Hyvinvointialueella on muutamia koltansaamenkielisiä työntekijöitä, jotka tekevät tärkeää työtä koltansaamenkielisten asiakkaiden parissa. Meillä on kuitenkin koko ajan tarve rekrytoida lisää koltansaamenkielisiä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Erityisesti lapsiperheiden palveluihin tarvittaisiin koltansaamen osaajia, kun yhä useampi lapsi puhuu kotikielenään koltansaamea. kertoo kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.

Nykytilanteessa, jos palvelua ei ole saatavilla koltansaamenkielisen työntekijän kautta, asiakkaalle järjestetään maksuton koltansaamen tulkkaus. Koltansaamen tulkkaukset järjestetään hyvinvointialueen omana toimintana, jolloin tulkki on asiakkaalle yleensä aina sama. 

– Koltansaamen tulkkina olen täällä varmistamassa, että jokainen saa palvelua haluamallaan kielellä. Varsinkin ikääntyneiden ja lasten voi olla joskus helpompi kommunikoida koltansaameksi. Tulkkia voi käyttää, vaikka osaisi myös suomea. Asiakkaan oma pyyntö riittää," kertoo koltansaamen tulkkauksia tekevä Lumikivi-Lemmetty.

Tulkkaustarpeesta voit kertoa ajanvarauksen yhteydessä tai ottaa suoraan yhteyttä hyvinvointialueen kielityöntekijöihin saame@lapha.fi.

Anna Lumikivi-Lemmetty (nuõrttsääʹmǩiõʹlle da lääʹddǩiõʹlle)/ (koltansaameksi ja suomeksi)
sääʹmǩiõlltuâjjlaž/ koltansaamen kielityöntekijä/ 
anna.lumikivi@lapha.fi 
040 629 9739

Tuuli Miettunen (tâʹvvsääʹmǩiõʹlle da lääʹddǩiõʹlle)/ (pohjoissaameksi ja suomeksi)  
oouʹdeemšurr/ kehittämispäällikkö
tuuli.miettunen@lapha.fi 
040 484 2676