Takaisin edelliselle sivulle

Lähisuhdeväkivalta: Loma-aikojen varjoja

Loma-ajat, jotka monille merkitsevät rentoutumista ja yhdessäoloa, voivat toisille tuoda mukanaan ahdistusta ja konfliktia. Erityisesti kesälomien ja joulun jälkeiset ajat ovat tunnettuja siitä, että parisuhteissa esiintyy enemmän jännitteitä, jotka voivat johtaa eroihin. Lomat asettavat suhteille paljon odotuksia, ja kun nämä odotukset eivät täyty, voivat seuraukset olla vakavia.

Tilastoja lähisuhdeväkivallasta

Lähisuhdeväkivalta on vakava ja yleinen ongelma. Suomessa poliisin tietoon tulee vuosittain yli 10 000 lähisuhdeväkivaltatapausta, mutta todellinen luku on todennäköisesti paljon suurempi, sillä monet tapaukset jäävät ilmoittamatta. Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä monin eri tavoin, ja se koskettaa kaikenikäisiä ja kaikista taustoista tulevia ihmisiä. Noin 15 prosenttia suomalaisista naisista ja 7 prosenttia miehistä on kokenut lähisuhdeväkivaltaa jossain elämänsä vaiheessa.

Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä monin eri tavoin

Fyysinen väkivalta käsittää kaikenlaisen ruumiillisen vahingoittamisen, kuten lyömisen, potkimisen, kuristamisen ja tönimisen. Henkinen väkivalta puolestaan voi olla haukkumista, nöyryyttämistä, eristämistä, uhkailua tai jatkuvaa kritisointia. Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa pakottamista seksuaalisiin tekoihin ilman suostumusta. Taloudellinen väkivalta ilmenee taloudellisen riippuvuuden luomisena, rahan käytön kontrollointina tai työssä käymisen estämisenä.

Mitä tehdä, jos kokee lähisuhdeväkivaltaa?

Ensimmäinen askel on tunnistaa, että kokee väkivaltaa. Fyysinen väkivalta on usein helpompi tunnistaa, mutta henkinen väkivalta voi olla yhtä tuhoisaa ja vaikeampaa havaita. Jos kumppani jatkuvasti vähättelee, uhkailee tai kontrolloi, kyseessä on henkinen väkivalta. 

On tärkeää puhua jollekin luotettavalle henkilölle, kuten ystävälle, perheenjäsenelle tai ammattilaiselle. Suomessa on monia järjestöjä ja palveluita, jotka tarjoavat apua lähisuhdeväkivallan uhreille. Naisten Linja tarjoaa tukea ja neuvontaa naisille ja tytöille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa. Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea ja ohjausta kaikille väkivallan uhreille, ja turvakodit tarjoavat väliaikaista suojapaikkaa väkivallan uhreille. 

Jos tilanne on vaarallinen, on hyvä laatia pakenemissuunnitelma. Tämä voi sisältää varasuunnitelman, miten pääset turvallisesti pois kotoa ja minne menet turvaan. Säilytä tarvittavat dokumentit ja rahat helposti saatavilla. 

Lähisuhdeväkivallasta ilmoittaminen poliisille on tärkeää. Poliisi voi tarjota suojelua ja käynnistää oikeudelliset toimenpiteet väkivallantekijää vastaan. Vakavissa tilanteissa soita hätänumeroon 112. 

Tukipalvelut tarjoavat keskusteluapua ja käytännön neuvoja. Sosiaali- ja kriisipäivystykset ovat käytettävissä ympäri vuorokauden ja voivat auttaa kriisitilanteessa. Turvakoteihin pääsee ilman lähetettä, ja ne ovat auki ympäri vuorokauden.

MARAK − moniammatillinen riskinarviointikokous 

MARAK on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. MARAK kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset ja järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea. 

MARAK-työryhmä ottaa vastaan parisuhdeväkivallan kokijoita, tekee väkivallan uusiutumisen riskinarviointia sekä tarjoaa turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on, että väkivalta ja sen uhka saadaan loppumaan. MARAK-työryhmiä on Suomessa kymmenillä eri paikkakunnilla. 

MARAK voi auttaa parisuhdeväkivallan kokijaa tai sellaisen uhan alla olevaa henkilöä. Parisuhdeväkivaltaa on nykyisen tai entisen puolison tai seurustelukumppanin aiheuttamaa väkivalta tai sen uhka. Parisuhdeväkivallan muotoja on monia ja tavoite on auttaa kaikkia tällaisen uhreja. Väkivallan muotoja ei voi asettaa vakavuusjärjestykseen, väkivalta on aina vakavasti otettava asia ja sen seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Väkivalta ei lopu itsestään – usein se ajan mittaan raaistuu.

MARAK Lapin hyvinvointialueella 

Lapin hyvinvointialueella toimii tällä hetkellä kolme MARAK-työryhmää. Ryhmässä on jäseniä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista, poliisista, rikosuhripäivystyksestä, ensi- ja turvakodista, seurakunnasta ja muista paikallisista järjestöistä ja palveluista. Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa ja käsittelevät uhrin asioita monialaisesti uhrin antaman suostumuksen pohjalta.   

Miten MARAK toimii? 

MARAK-työ käynnistyy, kun ammattilainen ottaa asiakkaan kanssa puheeksi väkivallan. Ammattilainen voi täyttää asiakkaan kanssa MARAK-riskinarviointilomakkeen ja tiedustelee asiakkaan suostumuksen suostumuslomakkeen avulla. Lomakkeet toimitetaan MARAK-työryhmän puheenjohtajalle, joka toimittaa tiedon sihteerille. Sihteeri kutsuu koolle MARAK-kokouksen ja on myös yhteydessä asiakkaaseen. 

On tärkeää muistaa, että väkivalta ei koskaan ole oikeutettua ja että apua on saatavilla. Tunnista väkivalta, hae apua ja käytä tarjolla olevia tukipalveluita. Sinulla on oikeus elää ilman pelkoa ja väkivaltaa.

Takaisin edelliselle sivulle

THL-blogi: Suomen pohjoisin Seri-tukikeskus tarjoaa apua seksuaaliväkivaltaa kohdanneille saamelaisille

Seri-tukipisteessä työskentelevät näytteenottoon ja seksuaaliväkivaltaa kokeneen kohtaamiseen koulutetut lääkärit ja hoitajat. Tavoitteena on, että seksuaaliväkivallan uhrilla olisi mahdollisimman matala kynnys hakeutua tutkimuksiin ja tuen piiriin.

Teksti on alunperin julkaistu THL:n blogissa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna yleistä, ja noin 50 000 naista Suomessa joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi vuosittain. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat meille kaikille. Niihin kuuluvat muun muassa oikeus tietoon seksuaalisuudesta ja oikeus seksuaaliterveyspalveluihin.

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämisessä riittää työtä näiden oikeuksien varmistamiseksi. Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueella, joka kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan, asuu saamelaisista noin kolmannes. 

Suomeen on Istanbulin sopimuksen velvoittamana perustettu seksuaaliväkivaltaa kokeneille matalan kynnyksen Seri-tukikeskuksia. Suurin osa Suomessa asuvista saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella ja voivat hyödyntää heitä lähimmän Seri-tukikeskuksen palveluita. Inarin kunnassa toimiva Seri-tukipiste tarjoaa apua ja tukea saamelaisten kotiseutualueella asuville seksuaaliväkivaltaa kokeneille.     

Suomen pohjoisin Seri-tukipiste sijaitsee Ivalon terveyskeskuksessa

Pohjois-Suomessa on pitkät välimatkat. Utsjoelta erikoissairaanhoitoon Rovaniemelle on matkaa 450 kilometriä ja Ivalosta 300 kilometriä. Suomen pohjoisin Seri-tukipiste perustettiin vuonna 2022 Ivalon terveyskeskukseen Inarin kuntaan, jotta voitiin turvata pohjoisen asukkaiden palvelut ja madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä.

Seri-tukipisteessä työskentelevät näytteenottoon ja seksuaaliväkivaltaa kokeneen kohtaamiseen koulutetut lääkärit ja hoitajat. Tavoitteena on, että seksuaaliväkivallan uhrilla olisi mahdollisimman matala kynnys hakeutua tutkimuksiin ja tuen piiriin. Usein uhri kokee häpeää ja siitä syystä tutkimuksiin ei aina uskalleta hakeutua.

Seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuminen ei ole kuitenkaan koskaan uhrin syy. Jokaisella meillä on oikeus saada apua kulttuurista tai taustasta riippumatta.

Psykososiaalista tukea äidinkielellä

Lapin hyvinvointialueelle on perustettu saamenkielistä ja kulttuurinmukaista psykososiaalista tukea tarjoava yksikkö Uvjj – Uvjâ – Uvja. Yksikkö toimii kansallisesti ja palvelu on maksutonta. Yksikön työntekijän tavoittaa arkisin klo 8–16 kansallisesta palvelunumerosta 040 663 8882. Yksikköön voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ja yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä. Palvelua tarjotaan niin pohjois-, koltan- kuin inarinsaameksi sekä suomeksi.

Lisäksi Lapin hyvinvointialueella koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia saamen kieliopintoihin. Opinnot pitävät sisällään myös saamelaisen kulttuurin opetusta. Toiveena on saada tulevaisuudessa hoitohenkilökuntaan laajemminkin saamenkielen osaajia, jolloin palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä ja kulttuuria ymmärtävästi paranee.

Seri-tukipisteessä näytteenottoon sekä jatkohoitoon on mahdollista saada saamenkielen tulkki. Lisäksi Seri-tukikeskuksesta ohjataan asiakkaat tarpeen mukaisiin muihin palveluihin, kuten esimerkiksi Uvjj-Uvjâ-Uvjaan. 

Lapin hyvinvointialueen moniammatillinen työryhmä kehittää palveluita saamelaisväestön tarpeita kuunnellen

Verkostossa on edustettuna sekä seksuaaliväkivallan että saamen kielen ja kulttuurin asiantuntijoita. Ryhmä haluaa ymmärtää, mitä seksuaaliväkivaltaan liittyvän avun hakemisen haasteita ja Seri-tukikeskukseen liittyviä palveluntarpeita saamelaisväestöllä on tällä hetkellä. Tarkoituksena on kehittää palveluiden saatavuutta ja laatua sekä madaltaa saamelaisasiakkaiden kynnystä hakeutua heille suunnattuihin palveluihin.

Lapha.fi Seksuaaliväkivallan uhrien tuki

Lapha.fi Saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj - Uvjâ - Uvja

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa

Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

Jatkossa perusterveydenhuollon käyntimaksu on 23 euroa. Maksu peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on 31,60 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikan käyntimaksu on 46 euroa. 

Hammaslääkärin käyntimaksu on 14,60 euroa, suuhygienistin käyntimaksu on 11,30 euroa ja erikoishammaslääkärin käyntimaksu 21,50 euroa. 

Kuntoutuksen käyntimaksu on 12,80 euroa. Neuvonta ja apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. 

Neuvolat sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat maksuttomia. 

Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus on maksutonta. Muiden sosiaalipalvelujen maksuista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältäsi. 

Maksukatto 

Vuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä eli maksukatto on 762 euroa. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa huomioidaan kalenterivuoden (1.1.–31.12.) aikana käyttämiesi palvelujen asiakasmaksut. Jos maksujen yhteismäärä ylittää 762 euroa, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa katsotaan, milloin palvelu on saatu. Ei sen mukaan, mikä on laskun eräpäivä tai laskun maksupäivä. 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta on 56,70 euroa 1.1.2024 alkaen. Maksu peritään, jos jätät ennalta sovitun ajan perumatta tai jätät saapumatta sinulle varatulle ajalle ilman hyväksyttävää syytä. Maksu koskee myös laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä, lyhytaikaisia hoitoja ja asumispalvelupaikkoja sekä potilashotellia. Maksua ei peritä alle 18-vuotiailta. 

Maksuttomat palvelut 

Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. 

Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. Lapin hyvinvointialue arvioi asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä.