Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi

Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.

Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimittamien tilinpäätösennusteiden mukainen alueiden yhteenlaskettu tulos vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tulos merkitsee, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet hidastamaan kustannustason kasvua ennakoitua nopeammin.

- Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulosta voi pitää osoituksena siitä, että niiden tekemä talouden tasapainottaminen etenee, sanoo Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

Vuoden 2024 talousarvioiden yhteenlaskettu alijäämä oli 900 miljoonaa euroa. Syksyyn 2024 mennessä yhteenlasketun alijäämän arvioitiin osavuosikatsausten perusteella kasvavan jopa 1,4 miljardiin euroon. Tuoreiden vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella alijäämä jäisi 200 miljoonaa euroa ennustettua vähäisemmäksi.

Alijäämien määrä olisi tilinpäätösennusteiden perusteella pienentynyt noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 verrattuna.

Hyvinvointialueiden tulosta voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan sosiaali- ja terveysalan palkkakehitys sekä alkuvuoden kova inflaatiovauhti. Loppuvuoden kustannuskehitys on hyvinvointialueiden mukaan ollut maltillista, ja talouden kehitys on kokonaisuutena mennyt hyvää suuntaan.

Kaikilla hyvinvointialueilla on tehty ensimmäisten kahden toimintavuoden aikana talouden tasapainottamista. Tähän lukeutuu esimerkiksi palveluverkon muutoksia ja vuokratyövoiman käytön vähentämistä.

Talouden tasapainottamisen lisäksi alueet ovat onnistuneet kehittämään toimintaansa ja järjestämään lakisääteiset palvelut väestön tarpeen mukaisesti, vaikka esimerkiksi palveluihin pääsyssä on edelleen kehitettävää.

- Hyvinvointialueuudistuksesta alkaa tulla yhä enemmän positiivisia tuloksia ja viestejä, ja on siis tärkeää jatkaa palvelujen uudistamista, Marina Kinnunen sanoo.

Tiedot perustuvat vuoden 2024 tilinpäätösennusteisiin, jotka vahvistuvat lähiviikkoina.

Hy­vin­voin­tia­lue­joh­ta­jien ver­kos­to (H23)

Lapin hyvinvointialueen talousarvio 2024 on viimeisten muutosten jälkeen 88,6 miljoonaa euroa alijämäinen. Tilinpäätöksen valmistelu on vielä kesken, ja lopullisista tilinpäätösluvuista tiedotetaan myöhemmin.

Takaisin edelliselle sivulle

Joensuusta kesätöihin Kemijärvelle – Lähihoitaja Johanna Jeskanen koki elämänsä seikkailun

Johanna Jeskanen Noitatunturin laella yhdellä monista vaellusreissuistaan.

Lapin hyvinvointialueen kesätyöpaikkojen haku on käynnistynyt. Haemme jälleen ensi kesäksi kesäsijaisia erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä pelastuslaitokselle eri puolille Lappia. Meillä kesätyöntekijä pääsee käyttämään osaamistaan monipuolisesti ja oppimaan myös uutta. Tarjoamme lämpimän vastaanoton, hyvän perehdytyksen tehtävään sekä tueksi mukavan ja mutkattoman tiimin. Oman lisänsä tuo Lapin luonto ja valoisa kesä. Yksi viime kesän kesätyöntekijöistämme oli joensuulainen Johanna Jeskanen. Lue hänen kokemuksistaan Kemijärven kotihoidossa ja elämänsä seikkailussa itäisessä Lapissa.

​Joensuulainen lähihoitaja Johanna Jeskanen oli jo pitkään halunnut työskennellä Lapissa. Keväällä 2024 hän irtisanoutui työpaikastaan ja päätti vihdoin toteuttaa haaveensa. Hän päätyi hakemaan kesätöihin itäiseen Lappiin, Kemijärven kotihoitoon. Työt alkoivat juhannuksen jälkeen ja jatkuivat syyskuun loppuun asti. Heinä-elokuun hän teki pelkkää yövuoroa.

– Pääsin todellakin näkemään ja kokemaan läheltä upean Lapin yöttömän yön. Yövuoroissa ei tullut väsymystäkään, kun koko ajan oli valoisaa. Ihailin usein työpaikkamme vieressä olevaa tyyntä järveä upeine värisävyineen. Yöllä porotkin tulivat aivan lähelle minua tervehtimään, muistelee Johanna. 

Kotihoidon tiimiin Johanna otettiin lämpimästi vastaan. Myös perehdytys oli perusteellinen.

– Täällä todellakin panostettiin perehdytykseen. Perehdytysvuoroja oli useita, ja perehdytysmateriaalit käytiin huolellisesti läpi ja allekirjoitettiin. Tänne on kyllä uuden työntekijän helppo tulla, suosittelee Johanna. 

Myös kotihoitotiimin tiimihenki ja raporttikäytäntö ilahduttivat Johannaa.

– Joka aamu pidimme yhteisen raportin tiimin kanssa. Tämä oli hyvä tapa jakaa tietoa ison tiimin kesken ja aloittaa työvuoro hyvässä hengessä. Kaikille tuli hyvä mieli jatkaa itsenäiseen asiakastyöhön yhteisen hetken jälkeen. Mielestäni täällä oli ainutlaatuinen yhteen hiileen puhaltamisen henki ja hyvä työilmapiiri. 

Seikkailuja Lapin tuntureilla

Yövuoroja tehdessä saa useamman päivän vapaaputkia. Nämä ajat Johanna käytti usein retkeilyyn ja seikkailuihin Lapin tuntureilla. Hän ehtikin huiputtaa kesän aikana kahdeksan tunturia. Parhaat retkeilypaikkavinkit hän sai paikallisilta työkavereiltaan.

– Suuntasin muun muassa Nivatunturille ja yövyin teltassa tunturin huipulla varvikon päällä. Vaikka kohde oli vaikeakulkuinen ja haastava löytää, oli se ehdottomasti näkemisen arvoinen. Mutta Nattaset, eli Nattastunturit, tekivät minuun kuitenkin suurimman vaikutuksen. Täällä tuntureita on niin paljon, että saatoin käydä samalla reissulla useammalla, kertoo Johanna. 

Myös lappilaisten ihmisten auttavaisuus ja vieraanvaraisuus ilahduttivat. Savukoskella retkeillessään Johannalle tuli ongelmia puhelimen laturin unohduttua kotiin. 

– Menin pieneen lähikauppaan kysymään laturia lainaan. Kaupan väellä ei oikeanlaista ollut, mutta eräs paikallinen mies kassajonosta ilmoitti, että hänellä olisi. Hän kaivoi taskustaan laturin, pyysi palauttamaan laturin kaupan kassalle käytön jälkeen ja jatkoi matkaansa. Ei tällaista luottamusta kanssaihmisiin ole muualla kokenut.

Työ ja vapaa-aika helppo yhdistää

Kun Johanna keväällä kertoi lähtevänsä Lappiin kesätöihin, moni silloinen työkaveri sanoi miettineensä vastaavanlaista irtiottoa. 

– Kolme taisi lähteä vanavedessäni tavoittelemaan omia unelmiaan kukin tavallaan. Työ on lähes samaa kaikkialla, mutta Lapin luonto ja harrastusmahdollisuudet ovat ne vetovoimatekijät, joiden vuoksi halusin tulla juuri tänne, kertoo Johanna.  

Kun Johanna keväällä irtisanoi työsuhteensa, paloivat samalla kesälomat. Siitä syntyi ajatus yhdistää kesällä työnteko ja matkailu.

– Mietin, että mitä jos olisinkin kesän Lapissa, niin voisin samalla myös lomailla ja olla pois kotiympyröistä. Asunnon sain paikallisen Facebookin puskaradioryhmän kautta. Valmiiksi kalustettu huone oli edullinen ja riittävä tarpeisiini. Vietin suurimman osan vapaa-ajasta luonnossa liikkuen, joten majoitus oli lähinnä nukkumista varten. 

Kokemus kesätyöntekijänä Lapissa oli rohkaiseva. Heti lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen Johanna ei olisi uskaltanut lähteä, mutta nyt viiden vuoden työkokemuksella hän koki olevansa valmis kokeilemaan. 

– Mielelläni tulisin vielä joskus uudestaan töihin Lappiin. Erityisesti Länsi-Lappi kiinnostaisi seuraavaksi kohteeksi, Kittilän tai Kemin maisemat houkuttelisivat. Viimeistään sitten kun lapseni kasvavat isommiksi voisin tulla pidemmäksi aikaa. 

Johanna summaa kesäänsä Lapissa sanalla seikkailu.

– Kesä tarjosi mahtavia elämyksiä, ja yksin tehdyt vaellukset toivat onnistumisen ja itsensä ylittämisen kokemuksia. 

Lue lisää Johannan havainnoista Itä-Lapin parhaista puolista ja kuvia hänen Lapin kesästään  täältä

Hae meille kesätöihin

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 22.1.2025 pidetystä kokouksesta

Hyväksyttiin Sodankylän Kiepin henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksella Palvelukoti Kotimatka Oy:lle. Aluehallitus hyväksyi päivitetyn talouden sopeuttamisohjelman ja esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee päivitykset tiedoksi.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, joka koskee Länsipohjan sairaanhoitopiirin aiempien alijäämien kattamista. KHO:n päätöksen perusteella aluehallitus päätti laskuttaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin vielä maksamatta olevat loput alijäämät sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Nimettiin työterveyshuollon palveluja tuottavan Lappica Oy:n hallitukseen hyvinvointialueen edustajiksi Raija Kerätär, Terhi Heikkilä, Timo Peisa ja Reijo Viitala.

Hyväksyttiin Sodankylän Kiepin henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksella Palvelukoti Kotimatka Oy:lle.

Vahvistettiin lääkkeiden annosjakelun palvelusetelin arvonlisäverolliseksi arvoksi 5,29 euroa. Uudessa hinnassa on huomioitu vuoden alussa tapahtunut arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin.

Päätettiin jättää tutkimatta kylätyöntekijän valintaa koskenut oikaisuvaatimus, joka oli tehty myöhässä.

Hyväksyttiin oikaisuvaatimus, joka koski ensihoidon yleistyöajan paikallista sopimista. Päätöksessä on tapahtunut päivämäärävirhe, joten sopimus vahvistetaan uudelleen. Päivämäärän korjaaminen ei aiheuta käytännön ongelmia, sillä sopimusta on noudatettu 16.12.2024 alkaen.

Pyydetään valtuustoryhmiä raportoimaan, mihin ne ovat käyttäneet vuodelle 2024 myönnetyt valtuustoryhmien toimintatuet.

Merkittiin tiedoksi Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n yleiskirje vaalikelpoisuudesta. Aluevaalit pidetään 13.4.2025. Vaaleissa valitaan 59 jäsentä Lapin aluevaltuustoon. Säännöt siitä, kuka voi olla ehdolla aluevaltuustoon, löytyvät hyvinvointialuelaista. Myös kuntalain sääntöjä voidaan käyttää apuna.

Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-marraskuulta 2024.

Aluehallitus hyväksyi päivitetyn talouden sopeuttamisohjelman ja esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee päivitykset tiedoksi. Sopeuttamisohjelma on toimitettava valtiovarainministeriölle, jotta hyvinvointialue voi saada ministeriön ehdollisesti lupaamat 74 miljoonan euron lainanottovaltuudet.

Tukipalvelujen organisaatiomuutokseen liittyvä esitys palautettiin jatkovalmisteluun.

Päätettiin perustaa hankintapalveluihin kaksi hankintojen erityisasiantuntijan, kuusi hankinta-asiantuntijan ja kaksi palveluasiantuntijan toimea, sillä hankintapalvelujen tuottaminen omana toimintana on ostopalveluja edullisempaa.

Päätettiin perustaa neuvolapalveluihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kolme terveydenhoitajan toimea sekä seitsemän sairaanhoitajan toimea. Tavoite on parantaa ennaltaehkäisevien mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja neuropsykiatristen ongelmien hoitoa. Näin voidaan säästää raskaista lastensuojelun ja lastenpsykiatrian palveluista. Toimille on varattu määrärahat tämän vuoden talousarvioon.

Päätettiin käynnistää nuorten kuntoutuskotipalvelujen kilpailutus. Palvelut kilpailutetaan kesään 2028 asti ja kahdelle optiovuodelle. Hankinnan arvo on arviolta 4,5 miljoonaa euroa.

Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 28. lokakuuta tekemät päätökset.

Merkittiin tiedoksi Lapin aluehallintovirastolle annettu selvitys Rovaniemen hammashoitoon pääsemisen parantamisesta. Hyvinvointialue on saanut jonot purettua lähes kokonaan, ja hoitoon pääsee nyt lain määräämässä ajassa.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat palveluseteleitä, palliatiivista hoitoa, lähipalvelujen turvaamista, työntekijöiden maksutonta pysäköintiä, asiakasmaksuyksikön resursseja, ikääntyneiden asumispalvelujen investointisuunnitelmaa, koulujen mielenterveystyötä, organisaatiomuutosta, sateenkaariväestön oikeuksia, työkykyjohtamista, kokouspalkkioita, asiakasmaksujen seurantaa ja järjestöneuvoston perustamista.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön päätös Ivalon perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen poikkeusluvasta syyskuun loppuun saakka. Tämän jälkeen poikkeuslupaa ei enää tarvita. Lainsäädäntö muuttuu lokakuun alussa niin, että Ivalossa voidaan järjestää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä toistaiseksi.

Merkittiin tiedoksi valtiontalouden tarkastusviraston päätös, että virasto ei jatka erillistä hyvinvointialueiden talouden ohjaus- ja seurantajärjestelmän toimivuuden arviointia, vaan tekee arviointia osana muuta toimintaansa.

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön päätös hyvinvointialueiden tämän vuoden rahoituksesta.

Merkittiin tiedoksi sisäministeriön päätös, että se on hyväksynyt Lapin pelastuslaitoksen investointisuunnitelman vuosille 2025-2028.

Merkittiin tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriön päätös, että se on myöntänyt Lapin hyvinvointialueelle 30 000 euroa tilapäisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden palveluihin.

Lisätietoja
Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Hyväksyttiin Sodankylän Kiepin henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksella Palvelukoti Kotimatka Oy:lle. Aluehallitus hyväksyi päivitetyn talouden sopeuttamisohjelman ja esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee päivitykset tiedoksi.

Takaisin edelliselle sivulle

Kohti pysyvämpää hyvinvointia

Juhlakauden jälkeen moni innostuu miettimään uuden vuoden lupauksia ja terveellisempiä elämäntapoja. Pysyvä hyvinvointi ei kuitenkaan perustu nopeisiin muutoksiin, vaan pieniin, kestäviin askeliin, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointi koostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä osa-alueista, joita voit kehittää omassa tahdissasi – askel kerrallaan.

Löydä voimavarasi ja aloita muutos 

Ensimmäinen askel kohti pysyviä muutoksia on tunnistaa omat voimavarasi ja asettaa realistisia tavoitteita. Riittävä uni, arjen mielekkyys ja elämäntilanteen tasapaino ovat avainasemassa. Kun näihin osa-alueisiin kiinnittää huomiota, pysyvien elintapamuutosten tekeminen helpottuu. 

Uni vaikuttaa ajatteluun, toimintakykyyn ja kehon puolustusjärjestelmään. Terveyskylän Painonhallintatalo tarjoaa vinkkejä parempaan uneen, ja Mielenterveystalon unettomuuden omahoito-ohjelma tarjoaa käytännön keinoja uniongelmien ratkaisuun. 

Stressi voi lyhytaikaisena toimia positiivisena voimavarana, mutta pitkittyessään se kuormittaa elimistöäsi. Rentoutuminen ja palautuminen ovat avaimia hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Terveyskylä ja Mielenterveystalo tarjoavat runsaasti itsehoito-ohjelmia, jotka sisältävät esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Näiden avulla voit löytää itsellesi sopivia tapoja lievittää stressiä ja palautua arjen kuormituksesta 

Ruokavalio ja liikunta tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia 

Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ruokavalion peruspilareita ovat säännöllinen ateriarytmi, kasvisten runsas käyttö, riittävä proteiinin saanti ja kuitupitoiset hiilihydraatit. Terveellisellä ravitsemuksella on suuri merkitys terveyden ylläpitämisessä ja elintapasairauksien ehkäisyssä. Terveyskylän Painonhallintatalosta löydät lisätietoa terveellisen ruokavalion rakentamiseen. 

Liikunta lisää hyvinvointia sekä fyysisesti että henkisesti. Jos et ole liikkunut aiemmin aktiivisesti, pienet muutokset arjen aktiivisuudessa, kuten portaiden nouseminen tai työmatkaliikunta, ovat hyvä alku. Tee arkinen liikkeesi näkyväksi. Kun arvioit liikkeesi määrää, voit hyödyntää aktiivisuusrannekkeiden ja älylaitteiden keräämää tietoa. Terveyskylän Kuntoutumistalon Liikkumisen aloittaminen itsehoito-ohjelma auttaa sinua liikkeelle. 

Tukea matkalle kohti parempaa hyvinvointia 

Terveyskylän itsehoito-ohjelmat tarjoavat kattavasti työkaluja elintapamuutosten tueksi. Ohjelmat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille, ja niiden avulla voit ottaa ensimmäiset askeleet kohti terveellisempiä elämäntapoja. 

Täsmävinkki elintapamuutoksen aloituksen tueksi: Terveyskylän Painonhallinnan itsehoito-ohjelma Palvelu edellyttää kirjautumista Terveyskylän Omapolulle. Itsehoito-ohjelmaan ei tarvita lääkärin lähetettä.  

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä 

Takaisin edelliselle sivulle

Paloturvallisuuden itsearvioinnit aloitetaan Lapissa

Valittuihin omakotitaloihin lähetetään Pientalon paloturvallisuusopas ja ohjeet paloturvallisuuden itsearvioinnin suorittamiseen.

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia tai haltijoita parantamaan turvallisuutta. Rakennuksen omistajan tai haltijan on tehtävä paloturvallisuuden itsearviointi kotiin lähetettävän Pientalon paloturvallisuusoppaan sekä sähköisen itsearviointilomakkeen avulla.

Lapin pelastuslaitos alkaa toteuttamaan omakotitalojen paloturvallisuuden itsearviointeja ja sen valvontaa Lapissa 3.2.2025 alkaen. Itsearviointimateriaalit, eli Pientalon paloturvallisuusopas ja saatekirje lähetetään vuosittain 10 prosentille Lapin omakotitaloista niin, että kaikki omakotitalot tulevat arvioiduiksi kymmenen vuoden sisällä. Asukas tekee omatoimisesti kotinsa paloturvallisuustarkastuksen Pientalon paloturvallisuusoppaan ja pelastuslaitoksen sähköisen lomakkeen avulla. Tulevaisuudessa paloturvallisuuden itsearviointia aletaan toteuttamaan myös taloyhtiöissä ja vapaa-ajan asuinrakennuksissa.

Itsearvioinnissa kartoitetaan esimerkiksi, onko rakennuksessa riittävästi toimivia palovaroittimia, käyttökelpoisia poistumisteitä, sekä onko tulisijojen ja hormien nuohous suoritettu.

Paloturvallisuuden itsearviointien tarkoitus

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia tai haltijoita parantamaan kotien turvallisuutta. Pelastuslaitos arvioi lomakkeen sisällön perusteella valvonta- ja neuvontatarpeen. Voimme tehdä tarkastuksia myös pistokoeluonteisesti.

Paloturvallisuuden itsearviointi tulee tehdä annettuun määräaikaan mennessä. Mikäli paloturvallisuuden itsearviointia ei tee, pelastusviranomainen voi suorittaa kohteessa maksullisen palotarkastuksen. Kohteiden, joiden paloturvallisuuden itsearviointilomaketta ei ole palautettu ja pelastusviranomainen käy kohteessa, palotarkastusmaksu on 132 euroa. Pelastusviranomainen on kuitenkin aina ensin rakennuksen omistajaan yhteydessä palotarkastuksen ajankohdan sopimiseksi. Palotarkastaja ei ilmesty yllättäen kenenkään ovelle ja hänellä on aina pelastuslaitoksen virka-asu ja henkilökortti.

Lue lisää paloturvallisuuden itsearvioinnista Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta.