Sisältöjulkaisija

  1. Johdon blogi: H-hetki on käsillä
    Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto jatkaa johdon blogisarjaa.

    Johdon blogi: H-hetki on käsillä

    29.12.2022

    Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto jatkaa johdon blogisarjaa.

    Kirjoitin pari kuukautta sitten johdon blogissa, että ”Uudistus tulee, olemmeko valmiina”. Valmistelua on tehty puolitoista vuotta, ensi vaiheessa väliaikaisen toimielimen ja viimeiset kymmenen kuukautta valittujen päättäjien ja valmistelijoiden toimesta. Uudistus on mittava. Lapin maakunnassa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja on järjestänyt 27 organisaatiota, kuntia ja kuntayhtymiä. Nyt järjestäjiä on yksi, Lapin hyvinvointialue.

    Turvallisen siirtymän varmistamiseksi olemme tehneet kovasti töitä. Yllätyksiäkin varmasti tulee, mutta siihenkin on varauduttu. Olemme valmiina.

    Tutut palvelut jatkuvat

    Muutoksesta huolimatta palvelut jatkuvat ennallaan. Kaikki on tähdännyt ensivaiheessa siihen, että palveluja saa entiseen malliin tutuissa paikoissa ja asiakas kohtaa tutut työntekijät. Palvelupisteet kuten terveyskeskus, sosiaalitoimisto ja paloasema löytyvät tutuista paikoista. Muun muassa Lapin hyvinvointialueen kotisivuilla lapha.fi on kattavasti tietoa palveluista ja yhteystietoja. Maakunnan alueen paikallislehdissä on ollut ohjeita mm. joissain paikoissa muuttuneista puhelinnumeroista.

    Historiallinen uudistus varmistaa palvelujen kehittymisen

    Meillä on iso tavoite: se että uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Myös valtiolla on paljon pelissä. Valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön kansliapäälliköt kirjoittivat 27.12.2022 Lapin kansan Lappi puhuu -palstalla, että historiallinen uudistus varmistaa palveluiden kehittymisen. He kirjoittivat muun muassa, että uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on tärkeää, jotta voidaan turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut, kaventaa hyvinvointieroja ja hillitä kovassa nousussa olevia kustannuksia.

    Rohkeutta uudistamiseen

    Uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamien ei onnistu vain sillä, että jatkamme kaikissa asioissa entiseen malliin. Turvallisen siirtymän jälkeen meiltä vaaditaan rohkeutta uudistua ja uudistaa. Kuten kansliapäällikötkin kirjoittivat, on löydettävä uusia toimintatapoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, sosiaalisia ongelmia, osattomuutta ja onnettomuuksia.

    Tehemä yhessä

    Lapin hyvinvointialueella on lähes 8000 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaista huolehtimassa, että palvelut pelaavat. Esimerkiksi kunnilla on iso tehtävä huolehtia monella tavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Hyvinvointialueella on myös muita tärkeitä sidosryhmiä ja kumppaneita, joiden kanssa teemme yhteistyötä.

    Olemme samassa veneessä ja yhdessä tekemällä ja hyvällä yhteistyöllä varmistamme, että Lapin maakunnan asukkaat saavat hyvää palvelua.

     

     

    Tapani Melaluoto
    aluehallituksen puheenjohtaja

    Johdon blogi: H-hetki on käsillä
    29.12.2022
    Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto jatkaa johdon blogisarjaa.

Sisältöjulkaisija

  1. Johdon blogi: Pelastustoimen neljäs elämä
    Pelastusjohtaja Markus Aarto avaa blogissaan pelastuslaitoksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta sekä...
    Pelastusjohtaja Markus Aarto.

    Johdon blogi: Pelastustoimen neljäs elämä

    29.11.2022

    Pelastusjohtaja Markus Aarto avaa blogissaan pelastuslaitoksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta sekä haasteiden että mahdollisuuksien näkökulmasta.

    Ensi vuoden alusta toimintansa täysipainoisesti aloittava Lapin hyvinvointialue pitää sisällään kolme erilaista ydinkokonaisuutta: sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja pelastuspalvelut. Kullakin on oma erikoislainsäädäntönsä ja oma ammatti-identiteettinsä, mutta myös runsaasti yhteisiä rajapintoja avattavaksi ja hyödynnettäväksi. Hyvinvointialue tarjoaa toimivan alustan asioiden ja ilmiöiden laaja-alaiseen tarkastelemiseen asukkaan tai asiakkaan näkökulmasta. Miten tarjota palveluketju, joka saumattomasti ja raja-aidoitta palvelee ihmisiä heidän erilaisissa sotepe-tarpeissaan syntymästä kuolemaan saakka?

    Pelastustoimen pitkä tie

    Pelastuslaitoksen ja sen tarjoamien pelastuspalvelujen näkökulmasta hyvinvointialuemuutos on jälleen yksi mielenkiintoinen sykli osana evoluutiokehitystä. Neljäs elämä, jollaiseksi olen sitä usein kutsunut! Vaikka pelastustoimen ”palveluilla” on sinänsä useamman tuhannen vuoden taakse ulottuva historia, organisatorisesti järjestäytyneen muotonsa pelastustoimi sai Suomessa vasta Turun VPK:n perustamisen jälkeen vuonna 1838.

    Meillä Lapissakin pelastustoimen ensimmäinen elämä VPK-muotoisena ja osin järjestäytymättömänä käynnistyi monin paikoin jo 1800-1900-lukujen taitteessa. Toinen elämä kuntien vastuulla toimivina palolaitoksina sai vakiintuneet muotonsa sekin jo yli puolivuosisataa sitten. Kolmas elämä Lapin liiton alaisena alueellisena pelastuslaitoksena ehti kestää 18 toimintavuotta. Neljännen elämän alkuun osana hyvinvointialuetta on tätä kirjoitettaessa reilut 30 vuorokautta. Matka on ollut pitkä, ja kussakin elämänvaiheessa on ollut omat hyvät ja huonot puolensa.

    Historiasta oppii, jos haluaa!

    Kun tarkastelee pelastustoimen pitkää elinkaarta, on helppo löytää monia punaisia lankoja, jotka ovat arvioni mukaan liimanneet pelastustoimea yhteen sen eri kehitysvaiheissa. Vapaaehtoisuus sekä kutsumus ihmisten auttamiseen ammattilaistyönä on näistä ilmeisin.

    Pitkässä historiassa toistuu myös useita liittymäpintojen syklejä, joiden painotus on vaihdellut eri aikoina. Yksi tällainen on ilman muuta pelastustoimen ja ensihoidon välinen suhde. Varhempina aikoina pelastuslaitos huolehti pääosin sairaankuljetuksesta. Kolmannen elämän alkaessa sairaankuljetus eriytyi sairaanhoitopiirien vastuulla olevaksi ensihoidoksi, jota tuottaa nykyisellään vain osa pelastuslaitoksista. Meillä Lapissa tämä eriytyminen toteutettiin siirryttäessä aluelaitokseen ja monin osin se merkitsi synenergia-yhteyden katkeamista muun kuin operatiivisen toiminnan osalta vuosiksi. Nyt kun olemme taas osa yhteistä organisaatiota, rajapinta ja yhteistoiminta näiden kokonaisuuksien kesken näyttää taas jäsentyvän erilaisista identiteeteistä ja professioista huolimatta lähemmäksi toisiaan.

    Pitkässä historiassa ihmisten auttamista erilaisissa arjen hätätilanteissa on hoidettu kovin eri tavoin. Jokaisessa uudessa elämänvaiheessa ajattelua on tavalla tai toisella laajennettu. Ensimmäisessä elämässä VPK:t huolehtivat ensisijaisesti oman kylänsä palveluista, toisessa elämässä palolaitos yhteisesti koko kunnan palo- sekä VSS- eli väestönsuojelupalveluista sekä kolmannessa elämässä pelastuslaitos koko maakunnan yhteisistä pelastuspalveluista. Nyt neljännessä elämässä maantieteellinen alue ei enää laajene, mutta palvelutuotannon sisältö ja tarkastelukulma laajentuvat yhteiseksi sotepe-näkökulmaksi. Lakisääteiset perustehtävät eivät muutu, eikä historiaa tarvitse kirjoittaa uudelleen, mutta ajattelua pitää avartaa joka tasolla. Olemme olemassa asukkaiden ja asiakkaiden palvelemiseksi, ja palvelujen kirjo on laajempi kuin koskaan. Nykypäivän pelastuslaitos on laaja-alainen yhteiskunnan turvallisuuspalvelujen tuottaja, mikä usein unohtuu julkisessa keskustelussa ja rahoitusta mitoitettaessa.

    Mikään ei synny elämässä helpolla!

    Hyvinvointialuetta on nyt valmisteltu noin puolitoista vuotta. Näin virkamiehen näkökulmasta valmistelutyö on ollut raskas rupeama. On pitänyt hoitaa sataprosenttisesti virkatyö vanhassa pelastuslaitoksessa historiallisten kriisien keskellä. On ollut perustyötä, pandemiaa, tulvia, myrskyjä ja sotaa, jotka kukin jo itsessään työllistävät pelastustoimea merkittävästi kaikilla tasoilla. Ja kaiken tämän päälle on valmisteltu historiallinen rakenneuudistus. On siis tehty kahta täysipäiväistä työtä!

    Valtavan työmäärän keskellä on kuitenkin syntynyt myös hieno yhteishenki yhtäältä valmistelijoiden välillä ja toisaalta suhteessa päättäjiin. Ainakin pelastustoimen näkökulmasta asioita on ollut helppo viedä eteenpäin. Meitä on kuunneltu ja olemme tulleet kuulluksi. On ollut silmin nähtävissä, miten ajattelu on prosessinomaisesti muovautunut paikallisesta alueelliseksi, kansallista näkökulmaa unohtamatta. Ainakin itselle valmisteluprosessi jää ajatusten aikakirjoihin miellyttävänä ja oikein fokusoituneena prosessina.

    Millainen on neljäs elämä?

    Valtakunnallisissa mittauksissa kansalaisten luottamus pelastustoimeen on ollut pohjoiskorealaisissa luvuissa jo pitkään, ja hyvinvointialueen kansalaiskyselyissäkin pelastustoimen palvelut koetaan hyvin tärkeiksi. Olemme ehkä onnistuneet omassa palvelutuotannossamme. Sen sijaan kansalaisten kielenkäytössä puhutaan yhäkin usein palolaitoksesta ja sen palveluista. Emme ole osanneet riittävällä tavalla viestiä lakisääteisten tehtäviemme kasvusta, laajentumisesta, sisällöllisestä ja teknisestä kehityksestä sekä lainmukaisesta palvelutasosta. Nykyisellään varsinaiset tulipalot ovat vain murto-osa pelastustoimen tehtäväkirjosta.

    Valtaosa tästä laajentumiskehityksestä tapahtui kolmannen elämän aikana aluepelastuslaitoksena. Vaikka elämä osana Lapin liiton kokonaisuutta on ollut hyvää, pelastustoimen kuntarahoitus ei kyennyt vastaamaan kasvaneisiin lakisääteisiin tehtäviin, maakunnan kehittymisen mukanaan tuomaan tehtävämäärän kasvuun ja vaatimuksiin valtakunnallisesti yhdenvertaisista pelastuspalveluista myös harva-alueella. Hyvinvointialueen taakaksi jää siksi mittavan investointivelan umpeen kurominen ja harva-alueen virkarakenteen vahvistaminen valtakunnalliselle riskianalyysiin perustuvalle tasolle.

    Hyvinvointialueelle osoitettavan pelastustoimen valtionrahoituksen kriteerit on muotoiltu siten, että yhdenvertaisten pelastuspalvelujen tuottaminen myös laajassa Lapin maakunnassa olisi mahdollista ottaen huomioon myös maakunnan riskit. Vaikka Lapin pelastustoimen valtionrahoitus sinänsä on kasvussa, näyttävät kasvavan myös kiinteät kustannukset. Kuntien paloasemakiinteistöistä perimät vuokrat kasvavat merkittävästi, palkkojen nousu on suurempaa kuin mihin on totuttu ja inflaatio sekä pelastustoimen yhteiset ICT-järjestelmät kasvattavat muita pakollisia toimintakuluja huomattavasti. Vaarana on, että varsinaisen palveluntuotannon rahoitukseen ja palvelutason epäkohtien korjaamiseen asiakasrajapinnassa ei jää riittävää rahoitusta jatkossakaan, vaikka hyvinvointialue parhaansa rahoituksen löytämiseksi tekeekin. Pallo ongelman ratkaisemisesta on paljolti valtiolla.

    Toiminnallisesti elämä osana hyvinvointialuetta vaatii toimialalta paljon uudenlaista ajattelua. Emme elä omassa siilossamme, vaikka kovin muista hyvinvointialueen toimialoista poikkeammekin. On etsittävä jatkuvasti palvelutuotannon rajapintoja ja synenergioita muiden toimialojen kanssa pitäen asukasta, asiakasta ja kokonaisvaltaista palvelutuotantokykyä ajattelun fokuksessa. Palvelujen käyttäjät eivät ole kiinnostuneet raja-aidoista tai professioiden välisistä eroista vaan siitä, että hyvinvointialueen palveluketjut ovat katkeamattomia, toimivia, ratkaisukeskeisiä ja taloudellisesti tehokkaita.

    Ja lopulta hyvinvointialueesta pitää synnyttä hyvin johdettu, loogisesti toimiva, reflektiivinen, tehokas ja työntekijöistään huolta pitävä hyvinvointiyhteisö. Mikään näistä ei synny ilman osaamista, avoimuutta, empatiakykyä, jatkuvaa oppimista ja ponnistelua. Olen kuitenkin varma, että pääsemme elämään neljättä elämäämme avoimessa, henkilöstöstään huolehtivassa, asiakaslähtöisessä ja strategisesti johdetussa organisaatiossa, joka on olemassa kaikkien meidän lappilaisten yhdenvertaisen, paremman ja turvallisemman elämän mahdollistamiseksi.

    Turvallista alkanutta talvea!

    Markus Aarto
    pelastusjohtaja

    Pelastusjohtaja Markus Aarto. Johdon blogi: Pelastustoimen neljäs elämä
    29.11.2022
    Pelastusjohtaja Markus Aarto avaa blogissaan pelastuslaitoksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta sekä...

Sisältöjulkaisija

  1. Johdon blogi: Uudistus tulee, olemmeko valmiina
    Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto avaa hyvinvointialueen johdon blogin.
    Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

    Johdon blogi: Uudistus tulee, olemmeko valmiina

    20.10.2022

    Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto avaa hyvinvointialueen johdon blogin.

    Sosiaali- ja terveystoimen uudistusta on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Lopulta kesällä 2021 eduskunta hyväksyi lainsäädännön, jolla uudistetaan sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämistä suuresti. Lapin maakunnassa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja järjestää tällä hetkellä 27 organisaatiota, kuntia ja kuntayhtymiä. Ensi vuoden alusta lukien järjestäjiä on yksi, Lapin hyvinvointialue.

    Uudistuksen tavoitteet

    Valtakunnalliselle uudistukselle on asetettu isoja tavoitteita. Uudistuksen tavoitteena on

    • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville
    • parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
    • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
    • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
    • vastata ikääntymisen ja syntyvyydenlaskun aiheuttamiin haasteisiin
    • hillitä kustannusten kasvua

    Miten muutos näkyy asukkaille

    Keskeinen tavoite on turvata muutosvaiheessa palvelujen jatkuminen keskeytyksettä. Tavoitteemme on, että muutos tapahtuu turvallisesti. Pidemmällä aikajänteellä on tavoitteena uudistuksen näkyminen parantuneena palveluna.

    Organisaatiota rakennettu ja johtoa valittu

    Hyvinvointialueen luottamushenkilöelinten toiminta on alkanut 1.3.2022. Ensimmäinen puoli vuotta on mennyt suurelta osin organisaation rakentamisessa. Aluevaltuusto on valinnut luottamuselimet, hyväksynyt hallintosäännön ja monta muuta asiaa, jotka ovat liittyneet toiminnan käynnistämiseen. Aluevaltuusto on kokoontunut kuusi kertaa. Aluehallitus on kokoontunut jo yhdeksäntoista kertaa.

    Alkutaipaleen keskeinen asia on ollut myös johdon valinta. Aluevaltuusto on valinnut hyvinvointialuejohtajan. Aluehallitus on valinnut toimialajohtajat ja vastuualuejohtajat. Vastuualuejohtajien osalta valinnat ovat osin vielä kesken. Johdon tehtävä on huolehtia siitä, että muu organisoituminen tapahtuu ennen vuoden vaihdetta ja palvelutuotanto pelaa. Hyvinvointialueen palvelukseen tulee noin 7 600 työntekijää.

    Strategiaa valmistellaan

    Hyvinvointialueen strategiatyö on käynnistynyt jo keväällä. Aluevaltuusto on työstänyt strategiaa useassa seminaaritapahtumassa. Hyvinvointialueen asukkailta on myös kysytty mielipidettä hyvinvointialueen tärkeimmistä asioista. Suuri joukko ihmisiä onkin kantanut kortensa kekoon. Muun muassa peruspalvelujen turvaaminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat nousseet kovasti kommenteissa esille.

    Strategiatyö on nyt loppusuoralla. Hyvinvointialueen asukkailla ja muilla tahoilla on mahdollisuus kommentoida luonnosta. Aluevaltuusto päättää strategiasta 21.11.2022.

    Talousarvio työn alla

    Hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion valmistelu on käynnissä. Talousarvio tulee olemaan lähes miljardi euroa. Toiminnan rahoitus toteutuu suurelta osin valtion rahoituksella. Valtion rahoitus tulee olemaan ensi vuonna noin 870 miljoonaa euroa. Loppuosa tuloista tulee pääasiassa erilaisten toimintatuottojen kautta. Aluevaltuusto päättää talousarviosta joulukuussa pidettävässä kokouksessa.

    Investointiohjelma hyväksytty alustavasti

    Valtio valvoo tarkasti myös hyvinvointialueen investointitoimintaa. Hyvinvointialueen on pitänyt tehdä ministeriöille esitys investoinneista syyskuun aikana. Aluevaltuusto käsitteli hyvinvointialueen lähivuosien investointiohjelmaa kokouksessa 26.9.2022. Aluevaltuuston hyväksymän investointisuunnitelman mukaan hyvinvointialuekonsernin vuoden 2023 investoinnit ovat noin 60 miljoonaa euroa.

    Lopullinen investointiohjelma ensi vuodelle päätetään aluevaltuuston talousarviokokouksessa 19.12.2022. Siinä vaiheessa meillä on toivottavasti tiedossa talouden koko kuva ja käytettävissä olevat resurssit.

    H-hetki lähestyy

    Tätä kirjoittaessani on reilu kaksi kuukautta aikaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisen siirtymiseen Lapissa hyvinvointialueen toiminnaksi. Valmistelu etenee kovaa vauhtia ja olemme aikataulussa. Valmisteluväki, niin henkilöstö kuin päättäjätkin, tekevät ”hartiavoimin” töitä.

    Tavoitteemme on, että siirtyminen tapahtuu asiakkaan näkökulmasta huomaamatta ja turvallisesti.

    Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

    Tapani Melaluoto
    aluehallituksen puheenjohtaja

    Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto. Johdon blogi: Uudistus tulee, olemmeko valmiina
    20.10.2022
    Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto avaa hyvinvointialueen johdon blogin.