Aluevaltuuston päätöstiedote 19.12.2022 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion yhteistuumin, vain omaishoidon palkkioista äänestys.

Lapin aluevaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuoteen 2025 asti. Tämän hetken arvion mukaan ensi vuoden talous olisi jäämässä 43 miljoonaa alijäämäiseksi.  

Valtuusto äänesti, pitäisikö omaishoitajien palkkioita nostaa niin, että palkkiot olisivat yhtä korkeat kuin tällä hetkellä korkeimpia palkkioita maksavissa Lapin kunnissa. Äänin 44-15 päätökseksi tuli aluehallituksen alkuperäinen esitys, jonka mukaan palkkiot yhtenäistetään niin, että ne laskevat hieman Keminmaassa ja Inarissa. Muissa kunnissa omaishoidon palkkiot nousevat tai pysyvät ennallaan. Palkkiot siis nousevat hieman Lapin aiempaan keskitasoon nähden. Omaishoidon tukiin on varattu 2 miljoonaa euroa enemmän kuin Lapin kunnissa yhteensä aiemmin. 

Tässä vaiheessa talousarvio määritettiin vastuualuetasolle saakka. Vastuualueiden alaisten vastuuyksiköiden ja niiden alayksiköiden käyttösuunnitelmat päätetään tammikuussa. 

Keväällä valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma. Tavoitteena on, että viimeistään huhtikuussa on käsittelyssä ensimmäinen esitys talouden tasapainottamisesta. Tällä tähdätään siihen, että aluevaltuustolla on mahdollisuus tehdä tarvittavia päätöksiä talouden tasapainottamisesta viimeistään kesäkuussa. Esimerkiksi ensi vuonna tehtävä palvelustrategia on tärkeässä roolissa toiminnan ja talouden sopeuttamisessa. Lisäksi aluehallitus selvittää ensi vuoden aikana hyvinvointialueen tekstiilihuollon toteuttamisvaihtoehtoja sekä arvioi ja linjaa Rovaniemen Keskuspesula Oy:n omistajapolitiikkaa. 

Myös valtio edellyttää, että hyvinvointialueiden pitää saada taloutensa tasapainoon suunnitelmakauden aikana.  

Hyvinvointialueen ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden talouden suunnittelu on ollut erityisen vaikeaa. Talousarvio pohjautuu 27 kunnan ja kuntayhtymän talousarvioihin. Kustannuspaineet ovat olleet huomattavat mm. palkkaratkaisujen, energiakriisin ja inflaation takia. Valtion lopullinen rahoitusosuus hyvinvointialueille tulee tarkentumaan vasta loppukeväällä. Sekä menoarvion että tuloarvion epävarmuudesta johtuen talousarviota päivitetään ensi vuoden aikana. 

Hyvinvointialueen rahoitus on ensi vuonna noin 989 milj. euroa. Valtion rahoitusosuus on 858 miljoonaa, ja loppuosa tuloista muodostuu toiminnan tuotoista, esimerkiksi asiakasmaksuista. 

Hyvinvointialueen suurimmat kulut ensi vuonna:
-Henkilöstökulut vajaa 450 miljoonaa
-Palvelujen ostot reilu 390 miljoonaa
-Aineet, tarvikkeet ja tavarat 75 miljoonaa
-Avustukset 36 miljoonaa
-Vuokrat 51 miljoonaa 

Toimintakulut jakaantuvat viidelle eri toimialalle:
Terveyspalvelut 43 %
Sosiaalipalvelut 38 %
Hallinto- ja tukipalvelut 10 %
Kehittämis- ja strategiapalvelut 6 %
Pelastuslaitos 3 % 

Talousarviossa ei suunnitella sellaisia toimia, jotka aiheuttaisivat henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa. Liikkeenluovutuksen yhteydessä on kuitenkin mahdollista, että yksittäisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteiden ehdot voivat heikentyä tai yksittäisiä palvelussuhteita täytyy irtisanoa taloudellisin tai tuotannollisin perustein. 

Vuosien 2024-2027 investointisuunnitelma on erittäin alustava  

Lapin aluevaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan Lapin hyvinvointialueen investointisuunnitelman. Suunnitelma koskee vuosia 2024-2027. Seuraavaksi suunnitelma toimitetaan ministeriöiden hyväksyttäväksi. Vuoden 2023 investointisuunnitelmaesityksestä on päätetty jo aiemmin syksyllä.

Kaikki investointisuunnitelmassa esitetyt hankkeet ovat vasta alustavia suunnitelmia. Kaikista nyt suunnitelluista investoinneista päätetään vielä erikseen kunkin vuoden talousarvion yhteydessä. Lisäksi jokaisesta investoinnista on tehtävä erikseen investointipäätös, kun asia on ajankohtaisempi.  

Vuonna 2024 investointeja olisi noin 65 miljoonaa, vuonna 2025 noin 31 miljoonaa, ja vuosina 2026 ja 2027 noin 27 miljoonaa per vuosi. Investoinneiksi lasketaan myös erilaisilla pitkäaikaisilla sopimusjärjestelyillä tehtävät hankinnat.  

Eniten vuonna 2024 investoitaisiin rakennuksiin (30 miljoonaa) ja erilaisiin laite- ja kalustohankintoihin (7 miljoonaa). Kolmanneksi suurin investointierä olisivat ICT-palvelut ja muut aineettomat hyödykkeet (6,5 miljoonaa). Laite- ja kalustohankintoihin kuuluvat muun muassa vuosittain hankittavat kahdeksan ambulanssia.  

Vuoden 2024 suurimmat varsinaiset rakennusinvestoinnit olisivat Lapin keskussairaalan ensimmäisen laajennushankkeen eli ITU-hankkeen jatkaminen, 8 miljoonaa, sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian avopalvelujen tilat, 3 miljoonaa. Muita sote-palvelujen tilamuutoksia ja perusparannuksia tehtäisiin 3 miljoonalla.  

Lapin keskussairaalan laajennuksen toinen vaihe eli Verso on keskeytetty, ja se ei ole mukana tämänhetkisessä suunnitelmassa. Uudessa suunnitelmassa lasten- ja nuorisopsykiatrian avopalveluille ei rakenneta uusia tiloja, vaan tilat remontoidaan nykyisten tilojen yhteyteen.  

Erilaisiin sopimuksilla hankittaviin tiloihin varattaisiin alustavasti vuonna 2024 Rovaniemen palveluasuntoihin 10 miljoonaa, Savukosken asumispalveluihin 3 miljoonaa ja Rovaniemen kehitysvammaisten asumisyksikköön 3 miljoonaa. Vuonna 2025 vuorossa olisivat Tornion palveluasuminen (4 miljoonaa) ja vuonna 2026 Inarin sosiaali- ja terveyskeskuksen suunnittelun käynnistäminen (100 000 euroa). 

Vaikka jokin hanke on tämänhetkisellä listalla, se ei vielä tarkoita, että hanke olisi varmistunut. Hyvinvointialue varautuu esimerkiksi siihen, että tilahankkeiden kiireellisyysjärjestykseen tulee yllättäviä muutoksia.  

Lappi kannattaa pohjoisten hyvinvointialueiden monipuolista yhteistyötä 

Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen. Kaikki Suomen hyvinvointialueet on jaettu viiteen yhteistyöalueeseen. Lain mukaan yhteistyöalueiden täytyy sopia sisäisestä yhteistyöstä aina valtuustokaudeksi kerrallaan. 

Pohjois-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Lapin lisäksi Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet. Muut hyvinvointialueet ovat jo hyväksyneet sopimuksen, ja Kainuun aluevaltuusto käsittelee asiaa tiistaina 20. joulukuuta. 

Yhteistyöalueiden tulee edistää muun muassa sote-palvelujen laatua, turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja saatavuutta. Hyvinvointialueiden yhteistyö on tarpeen muun muassa erikoissairaanhoidossa, koulutuksessa, poikkeusoloihin varautumisessa ja sähköisten palvelujen kehittämisessä.  

Pohjoisella alueella on jo aiemmin tehty yhteistyötä muun muassa Nordlabin laboratoriotoiminnassa, Mediecon verkkokoulutuksissa sekä Tervian henkilöstönsaatavuuspalveluissa. Uutena yhteistyömuotona on pohdittu muun muassa yhteistä matkakeskusta.

Tarkennuksia hallintosääntöön 

Aluevaltuusto teki muutoksia ja täydennyksiä hallintosääntöön. Täydennykset koskevat muun muassa sisäistä valvontaa, häiriötilanteita ja poikkeusoloja, konsernijohtoa, osallisuusohjelmaa, terveyden- ja sairaanhoidon sekä hoitotyön johtamista sekä viranhaltijoiden toimivaltasäännöksiä. 

Aluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen, että hoitotyön johtaja johtaa hoitotyötä hoitotyön esihenkilönä ja valvoo hoitotyön kokonaisuutta sekä johtaa ja koordinoi hoitotyön resursseja osana turvallisen hoidon kokonaisuutta. Aluehallituksen tekemässä pohjaesityksessä hoitotyön johtajalla ei olisi ollut suoria alaisia. 

Aluevaltuusto äänesti myös siitä, pitäisikö hallintosääntöön kirjata johtoryhmän vähimmäiskokoonpano. Päätökseksi tuli, että johtoryhmään kuuluvat vähintään hyvinvointialuejohtaja, viisi toimialajohtajaa, johtajaylilääkäri sekä hoitotyön johtaja. Muut viranhaltijat osallistuvat johtoryhmän kokouksiin hyvinvointialuejohtajan harkinnan mukaan. 

Äänestyksen jälkeen aluevaltuusto päätti, että hallintosäännössä mainitaan, että Lapin hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. 

Hallintosäännön valmisteluryhmä jatkaa toimintaansa tarvittaessa, jos hallintosääntöä on tarpeen muokata tai täydentää.  

Muita päätöksiä 

Aluevaltuusto hyväksyi kuntien ja kuntayhtymien ilmoittaman omaisuuden, sopimusten ja vastuiden siirtymisen hyvinvointialueelle. Sairaanhoitopiirien, pelastuslaitoksen ja Kolpeneen palvelukeskuksen omaisuus siirtyy hyvinvointialueelle kokonaisuudessaan. Kuntien sote-palvelujen toimitilat sen sijaan jäävät kuntien omistukseen, ja hyvinvointialue sitoutuu vuokraamaan ne käyttöönsä vähintään kolmeksi vuodeksi.  

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen sijoitustoiminnan, rahoituksen sekä lainan ottamisen ja antamisen periaatteet. Hyvinvointialue raportoi aluehallitukselle mahdollisesta sijoitustoiminnastaan puolen vuoden välein. 

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tähän mennessä ilmoittamat sidonnaisuusilmoitukset. 

Aluevaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarvioon esitetyt muutokset. Talousarvioon lisätään Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta siirtyvien hankkeiden kustannukset. 

 

Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
talousjohtaja Elisa Kusmin, elisa.kusmin@lapha.fi, 040 758 2762