Takaisin edelliselle sivulle

Digihoitopolku tarjoaa työkaluja omahoitoon 

Digihoitopolku tarjoaa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.

Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun nopeus, helppokäyttöisyys ja saavutettavuus. Digihoitopolku tarjoaa asiakkaalle työkaluja omahoidon tukemiseen ja siihen sitoutumiseen. Polulta saa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.

Digipolut täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- tai seurantakäyntejä. Polut tehdään asiakaslähtöisesti eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeet huomioiden.  

“Digihoitopolkujen kehittämisessä on mukana suuri joukko ammattilaisia eri puolilta hyvinvointialuettamme. Digihoitopolku voi olla elinikäinen, jolloin hoidon jatkuvuus paranee ja hoitosuunnitelma on aina asiakkaan saatavilla”, kertoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asiantuntija Rosmariini Tolonen. 

Digihoitopolut helpottavat ja nopeuttavat lappilaisten terveydenhuollossa asiointia 

Digihoitopolut mahdollistavat hoitopalvelut entistä laajemmin sekä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pitkien välimatkojen Lapissa ei tarvitse aina matkustaa lähimpään sairaalaan, vaan omalta digihoitopolulta saa ammattilaisten tuottamia ohjeita ja tietoa ilman rutiiniluontoisia kontrollikäyntejä. Hoitopolulla voi myös ottaa sujuvasti ja turvallisesti yhteyttä hoitohenkilöstöön joustavasti silloin kun itselle sopii.  

“On tärkeää kehittää palveluita niin, että pystymme hoitamaan asiakkaitamme jatkossakin laadukkaasti, kun ammattilaisten määrä on rajallinen. Digihoitopolun viesti- ja etävastaanottotoiminnot ovat sekä ammattilaistemme että asiakkaidemme toiveiden mukaisia parannuksia. Tämä näkyy ammattilaisille mm. puheluiden määrän vähenemisenä ja etätyön mahdollisuuksina. Asiakkaan ei enää tarvitse soittaa sairauteen liittyvän kiireettömän asian takia puhelinpalveluun ja odotella takaisinsoittoa. Viestin voi laittaa digihoitopolun kautta ja ammattilainen vastaa siihen palvelulupauksen mukaisesti”, Tolonen jatkaa.  

Digihoitopolulle on tietoturvallista liittyä  

Digihoitopolut ovat yksikkökohtaisia, ja asiakkaalla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta hän saa digihoitopolun käyttöönsä.  

Lapin hyvinvointialueen digihoitopolkujen alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku -verkkopalvelu. Kun asiakas liitetään digihoitopolulle, hän saa tekstiviestin Terveyskylän asiakaspalvelusta, jossa kerrotaan digihoitopolun avaamisesta Lapin hyvinvointialueen palveluun ja pyydetään tunnistautumaan hoitopolulle.   

Digihoitopolkuja kehitetään asiakaspalautteen perusteella 

Digihoitopolut otetaan käyttöön ja pilotoidaan aluksi muutamassa hoitoyksikössä. Palautetta polun toiminnoista ja käytettävyydestä kerätään jatkuvasti sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Digipolkua voidaan ketterästi muokata ja parantaa tarpeen mukaan, ja käyttöönottoa voidaan laajentaa koko Lapin alueelle. 

“Kuluvan kevään aikana on tulossa pilottiin synnytyspelkopotilaan polku. Synnytyspelkopoli toimii LKS:ssa ja odottavat äidit tulevat neuvolasta lähetteen saatuaan synnytyspelkokätilön vastaanotolle. Digihoitopolulla tulevien äitien on mahdollista saada tietoa synnytyksestä sekä yhteys kätilöön jo ennen poliklinikka-aikaa. Polulta saatava tietosisältö voi jo lievittää synnytyspelkoa ja helpottaa siten odotusaikaa" kertoo Anne Kellokumpu Digitaaliset palvelut yksiköstä. Lisätietoa digihoitopoluista saa hoitavasta yksiköstä. 

Takaisin edelliselle sivulle

Etäkotihoito Lapissa

Etäkotihoitoa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen jokaisella palvelualueella.

Etäkotihoito on tärkeä osa Lapin hyvinvointialueen palveluita. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä toteuttaa 10 % kotihoidon käynneistä etänä ja mahdollistaa etäkotihoito koko hyvinvointialueella.

Tabletit mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon

Etäkotihoito on erityisesti niille asiakkaille suunnattua kotihoitoa, jotka eivät välttämättä tarvitse fyysistä apua jokaisella käynnillä. Etäkotihoidossa kotihoito ottaa asiakkaaseen videopuheluyhteyden tabletin avulla etukäteen sovittuna ajankohtana. Etäkotihoitoa varten kotiin annettava tabletti on helppokäyttöinen, eikä sen käyttö vaadi asiakkaalta teknistä osaamista. Hoitajan ottaessa yhteyttä videopuhelu voidaan tarvittaessa avata automaattisesti.

Etäkotihoidon käynnillä voidaan esimerkiksi muistuttaa ja valvoa lääkkeenottoa, seurata ravinnonsaantia, muistuttaa suunhoidosta, seurata asiakkaan vointia sekä tukea ja harjoitella liikkumista. Etäkotihoidon käyntien lisäksi tabletit mahdollistavat asiakkaan ja läheisten yhteydenpidon videopuhelun välityksellä.

Asiakkaan soveltuvuutta etäkotihoitoon tarkastellaan arviointijakson aikana, ja jatkuvaa arviointia tehdään koko asiakkuuden ajan. Tyypillisesti asiakkaalla on osa hoitokäynneistä etänä ja osa fyysisinä käynteinä.

Etäkotihoitoa toteutetaan jokaisella palvelualueella

Lounais-Lapissa etäkotihoito on käynnistynyt jokaisella paikkakunnalla. Etäkotihoitoa toteutetaan keskitetysti pääosin Torniosta ja Kemistä.

Kaakkois-Lapissa etäkotihoitoa toteutetaan myös jokaisella paikkakunnalla. Etäkotihoidon soitot toteutetaan keskitetysti Rovaniemeltä myös Ranualle. Posiolla Coronaria hoitaa etäkäynnit kokonaisulkoistuksen mukaisesti.

Pohjoisen Lapin palvelualueella etäkotihoidon käynnit aloitettiin tämän vuoden maaliskuussa. Soittoja tehdään keskitetysti Kittilästä ja Kolarista. Kun käynnit saadaan pyörimään näillä kahdella paikkakunnalla, laajennetaan toimintaa myös muille pohjoisen alueen paikkakunnille, esimerkiksi Pellossa etäkotihoidon soitot on suunnitelmissa aloittaa touko-kesäkuussa

Itäisen Lapin palvelualueella etäkotihoitoa toteutetaan pienimuotoisesti Kemijärvellä ja Sodankylässä. Toiminnan laajentaminen on suunnitteilla.

Lisätietoja

Kotiin annettavien digitaalisten palvelujen suunnittelija Hanne Lindström: hanne.lindstrom@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Euroopan liikkujan viikko - liikkumalla lisää hyvinvointia

Säännöllinen liikkuminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa. Tänä vuonna liikkujan viikkoa vietetään 16.–22.9.

Viikon kunniaksi kannustamme kiinnittämään huomiota omiin, arkisiin liikkumisvalintoihin sekä niiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin. Teemaviikko päättyy perinteeksi muodostuneeseen Auton vapaapäivään 22.9. Onko sinun autollasi vapaapäivä?

Millaisia arkisia liikkumisvalintoja sinä teet? - Ota tästä Terveyskylän vinkit oman liikkumisen tueksi

Hyvä fyysinen kunto lisää vastustuskykyä sekä auttaa parantumaan infektioista ja keuhkosairauden pahenemisvaiheista nopeammin. Hengästyttävä liikunta tehostaa keuhkojen toimintaa ja vahvistaa hengityslihaksia sekä auttaa liman poistumista hengitysteistä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös mielialaan ja unenlaatuun.

Terveyskylän Keuhkotalosta löydät esimerkiksi viikoittaisen liikuntasuosituksen tästä linkistä. 

Säännöllinen liikkuminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tärkeintä on löytää itselle mieluisin tapa liikkua. Terveyskylän Painonhallintatalosta löydät muun muassa apua liikuntamotivaation löytämiseksi tästä linkistä.

Fyysistä aktiivisuutta voi lisätä monin eri tavoin iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Tärkeintä on löytää itselle sopivat keinot oman liikkumisen lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Terveyskylän Kuntoutumistalosta löydät monenlaista tietoa, ohjeita ja suosituksia liikkumisesta täältä.

Kuntoutumistalosta löydät myös liikkumisen aloittamisen itsehoito-ohjelman tästä.

Terveyskylä on Suomen yliopistosairaaloiden kehittämä julkinen verkkopalvelu. Sisältöjä tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.