Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen alueella edelleen akuuttia B-hepatiittia

Lapissa, Rovaniemen alueella, edelleen akuutteja B-hepatiitti tapauksia. Hyvinvointialue ohjeistaa asukkaitaan leviämisen ehkäisemiseksi.

B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti B tarttuu suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä, esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä. Hepatiitti B-tartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä verialtistusta. Tärkeää on puhtaiden välineiden käyttö. Kondomi puolestaan suojaa seksitartunnoilta. 

Akuutin B-hepatiitin infektion oireita ovat: 

• Pahoinvointi
• Ripuli
• Oksentelu tai vatsakipu
• Ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus
• Lihas- ja nivelkivut

Rovaniemellä Osallisuuskeskus OODIssa voit käydä testauttamassa anonyymisti C-hepatiitin ja hivin. Lisäksi voit saada laboratoriolähetteen B-hepatiittiin ja ilmaisen hepatiittirokotteen itsellesi ja läheisellesi, jos kuulut riskiryhmään. Lisäksi osallisuuskeskuksessa sijaitsee neulojen vaihtopiste. 

Osallisuuskeskus OODI, Kansankatu 13 

• ma klo 11–15 
• ti klo 12–15 
• ke klo 11–15 
• to klo 12–15  
• pe klo 11–14 

Neulojen ja ruiskujen vaihto avoinna tiistaisin ja perjantaisin.

Jos epäilet akuuttia B-hepatiitin aiheuttamaa infektiota, voit olla yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta lapha.fi/seksitaudit 

Rinteenkulman terveysasemalla toimii hiv-poli, jossa on mahdollisuus testata pikatestillä anonyymisti hiv. Hiv-polilta voit saada laboratoriolähetteen B- ja C-hepatiittien testaamiseksi. 

Hiv-poli, Rinteenkulman terveysasema, Koskikatu 25, 3. kerros, huone 16 

To klo 15–16 

Takaisin edelliselle sivulle

Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän

Leena ja Irja tutustumassa OLKA-pisteen materiaaleihin, joita asiakkaat ja henkilökunta voivat vapaasti ottaa pisteeltä.

Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet mukaan sairaalan elämään. Positiivista palautetta tulee niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin.

”Tämä on todella tarpeellinen ja mielenkiintoinen tehtävä,” kertovat sairaalavapaaehtoiset Leena Kuortti ja Irja Vaattovaara. Molemmilla heillä on vyöllään jo kymmenisen vuotta vapaaehtoistoimintaa Rovaniemen Neuvokkaasta, ja kun sairaalavapaaehtoisten kouluttaminen alkoi, olivat molemmat innokkaina ilmoittautumassa mukaan.  

Ennen pääsyä sairaalavapaaehtoiseksi halukkaat käyvät läpi haastattelun ja koulutuksen, jossa varmistetaan sopivuus vapaaehtoistoimintaan sairaalassa. Sairaalassa vapaaehtoiset voivat kohdata monenlaisia ihmisiä ja kuulla myös hyvin henkilökohtaisia tarinoita, joten heidän tulee olla luotettavia sekä kykeneviä käsittelemään näitä asioita. Koulutuksen aikana vapaaehtoiset myös tutustuvat sairaalaan, jotta sen paikat ovat tutut.  

Aiemmin sairaanhoitajana toiminut Kuortti kertoo, että vaikka sairaala on työuralta hänelle tuttu, on vuosien saatossa tullut paljon muutoksia.  

”Ei yhtään yllätä, että osa sairaalaan saapuvista tarvitsee neuvoja ja ohjausta, kun paikat muuttuvat tai ei ole koskaan käynytkään ennen Lapin keskussairaalassa, ” Kuortti mietiskelee.  

Vapaaehtoisia on saatu mukaan sairaalavapaaehtoisiksi todella hyvin, joten toiminta ei rasita liikaa. Yleisesti vuoroja on kerran viikossa, ja vapaaehtoiset voivat valita itselleen sopivimmat vuorot. Tällä hetkellä toimintaa on arkipäivisin 9–14 välillä. Eniten sairaalavapaaehtoisia tarvitaan ilmoittautumisautomaattien käytön ohjauksessa sekä oikean osaston tai yksikön löytämisessä.  

”Saamme paljon hyvää palautetta asiakkailta ja henkilökunnalta. Vapautamme henkilökunnan aikaa oikeaan hoitotyöhön, kun olemme tässä aulassa vastassa, ” toteaa Vaattovaara, joka kokee sairaalavapaaehtoistoiminnan kutsumuksekseen. Hän on työskennellyt aiemmin kouluruokalan kassalla ja tykkää jutella ihmisten kanssa, antaa neuvoja ja kuunnella.  

Sairaalavapaaehtoisilla on yllään vihreät liivit, joissa lukee vapaaehtoinen. Molemmat naiset rohkaisevat sairaalaan saapuvia reippaasti vain kysymään apua ja neuvoa. He tuntuvat nauttivan toiminnasta ja aikovat jatkaa mukana niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.  

Sairaalavapaaehtoisten joukkoon kuuluvat sairalaaoppaat, joita voi tavata Lapin keskussairaalan pääaulassa, sekä vapaaehtoispohjalta toimivat saattohoidon tukihenkilöt. He ovat kiireettömästi vierellä ja läheisten tukena kuoleman lähestyessä. 

Apuna ja tukena vapaaehtoisilla on keskussairaalan pääaulassa toimiva OLKA-piste. Siinä paikalla ovat toimintaa koordinoivat Jenni Bergman ja Hannele Oiva. Pisteellä on myös paljon tietoa jaettavana erilaisista järjestöistä, joista voi saada esimerkiksi vertaistukea sairauden sattuessa tai neuvoja omaisille. Pisteeseen voi tutustua myös silloin, kun työntekijät eivät ole paikalla, sillä kaikki materiaali on vapaasti tutkittavissa ja kotiin vietävissä. Pisteellä järjestetään myös teemapäiviä ja vierailuita.  

Mikä ihmeen OLKA? 

OLKA®-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa.  

OLKA-toimintaa toteutetaan monissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä useammalla alueella hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa.  

Lapin keskussairaalassa toimintaa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen ja MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry:n yhteistyönä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.  

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin keskussairaalan digitaalinen ajanvarauspalvelu poistuu käytöstä toistaiseksi

1.4.2024 alkaen et enää pysty itse katsomaan, tarkistamaan, varaamaan tai siirtämään sinulle varattuja aikoja Lapin keskussairaalaan sähköisen ajanvarauspalvelun kautta.

Käytössä ollut digitaalinen ajanvarauspalvelu poistuu käytöstä toistaiseksi sopimusteknisistä syistä. 

Jatkossa näet ajanvarauksesi ajanvarauskirjeestä. Lähetämme tiedon varatuista käynneistä myös tekstiviestillä. Hoitopuheluista ei tule tekstiviestiä. Mikäli olet tehnyt OmaPosti-sopimuksen, saat ajanvarauskirjeen edelleen myös OmaPosti-palveluun.

Jos haluat varata ajan tai siirtää jo varattua aikaa, tee se soittamalla poliklinikalle. Tarkista soittoajat verkkosivuiltamme lapha.fi tai saamastasi ajanvarauskirjeestä.

Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä poliklinikkaan. Kiitos yhteistyöstäsi ja ymmärryksestäsi tämän muutoksen suhteen.

Laboratorioaikoja NordLabille voit varata kuten aiemminkin NordLabin ajanvarausjärjestelmän kautta.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu etenee rivakkaa vauhtia. Lapin sairaaloiden työnjaon osalta on tehty suuntaviivoja, joita lähdetään tarkentamaan aluevaltuustolle 22.4.2024 esitettävään palvelustrategiaan.

Tavoitteena on, että Lapissa on jatkossa yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus kahdessa eri sairaalarakennuksessa, kahdella eri paikkakunnalla. Palvelut järjestetään kaikille hyvinvointialueen asukkaille tasavertaisesti. Yhtenäistämistyö etenee vaiheittain. 

Ensimmäisessä vaiheessa akuuttiklinikan toiminta ja päivystävien erikoisalojen lääkärityö Länsi-Pohjan keskussairaalassa siirtyy Lapin hyvinvointialueen tuotantovastuulle vuoden 2025 alusta. Muutos tehdään, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan kiireellistä hoitoa ei voida ulkoistaa. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimusta on tältä osin muutettu. Tällä ei ole suoraan vaikutuksia palveluihin tai kustannuksiin, mutta osalla henkilöstöä työnantaja vaihtuu. 

Vuodelle 2025 suunnitellaan myös muutoksia päivystystä edellyttäviin palveluihin. Synnytykset ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisivät laphan alueella Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Molemmissa sairaaloissa jatkuisi edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja vähintään osittain radiologian ja kirurgian erikoisaloilla. Länsi-Pohjan keskussairaalan osalta valmistellaan lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautisen erikoislääkäripäivystyksen lopettamista ja kirurgian päivystyksen supistamista. Muutokseen ja sen aikatauluun vaikuttaa se, että hyvinvointialueelle ei ole siirtymässä Mehiläinen Länsi-Pohjalta nykyisten päivystystoimintojen ylläpitämiseen tarvittavaa määrää lääkäreitä. 

Yksi kokonaisuus kahdessa sairaalassa 

Lapin molemmissa sairaaloissa on tärkeää turvata suunnitellun leikkaustoiminnan edellytykset. Tavoitteena on, että potilaat siirtyvät jatkossa yhteen leikkausjonoon kahden sijaan. Alkuvaiheessa sairaaloista ei ole mahdollista muuttaa osastohoitojaksoja merkittävästi, sillä on otettava huomioon käytettävissä olevat tilat, tukipalvelujen riittävyys sekä hoitotyön osaaminen ja saatavuus. 

Työnjakoa tehdään erikoisalojen ja toimenpidekokonaisuuksien sisällä hyödyntämällä molempien sairaaloiden kapasiteettia. Pientä käyttäjäkuntaa koskevia ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä keskitetään sairaalakohtaisesti. Molemmissa sairaaloissa säilyy tehovalvontatasoinen hoito. 

Yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan optimointi tulevaisuudessa 

Seuraavissa vaiheissa sairaaloiden työnjakoa on tärkeää optimoida, erityisesti ennakkoon suunnitellussa toiminnassa. Toimintaa, joka ei ole päivystyksellistä kehitetään niin, että Oulun yliopistollisen sairaalan ostoja pystytään vähentämään. Samalla tiivistetään yhteistyötä OYS:n kanssa, jolloin potilaita voitaisiin ohjata myös Oulusta Lapin hyvinvointialueelle. 

Myöhemmissä vaiheissa tulee päätettäväksi myös erikoissairaanhoidon järjestämistavan valinta, esimerkiksi Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuskauden päättyessä vuonna 2033. 

Takaisin edelliselle sivulle

THL-blogi: Suomen pohjoisin Seri-tukikeskus tarjoaa apua seksuaaliväkivaltaa kohdanneille saamelaisille

Seri-tukipisteessä työskentelevät näytteenottoon ja seksuaaliväkivaltaa kokeneen kohtaamiseen koulutetut lääkärit ja hoitajat. Tavoitteena on, että seksuaaliväkivallan uhrilla olisi mahdollisimman matala kynnys hakeutua tutkimuksiin ja tuen piiriin.

Teksti on alunperin julkaistu THL:n blogissa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna yleistä, ja noin 50 000 naista Suomessa joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi vuosittain. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat meille kaikille. Niihin kuuluvat muun muassa oikeus tietoon seksuaalisuudesta ja oikeus seksuaaliterveyspalveluihin.

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämisessä riittää työtä näiden oikeuksien varmistamiseksi. Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueella, joka kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan, asuu saamelaisista noin kolmannes. 

Suomeen on Istanbulin sopimuksen velvoittamana perustettu seksuaaliväkivaltaa kokeneille matalan kynnyksen Seri-tukikeskuksia. Suurin osa Suomessa asuvista saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella ja voivat hyödyntää heitä lähimmän Seri-tukikeskuksen palveluita. Inarin kunnassa toimiva Seri-tukipiste tarjoaa apua ja tukea saamelaisten kotiseutualueella asuville seksuaaliväkivaltaa kokeneille.     

Suomen pohjoisin Seri-tukipiste sijaitsee Ivalon terveyskeskuksessa

Pohjois-Suomessa on pitkät välimatkat. Utsjoelta erikoissairaanhoitoon Rovaniemelle on matkaa 450 kilometriä ja Ivalosta 300 kilometriä. Suomen pohjoisin Seri-tukipiste perustettiin vuonna 2022 Ivalon terveyskeskukseen Inarin kuntaan, jotta voitiin turvata pohjoisen asukkaiden palvelut ja madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä.

Seri-tukipisteessä työskentelevät näytteenottoon ja seksuaaliväkivaltaa kokeneen kohtaamiseen koulutetut lääkärit ja hoitajat. Tavoitteena on, että seksuaaliväkivallan uhrilla olisi mahdollisimman matala kynnys hakeutua tutkimuksiin ja tuen piiriin. Usein uhri kokee häpeää ja siitä syystä tutkimuksiin ei aina uskalleta hakeutua.

Seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuminen ei ole kuitenkaan koskaan uhrin syy. Jokaisella meillä on oikeus saada apua kulttuurista tai taustasta riippumatta.

Psykososiaalista tukea äidinkielellä

Lapin hyvinvointialueelle on perustettu saamenkielistä ja kulttuurinmukaista psykososiaalista tukea tarjoava yksikkö Uvjj – Uvjâ – Uvja. Yksikkö toimii kansallisesti ja palvelu on maksutonta. Yksikön työntekijän tavoittaa arkisin klo 8–16 kansallisesta palvelunumerosta 040 663 8882. Yksikköön voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ja yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä. Palvelua tarjotaan niin pohjois-, koltan- kuin inarinsaameksi sekä suomeksi.

Lisäksi Lapin hyvinvointialueella koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia saamen kieliopintoihin. Opinnot pitävät sisällään myös saamelaisen kulttuurin opetusta. Toiveena on saada tulevaisuudessa hoitohenkilökuntaan laajemminkin saamenkielen osaajia, jolloin palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä ja kulttuuria ymmärtävästi paranee.

Seri-tukipisteessä näytteenottoon sekä jatkohoitoon on mahdollista saada saamenkielen tulkki. Lisäksi Seri-tukikeskuksesta ohjataan asiakkaat tarpeen mukaisiin muihin palveluihin, kuten esimerkiksi Uvjj-Uvjâ-Uvjaan. 

Lapin hyvinvointialueen moniammatillinen työryhmä kehittää palveluita saamelaisväestön tarpeita kuunnellen

Verkostossa on edustettuna sekä seksuaaliväkivallan että saamen kielen ja kulttuurin asiantuntijoita. Ryhmä haluaa ymmärtää, mitä seksuaaliväkivaltaan liittyvän avun hakemisen haasteita ja Seri-tukikeskukseen liittyviä palveluntarpeita saamelaisväestöllä on tällä hetkellä. Tarkoituksena on kehittää palveluiden saatavuutta ja laatua sekä madaltaa saamelaisasiakkaiden kynnystä hakeutua heille suunnattuihin palveluihin.

Lapha.fi Seksuaaliväkivallan uhrien tuki

Lapha.fi Saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj - Uvjâ - Uvja