Maassâd oovdeb siijđon

Tuottamuksellisesta maastopalosta voi saada sakot ja korvausvelvollisuuden

Karannut kulotus tai roskien poltto on ehdottomasti kiellettyä maastopalovaroituksen aikana.

Risujen- ja roskien poltto kevätauringon kuivattamilla pelloilla on aina riski ja avotulen tekeminen on kiellettyä maastopalovaroituksen aikana. Maastopalovaroitus on voimassa tällä hetkellä Meri-Lapissa: Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio. Maastopalovaroitus tulee ennusteen mukaan laajenemaan myös muihin kuntiin viikonlopun aikana. Ajankohtaiset tiedot löytyvät Ilmatieteenlaitoksen verkkosivuilta. Maasto on paikoin kuivaa ja palo voi levitä huolimattoman tulenkäsittelyn seurauksena yllättävän nopeasti, vaikka alueella ei olisikaan maastopalovaroitus voimassa. Lapissa on viime päivinä ollut jo muutamia maastopaloja, vaikka maastopalovaroitus ei ole ollut voimassa.

Jos huolimattomalla tulenkäsittelyllä aiheutetaan maastopalo, voi seurauksena olla sakkoja tai jopa rikosoikeudellinen vastuu. Pelastuslaissa kielletään avotulen teko, jos siitä voi aiheutua vaaraa.

– Jokainen karannut kulotus tai muu tuottamuksellinen maastopalo ilmoitetaan poliisille. Huolimattomuudella aiheutetun maastopalon seurauksena voi olla sakkoja tai rikosoikeudellinen vastuu. Vahingossa aiheutettu maastopalo voi johtaa korvausvelvollisuuteen, kertoo päivystävä palomestari Ville Rankinen Lapin pelastuslaitokselta.

– Keväisin pelastuslaitokselle tulee useita tehtäviä liittyen karanneisiin kulotuksiin tai levinneisiin risupaloihin liittyen. Työuran aikana on ollut tapauksia, että karannut kulo on esimerkiksi polttanut piharakennuksen ja siinä olleen omaisuuden. Tämä täysin tarpeetonta riskinottoa, Rankinen huomauttaa.

Kulotuksesta tai muusta runsaasti savua muodostavasta tulenteosta on aina tehtävä sähköinen tulentekoilmoitus Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilla. Ilmoituksen tarkoituksena on vähentää tarpeettomia erheellisiä maastopalohälytyksiä. 

Suosi turvallisempia vaihtoehtoja

Polttamisen sijaan pihanhoitoon on olemassa turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Haravointi, niitto ja kasvijätteen kompostointi ovat hyviä keinoja siistiä pihaa. Kevätsiivouksesta kertyneitä jätteitä ei tule polttaa pihamaalla, vaan kierrättää ne asianmukaisesti. Monet jätejakeet saa kierrättää maksutta paikallisella kierrätysasemalla.

Maassâd oovdeb siijđon

Konserni- ja tilajaosto esittää aluehallitukselle, että asukasvuokrien määräytymistä uudistetaan vuoden 2026 aikana

Lapin hyvinvointialue valmistelee muutosta sosiaalipalvelujen asukasvuokrien määräytymiseen.

Asukasvuokrien tarkastelun taustat

Lapin hyvinvointialue maksaa tällä hetkellä kiinteistöjen omistajille enemmän vuokraa kuin mitä se saa asukkailta vuokrina. Tämä koskee sekä ARA-rahoitteisia että vapaarahoitteisia kohteita.

Ero on yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvinvointialue ei voi nykyisessä taloustilanteessa kustantaa tätä erotusta omasta käyttötaloudestaan.

Tilanne johtuu pääosin siitä, että hyvinvointialueelle on siirtynyt kunnista asukasvuokrasopimuksia, joiden vuokria ei ole tarkistettu ja sopimusehdot vaihtelevat paljon. Vuokrilla ei voida kattaa kiinteistöjen pääoma- ja ylläpitokustannuksia.

Esitetty muutos vuokran määräytymiseen

Lapin hyvinvointialueen konserni- ja tilajaosto esittää aluehallitukselle, että hyvinvointialue perisi jatkossa kaikissa kohteissa vuokraa omakustannusperiaatteen mukaisesti.

Tämä tarkoittaa, että:

• vuokra kattaa asunnosta aiheutuvat todelliset kulut
• hyvinvointialue ei tee vuokrauksella voittoa
• asukkaita kohdellaan tasavertaisesti eri kunnissa ja kohteissa

Asukkaan asumistuki nousee

Esityksessä on huomioitu Kelan linjaukset asumistuesta:

• vuokra ei ylitä eläkkeensaajan asumistuen kuntarajaa
• korotukset ovat Kelan näkökulmasta kohtuullisia
• asukkaalla on oikeus päivittää asumistukensa vuokran muuttuessa, jolloin Kelan asumistuki nousee suhteessa vuokran korotukseen

Vuokramuutos ei johda tilanteeseen, jossa asukas jäisi ilman riittävää tukea.

Hyvän vuokratavan ohjeen mukaan vuokran korotus voi olla enintään 15 prosenttia vuodessa.

Vuokrasopimusten päivittäminen

Hyvinvointialue uusii asukasvuokrasopimukset vuoden 2026 aikana. Sopimukset yhtenäistetään, jotta vuokran määräytyminen on selkeää. Tämän jälkeen kaikki vuokralaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Sopimukset pyritään päivittämään ensisijaisesti asukkaan suostumuksella. Muutoksissa noudatetaan aina voimassa olevia irtisanomisaikoja.

Aluehallituksen päätöksen jälkeen tiedotamme asukkaita tarkemmin mahdollisista muutoksista ja niiden aikataulusta.

Maassâd oovdeb siijđon

Aluehallituksen kokoustiedote 13.4.2026 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus hyväksyi talouskehyksen vuoteen 2030 asti: tavoite on kattaa alijäämät vuoteen 2032 mennessä.

Aluehallitus pyytää arviointiryhmän mielipidettä Länsi-Pohja-päätökseen

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus totesi, että aluevaltuuston 30.3.2026 tekemä Länsi-Pohjan sairaalan supistamista koskeva päätös ei ole arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten mukainen.

Aluehallitus pyytää arviointiryhmältä perusteltua kannanottoa, sisältääkö aluevaltuuston päätös riittävästi toimenpiteitä hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi ja sote-palvelujen turvaamiseksi arviointimenettelyä koskevan lainkohdan tarkoittamalla tavalla. Samalla aluehallitus kysyy, onko arviointiryhmä valmis tarkistamaan aiempaa toimenpide-ehdotustaan aluevaltuuston päätöksen perusteella. Päätös kannanottopyynnön sisällöstä syntyi äänestyksen jälkeen.

Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston muut maaliskuiset päätökset Länsi-Pohjan sairaalaa koskevaa päätöstä lukuun ottamatta.

Aluehallitus pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään vaatimukset, joissa vaaditaan vuodeosastojen sulkemisen täytäntöönpanon kieltämistä

Aluehallitus pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään täytäntöönpanokieltovaatimukset, jotka koskevat Keminmaan, Posion, Ylitornion, Simon ja Tervolan vuodeosastojen sulkemista sekä Pelkosenniemen terveysaseman aukioloaikojen supistamista. Aluehallitus pyytää hallinto-oikeutta käsittelemään asiat kiireellisesti.

Keminmaan, Posion, Ylitornion, Simon ja Tervolan kunnat sekä yksi yksityishenkilö ovat tehneet valitukset aluevaltuuston kevättalvella tekemistä palveluverkkopäätöksistä. Valituksiin annettavista lausunnoista aluehallitus päättää myöhemmin.

Aluehallitus hyväksyi talouskehyksen vuoteen 2030 asti: tavoite on kattaa alijäämät vuoteen 2032 mennessä

Aluehallitus hyväksyi talouskehyksen vuosien 2026–2030 taloussuunnitelman pohjaksi. Tavoitteena on vuosien 2023 ja 2024 alijäämien kattaminen vuoteen 2032 mennessä.
-Valtionrahoituksen tulevat uudet leikkaukset voivat kuitenkin johtaa siihen, että alijäämää jää katettavaksi vielä vuonna 2033, asiakirjassa todetaan.

Kehyksen mukaan hyvinvointialue toteuttaa vuosina 2026-2030 uusia sopeutustoimia joka vuosi 11-15 miljoonan edestä, yhteensä 63 miljoonaa euroa.

Arviointiryhmä on vaatinut, että taloussuunnitelman tulee sisältää riittävät konkreettiset toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi, sekä toimenpiteiden arvioidut talousvaikutukset vuosittain. Mukana tulee olla sekä jo päätetyt toimenpiteet, että suunnittelussa ja valmistelussa olevat toimenpiteet. Tarkemmat sopeuttamistoimet sisältävä taloussuunnitelma tulee päätöksentekoon toukokuussa.

Muita päätöksiä 

Aluehallitus hyväksyi valvontaohjeen, joka koskee Lapin hyvinvointialueen valvontavastuulla olevia asuntoja. Hyvinvointialue valvoo esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asukasvalintaa sellaisissa ARA-kohteissa, joissa tarjotaan asumispalveluja.

Päätettiin ostaa Rovaniemen kaupungilta uuden pelastusaseman tarvitsema maa-alue. Hyvinvointialue on jo aiemmin hankkinut pelastusaseman tonttiin sisältyvät muut alueet. Kauppa mahdollistaa Rovaniemen pelastusaseman rakentamisen keskeiselle paikalle. Alue sijaitsee rautatien sekä Lampelankadun ja Lehtikadun välissä. Tavoite on saada uusi asema käyttöön alkuvuodesta 2028. Alueella joudutaan siirtämään vesi- ja hulevesiputkia, ja hyvinvointialue vastaa valtaosasta siirtokustannuksia. Aluehallitus päätti myös käynnistää kilpailutuksen pelastusaseman rakennuttamisesta.

Suositellaan, että tytäryhtiöiden hallitusten kokouspalkkioihin sovelletaan hallintosäännössä määriteltyjä lautakuntien palkkioita.

Vahvistettiin vammaisneuvoston kokoonpano toimikaudelle 2026–2029. 

Merkittiin tiedoksi vanhusneuvoston toiminta- ja viestintäsuunnitelma vuosille 2026–2029.  

Päätettiin muuttaa aiempaa päätöstä kotiin annettavien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmän kilpailutuksesta. Sopimuskausi on kaksi vuotta, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Aiemman päätöksen mukaan sopimusaika olisi ollut kaksi vuotta ja lisäksi kaksi optiovuotta. 

Aluehallitus totesi omalta osaltaan palveluverkkomuutokseen liittyneet yhteistoimintaneuvottelut päättyneiksi. Neuvotteluiden päättyessä palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksien mahdollinen määrä laski enintään 62 henkilöön ja mahdollisten irtisanomisten määrä enintään 35 henkilöön. Lähes kaikille irtisanomisuhan alla olleille on kuitenkin jo löydetty tehtävä, jota voidaan tarjota irtisanomisen sijasta. 

Merkittiin tiedoksi talouden toteuma tammi-helmikuulta 2026. Helmikuun lopun kirjanpito osoittaa 14,3 miljoonan euron ylijäämää, kun ensimmäisen muutetun talousarvion mukaan hyvinvointialueelle pitäisi kertyä 3,3 miljoonaa alijäämää. Kahden kuukauden tarkastelujakso ei kuitenkaan kerro varsinaista taloustilannetta, joten tilinpäätösennustetta ei ole vielä tehty.

Hyväksyttiin talouden käyttösuunnitelma vuodelle 2026. Investoinnit, jotka on aloitettu tai joiden aloittamisesta on tehty päätös ennen vuotta 2026, viedään loppuun, ellei erikseen toisin päätetä. Lisäksi toteutetaan sellaiset talousarvioon sisältyvät investoinnit, joihin on saatu lainanottovaltuus vuodelle 2026, ellei aluehallitus tai aluevaltuusto toisin päätä.

Esityslistalla olleita Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelusopimusta, valtuustoaloitteita sekä sote-toimitilojen selvityksiä koskevia asioita ei käsitelty tässä kokouksessa.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapinhva-julkaisu.triplancloud.fi/ktwebscr/epj_kokl_tweb.htm

Maassâd oovdeb siijđon

Kuuluuko asukkaiden ääni? Kerro kokemuksistasi Lapin hyvinvointialueen asukaskyselyssä

Lapin hyvinvointialue haluaa kehittää toimintaansa yhdessä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Nyt sinulla on mahdollisuus kertoa, millaisiksi koet osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet alueellamme.

Asukaskyselyn avulla selvitämme, miten hyvin Lapin hyvinvointialue tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja tuoda esiin kokemuksia palvelujen ja toiminnan kehittämisestä sekä päätöksenteosta.

Kyselyssä voit kertoa

• millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja olet käyttänyt
• millaisia kokemuksia sinulla on osallisuudesta
• millaisia kehittämisideoita sinulla on osallistumisen parantamiseksi.

Vastauksesi ovat meille erittäin tärkeitä. Niiden avulla voimme vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja kehittää palveluja aidosti asukkaiden tarpeista lähtien.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Kyselyyn vastataan nimettömänä, eikä vastauksia voi yhdistää yksittäiseen vastaajaan.

Voit voittaa keväisen yllätyspalkinnon

Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kolme keväistä yllätyspalkintoa. Halutessasi voit osallistua arvontaan jättämällä yhteystietosi erilliselle lomakkeelle. Yhteystietoja ei voida yhdistää kyselyn vastauksiin.

Asukaskysely on avoinna 17.5.2026 klo 23.59 asti.

Vastaa asukaskyselyyn täällä

Lämmin kiitos osallistumisestasi ja vaikuttamisestasi!

Omat kyselyt henkilöstölle, luottamushenkilöille ja sidosryhmille

Mikäli kuulut useaan rooliin (olet esim. luottamushenkilö tai kuulut Laphan henkilöstöön), huomaathan, että jokaiselle roolille on oma erillinen kyselynsä. 

Henkilöstökysely

• Suunnattu Lapin hyvinvointialueen henkilöstölle
• Kysyy kokemuksia asukas‑ ja asiakasosallisuuden toteutumisesta työssä
• Auki 17.5.2026 klo 23.59 asti
• Henkilöstökyselyn linkin löydät intranetistä Kaltiosta 

Sidosryhmäkysely

• Suunnattu hyvinvointialueen yhteistyökumppaneille 
• Sidosryhmäkyselyn linkki: https://link.webropol.com/s/sidosryhmakyselyasukkaidenosallistumisesta2026

Luottamushenkilökysely

• Suunnattu Lapin hyvinvointialueen luottamushenkilöille
• Luottamushenkilökyselyn linkki: https://link.webropol.com/s/osallistumiskyselyluottamushenkiloille2026

Maassâd oovdeb siijđon

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Avustusleikkauksista on luovuttava

Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön verkosto on yhdessä tarkastellut järjestöille kohdistuvien avustusleikkausten vaikutuksia kansallisen järjestökyselyn perusteella. Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. Verkosto vaatii, että avustusleikkauksista luovutaan.

Järjestöjen toteuttama paikallinen toiminta – vertaistuki, kohtaamispaikat, ryhmä- ja harrastustoiminta, kriisityö ja arjen tukipalvelut – on olennainen osa hyvinvointialueiden toimivaa palvelukokonaisuutta. Juuri nämä toiminnot ehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.

Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista

Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä. Siksi verkosto pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueet otetaan mukaan avustusten valmisteluun ja kokonaisvaikutusten arviointiin.

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat aiemmin lähetetyssä tiedotteessa kantaa valmisteilla oleviin avustusleikkauksiin. Tiedotteessa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä.

Avustusleikkausten ennakoidaan kohdistuvan laajasti ero kohderyhmien toimintaan, erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan, koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kursseihin, ryhmätoimintaan ja kerhoihin sekä vertais-, ystävä- ja tukihenkilötoimintaan. Muutokset lisäävät asiakkaiden turvattomuutta ja huolta sekä alueellista epätasa-arvoisuutta.

Lapissa järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki

Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo laajasti (80 % vastanneista) järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu tai jopa keskeytetty. Lapissa pitkät välimatkat ja harva-asutus korostavat järjestöjen roolin kriittisyyttä, sillä monilla paikkakunnilla järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki. Leikkausten vaikutukset ovat voimakkaampia, koska vaihtoehtoisia palveluja ei ole. Lapissa toimivat järjestöt ovat myös pienempiä ja siksi haavoittuvampia.

Vastausten perusteella avustusten leikkaukset iskevät erityisen rajusti ennaltaehkäisevien toimintojen supistumiseen ja vapaaehtoistoiminnan vähenemiseen. Pitkät etäisyydet, kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki.

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

Nostoja lappilaisten järjestöjen avoimista vastauksista

“Leikkaukset kohdistuvat juuri niihin, joilla on vähiten vaihtoehtoja ja vaikuttamismahdollisuuksia.”

“Pienellä järjestöllä euromääräisesti pienetkin leikkaukset vaikuttavat suoraan toiminnan laajuuteen – tai siihen, jatkuuko toiminta lainkaan.”

“Ennaltaehkäisevän työn väheneminen tulee näkymään kasvavina kustannuksina hyvinvointialueilla.”

“Vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman ammatillista tukea. Vapaaehtoiset väsyvät ja toiminta hiipuu.”

“Järjestöjen palveluiden alueellinen epätasa-arvo kasvaa – pienillä paikkakunnilla toiminta katoaa ensin.”

“Vapaaehtoiset tekevät ilmasta työtä, mutta eivät voi maksaa polttoaineita, tilavuokria ja toimintakuluja omasta pussistaan.”

“Leikkaukset eivät ole vain talouskysymys – ne muuttavat koko järjestökentän toimintaympäristöä ja ihmisten arkea.”