Simon terveysaseman vastaanoton ja hammashoitolan puhelinnumerot muuttuvat
Tuoreimmat ajankohtaiset H2
Aiheeseen liittyvää
Sisältöjulkaisija
-
Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussaLapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.
Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa
28.12.2023
Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.
Jatkossa perusterveydenhuollon käyntimaksu on 23 euroa. Maksu peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on 31,60 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikan käyntimaksu on 46 euroa.
Hammaslääkärin käyntimaksu on 14,60 euroa, suuhygienistin käyntimaksu on 11,30 euroa ja erikoishammaslääkärin käyntimaksu 21,50 euroa.
Kuntoutuksen käyntimaksu on 12,80 euroa. Neuvonta ja apuvälinepalvelut ovat maksuttomia.
Neuvolat sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat maksuttomia.
Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus on maksutonta. Muiden sosiaalipalvelujen maksuista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältäsi.
Maksukatto
Vuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä eli maksukatto on 762 euroa.
Maksujen yhteismäärää laskettaessa huomioidaan kalenterivuoden (1.1.–31.12.) aikana käyttämiesi palvelujen asiakasmaksut. Jos maksujen yhteismäärä ylittää 762 euroa, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia.
Maksujen yhteismäärää laskettaessa katsotaan, milloin palvelu on saatu. Ei sen mukaan, mikä on laskun eräpäivä tai laskun maksupäivä.
Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta
Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta on 56,70 euroa 1.1.2024 alkaen. Maksu peritään, jos jätät ennalta sovitun ajan perumatta tai jätät saapumatta sinulle varatulle ajalle ilman hyväksyttävää syytä. Maksu koskee myös laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä, lyhytaikaisia hoitoja ja asumispalvelupaikkoja sekä potilashotellia. Maksua ei peritä alle 18-vuotiailta.
Maksuttomat palvelut
Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia.
Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. Lapin hyvinvointialue arvioi asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä.
Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa
28.12.2023Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa
Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.
-
Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseenSavukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja...
Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen
25.10.2023
Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen
Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluiden johto vastaamassa Pelkosenniemellä kuntalaisten kysymyksiin
25.10.2023
Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat.
Asukkailta saaduista vastauksista ja käydyistä keskusteluista tunnistettiin, kuinka eri tavalla pienet asiointialueet toimivat verrattuna suuriin yksiköihin ja alueisiin. Toimintatavat ja -logiikat ovat erilaisia, jolloin tavat tuottaa palveluita tulee räätälöidä tarkemmin.
Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon
Jalkautumisen antoi myös paikallisille asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Pienet asiointialueet jäävät helposti suurempien varjoon päätöksenteossa, eikä aina ole edes tietoa siitä, kuinka kaikki palvelut toimivat, joten jalkautumisen ansiosta saatiin paljon käyttökelpoista materiaalia palveluiden räätälöintiä varten.
Hyvinvointialueella on käytössään paljon numeerista tietoa, mutta jokapäiväinen työ ja palvelut saattavat helposti kadota pelkkien numeroiden alle. Nyt saatiin kerättyä paljon kokemuspohjaista tietoa, jota aiemmin ei ole sellaisenaan ollut käytettävissä. Jalkautuessa saatiin tavoitettua ihmisiä eri tavalla kuin pelkällä internet-kyselyllä. Kohtaamiset olivat asukasraateja ja -tilaisuuksia toteuttaneiden mielestä hyvin antoisia ja avartavia.
Palveluihin ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä
Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä heille tarjolla oleviin palveluihin ja niiden toivotaan jatkossakin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Aina on kuitenkin mahdollisuus parantaa. Yhtenä selkeänä haasteena nähtiin ison organisaation tiedottaminen. Ennen tiedot löytyivät helposti, mutta nyt niitä on ollut haasteellista löytää. Tiedonkulkua tulisi myös parantaa sidosryhmien ja erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Näin voitaisiin välttää tulevaisuudessa tietojen katoaminen ja osattaisiin puolin ja toisin ohjata asukkaita oikeiden palvelujen piiriin.
Henkilöstö kehittämisen etulinjassa
Tilaisuuksien konkreettisena etuna on, että pienempiä epäkohtia ja kehitysideoita voidaan alkaa toteuttaa ja korjata nopeasti. Tämä nousi esille myös samaan aikaan järjestetyissä henkilöstön työpajoissa, joissa henkilöstö sai miettiä osaamisen kehittämistä, johtamista, lähi- ja keskitettyjen palveluiden mahdollisuuksia sekä testata käytännön ratkaisuja case-esimerkin muodossa. Henkilöstölle suurta kiitosta tuleekin siitä, kuinka paljon kehittämistyötä on tehty jo paikallisesti niin ennen kuin jälkeenkin hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhdessä työstäessä toiminnan kehittyminen voi jatkua, ja myös esihenkilöt eri tasoilla tietävät, mitä on tapahtumassa.
Osallisuuden lisäämistä jatketaan
Savukosken ja Pelkosenniemen tapahtumissa saatiin kokemusta osallisuustyöstä ja jalkautumisesta seuraavia alueita ja teemoja varten. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin nostettua esille asiointialueiden asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kokemuksia, osaamista ja yhteistyötä. Näin pystytään kehittämään kokonaisuudessaan Lapin hyvinvointialueen toimintaa, joka palvelee kaikkia sen asukkaita riippumatta siitä missä päin he asuvat.
Suuri kiitos kuuluu alueen asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille, koska he olivat ja ovat edelleen mukana kehittämässä hyvinvointialueen toimintaa.
Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen
25.10.2023Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja...Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen
Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden...
-
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn muutoksia syyskuusta alkaenHoitotakuu on 1.9.2023 alkaen perusterveydenhuollossa 14 päivää ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta.
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn muutoksia syyskuusta alkaen
Kuva: Jarno Niemi
7.9.2023
Hoitotakuu on 1.9.2023 alkaen perusterveydenhuollossa 14 päivää ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta.
Potilaan on saatava virka-aikana yhdessä arkipäivässä yhteys terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön. Saman päivän aikana on myös saatava yksilöllinen arvio tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee.
Hoitoon on päästävä 14 vuorokauden kuluessa, kun potilaan hoitoon hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen, ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.
Hoitoonpääsyn enimmäisajat eivät koske:
- hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia
- käyntejä perusterveydenhuollossa toimivan muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla
- hoitotapahtumia, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi
- terveystarkastuksia ja seurantakäyntejä tai terveysneuvontaa
- rokotuksia, elleivät ne liity kiireettömään sairaanhoitoon.
Kahden viikon hoitotakuun ulkopuolelle jäävät perusterveydenhuollon kiireettömät palvelut tulee kuitenkin järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn muutoksia syyskuusta alkaen
7.9.2023Hoitotakuu on 1.9.2023 alkaen perusterveydenhuollossa 14 päivää ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta.Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn muutoksia syyskuusta alkaen
Hoitotakuu on 1.9.2023 alkaen perusterveydenhuollossa 14 päivää ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta.