Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

- Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

H23-verkoston jäsenet:
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
Juha Jolkkonen, Helsinki 
Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä

Asukaspaneeli keskusteli etänä digitaalisten palvelujen kehittämisestä ensimmäisen kerran 26.3.2024.

Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

Syksyllä 2023 aloittanut Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

– Aihe on ajankohtainen ja on tärkeää huomioida ikääntyvien asukkaiden näkökulma digitaalisten palveluiden valmistelussa, Asukaspaneeli-hankkeen projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen sanoo.

Yhä useammat suomalaiset hyödyntävät digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa. THL:n tutkimuksen mukaan erityisesti digitaalinen asiointi on yleistynyt. Sen käyttö vaihtelee koulutuksen ja ikäryhmän mukaan.

– Ikääntyneiden keskuudessa tarve opastukselle on suurinta, vaikka toisaalta ikääntyneet käyttävät internetiä ja digitaalisia palveluja jo paljon. Tilastokeskuksen viime vuoden tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana ja lähes kaksi kolmasosaa omisti kosketusnäytöllisen puhelimen.

Lapin hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin keskittyvä asukaspaneeli toteutetaan syksyltä tuttujen osallistujien kanssa. Asukaspaneelin ikähaitari on 65–85 vuotta ja toteutus digitaalinen.

– Kaikki tapaamiset ovat etäkokouksia ja panelisteilla on käytössä digitaalinen yhteistyöalusta. He perehtyvät tärkeään aiheeseen ja keskustelevat, millainen tuki mahdollistaa digitaalisten palvelujen käyttämisen. Etätapaamisia on ollut jo kaksi ja keskustelu niissä on ollut vilkasta, Yliräisänen-Seppänen kertoo.

Asukaspaneelin lopputuloksena Lapin hyvinvointialue saa päätöksenteon tueksi suosituksen keinoista tukea ikääntynyttä digitaalisten palvelujen käytössä.

Lisätietoja

projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen, 040 147 3371, pia.yliraisanen-seppanen@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille

Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille.

Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä, ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen ja suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä.

Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana hyvinvointialueilla on uudistettu palveluita rivakasti. Yhteistä toimenpiteille on, että ne parantavat palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, henkilöstötilannetta ja integroitua toimintatapaa, jossa hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrä vähenee.

Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto on aloitettu asteittain Lapin terveysasemien avovastaanotoilla. Hoidon jatkuvuusmallissa terveysasemien asiakkaat on jaettu terveysasemilla työskentelevien hoitotiimien kesken, eli asiakkaat pääsevät asioimaan samojen lääkärien ja hoitajien kanssa. Jokaisella terveysasemalla henkilöstö on rakentanut malliin sopivat työtavat itselleen, ja terveyspalvelujen potilaiden hoidon jatkuvuus on parantunut. Myös terveyspalvelujen työntekijöiden tyytyväisyys omaan työhön on lisääntynyt.

Lue lisää hyvinvointialueiden onnistumisista valtakunnallisesti.

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialue kiittää lappilaisia aktiivisesta osallistumisesta palvelustrategian ja talouden sopeuttamisen suunnittelussa

Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kuntien yhteistyössä järjestämät asukastilaisuudet ovat olleet todella suosittuja. Tilaisuuksissa on ollut runsaasti väkeä sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Esimerkiksi Posion tilaisuutta seurasi etänä parhaimmillaan noin 130 henkilöä ja Enontekiön tilaisuutta noin 70 henkilöä. Osallistujia on erilliset henkilöstötilaisuudet mukaan laskettuna useampia tuhansia ihmisiä.

Tilaisuuksien aiheina ovat olleet hyvinvointialueen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Asukastilaisuuksien lisäksi kommentteja ja lausuntoja on kerätty henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja lappilaisilta monilla muillakin tavoilla. Aluehallitus ja hyvinvointialueen virkajohto ovat todella tyytyväisiä saatuihin lausuntoihin ja varaavat nyt aikaa perehtyä niihin.

-Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia lausunnon antajia ja mielipiteensä kertoneita. Keskustelu on ollut rakentavaa ja vie tärkeitä asioita eteenpäin, aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto toteaa.

Aluehallitus tekee esityksen palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisesta kokouksessaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Sen jälkeen asia etenee aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuuston kokous on maanantaina 22. huhtikuuta.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, hyvinvointialueen täytyy toimittaa talouden sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle 23. huhtikuuta.
 

Lue lisää aiheesta:

Lisätietoja palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisesta:
Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
Palvelustrategia

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue jakoi järjestöille vuoden 2024 toiminta-avustukset – kumppanuushakemuksia toivotaan 5.4. mennessä

Vuoden 2024 Lapin hyvinvointialueen toiminta-avustukset järjestöille on jaettu.

Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta jakoi kokouksessaan 27. helmikuuta avustuksia yhteensä 165 000 euroa.

Avustuksen saamisen ehtoina oli, että yhdistyksen toiminta edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta, tukee sote-palveluja ja tapahtuu useamman kuin yhden kunnan alueella Lapissa. Hakemuksia saatiin 33 kappaletta.

Kumppanuussopimusten valmistelu jatkuu

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista kiinnostuneet järjestöt ovat voineet ilmoittautua neuvotteluihin Lapin hyvinvointialueen kanssa keväästä 2023 alkaen. Sopimusneuvottelut käynnistyivät syksyllä 2023 ja ne jatkuvat ympäri vuoden. Joidenkin järjestöjen kanssa on tehty kumppanuussopimuksia jo viime vuonna.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksien osalta käynnissä on jatkuva haku. Järjestöjä pyydetään kuitenkin hakemaan vuoden 2024 kumppanuusavustuksia 5.4.2024 mennessä. 

Kumppaneiksi voidaan valita järjestöjä, joiden toiminta tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja perustuu STEA-, ESR- tai muuhun vastaavaan rahoitukseen. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin on varattu noin 374 000 euroa.

Marika Mathlein
asiantuntija, järjestöyhteistyö
040 487 3478
marika.mathlein@lapha.fi