Takaisin edelliselle sivulle

Saamen kielen menettäminen vaikuttaa saamelaisten hyvinvointiin – uusi vertaisryhmä kielensä menettäneiden nuorten aikuisten tueksi

Tutkimusten mukaan saamen kielen katkeaminen sukupolvien välillä vaikuttaa monien saamelaisten identiteettiin ja mielen hyvinvointiin. Lapin hyvinvointialueen ja Saamelaiskäräjien De!2-hankkeen toteuttama ”Se tunne, kun saamen kieli puuttuu” -vertaisryhmä tarjoaa tilan käsitellä kielen menettämisen kokemuksia.

Vertaisryhmä on suunnattu 18–25-vuotiaille saamelaisnuorille, joilla oman suvun saamen kieli on jäänyt oppimatta tai katkennut. Ryhmässä käsitellään kieleen liittyviä tunteita, kuten ulkopuolisuutta, häpeää ja surua. Tarkoituksena on vahvistaa ymmärrystä omista kokemuksista ja tukea mielen hyvinvointia turvallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä.

Saamen kielen menettämiseen liittyvät kokemukset ovat usein seurausta historiallisista ja rakenteellisista tekijöistä, kuten sulauttamispolitiikasta, joiden vaikutukset näkyvät yhä saamelaisten arjessa. Kielen puuttuminen voi heikentää yhteyttä saamelaiskulttuuriin ja -yhteisöön sekä vaikuttaa kokemukseen omasta identiteetistä ja kuulumisesta, erityisesti silloin, jos nuorella ei ole oman ikäisiä saamelaiskavereita tai luontevaa kosketuspintaa yhteisöllisiin käytäntöihin ja kulttuuriseen elämään.

-Yksi ryhmän kantavista teemoista on vahvistaa nuorten ajatusta siitä, että jokainen voi elää omaa saamelaisuuttaan omalla tavallaan eikä yksi tapa ole oikeampi kuin toinen. Jokaisella on oma, yhtä lailla arvokas taustansa, joka kytkeytyy osaksi moninaista saamelaista yhteisöämme, kertoo toinen ryhmän vetäjistä Pilvi Vuomajoki, Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen asiantuntija.

Kielen katkeamiseen liittyvät kokemukset voivat heijastua mielenterveyteen esimerkiksi ahdistuksena, häpeänä, juurettomuuden tai ulkopuolisuuden tunteina sekä kokemuksena siitä, ettei oma saamelaisuus ole “riittävää” tai näkyvää, vaikka tosiasiassa kuuluminen yhteisöön on todellista ja merkityksellistä. Vertaisryhmän pilottikokeiluun aiemmin osallistuneet nuoret kokivat vertaisryhmän tärkeäksi ja tarpeelliseksi, sillä ryhmä tarjosi kokemuksia vertaisuudesta ja muistutti, etteivät he ole asian kanssa yksin.

-Kielen puuttuminen ei ole vain kielitaitokysymys, vaan se voi koskettaa syvästikin kokemusta omasta saamelaisuudesta ja paikasta saamelaisessa yhteisössä. Vertaisryhmässä näitä tunteita ei tarvitse perustella tai selittää – ne ovat jaettuja, sanoo Pilvi Vuomajoki.

Ilmoittaudu vertaisryhmään 25.2. mennessä

Vertaisryhmä kokoontuu etänä Teamsissa joka toinen keskiviikko klo 17.30–19.30 ajalla 25.3.–3.6.2026 (yhteensä 6 kertaa). Ilmoittautuminen vertaisryhmään 25.2.2026 mennessä.

Mukaan voi hakea sähköisesti Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston nettisivujen kautta osoitteesta www.nuor.fi Ryhmä on nuorille maksuton.

Takaisin edelliselle sivulle

Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan. 

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, 
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen. 

Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.  

Ethän jää omaistilanteessa yksin.

Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla

Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.

Takaisin edelliselle sivulle

Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.

Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.

Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.

Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä

Alkuwebinaari ja infotilaisuudet ammattilaisille

Alkuwebinaari ma 3.11. klo 9.00–11.00
Riippuvuus – Mistä on kyse?

Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.                     

• Mitä riippuvuus on diagnostiikan näkökulmasta? Mitkä ovat kriteerit? Pääseekö riippuvuudesta eroon vai siirtyykö se johonkin muuhun? Lääketieteellinen puheenvuoro
• Miten minä koin riippuvuuden. Mistä huomasin itse tai mistä läheiset huomasivat riippuvuuden? Otettiinko puheeksi tai olisitko toivonut puheeksi ottoa? Ja miten olisi ollut hyvä ottaa puheeksi? Joonas, kokemusasiantuntija
• Onko riippuvuus termi kärsinyt inflaation? Kaikki ovat jollekin riippuvaisia vai ovatko ja onko riippuvuuden normalisointi pelkästään hyvä asia? Hannu Jouhki, Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
• Puheeksi ottavan kunnan kokemukset ja vinkit, Marja Häyhä, palvelupäällikkö, Järvenpään kaupunki, Marjo Leminen, vastaava lapsiperheiden hyvinvointiohjaaja, Järvenpään kaupunki ja Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija, Järvenpään kaupunki

Infotilaisuus ti 4.11. klo 9.00 – 9.30
Nuoret ja nikotiini – tapa vai fyysinen riippuvuus

• Mistä tietää onko kyseessä tapa vai riippuvuus? Miksi nuorille on tärkeä tuoda tietoa? Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha
• Miten ottaa nikotiinituotteet puheeksi nuorten kanssa ja auttaako se? Soile Tanska, terveydenhoitaja, Sotepe, Opiskeluterveydenhuolto, Etu-Töölön lukio

Infotilaisuus ke 5.11. klo 13.00 – 13.30
Aikuiset ja viihdekäyttö – viihdettä vai riippuvuutta

• Onko kyseessä viihde vai riippuvuus? Voiko vastaavissa tilanteissa olla käyttämättä, jos ei ole riippuvainen? Hanna Tikander, yrittäjä, podcast juontaja, vaikuttaja ja kirjailija
• Miten ammattilaisena suhtaudun viihdekäyttöön, jos se tulee esiin? Mervi Malin-Santos, Sairaanhoitaja AMK/Päihdehoitaja, Mehiläinen Työelämäpalvelut

Infotilaisuus to 6.11. klo 9.00 – 9.30
Ikääntyneet – itsemääräämisoikeus vs. puuttuminen

• Lääkkeiden väärinkäyttö ikäihmisillä, Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki
• Miten puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön vaiko puuttua lainkaan? Itsemääräämisoikeus näkökulma. Sari Kajasranta, kotihoidon toimintayksikön esihenkilö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Laura Karjalainen, sairaanhoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue