Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa

Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

Jatkossa perusterveydenhuollon käyntimaksu on 23 euroa. Maksu peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on 31,60 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikan käyntimaksu on 46 euroa. 

Hammaslääkärin käyntimaksu on 14,60 euroa, suuhygienistin käyntimaksu on 11,30 euroa ja erikoishammaslääkärin käyntimaksu 21,50 euroa. 

Kuntoutuksen käyntimaksu on 12,80 euroa. Neuvonta ja apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. 

Neuvolat sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat maksuttomia. 

Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus on maksutonta. Muiden sosiaalipalvelujen maksuista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältäsi. 

Maksukatto 

Vuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä eli maksukatto on 762 euroa. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa huomioidaan kalenterivuoden (1.1.–31.12.) aikana käyttämiesi palvelujen asiakasmaksut. Jos maksujen yhteismäärä ylittää 762 euroa, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa katsotaan, milloin palvelu on saatu. Ei sen mukaan, mikä on laskun eräpäivä tai laskun maksupäivä. 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta on 56,70 euroa 1.1.2024 alkaen. Maksu peritään, jos jätät ennalta sovitun ajan perumatta tai jätät saapumatta sinulle varatulle ajalle ilman hyväksyttävää syytä. Maksu koskee myös laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä, lyhytaikaisia hoitoja ja asumispalvelupaikkoja sekä potilashotellia. Maksua ei peritä alle 18-vuotiailta. 

Maksuttomat palvelut 

Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. 

Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. Lapin hyvinvointialue arvioi asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluiden johto vastaamassa Pelkosenniemellä kuntalaisten kysymyksiin

Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat.

Asukkailta saaduista vastauksista ja käydyistä keskusteluista tunnistettiin, kuinka eri tavalla pienet asiointialueet toimivat verrattuna suuriin yksiköihin ja alueisiin. Toimintatavat ja -logiikat ovat erilaisia, jolloin tavat tuottaa palveluita tulee räätälöidä tarkemmin.

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon

Jalkautumisen antoi myös paikallisille asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Pienet asiointialueet jäävät helposti suurempien varjoon päätöksenteossa, eikä aina ole edes tietoa siitä, kuinka kaikki palvelut toimivat, joten jalkautumisen ansiosta saatiin paljon käyttökelpoista materiaalia palveluiden räätälöintiä varten.

Hyvinvointialueella on käytössään paljon numeerista tietoa, mutta jokapäiväinen työ ja palvelut saattavat helposti kadota pelkkien numeroiden alle. Nyt saatiin kerättyä paljon kokemuspohjaista tietoa, jota aiemmin ei ole sellaisenaan ollut käytettävissä. Jalkautuessa saatiin tavoitettua ihmisiä eri tavalla kuin pelkällä internet-kyselyllä. Kohtaamiset olivat asukasraateja ja -tilaisuuksia toteuttaneiden mielestä hyvin antoisia ja avartavia.

Palveluihin ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä

Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä heille tarjolla oleviin palveluihin ja niiden toivotaan jatkossakin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Aina on kuitenkin mahdollisuus parantaa. Yhtenä selkeänä haasteena nähtiin ison organisaation tiedottaminen. Ennen tiedot löytyivät helposti, mutta nyt niitä on ollut haasteellista löytää. Tiedonkulkua tulisi myös parantaa sidosryhmien ja erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Näin voitaisiin välttää tulevaisuudessa tietojen katoaminen ja osattaisiin puolin ja toisin ohjata asukkaita oikeiden palvelujen piiriin.

Henkilöstö kehittämisen etulinjassa

Tilaisuuksien konkreettisena etuna on, että pienempiä epäkohtia ja kehitysideoita voidaan alkaa toteuttaa ja korjata nopeasti. Tämä nousi esille myös samaan aikaan järjestetyissä henkilöstön työpajoissa, joissa henkilöstö sai miettiä osaamisen kehittämistä, johtamista, lähi- ja keskitettyjen palveluiden mahdollisuuksia sekä testata käytännön ratkaisuja case-esimerkin muodossa. Henkilöstölle suurta kiitosta tuleekin siitä, kuinka paljon kehittämistyötä on tehty jo paikallisesti niin ennen kuin jälkeenkin hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhdessä työstäessä toiminnan kehittyminen voi jatkua, ja myös esihenkilöt eri tasoilla tietävät, mitä on tapahtumassa.

Osallisuuden lisäämistä jatketaan

Savukosken ja Pelkosenniemen tapahtumissa saatiin kokemusta osallisuustyöstä ja jalkautumisesta seuraavia alueita ja teemoja varten. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin nostettua esille asiointialueiden asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kokemuksia, osaamista ja yhteistyötä. Näin pystytään kehittämään kokonaisuudessaan Lapin hyvinvointialueen toimintaa, joka palvelee kaikkia sen asukkaita riippumatta siitä missä päin he asuvat.

Suuri kiitos kuuluu alueen asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille, koska he olivat ja ovat edelleen mukana kehittämässä hyvinvointialueen toimintaa. 

Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemi osallistuu Terve Suomi -kyselyyn

Lähes 3000 yli 20-vuotiasta rovaniemeläistä saa syyskuussa kotiinsa postitse Terve Suomi -kyselyn. Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitetään muun muassa asukkaiden terveydentilaa, elämänlaatua, osallisuutta sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista.

Terve Suomi -tutkimuksen osallistujat on poimittu Digi- ja väestötietoviraston tiedoista satunnaisesti. Tutkimukseen valitut muodostavat pienoiskuvan Suomessa asuvasta väestöstä. On tärkeää, että jokainen kutsun saanut osallistuu tutkimukseen. Vastaamalla kyselyyn voit edistää rovaniemeläisten hyvinvointia ja vaikuttaa siihen, millaisia palveluja Rovaniemen kaupunki jatkossa tarjoaa. Näin asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia parhaiten.

Tutkimuksen toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Rovaniemen kaupunki. Tutkimuksesta saatavien tietojen avulla Rovaniemen kaupunki seuraa asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja hyödyntää tuloksia, kun se kehittää palveluita. 

Tuloksia julkaistaan keväällä 2024

Terve Suomi -tutkimuksesta tehdään joka toinen vuosi kansallinen kysely. Edellinen kysely toteutettiin syksyllä 2022. Rovaniemi on yksi kaupungeista, jotka ovat tämän lisäksi tilanneet erilliskyselyn seuratakseen tarkemmin oman alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. 

Tuloksia raportoidaan keväällä 2024 THL:n verkkosivuilla. Kaupungit saavat tulokset käyttöönsä hyödynnettäväksi päätöksenteossa. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa vastauksista. 

Lisätietoja:
Terve Suomi -tutkimus (THL.fi)