Kassâkkuu ovdil sivule

Pelastuslaitosten paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto voitti sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon

Kuva: Suomen Palopäällystöliitto, Joel Kauppinen

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto on voittanut Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon 2024. Lapin pelastuslaitoksen verkoston edustaja oli vastaanottamassa palkintoa kuluneella viikolla.

Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto on kehittänyt aktiivisesti yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan sekä pelastuslaitosten välillä. Verkosto on järjestänyt koulutuksia ja seminaareja paloriskiasiakkaan tunnistamiseen sekä paloriskitapauksista ilmoittamisesta pelastusviranomaiselle. Verkosto on edistänyt suomalaista asumisen paloturvallisuutta ja saanut vähennettyä palokuolemia.

Paloriskiasumisen asiantuntijaverkoston jäsenet ovat kehittämishenkisiä ammattilaisia, jotka pyrkivät parantamaan paloriskiasujan osallisuutta valvontaprosessissa sekä sujuvoittamaan moniviranomaisyhteistyötä. Verkosto on myös laatinut paloriskiasumisen oppaan, joka on saatavilla maksutta verkossa.

Perusteet palkinnolle

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto voidaan myöntää taholle, joka on tehnyt esimerkillistä onnettomuuksien ehkäisytyötä sosiaali- ja terveysalalla ja täten estänyt tai rajoittanut vahinkojen määrää tai toiminut ansiokkaasti sosiaali- ja terveysalan turvallisuuden kehittämiseksi tai kehittänyt sosiaali- ja terveysalan turvallisuutta edistävän laitteen tai toimintatavan.

Kassâkkuu ovdil sivule

Turvallisuusohjeita Lapin matkailijoille julkaistu

Uusi turvallisuusesite ja animaatiovideo tarjoavat matkailijoille selkeät ohjeet ja vinkit turvallisempaan Lapin-lomaan.

Lapin pelastuslaitos on luonut matkailijoille suunnatut turvallisuusohjeet Lapin-lomalle. Ohjeissa kehotetaan matkailijoita varautumaan talvisiin olosuhteisiin ulkoillessa sekä liikenteessä, tutustumaan majoituksien tulisijojen sekä saunan turvalliseen käyttöön ja testaamaan palovaroittimet. Lisäksi siinä annetaan vinkkejä talviaktiviteettien turvallisuuteen, kuten pulkkailuun ja retkeilyyn. Turvallisuusohjeilla pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia matkailuun liittyviä onnettomuuksia.

Ohjeesta on saatavilla painettava esite, digiesite sekä animaatiovideo. Materiaalit löytyvät Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Lapin pelastuslaitokselta toivotaan, että erityisesti matkailualan toimijat ottaisivat materiaalit käyttöönsä ja jakaisivat materiaaleja turisteille omien palvelujensa yhteydessä. Parhaiten matkailijat tavoitetaan paikoista ja palveluista, joita he käyttävät vieraillessaan Lapissa. Lapin pelastuslaitos painattaa jaettavia turvallisuusesitteitä Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentokentille marraskuun aikana sekä julkaisee somekanavissaan turvallisuusaiheisia lyhytvideoita.

Materiaaleja kannattaa ottaa myös käyttöön Airbnb-asunnoissa. Esitteen tai qr-koodilla varustetun julisteen voi tulostaa oman vuokrakohteen pöydälle tai esittelykansioon. Tällä tavalla toimimalla tavoitettaisiin mahdollisimman iso osa matkailijoista. Myös jokainen lappilainen voi osallistua osaltaan esimerkiksi jakamalla turvallisuusohjeita sosiaalisessa mediassa ja tarvittaessa puuttumalla onnettomuusalttiiseen käyttäytymiseen neuvomalla, tai vaarallisissa tilanteissa soittamalla hätänumeroon.

– Lapin matkailusesonki on meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Kestävään matkailuun kuuluu myös turvallisuudesta huolehtiminen. Pelastuslaitos haluaa rohkaista kaikkia toimimaan vastuullisesti ja ennaltaehkäisemään matkailuun liittyviä onnettomuuksia, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta.

Matkailijoiden turvallisuusmateriaaleja saa painattaa ja jakaa vapaasti. Myös muokkaaminen esimerkiksi eri kieliversioiksi on sallittua. Tärkeintä on, että turvallisuusviesti leviää mahdollisimman laajasti matkailijoille.

Viime vuonna pilotti

Lapin pelastuslaitos tuotti viime vuonna matkailijoille suunnatun turvallisuusesitteen pilotin. Esitteellä oli erittäin kova kysyntä ja se nähtiin tarpeelliseksi.

Tänä vuonna esitteen sisältöä vielä hienosäädettiin ja se laitettiin kieliversioineen jaettavaksi Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuille. Turvallisuusviestinnältä toivottiin myös monikanavaisuutta, joten tänä vuonna Lapin pelastuslaitos tilasi myös turvallisuusanimaation matkailijoille.

– Toivomme, että animaatio tavoittaa matkailijoita, mutta erityisesti matkailijoiden lapsia. Lapsilla on hyvät hoksottimet ja he usein muistuttavat meitä aikuisia toimimaan ohjeiden mukaan, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin poliisilaitos, Lapin hyvinvointialue, Rovaniemen kaupunki, Visit Rovaniemi, Kemijoki Oy, Lapland Safaris, Finavia, Liikenneturva ja Lapin Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ovat olleet mukana ideoimassa tämän vuoden materiaalien sisältöjä.

Kassâkkuu ovdil sivule

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä

Kuva: STM

Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti on selkeä. Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.

Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, korostavat hyvinvointialuejohtajat yhteisesti.

Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta.

Keskustelun keskiössä on alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.

”Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan”, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn. 

Monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta

Kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa siten, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.

Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.

”Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa”, sanoo Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla.

Talouden tasapainon lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin

Hyvinvointialuejohtajat ovat sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.

Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.

Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.

Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti.

Lapin hyvinvointialuejohtaja

Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston yhteyshenkilöt

Sanna Svahn, hyvinvointialuejohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, sanna.svahn@luvn.fi
Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue, marina.kinnunen@ovph.fi
Ilkka Luoma, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, ilkka.luoma@pohde.fi

Kassâkkuu ovdil sivule

Varaudu vuosittaisiin kevättulviin

Kuva: Lapin materiaalipankki

Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro, kuinka voimakkaat tulvat tulevat olemaan tänä keväänä. Lapin pelastuslaitos kehottaa kuitenkin Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Tulvasuojausmateriaalien tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumispakettiin.

–Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin Ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

–Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Nyholm.

Miten suojautua tulvalta?

Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä.

Tulvasuojausvarusteet

• Rakennusmuovia pari rullaa
• Raakalautaa ja trukkilavoja
• Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
• Soraa ja hiekkaa
• Uppopumppu

Lisätietoa tulviin varautumisesta

Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä
Tulvariskialueet Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelussa
Ely-keskuksen tulvaopas

Kassâkkuu ovdil sivule

Pelastuslaitos evakuoinut yhteensä 21 Urho Kekkosen kansallispuistosta vatsatautiepidemian vuoksi

Viimeksi pelastettiin kahdeksan hengen seurue Tuiskukurun kämpältä keskiviikkona aamupäivällä 6.3. Urho Kekkosen kansallispuiston alueella liikkuvilla tulee välttää epidemia-alueen vessoja, tupia ja muita taukopaikkoja seuraavan viikon ajan.

Urho Kekkosen kansallispuistossa on todettu 29.2. jälkeen vatsatautiepidemia Salonlammen laavun, Rautulammin päivätuvan ja Luirojärven kämpän alueella. Viimeisin aamupäivällä 6.3 alueelta pelastettu kahdeksan hengen seurue on liikkunut alueella Kiilopää, Suomunruoktu, Tuiskunkuru ja Luirojärvi.

Viranomaisten ohje Urho Kekkosen kansallispuiston alueella liikkuville on välttää epidemia-alueella taukopaikkoja, vessoja ja laavuja seuraavan viikon ajan. Näin estetään tartuntojen leviäminen pinnoilta. Hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen on myös erittäin tärkeää.

–”Mikäli olet ollut tekemisissä vatsatautia sairastavan kanssa viimeisen kolmen vuorokauden aikana tai koet vähäisimpiäkään vatsataudin oireita älä lähde vaellukselle,” Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas kehottaa.

Taudin aiheuttajaa ei ole tällä hetkellä tiedossa. Taudinkuva sopii virusperäiseksi taudiksi.

–”Maastossa sairastuneella on tärkeä huolehtia riittävästä nesteytyksestä, lämmöstä ja levosta. Lievästikin oireilevat potilaat tulisi aina sairastaa tautia omassa majapaikassa ja näin estetään lisätartuntoja, ” Markku Broas Lapin hyvinvointialueelta sanoo.

Pelastuslaitos on kuljettanut useita henkilöitä pois puistosta

Tautitapaukset tulivat ilmi, kun Lapin pelastuslaitos havaitsi alueelta samankaltaisia pelastustehtäviä, joissa alueelta pelastettiin vatsatautioireisia seurueita. Seitsemän henkilöä evakuoitiin moottorikelkan avulla torstaina 29.2 Salolammen laavulta ja sunnuntaina 3.3. neljä henkilöä Rautulammen päivätuvalta. Kahden hengen seurue evakuoitiin helikopterilla Luirojärven kämpältä iltapäivällä 5.3. Viimeksi pelastettiin kahdeksan hengen seurue Tuiskukurun kämpältä keskiviikkona aamupäivällä 6.3. Yhteensä evakuoitavia on nyt 21 henkilöä. Osa sairastuneista on päässyt pois maastosta omin voimin.

Viimeisin maastosta pelastettu seurue on ohjattu näytteenottoon terveydenhuoltoon.

Kassâkkuu ovdil sivule

Lapin pelastuslaitoksen tehtävämäärät kasvoivat

Lapin pelastuslaitoksen tehtävämäärät kasvoivat usealla sadalla vuonna 2023. Liikenneonnettomuudet sekä paloilmoittimien automaattihälytykset työllistävät usein.

Lapin pelastuslaitoksella oli vuonna 2023 yhteensä 4529 hälytystehtävää. Eniten hälytystehtäviä oli Rovaniemellä, 1136 kappaletta. 

Tehtävämäärä kasvoi edellisvuodesta 209 tehtävällä. Lapin pelastuslaitoksen tehtävämäärät ovat kasvaneet koronavuoden 2020 jälkeen 25 %. Vuoden vilkkaimmat kuukaudet ovat Lapin pelastuslaitoksella maaliskuu, kesäkuu, tammikuu ja joulukuu.

– Lapin pelastuslaitoksen tehtävämäärät ovat nousseet koronavuosien jälkeen, sillä ihmiset ovat lähteneet liikkumaan sekä matkustamaan. Odotamme myös tälle vuodelle kasvavaa tehtävämäärää. Tehtävämääriin vaikuttavat asukas- sekä matkailijamäärät. Jos Lappiin kohdistuvat matkailijamäärät kasvavat, on todennäköistä, että tehtävämäärät seuraavat matkailijamäärien kehityskulkua. Tehtävämäärien kehitykseen vaikuttavat oleellisesti myös sääolosuhteet ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, kertoo Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Aarto.

Eniten Lapin pelastuslaitosta työllistävät liikenneonnettomuudet 765 ja palovaroittimien automaattihälytykset 831. Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa menehtyi vuonna 2023 23 henkilöä ja vakavasti loukkaantui 52. Liikenneonnettomuudet olivat yleisin syy loukkaantumiselle tai menehtymiselle.

– Liikenneonnettomuuksien määrässä on kuitenkin nähtävissä hyvä, laskeva trendi. Ne ovat vähentyneet 18 %, jos verrataan vuoteen 2020. Toivomme, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota tilannenopeuksiin, sillä se pienentää loukkaantumisriskiä, Aarto kehottaa.

Yksi merkittävästi pelastuslaitokselle työtä aiheuttava onnettomuustyyppi on maastopelastustehtävät. Niitä tilastoitiin vuonna 2023 380 kappaletta, joista 40 oli maastoliikenneonnettomuuksia.

– Retkeilijän ei kannata lähteä yksin maastoon, sillä ensiaputaitoinen retkikaveri on paras turva. Myös välineitä ja jaksamista on turvallisempaa testata lähellä kotia, kuin vasta tunturissa. Ennakointi ja varautuminen on erittäin tärkeää, sillä avun saaminen maastoon kestää, kertoo Aarto.

Tulipaloja Lapissa oli viime vuonna 636 kappaletta. Tilastoituihin paloihin kuuluvat muun muassa rakennuspalot, maastopalot, liikennevälipalot ja rakennuspalovaarana ilmoitetut tehtävät. Tulipaloissa menehtyi Lapissa kolme henkilöä. Sisäministeriön tavoitteena on puolittaa tulipalojen määrä vuoteen 2030 mennessä.

Ennaltaehkäisevä työ

Ennaltaehkäisevällä turvallisuusviestinnällä tavoitettiin 20493 Lapin asukasta. Turvallisuusviestintään kuuluvat esimerkiksi oppilaitoksissa tapahtuvat alkusammutuskoulutukset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle järjestettävät turvallisuuskoulutukset.

– Ennaltaehkäisevää työtä tehdään myös valvonnan ja neuvonnan keinoin. Pelastuslaitoksella on virka-aikana päivystävä palotarkastaja, joka neuvoo puhelimitse ja sähköpostitse esimerkiksi pelastussuunnitelmien ja ilmoituslomakkeiden laatimisessa sekä vastaa kodin tai työpaikan turvallisuutta koskeviin kysymyksiin, kertoo Aarto.

Lapin pelastuslaitos on osa Lapin hyvinvointialuetta

Lapin pelastuslaitos siirtyi hyvinvointialueuudistuksen myötä osaksi Lapin hyvinvointialuetta vuonna 2023. Viime vuonna pelastuslaitokselle tulleita ensivastetehtäviä oli 440 kappaletta. Ensivasteella tarkoitetaan lähintä pelastustoimen yksikköä, joka tavoittaa potilaan ennen ensihoidon saapumista. Yhteistyötä hyvinvointialueen ensihoidon kanssa tullaan kehittämään tulevaisuudessa esimerkiksi yhteisten tilaratkaisujen, henkilöstön koulutuksen ja kalustonkäytön näkökulmasta.

Lapin pelastuslaitos mukana kansainvälisissä hankkeissa

Lapin pelastuslaitos on osallistunut vuonna 2023 useisiin hankeisiin. Palopäällystöliiton ArcResc-hankkeessa pelastuslaitoksen henkilöstö on tutustunut arktisten alueiden pelastuslaitosten yhteistoimintaan ja pelastustoiminnan erityispiirteisiin Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Kanadassa.

Lapin pelastuslaitoksen henkilöstöä oli mukana Suomen kansainvälisen suurtehopumppausmuodostelman sertifiointiharjoituksessa Puolassa. Sertifiointiharjoitukseen osallistunut Pohjois-Suomen yhteinen pelastusmuodostelma voidaan tarvittaessa hälyttää kansallisiin- sekä kansainvälisiin tulva- sekä maastopalotehtäviin EU:n alueella.

Kassâkkuu ovdil sivule

Kuntakohtaiset palveluesitteet kotijakeluun

Lapin hyvinvointialueen kaikkiin 21 kuntaan tehdään omat kotitalouksiin jaettavat palveluesitteet. Esitteet jaetaan pääsääntöisesti vuodenvaihteen aikana. Esitteessä kerrotaan esimerkiksi paikkakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastuspalveluista sekä koko Lapin hyvinvointialueen yhteisistä teemoista.

Esitteessä on kuntakohtaiset puhelinnumerot ja mahdolliset erilliset palveluajat eri palveluihin.  Tietoihin voi luonnollisesti tulla ajan saatossa muutoksia. Päivitämme esitteiden tietoja tarpeen mukaan ja teemme uusintapainoksia. 

Postijakelussa on ilmennyt joissakin kunnissa virheitä, eli jakoon on mennyt eri kunnan esite. Asiaa selvitetään ja tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.

Esitteet ovat luettaviksi myös sähköisesti verkkosivuillamme Lapha.fi 

Mikäli haluat antaa palautetta esitteestä tai esittää toiveita tuleviin esitteisiin, laita viestiä osoitteeseen viestinta@lapha.fi

Pohjoissaameksi:
 
Gielddaid bálvalangihppagat juohkin ládje ruovttuide

Lappi buresveadjinguovllu buot 21 gielddaide dahkkojit iežaset bálvalangihppagat, mat juhkkojuvvojit ruovttuide. Gihppagat juhkkojuvvojit ovddemustá jahkemolsašumi áigge. Gihpagis muitaluvvo ovdamearkka dihte báikegotti sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid, gádjunbálvalusaid ja olles Lappi buresveadjinguovllu oktasaš temáid birra.

Gihpagis leat telefonnummirat ja vejolaš sierra bálvalanáiggit gieldda iešguđet bálvalusaide. Dieđut sáhttet rievdat lunddolaččat áiggi mielde. Mii ođasmahttit gihppagiid dieđuid dárbbu mielde ja dahkat ođđa prentehusaid.

Muhtun gielddain leat juohkán boastta boastut go leat juohkán eará gieldda gihppaga. Ášši čielggaduvvo ja dili viggat divvut nu johtilit go vejolaš.

Gihppagiid sáhttá lohkat maiddái elektrovnnalaččat min neahttasiidduin.

Jos háliidat addit máhcahaga gihpagis dahje buktit evttohusaid boahttevaš gihppagiidda, sádde dieđu čujuhussii viestinta@lapha.fi  

Inarinsaameksi:

Kieldâkuáhtáseh palvâlemtieđettemčáluseh pááikán jyehimnáál

Laapi pyereestvaijeemkuávlu puoh 21 kieldáid ráhtojeh jieijâs palvâlemtieđettemčáluseh, moh juáhhojeh pááikán. Tieđettemčáluseh juáhhojeh iänááš ivemolsom ääigi. Tieđettemčálusist muštâluvvoo ovdâmerkkân päikkikode sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin, kááijumpalvâlusâin sehe oles Laapi pyereestvaijeemkuávlu ohtsijn teemain.

Tieđettemčálusist láá kieldâkuáhtáseh puhelinnumereh já máhđuliih sierâ palvâlemääigih sierâ palvâlussáid. Tiäđoid pyehtih luándulávt puáttiđ ääigi mield nubástusah. Mij peividep tieđettemčálusij tiäđuid táárbu mield já rähtip uđđâ riänttusijd.

Poostâ jyehimist láá tábáhtum motomijn kieldâin feeilah, ađai láá juáhám puástu kieldâ tieđettemčálusijd. Mij selvâttep ääši já viggâp vuoigiđ tile nuuvt jotelávt ko máhđulâš.

Tieđettemčálusijd puáhtá luuhâd meid šleđgâhäämist mii nettisiijđoin.

Jis tun halijdah adeliđ macâttâs tieđettemčálusist tâi oovdânpyehtiđ tuoivuid puáttee tieđettemčálusáid, te piejâ viestâ čujottâsân viestinta@lapha.fi

Koltansaameksi:

Kåʹddpuõđlaž kääzzkâʹsttembrosyyr dommjuâkkmõʹšše

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd juõʹǩǩ 21 kådda tuejjeet jiiʹjjez kääzzkâʹsttembrosyyr, koon jueʹǩǩet dommtäälaid.  Brosyyrid jueʹǩǩet vuõss-sââʹjest eeʹjjvaajtõõzzâst.  Brosyyrâst mušttlet ouddmiârkkân päiʹǩǩ-kååʹdd sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin, peälštemkääzzkõõzzin di obb Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd õhttsaž teeʹmin.

Brosyyrâst lie kåʹddpuõđlaž teʹlfon-nââmar da vueiʹtlvaž pååđai kääzzkâʹsttemääiʹj jeeʹres kääzzkõõzzid.  Teâđaid vueiʹtte luâđlânji pueʹtted muttâz ääiʹj mieʹldd.  Peiʹvveep brosyyri teâđaid taarb mieʹldd da tuejjeep ođđ teädldõõǥǥid.  

Pååʹštjuâkkmõõžžâst lie očndõõttam vââʹjj koin-ne kååʹddin, ko juâkkmõʹšše lij mõõnnâm jeeʹres kååʹdd brosyyr.  Ääʹšš čiõlǥeet da vueʹjj põõrgât teevvad nuʹtt jåʹttlânji ko lij vueiʹtlvaž.

Brosyyr lie lookkâmnalla še liâđǥlânji mij neʹttseeidain.  

Jõs haaʹlääk uʹvdded maacctõõzz brosyyrâst leʹbe eʹtǩǩeed tuõivid pueʹtti brosyyrid, vuõlttad saaǥǥ addrõʹsse viestinta@lapha.fi

Kassâkkuu ovdil sivule

Johdon blogi: H-hetki on käsillä

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto jatkaa johdon blogisarjaa.

Kirjoitin pari kuukautta sitten johdon blogissa, että ”Uudistus tulee, olemmeko valmiina”. Valmistelua on tehty puolitoista vuotta, ensi vaiheessa väliaikaisen toimielimen ja viimeiset kymmenen kuukautta valittujen päättäjien ja valmistelijoiden toimesta. Uudistus on mittava. Lapin maakunnassa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja on järjestänyt 27 organisaatiota, kuntia ja kuntayhtymiä. Nyt järjestäjiä on yksi, Lapin hyvinvointialue.

Turvallisen siirtymän varmistamiseksi olemme tehneet kovasti töitä. Yllätyksiäkin varmasti tulee, mutta siihenkin on varauduttu. Olemme valmiina.

Tutut palvelut jatkuvat

Muutoksesta huolimatta palvelut jatkuvat ennallaan. Kaikki on tähdännyt ensivaiheessa siihen, että palveluja saa entiseen malliin tutuissa paikoissa ja asiakas kohtaa tutut työntekijät. Palvelupisteet kuten terveyskeskus, sosiaalitoimisto ja paloasema löytyvät tutuista paikoista. Muun muassa Lapin hyvinvointialueen kotisivuilla lapha.fi on kattavasti tietoa palveluista ja yhteystietoja. Maakunnan alueen paikallislehdissä on ollut ohjeita mm. joissain paikoissa muuttuneista puhelinnumeroista.

Historiallinen uudistus varmistaa palvelujen kehittymisen

Meillä on iso tavoite: se että uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Myös valtiolla on paljon pelissä. Valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön kansliapäälliköt kirjoittivat 27.12.2022 Lapin kansan Lappi puhuu -palstalla, että historiallinen uudistus varmistaa palveluiden kehittymisen. He kirjoittivat muun muassa, että uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on tärkeää, jotta voidaan turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut, kaventaa hyvinvointieroja ja hillitä kovassa nousussa olevia kustannuksia.

Rohkeutta uudistamiseen

Uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamien ei onnistu vain sillä, että jatkamme kaikissa asioissa entiseen malliin. Turvallisen siirtymän jälkeen meiltä vaaditaan rohkeutta uudistua ja uudistaa. Kuten kansliapäällikötkin kirjoittivat, on löydettävä uusia toimintatapoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, sosiaalisia ongelmia, osattomuutta ja onnettomuuksia.

Tehemä yhessä

Lapin hyvinvointialueella on lähes 8000 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaista huolehtimassa, että palvelut pelaavat. Esimerkiksi kunnilla on iso tehtävä huolehtia monella tavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Hyvinvointialueella on myös muita tärkeitä sidosryhmiä ja kumppaneita, joiden kanssa teemme yhteistyötä.

Olemme samassa veneessä ja yhdessä tekemällä ja hyvällä yhteistyöllä varmistamme, että Lapin maakunnan asukkaat saavat hyvää palvelua.

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit >

Kassâkkuu ovdil sivule

Pelastuslaitoksen palveluhinnasto perustuu valtakunnalliseen ohjeistukseen

Aluehallituksen päätöstiedote 30.11.2022 kokouksesta

Aluehallitus päätti pelastuslaitoksen palveluhinnaston. Pelastuslaitoksen lakisääteiset tehtävät ovat maksuttomia, ellei niitä ole erikseen säädetty maksullisiksi. Maksullisia tehtäviä ovat esimerkiksi toistuvat virheelliset palohälytykset, jos ne aiheutuvat automaattisten palohälyttimien toimimattomuudesta. Toistuvista virhehälytyksistä voidaan kolmannesta hälytyksestä lähtien periä 990 euron maksu.

Muita maksullisia palveluja ovat erilaiset palotarkastukset, valvontatoimet ja kemikaalien käyttöön liittyvät tarkastukset.  Pelastuslaitos voi periä maksuja myös kaluston vuokraamisesta sekä osasta pelastuslaitoksen järjestämistä koulutuksista. Alkusammutuskoulutus varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä hoitolaitosten henkilöstölle on kuitenkin maksutonta.

Palveluhinnastot ovat nähtävissä esityslistan/pöytäkirjan liitteissä.