Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?

Winston Churchill sai toisen maailmansodan mainingeissa kuulla, että hänet oli valittu Britannian pääministeriksi. Kun hän mietteliäästi pohti uutta tilannetta, lohdutti Winstonin serkku Clementine häntä seuraavasti: ”Kukapa tietää, ehkä se on naamioitua onnea”. Churchill ei tuosta innostunut: ”Jos se on naamioitua onnea, niin se on kyllä pirun hyvin naamioitu”. (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

Valtiovarainministeriö teki juhannusviikolla päätöksen Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Epävirallinen ennakkotieto arviointimenettelystä saatiin edellisviikolla. Täysin yllätyksenä arviointimenettelyyn päätyminen ei kuitenkaan tullut. Tuore aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa piti Lapin Kansan haastattelussa 10.6.2025 arviointimenettelyyn joutumista luultavana.

Valtiovarainministeriö perustelee arviointimenettelyn käynnistämistä hyvinvointialuelaissa menettelylle asetettujen edellytysten täyttymisellä. Suurimmaksi syyksi Lapin, Keski-Suomen ja Itä-Uudenmaan päätymiselle arviointimenettelyyn on kuitenkin nostettu muita hyvinvointialueita suurempi asukaslukuun suhteutettu alijäämä. Lapin hyvinvointialueen alijäämä vuodelta 2023 oli 90,3 miljoonaa euroa ja vuodelta 2024 87,1 miljoonaa euroa. Näistä yhteenlaskettu kumulatiivinen alijäämä on siis 177,4 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa pääosin valtiolta. Rahoitus perustuu laissa säädettyihin kriteereihin, joita ovat mm. asukasmäärä, palvelutarvetekijät ja olosuhdetekijät kuten asukastiheys ja pelastustoimen alueelliset riskitekijät.

Lapin hyvinvointialueen rahoitukseksi vuodelle 2025 kertyy yllä mainittujen kriteerien perusteella 1 058 miljoona euroa, siis runsas miljardi. Talousarviossa 2025 hyvinvointialueen toimintakulut ovat 1 131 miljoonaa euroa. Toimintatuottoja (mm. asiakasmaksuista) arvioidaan talousarviossa kertyvän kaikkiaan 155 miljoonaa euroa. Tuoreimman tilinpäätösennusteen mukaan toimintakulut olisivat ylittymässä 28 miljoonaa euroa, eli ennuste on 1 159 miljoonaa euroa. Myös toimintatuotot ovat ylittymässä 3 miljoonaa euroa eli ennuste on 158 miljoonaa euroa. Talousarvion nettoylitys olisi 25 miljoonaa euroa. Rahoituserät ovat talousarviossa 5,5 miljoonaa euroa ja poistot 26,7 miljoonaa euroa, joiden jälkeen talousarviossa on alijäämää 0,99 miljoonaa euroa. Tilinpäätösennusteessa poistoja ja rahoituseriä on yhteensä 30,4 M€ ja alijämää 23 miljoonaa euroa.

Jos noita lukuja laskee yhteen, jokin ei täsmää: kun vähennetään toimintakuluista (ennuste) 1 159 M€ toimintatuotot (ennuste) 158 M€, muodostuu toimintakatteeksi (ennuste) 1 001 M€. Lakisääteisten kriteerien perusteella lasketun valtionrahoituksen 1058 M€ jälkeen oltaisiin plussalla 57 M€. Kun tuosta vähennetään poistoja ja rahoituseriä 30 M€, plussaa pitäisi edelleen olla 27 M€. Millä ilveellä alijäämää ennakoidaan kuitenkin kertyvän 23 M€? Vastaus löytyy siirtymätasauksesta, joka leikkaa Lapin hyvinvointialueen rahoituksesta 49,4 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Ennen vuotta 2023 kunnat vastasivat sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelujen rahoittamisesta. Vuoden 2023 alussa järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle lakisääteisten kriteerien perustella tulevaa rahoitusta siihen rahamäärään, mitä alueen kunnat ovat sotepe-palveluihin ennen uudistusta käyttäneet. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa enemmän kuin hyvinvointialue saa lakisääteistä rahoitusta, aluetta ikään kuin palkitaan lisärahoituksella. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa vähemmän kuin hyvinvointialueelle kuuluisi tulla lakisääteistä rahoitusta, hyvinvointialuetta ikään kuin rangaistaan leikkaamalla rahoitusta. Lapissa kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Osa Lapin kunnista on kyennyt hoitamaan sotepe-palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta taustalla on huomattaviakin puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Siirtymätasaus leikkasi Lapin hyvinvointialueen rahoitusta 54,7 M€, vuonna 2023 ja 52,9 M€ vuonna 2024 ja leikkaa siis vuonna 2025 edelleen 49,4 M€. Rahoitusleikkaukset jatkuvat myös tulevina vuosina. 

Siirtymätasausleikkaus on aiheuttanut yli 60 % Lapin hyvinvointialueen alijäämästä. Siirtymätasausta perusteellaan sillä, että ”alueille annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen”. Lapin hyvinvointialueen ja muiden siirtymätasausleikkauksen piirissä olevien hyvinvointialueiden kannalta ilmaisu ”annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” kuvaa tilannetta täysin vääristyneesti, jopa irvikuvamaisesti. Siirtymätasausta voidaan toki pitää perusteltuna niiden alueiden kannalta, joilla laissa säädettyjen kriteerien nojalla määräytyvä rahoitus alenee suhteessa kuntien kustannuksiin ennen uudistusta. Kun rahoitusta leikataan tuntuvasti siirtymätasauksella, ”aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” ei ole, vaan tilanne on aivan päinvastainen.

Aluevaltuusto linjasi vuoden 2025 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Lapin hyvinvointialueen alijäämää ei suunnitella katettavaksi hyvinvointialuelain edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2026, koska alijäämien kattaminen lain vaatimassa aikataulussa edellyttäisi sellaisia talouden sopeuttamistoimenpiteitä, jotka vaarantaisivat riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisen. Sopeuttamistarve vuonna 2026 olisi lähes 200 M€ eli lähes 20 % talousarviosta. Aluevaltuuston asettamana tavoitteena on, että taseeseen kertynyt alijäämä katetaan viimeistään vuonna 2030, uutta alijäämää ei kerry vuosina 2025–2027 ja viimeistään vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

Siirtymätasaus alenee asteittain, mutta nykylainsäädännön perusteella pysyväksi olisi jäämässä vuodesta 2029 alkaen 19,7 miljoonan euron rahoitusleikkaus. Siirtymäkauden 2023–2029 jälkeen kuusi hyvinvointialuetta (Lappi, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa) ei tule saavuttamaan täysimääräistä laskennallista rahoitusta. Näillä alueilla ei siten ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia järjestää alueensa 1,2 miljoonalle asukkaalleen riittäviä ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämän seurauksena joka viidennen Suomen kansalaisen yhdenvertainen oikeus riittävään perusturvaan ja hyvinvointipalveluihin jää toteutumatta. On ilmeistä, että siirtymätasausta koskeva lainsäädäntö on epäonnistunutta. Toivottavaa on, että arviointimenettelyssä tunnistetaan ja tunnustetaan yhtenä keskeisenä asiana siirtymätasauksen vaikutus Lapin hyvinvointialueen taloustilanteeseen. Rahoituslainsäädännön valuvikojen korjaaminen ei kuitenkaan ole arviointiryhmän vallassa.

Oikeuskansleri antoi huhtikuussa ratkaisun kanteluun koskien hyvinvointialueiden velvoitetta alijäämän kattamiseen, joka on ristiriidassa lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvelvollisuuden kanssa. Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueen tulee tehdä talouden tasapainon saavuttamiseksi sopeutustoimia sen verran kuin on mahdollista ilman, että perustuslaissa jokaiselle turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimen palvelut vaarantuvat lainvastaisella tavalla. Myös Lapin hyvinvointialueen tulee tulevaisuudessakin tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Arviointimenettely auttaa toivottavasti ennen kaikkea siinä, että tasapainottamistoimenpiteille löydetään realistiset keinot ja aikataulu niin että hyvinvointialueen palvelut eivät vaarannu lainvastaisella tavalla.

Toisen maailmansodan viimeisinä päivinä pääministeri Churchillia vannotettiin olemaan tekemättä samoja virheitä kuin ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa tehtiin. Churchill ryhtyi heti rauhoittamaan alahuonetta: ”Olen aivan varma, ettemme tule toistamaan vanhoja virheitä. – Sen sijaan tulemme taatusti tekemään koko joukon uusia.” (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

Arviointiryhmän työ käynnistyy tällä tietoa elokuun loppupuolella. Sitä ennen – hyvää kesää!

Jari Jokela

hyvinvointialuejohtaja

Linkki aikaisempaan uutisointiin aiheesta. 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Puheenjohtajan kesäterveiset uuden ajan kynnyksellä

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kokoaa blogikirjoituksessaan yhteen ensimmäisen aluevaltuuston toimintakauden aikana tehtyä työtä. Melaluoto toimi ensimmäisen aluevaltuuston toimikauden aikana aluehallituksen puheenjohtajana.

Uudistus etenee

Reilu kolme vuotta sitten pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä kaksi ja puoli vuotta. Historia on vielä lyhyt, mutta paljon olemme jo saaneet aikaan. Käynnistysvaihe on ohi. Toiminnan uudistaminen ja vakiinnuttaminen on käynnissä. Ministeriöitten sekä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen arvioiden mukaan uudistus etenee suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Uudistus on luonut hyviä edellytyksiä palvelujen entistä toimivammalle yhteistyölle. 

Lapissa on tehty ”kädet savessa” työtä, mutta kaikki ei ole vielä valmista. Työtä riittää. Esimerkiksi paljon puhutusta ”mummorallista” pitää päästä eroon. Isoista haasteista huolimatta oikeaan suuntaan mennään. Aikaa ja malttia tarvitaan. Uskon, että kun nyt työnsä aloittava aluevaltuusto päättää kautensa, tulevat palvelut olemaan hyvällä mallilla ja toivottavasti myös talouden haasteet on selätetty. Tähän luotan.

Aluevaltuusto on käyttänyt päätösvaltaa

Toukokuun lopussa työnsä päättänyt aluevaltuusto on tehnyt valtavan määrän päätöksiä, joilla uusi toimintamalli on saatu liikkeelle ja joilla toimintaa on uudistettu. Kirjoitin vuosi sitten blogikirjoituksessa, että ”uudistus etenee, aluevaltuusto on tehnyt linjauksia ja päätöksiä, tärkeät palvelut turvataan, Lappi kritisoi sairaalaverkkoesitystä, luottamushenkilöorganisaatiota ja operatiivista toimintaa arvioidaan ja että henkilöstö on avainasemassa”. Nämä teemat ovat olleet tiiviisti työn alla viimeisen vuoden ajan.

Työnsä päättänyt aluevaltuusto, aluehallitus, lautakunnat ja hyvinvointialueen henkilöstö ovat joutuneet työskentelemään kovan paineen alla. Pinnalla on ollut huoli tärkeiden peruspalvelujen varmistamisesta Lapin jokaisessa kolkassa. Toisessa vaakakupissa on ollut tiukkeneva talouden tilanne. Lapin hyvinvointialueelle tullut valtion rahoitus on ollut vuositasolla 50 miljoonaa euroa pienempi kuin meille kuuluisi. Kahden viime vuoden aikana syntynyt talouden alijäämä perustuu suurelta osin siihen todellisuuteen. Talouden sopeuttaminen ja palvelujen uudistaminen on ollut kaiken aikaa akuutisti agendallamme. Uusi aluevaltuustokaan ei pääse karkuun tältä asialta. Menestystä siihen työhön.

Silloin tällöin kuulee arvioitavan, että aluevaltuusto on kumileimasin. Nämä arviot eivät todellakaan pidä paikkaansa. Aluevaltuusto on käyttänyt sille kuuluvaa päätösvaltaa. Hyvä niin.

Kuntakentältä myönteistä palautetta

Hyvinvointialueella on paljon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kunnat ja kaupungit ovat kumppaneista tärkeimmät. Olemme käyneet muutaman viime viikon aikana kuntaneuvottelut kaikkien palvelualueitten kuntien kanssa.

Oma johtopäätökseni on, että kuntakentän kommentit ovat olleet myönteisiä. Kunnat ovat arvioineet, että hyvään suuntaan mennään. Neuvotteluissa on käyty läpi vielä kehitysvaiheessa olevia asioita. Hyvinvointialue ja kuntakenttä ovat samassa veneessä ja molempien tahojen onnistuminen omassa työssä sataa kummankin laariin. Hyvinvointialueen tavoitteena on vahvistaa kuntakentän kanssa käytävää vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tästä on hyvä jatkaa.  

Organisaatio on uudistunut ja uudistuu

Kuluneen vuoden aikana on arvioitu organisaatiota. Aluevaltuusto on päättänyt tehdä perusteellisen valmistelun jälkeen isoja muutoksia sekä operatiiviseen organisaatioon että luottamushenkilöorganisaatioon. Osa muutoksista on jo pantu täytäntöön ja osan toteutus on tulossa nopeasti. Uskon, että uudistukset luovat hyvät lähtökohdat tehokkaalle ja määrätietoiselle toiminnalle. Uudistusten myötä luottamushenkilötyö ja operatiivinen työ kulkevat entistä paremmin käsi kädessä. Tällä mennään.

Henkilöstö on avainasemassa

Hyvinvointialueen tärkein voimavara on henkilöstö. Kun johto ja henkilöstö voi hyvin ja onnistuu työssä, niin päättäjien työ on paljon helpompaa. Hyvinvointialuestrategian hyväksymisen yhteydessä henkilöstö nostettiin yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä. Johtamiseen ja esihenkilötyöhön panostetaan. Toivon, että esimerkiksi käynnissä oleva Jotos-johtamisohjelma onnistuu ja tuo eväitä hyvään johtamiseen ja esihenkilötyöhön. 

Toivon hyvinvointialueen henkilöstölle voimia tärkeään työhön ja valmiutta toiminnan uudistamiseen. Työtä kyllä riittää.

Kiitosten aika

Olen saanut toimia ja tehdä työtä aluehallituksen puheenjohtajana. Kun aloitin työn toivoin, että me päättäjät olisimme hyvänä esimerkkinä organisaatiolle ja henkilöstölle hyvästä yhteistyöstä ja tehokkaasta toiminnasta. Historiallisen ensimmäisen toimikauden päättyessä arvioin, että Lapin hyvinvointialueen päättäjillä on hyvä mahdollisuus varmistaa lappilaisille ihmisille tärkeät peruspalvelut.

Jos jotakin tästä rupeamasta jää kaipaamaan niin teitä hienoja ihmisiä, joihin olen saanut tutustua ja tehdä erinomaisen tärkeää työtä.

Kiitän hyvinvointialueen henkilöstöä, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita tuesta ja hyvästä yhteistyöstä. Kiitos luottamuksesta.

Uusi aika alkaa

Lapin hyvinvointialueen visio on seuraava: ”Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää ja meillä ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan”. Toivon Lapin hyvinvointialueen päättäjiltä viisautta tehdä oikeita ja pitkälle kantavia päätöksiä.  Toivotan mitä parhainta menestystä työssä Lapin hyvinvointialueen vision tavoitteiden saavuttamisessa. 

Lapha on turvallinen kumppani läpi elämän.

Se on siinä!

Hyvää kesäaikaa kaikille.
Tapani Melaluoto
Aluehallituksen puheenjohtaja 3/2022-6/2025

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen linjaukset lähitulevaisuuteen päätetty

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kirjoittaa blogissaan muun muassa Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarviosta.

Hyvinvointialueen elinkaari kaksi vuotta

Hyvinvointialueen toiminnan elinkaari on juuri nyt noin kahden vuoden mittainen.  Ihmisen elinkaareen verrattuna puhuisimme vuosi sitten kävelemään oppineesta lapsesta. Vertaus ei ole aivan kaukaa haettu. Edessämme on ollut paljon asioita, joiden kanssa elämiseen olemme saaneet oppia. Asiat ovat olleet tuttuja, mutta mittasuhteet ovat olleet valtavat, mm miljardibudjetti ja 8000 työntekijää.

Lähtötilanne talousarvion valmisteluun

Lähtökohdat vuoden 2025 talousarvion valmisteluun ovat olleet kovin erilaiset kuin vuosi sitten. Vuosi sitten meillä oli aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategia. Siitä ammensimme eväitä talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Lopputulos oli sen mukainen. Hyvin ylätasolla olimme ja aluevaltuuston hyväksymään talousarvioon liittyi kymmenien miljoonien eurojen avoimet kysymykset, joihin ajattelimme vastausten löytyvän vuoden aikana.

Nyt valmistelu on tapahtunut aivan eri lähtökohdista. Aluevaltuusto on päättänyt hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelmasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastus- ja ensihoidon palvelutasosta, pelastustoimen Pohjois-Suomen yhteistyösopimuksesta, henkilöstöohjelmasta, hankintastrategiasta, konserniohjeesta, investointisuunnitelmista. Vuoden 2024 aikana on tehty mittava valmistelu ja työ palvelujen uudistamisessa; vammaisten palvelujen palvelurakenteen keventämiseksi, ikääntyneiden palveluiden palvelurakenteen keventämiseksi, perusterveydenhuollon sairaalahoidon uudistamiseksi, palvelurakenteen muutoksista erikoissairaanhoitoon ja hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmasta.  

Aluevaltuusto on päättänyt myös hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta sekä hyvinvointialueen osallisuusohjelmasta vuosille 2024-2026.

Aluevaltuusto teki lokakuun 28. päivä hyvin konkreettisia päätöksiä. Hyväksyimme suunnitelman sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksista Lapin hyvinvointialueella.

Edellä kertomani on luonut aikaisempaa huomattavasti paremman valmiuden talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. 

Talousarvio vuodelle 2025

Valmistelu ja päätöksenteko on mennyt isoin harppauksin eteenpäin. Ja se näkyy ensi vuoden talousarviossa. Aluehallitus asetti tavoitteeksi palvelujen turvaamisen sekä tulojen ja menojen tasapainon vuonna 2025. Aluevaltuuston päätös vuoden 2025 talousarvioksi on tasapainossa. Uutta alijäämää ei synny. Olen useassa yhteydessä todennut, että tämä on todella iso askel eteenpäin ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Ensi vuoden talousarvioesityksellä ei vielä vuosina 2023 ja 2024 syntyneitä alijäämiä kateta. Suunta on kuitenkin oikea!

Aluehallituksen käsittelyssä keskusteltiin kovasti siitä, onko esitys realistinen ja myös toteutettavissa. Huolta totta kai kannettiin lakisääteisten ja tärkeitten peruspalvelujen turvaamisesta. Tätä virkajohdolta aktiivisesti kysyttiin. Hyvinvointialuejohtajan ja toimialajohtajien vastaukset olivat myönteisiä. Palvelut turvataan!

Aluehallituksen puheenjohtajana arvioin, että valmistelussa ja päätöksenteossa on tehty hyvää työtä kuluneena vuonna. Aluehallituksen talousarviokäsittelyä leimasi ratkaisuhakuisuus ja yksituumaisuus. Sama jatkui mielestäni myös aluevaltuuston päätöksenteossa. Muutamasta kohdasta äänestettiin, mutta se kuuluu demokratiaan.

Kiitos ja hyvää joulun aikaa

Suuri kiitos Lapin hyvinvointialueen viranhaltijoille ja henkilöstölle hienosta työstä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Lapin asukkaille. 

Iso kiitos hyvinvointialueen päättäjille tärkeitten päätösten tekemisestä. Kiitos myös hyvinvointialueen yhteistyökumppaneille.

Toivotan kaikille Rauhallista joulun aikaa ja hyvää tulevaa vuotta.

Tapani Melaluoto
Aluehallituksen puheenjohtaja