Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Ylitornion terveysasemalla asiointi muuttuu

Terveysasemalla kehitetään avovastaanoton palveluja ja tämä tuo mukanaan muutoksia vastaanotolla asiointiin 27.6.2025 alkaen. Muutoksia on terveysaseman aukioloajoissa ja puhelinpalvelussa.

Terveysaseman ja puhelinpalvelun uudet aukioloajat

• arkisin ma-to klo 8–16 
• perjantaisin sekä arkipyhiä edeltävänä päivänä klo 8–15 

Puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Aika vastaanotolle tulee varata aina etukäteen soittamalla. 

Alueet ovat samat kuin ennenkin. 

Soita 

• 1. alueen puhelinpalvelu 016 860 4231 
• 2. alueen puhelinpalvelu 016 860 4232 
• 3. alueen puhelinpalvelu 016 860 4233 
• Toimisto 016 860 4230 

Sinulle soitetaan takaisin saman päivän aikana. Puhelinpalvelussa voit valita, onko asiasi 

1. Kiireetön eli kiireetön ajanvaraus vastaanotolle, esimerkiksi pitkäaikaissairauden kontrolliin
2. Kiireellinen eli asiasi tarvitsee hoitoa 1–3 päivän sisällä 
3. Toimisto eli reseptiasiat, laboratorion ja röntgenin ajanvaraus, potilasasiakirjat ja taksikeskusasiat 

Suosittelemme hoitamaan kiireettömät asiat klo 10 jälkeen. 

Varatulle ajalle saapuessa ei tarvitse ilmoittautua.

Terveysaseman toimisto palvelee arkisin ma–pe klo 8–14. 

Terveysaseman ollessa kiinni

Jos tarvitset ohjeita äkillisen sairastumisen tai tapaturman hoidossa, tai harkitset lähtöä päivystykseen, niin ole yhteydessä päivystysapuun numeroon 116 117. Muuten ole yhteydessä terveysasemalle seuraavana arkipäivänä. Hätätilanteessa soita aina 112.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä

Kuva: Lapin materiaalipankki.

Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.

Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.

– Monilla on varmasti mielikuva, että arviointimenettely tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueen yhdistämistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Mutta arviointimenettely ei ole sama asia kuin aluejakoselvitys, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela rauhoittelee.

Käytännön työ alkaa syksyllä, ja tavoite on, että ensi kesään mennessä ministeriöiden ja hyvinvointialueen yhteinen arviointiryhmä toimittaa toimenpide-ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Mahdollinen aluejakoselvitys on erillinen prosessinsa, jota ministeriö voi harkita, jos se ei katso joko toimenpide-ehdotuksia tai niiden toimeenpanoa riittäväksi.

Toimivat palvelut, mutta kattamattomat alijäämät

Valtio voi käynnistää arviointimenettelyn joko taloudellisista tai toiminnallisista syistä. Lapin osalta syynä on, että vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut alle 80 prosenttia ja laskennallinen lainanhoitokate alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin. Lisäksi Lapille on myönnetty lainanottovaltuutta.

Toiminnallisia syitä voisivat olla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, laadun, turvallisuuden tai henkilöstön riittävyyden vaarantuminen.

– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, Jokela kertoo.

– Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on linjannut joulukuussa, että jos arviointimenettelyyn joudutaan, se johtuu taloudesta eikä lappilaisten palvelujen vaarantamisesta. Lappi pyrkii kattamaan alkuvuosien alijäämät vasta vuoteen 2030 mennessä, kun lain mukaan ne pitäisi kattaa jo viimeistään vuonna 2026. Näiden linjausten takana on edelleen helppo seistä, Peisa toteaa.

– On tullut varsin selväksi, että valtiovalta ei ole valmis antamaan näin pitkää lisäaikaa alkuvuosina kertyneiden isojen alijäämien kattamiseen muuten kuin arviointimenettelyn kautta, Jokela toteaa.
Lappi on niin sanottu sirpalealue, jossa ei ole taustalla laajoja kuntayhtymiä. Siksi toiminnan yhteensovittaminen, muutokset ja niistä saatavat taloushyödyt ottavat aikansa.

Siirtymätasauksen poistaminen korjaisi talouden

Hyvinvointialue on jo pitkään kritisoinut niin sanottua siirtymätasausta ja vaatinut rahoituslain uudistamista. Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa vuosittain noin 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.

Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että lakisääteisessä aikataulussa vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

– Tämä tavoite on edelleen realistinen, arvioi Jokela.

– Koemme, että Lapin erityisolosuhteet on huomioitu rahoituksessa huonosti, Timo Peisa toteaa.

Peisa nostaa esimerkiksi Lapin hyvin voimakkaan riippuvuuden julkisista palveluista. Käytännössä yksityisiä palveluita ei ole käytettävissä laajoilla alueilla.

Muut arviointimenettelyyn osallistuvat hyvinvointialueet ovat Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa.

– Kaikilla kolmella arvioinnissa olevalla hyvinvointialueella siirtymätasaus on merkittävä syy alijäämiin. Kyllä sekin kertoo selkeästä rakenteellisesta rahoitusongelmasta, Jokela toteaa.

Arviointimenettelystä hyvinvointialuelaissa

Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei ole kattanut alijäämiään vuoteen 2026 mennessä, jos vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin, jos laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai jos hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuus tai valtion lisärahoitusta.

Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeävät jäsenet. Valtiovarainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Arviointiryhmä tekee ehdotuksen talouden tervehdyttämiseksi sekä palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän on käsiteltävä myös ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta eli käytännössä ehdotus yhdistämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.

Aluevaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava aluevaltuuston toimenpidepäätösten pohjalta. Hyvinvointialue raportoi toimenpiteistä neljännesvuosittain ja toimittaa valtiovarainministeriölle selvityksen toimenpiteiden toteutumisesta tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö voi päättää aluejakoselvittäjän asettamisesta joko toimenpide-ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten pohjalta tai jos toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti.

Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen viranomaiset saavat tehdä merkittäviä ja pitkäaikaisia talouspäätöksiä tai toimenpide-ehdotuksien vastaisia päätöksiä vain, jos se on välttämätöntä tai kiireellistä.
 
Lue valtiovarainministeriön tiedote: Hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella
 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta

Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. 

Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja

Aluehallitus valitsi henkilöstöjaoston puheenjohtajaksi SDP:n Sari Auvisen ja varapuheenjohtajaksi keskustan Pekka Rainion. Muut jäsenet ovat Helena Kaikkonen-Tiensuu, Antti Kerkelä, Maria-Riitta Mällinen, Annika Sipola ja Pertti Hemminki. Jäsenvalinnat ovat voimassa kaksi vuotta kuten aluehallituksen jäsenvalinnatkin.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi aluevaltuuston päätöksen aluehallituksen kokoonpanosta ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle 2025-2027. 

Nimettiin konserni- ja tilajaoston esittelijöiksi lakiasiainjohtaja Miikka Ruokamo ja tekninen johtaja Anne Korhonen, henkilöstöjaoston esittelijäksi henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen ja toimialajohtaja Miia Palo, yksilöasioiden jaoston esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, pelastus- ja valmiuslautakunnan esittelijöiksi pelastusjohtaja Markus Aarto ja johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila ja saamen kielen lautakunnan esittelijäksi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.

Nimettiin aluehallituksen edustajat lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnassa aluehallituksen edustaja on Raija Kerätär, pelastus- ja valmiuslautakunnassa Marja-Leena Laitinen, saamen kielen lautakunnassa Maria-Riitta Mällinen, nuorisovaltuustossa Jarmo Siivikko, vammaisneuvostossa Tuomas Koskiniemi ja vanhusneuvostossa Antti Liikkanen. 

Nimettiin hyvinvointialueen ehdokkaita jäseniksi ja varajäseniksi yhtiöiden hallituksiin. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi esitetään Terhi Heikkilää ja jäseniksi Nina Niittyvuopiota ja Matti Henttusta. LapIT Oy:n varapuheenjohtajaksi esitetään Laura Laksoa. Lappica Oy:n puheenjohtajaksi esitetään Raija Kerätärtä ja jäseniksi Kimmo Suopajärveä ja Akseli Erkkilää. Meri-Lapin kuntapalvelut Oy:n jäseneksi esitetään Jani Kalasniemeä, Pohjois-Lapin Ruoka Oy:n jäseneksi Karoliina Harjuojaa ja Pellon Serviisi Oy:n jäseneksi Jonna Pekkalaa. Oulunkaaren Työterveys Oy:n jäseneksi esitetään Helvi Hamaria ja Muonion Ruoka- ja Siivouspalvelut Oy:n jäseneksi Sannukka Martikaista. Tervia Logistiikka Oy:n jäseniksi esitetään Maarit Alalahtea ja Minna Muukkosta.

Valittiin NordLab hyvinvointiyhtymän yhtymäkokousedustajiksi Outi Rämö, Heli Trög ja Miikka Alajääskö.

Nimettiin Susanna Viitala, Viivi Järvelä, Pekka Rainio ja Terje Juutilainen ehdokkaiksi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan eli Tervian hallintoneuvostoon.

Nimettiin aluehallituksen kokouksiin osallistuvat viranhaltijat.

Hyväksyttiin työterveyspalveluja koskeva sopimus Lappica Oy:n kanssa.

Hyväksyttiin tukipalveluja koskevia nimikemuutoksia. Muutokset liittyvät päättyneisiin yt-neuvotteluihin ja koskevat 13 työntekijää. 

Merkittiin tiedoksi tammi-huhtikuun talousraportti. Tämänhetkisen tilipäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous jäisi tänä vuonna noin 22 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Hyväksyttiin aluehallituksen kokousaikataulu. Kokoukset ovat jatkossa pääsääntöisesti maanantaisin.

Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 7. huhtikuuta tekemät päätökset.

Lisätietoja:

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä

Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.

Norjan Bodøssä 10.–12.6.2025 järjestetty Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiä eri Pohjoismaista. Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnan voimavarana, kehittää kansallista ja pohjoismaista senioripolitiikkaa sekä rakentaa uusia yhteistyöverkostoja.

Suomesta konferenssiin osallistui kahdeksan hengen delegaatio, johon kuului edustajia Lapin hyvinvointialueen, Tornion ja Rovaniemen vanhusneuvostoista sekä asiantuntijoita hyvinvointialueelta ja Lapin yliopistosta. Mukana olivat muun muassa Jorma Winter ja Yrjö Perkkiö Lapin hyvinvointialueelta, Olavi Stoor Torniosta sekä professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.

Ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä

Konferenssin avajaisissa nautittiin viulumusiikista, joka kuljetti kuulijat englantilaisesta barokista norjalaiseen kansanmusiikkiin. Tapahtuma oli alun perin suunniteltu englanninkieliseksi, mutta järjestäjät olivat onnistuneet hankkimaan tulkit, jotka mahdollistivat viestinnän suomeksi ja norjaksi.

Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja senioripolitiikasta, tutkimuksesta ja käytännön esimerkeistä. Osallistujat pitivät erityisen arvokkaina epävirallisia keskusteluja, joissa jaettiin ideoita tulevaisuuden yhteisistä projekteista. 

"Meillä kaikilla mailla on samansuuntaisia haasteita, ja yhdessä keskustelemalla voimme löytää hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja", todettiin Suomen delegaation kesken.

Konferenssin päätteeksi julkaistiin julkilausuma, jossa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehdotuksiin sisältyivät muun muassa:

• Yhdenvertaisten julkisten palvelujen takaaminen kaikille
• Analogisten palvelujen säilyttäminen tarpeen mukaan
• Digitaitojen koulutuksen tukeminen järjestöjen kautta
• Maksuton yksilöohjaus digitaitojen oppimisessa
• Puhelinpalvelu ikäihmisille digitaalisten palvelujen tueksi

Näiden lisäksi ikäihmisten vapaaehtoistyön tekeminen, ylisukupolvisuuden edistäminen sekä saamelaisalueen yhteisöllisyydestä oppiminen nostettiin tärkeiksi asioiksi, joita tulee edistää yhdessä.

Konferenssille toivotaan jatkuvuutta, ja suunnitteilla on työryhmän perustaminen, jossa on edustajia jokaisesta osallistujamaasta. Työryhmä veisi eteenpäin seuraavan tapaamisen suunnittelua ja varmistaisi, että ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä myös tulevaisuudessa.

Kuvassa Suomen delegaatio vasemmalta oikealle: Pia Yliräisänen-Seppänen, Jorma Winter, Anne Luiro, Olavi Stoor, Yrjö Perkkiö, Matti Selin, Jenny Järvinen ja Päivi Rasi-Heikkinen.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Seniorivastaanotto alkaa Vuotson koululla syksyllä 2025

Kuva/ Govva: Jarno Niemi

Seniorvuostáváldin álgá Vuohču skuvllas čakčat 2025

Seniorivastaanotto Vuotsossa

Sairaanhoitajan kiireetön seniorivastaanotto alkaa Vuotson koululla syksyllä 2025 joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Vastaanotto toimii ajanvarauksella.
Voit varata ajan soittamalla numerosta 040 194 6954 MA-TI klo 14.30-15.30 välisenä aikana.

Kiireellisissä asioissa ole yhteydessä Sopukkaan.

*******************************

Seniorvuostáváldin Vuohčus

Buohccedivššára hoahpuhis seniorvuostáváldin álgá Vuohču skuvllas čakčat 2025 juohke mánotbaji vuosttaš gaskavahko. Vuostáváldin doaibmá áigevárremiin.
Sáhtát várret áiggi telefovnnain nummiris 040 194 6954 MÁ-DI dmu 14.30-15.30.

Hohpolaš áššiin váldde oktavuođa Sopukkai.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Hyvinvointialue pohtii väliaikaistilojen hankkimista Muurolassa sijaitseville ikääntyneiden palveluille

Lapin hyvinvointialue pohtii Muurolan vanhassa sairaalarakennuksessa sijaitsevien ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden siirtämistä väliaikaistiloihin. Yksi väliaikainen vaihtoehto voisivat olla niin sanotut moduuli-tilat.

Lapin hyvinvointialue pohtii Muurolan vanhassa sairaalarakennuksessa sijaitsevien ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden siirtämistä väliaikaistiloihin. Yksi väliaikainen vaihtoehto voisivat olla niin sanotut moduuli-tilat. Ne ovat valmiita asumistiloja, jotka voidaan tuoda haluttuun paikkaan kohtuullisen nopeasti. Niitä voitaisiin käyttää väliaikaisesti sen aikaa, että varsinaiset pysyvät tilat joko rakennetaan tai remontoidaan.

Mahdollisille väliaikaismoduuleille sopivia tontteja kartoitetaan parhaillaan. Käytännössä siirtyminen väliaikaistiloihin voisi tapahtua loppuvuoden aikana, jos siihen päädyttäisiin.

Hyvinvointialue siirsi ikääntyneiden yksikköjä väliaikaisesti Muurolaan, kun Näsmäntien vanhoissa tiloissa ei ollut enää lupaa järjestää toimintaa sisäilmaongelmien vuoksi. Osa yksiköistä muutti Muurolaan viime vuoden lopulla ja loput tämän vuoden maaliskuussa.

Hyvinvointialueen teettämien selvitysten mukaan Rovaniemen uuden asumispalveluyksikkö Näsmä 2:n rakentaminen kestäisi noin kaksi vuotta. Muurolan tilojen remontointi taas noin neljä vuotta. Hyvinvointialueen aluehallitus ei ole vielä tehnyt päätöstä, valitseeko se Näsmä 2:n rakentamisen vai Muurolan korjaamisen.

Muurolan rakennuksessa on kaikkiaan neljä hyvinvointialueen ikääntyneiden yksikköä, Aihki, Totto, Arvi ja Helmi. Asiakkaita on yhteensä noin 70. Osa yksiköistä tarjoaa lyhytaikaista asumista esimerkiksi omaishoidon vapaiden, intervallijaksojen ja erilaisten henkilökohtaisten kriisitilanteiden ajaksi. Lisäksi osa rakennuksen tiloista on vuokrattuna yksityisen palveluntarjoajan muulle toiminnalle. Nyt pohdittavilla muutoksilla ei olisi vaikutuksia heidän toimintaansa.

Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat toimitilat täytyy olla riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden.

Hyvinvointialue on tilannut tilojen kunnosta ja käyttömahdollisuuksista asiantuntijaselvityksen. Tiloissa on muun muassa liian vähän WC- ja suihkutiloja sekä vesipisteitä. Myöskään nykyaikaista sprinkler-sammutusjärjestelmää ei ole, ja osa huoneista on liian pieniä. Swecon toteuttaman selvityksen mukaan erityisesti wc- ja suihkutilojen toteuttaminen nykymääräysten mukaisiksi olisi aikaa vievää ja riskialtista. Osa vesi- ja viemäriputkista on alkuperäisiä eli noin 70 vuotta vanhoja, mikä hankaloittaa ja rajoittaa muutosten tekemistä.

-Olemme tutkineet tilojen käytännön toimivuutta työntekijöiden, pelastuslaitoksen ja hyvinvointialueen oman valvontayksikön kanssa nyt touko-kesäkuun vaihteessa sekä saaneet jonkin verran palautetta esimerkiksi omaisilta. Myös Lapin aluehallintovirasto ja Valvira ovat perehtyneet tiloihin osana Valvirassa käynnissä olevaa valvontaa, ikääntyneiden palvelujen vastuualuejohtaja Annukka Marjala kertoo.

-Näin viranhaltijana tällä hetkellä tuntuu, että väliaikaistilat olisivat paras vaihtoehto sekä hyvän palvelun, turvallisuuden, asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Nämä ovat kuitenkin aina myös suuria taloudellisia päätöksiä, joten odotamme aluehallituksen linjauksia, Marjala toteaa. 

Hyvinvointialue tiedottaa asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa taas, kun asiasta on lisätietoja.

Lisätietoja asiakkaille, omaisille ja henkilökunnalle:
Tiina Okkonen, tiina.okkonen@lapha.fi, 040 610 8458

Lisätietoja medialle:
ikääntyneiden palvelujen vastuualuejohtaja Annukka Marjala, annukka.marjala@lapha.fi, 040 836 0821

Liite:
Hyvinvointialueen tilaama selvitys tilojen kunnosta ja käyttömahdollisuuksista:
https://lapha-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=425532&version=0

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Norovirus leviää UKK-puistossa – Lapin pelastuslaitoksella jo viisi maastopelastustehtävää poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa

Ivalon terveyskeskuksessa on hoidettu UKK-puistossa retkeillyttä potilasta. Ripulin syyksi on näytteen perusteella varmistunut norovirus. Lapin pelastuslaitoksella on ollut jo useita vatsatautiin sairastuneisiin liittyviä maastopelastustehtäviä.

Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitsevassa Urho Kekkosen kansallispuistossa on todettu retkeilijöiden keskuudessa leviävää vatsatautia. Kesäkuun alusta alkaen UKK-puiston alueella vatsatautiin on sairastunut ainakin 36 henkilöä.  

Metsähallitus pyytää sairastuneita retkeilijöitä ilmoittamaan sairastumisestaan, jotta taudin leviämisestä saadaan laajempaa tietoa. Vatsatautioireet voi ilmoittaa osoitteessa luontoon.fi/palaute. 

Lapin pelastuslaiton on evakuoinut maastosta tämän viikon tiistain ja keskiviikon välisenä aikana viisi henkilöä. Lapin pelastuslaitoksella on torstai-iltana uusi UKK-kansallispuistoon ja vatsatautiin liittyvä maastopelastustehtävä käynnissä Muorravaarakassa. 

Terveyskeskuksessa otetusta näytteestä paljastui norovirus 

Ivalon terveyskeskuksessa on hoidettu UKK-puistossa retkeillyttä potilasta. Ripulin syyksi on näytteen perusteella varmistunut norovirus. 

Kolmen hengen retkeilijän porukasta kaksi on sairastunut ja yksi joutunut osastohoitoon. 

– Norovirus on tarttunut retkeilijöihin kansallispuistossa, he ovat yöpyneet teltassa ja käyttäneet tupien käymälöitä. Yöpaikat ovat olleet Sarvioja, Muorravaarakka sekä Luirojärvi, toteaa Inarin johtava terveyskeskuslääkäri Outi Liisanantti. 

Avun saannissa voi kestää useita tunteja 

Evakuointiolosuhteet UKK-puistossa ovat poikkeuksellisen haastavat. Vaikeakulkuisessa maastossa avunsaanti voi pahimmillaan kestää useita tunteja. Lapin pelastuslaitos kehottaa kaikkia avuntarvitsijoita pysymään paikoillaan. 

– Autettavan liikkuminen vaikeuttaa etsintöjä ja voi viivästyttää avun perillepääsyä, muistuttaa päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta. 

Retkeilijän tulisi tietää oma sijaintinsa mahdollisimman tarkasti.  

– Alueella on useita katvealueita, joissa matkapuhelinverkko ei toimi. Siksi esimerkiksi teltassa majoittuvien olisi tärkeää tietää oma sijaintinsa mahdollisimman tarkasti – esimerkiksi koordinaattien avulla, Nyholm jatkaa 

Maastossa sairastuneen on tärkeä huolehtia riittävästä nesteytyksestä, lämmöstä ja levosta.   

Metsähallitus suosittelee noudattamaan hyvää retkeily- ja käsihygieniaa, käyttämään omia majoitteita ja keittämään vettä sekä retkeilemään ainoastaan merkityillä reiteillä. 

Lisätietoja:

Outi Liisanantti, johtava terveyskeskuslääkäri, Inari 

outi.liisanantti@lapha.fi 

0400699330 

Päivystävä palomestari 

Operaatiokeskus 

Lapin pelastuslaitos 

040 152 8650 

operaatiokeskus.la@pelastustoimi.fi 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita

Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori

Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Kyseessä on monimuotoinen ja usein piilossa pysyvä ilmiö, joka jättää jälkensä pitkäksi aikaa, usein yli sukupolvien. Väkivallan seuraukset myös ulottuvat laajalle – mielenterveydestä ja ihmissuhteista aina työkykyyn, työllistymiseen ja sitä kautta talouteen asti. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Tällaiset ”turhat kuolemat” eivät ole vain yksilön tragedia – ne ovat osoitus siitä. että meillä on rakenteellisia puutteita.

Tiedämme, että naisten osuus lähisuhdeväkivallan uhreista on tilastollisesti suurempi. Siksi erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, meillä on vastuu pysähtyä tämän todellisuuden äärelle. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen, rakenteisiin juurtuvan lähestymistavan, joka tunnistaa väkivallan vaikutukset paitsi yksilön hyvinvointiin, myös hänen mahdollisuuksiinsa osallistua työelämään ja pysyä siinä.

Kun tausta kuormittaa: väkivalta, trauma ja työkyky samassa vaakakupissa

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset kohtaavat usein vaikeuksia työelämässä. Tutkimusten mukaan heillä esiintyy enemmän poissaoloja ja työkyvyn alenemista, sillä trauma vaikuttaa keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja vuorovaikutukseen. Väkivallan seurauksena henkilö saattaa laiminlyödä työtehtäviään tai poistua työpaikalta turvasyistä. Työpaikan menettäminen puolestaan luo taloudellista epävarmuutta, mikä vaikeuttaa itsenäistä elämää ja toipumista väkivallan vaikutuksista. Lähisuhdeväkivalta voi johtaa myös pitkäaikaistyöttömyyteen psyykkinen kuormituksen ja häpeän estäessä aktiivisen työnhaun tai osallistumisen palveluihin. Seuraukset voivat korostua, mikäli henkilöllä on jo lapsuudessa koettuja haitallisia kokemuksia, kuten väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua. Tutkimusten mukaan ne voivat altistaa muun muassa mielenterveyden häiriöille, työkyvyttömyydelle ja vaikeuksille kiinnittyä työelämään.

Työyhteisö voi olla elämän tärkein turvaverkko

Työelämällä voi olla merkittävä tekijä lähisuhdeväkivallasta selviytymisessä. Tutkimusten mukaan työ paransi väkivaltaa kokeneiden taloudellista tilannettaan, edisti heidän fyysistä turvallisuuttaan, lisäsi itsetuntoa, vahvisti sosiaalisia yhteyksiä, tarjosi henkistä lepoa sekä loi motivaatiota ja elämän tarkoituksen tunnetta. Nämä havainnot vahvistavat, että työllisyydellä voi olla erittäin tärkeä ja myönteinen rooli lähisuhdeväkivallan uhrien elämässä. Työ ei ole pelkästään keino ansaita elantoa – se voi olla myös askel kohti turvaa, toivoa ja toipumista.

Työpaikoilla onkin merkittävä rooli väkivallan kokeneiden tukemisessa. Konkreettisia keinoja väkivallan kokeneiden tukemisessa ovat esimerkiksi:

• Joustavat työajat ja palkallinen vapaa kriisitilanteissa
• Tietoisuus tuen mahdollisuuksista ja selkeät toimintamallit
• Koulutus esihenkilöille ja HR-henkilöstölle, esimerkiksi Avainhenkilö-mallin pohjalta.

Tietoisuus luo turvaa ja se tekee väkivallan näkyväksi. Vain näkyvään voidaan puuttua.

Avainhenkilömalli vahvistaa työyhteisön osaamista

Työssäni Lapin hyvinvointialueen terveydenedistämisen koordinaattorina näen päivittäin, miten tärkeää on luoda toimivia malleja meidän omiin olosuhteisiimme. Väkivalta näkyy Lapissa väestötasolla korostuneena. Olemme maantieteellisesti laaja alue ja palveluiden saavutettavuus on täällä monin paikoin haaste.

Lapin hyvinvointialue on ollut pilottialueena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avainhenkilömallissa, jonka tavoitteena on vahvistaa koko työyhteisön osaamista väkivallan tunnistamisessa ja sen puheeksi ottamisessa sekä viedä nämä taidot käytännön työhön. Pilotin tavoitteena on tuoda organisaation jokaiselle tasolle koulutettu avainhenkilö, joka tukee kollegoitaan ja toimii linkkinä ennaltaehkäisevässä työssä.

Olemme kouluttaneet yhteistyössä Lapin Ensi- ja Turvakodin kanssa hyvinvointialueen ensimmäiset perustason väkivaltatyön osaajat. Tähän mennessä 46 työntekijää eri toimialoilta on saanut koulutuksen ja uudenlainen ammattilaisten verkosto on syntynyt. Tämä on vasta alku, mutta mielestäni merkittävä sellainen.

Lopuksi

Lähisuhdeväkivalta ei ole vain yksityisasia. Se on yhteiskunnallinen kysymys, joka vaikuttaa työelämään, talouteen ja yhteiseen hyvinvointiimme. Hyvinvointialueella meidän on tunnistettava vastuumme suurena työnantajana ja palveluntuottajana. Tarvitsemme lisää resursseja, koulutusta ja ymmärrystä – ei vain uhreja varten, vaan koko työyhteisön tueksi. On myös tarkasteltava erillisiä ilmiöitä yhtenä kokonaisuutena: naiserityisyys, työssäjaksaminen ja pysyminen sekä turhien kuolemien ehkäisy. Nämä ovat toisiinsa kietoutuva kysymyksiä, joiden juuret ulottuvat rakenteisiin ja asenteisiin. Jos haluamme vahvistaa sosiaali- ja terveysalaa sekä hyvinvointialueita, meidän on huolehdittava niistä, jotka tekevät tätä työtä ja tunnistettava väkivalta osaksi kokonaisuutta.

Kirjoittajasta:

Nina Kemilä työskentelee terveyden edistämisen koordinaattorina Lapin hyvinvointialueella. Hän on loputtoman kiinnostunut ilmiöistä ja erityisesti ihmisistä niiden takana. Miten yksilön kokemus heijastuu koko organisaatioon, yhteiskuntaan ja toisinpäin?

”Ajattelen, että luovuus on tapa rakentaa siltoja ja löytää uusia polkuja. Se on tarpeen kehittämistyössä. Haaveenani on tutkimusprojekti, jonka pariin saisin uppoutua koko sydämelläni.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin terveysasemat siirtyvät yhtenäisiin aukioloaikoihin

Lapin terveysasemilla on ollut eroavaisuuksia virka-aikaisissa aukioloajoissa. Aukioloajat yhtenäistetään kesäkuun 2025 aikana Lapin hyvinvointialueen itse tuottamissa palveluissa.

Terveysasemien aukioloajat yhtenäistyvät kesäkuun aikana niin, että yhteyden terveysasemalle saa jatkossa

• maanantaista torstaihin klo 8–16,
• perjantaisin ja arkipyhiä edeltävänä päivänä klo 8–15.

Muutos ei koske ulkoisten palveluntuottajien terveysasemia eli Kemiä, Keminmaata, Torniota, Posiota ja Tervolaa.

Terveysasemien kiirevastaanotot ovat toiminnassa entiseen tapaan.

Löydät terveysasemien yhteystiedot ja aukioloajat sivulta Hoitajan ja lääkärin kiireetön vastaanotto
Samalle sivulle päivitämme myös kuntakohtaisia uutisia muutoksen etenemisestä.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin hyvinvointialueen johdon lomatiedot kesällä 2025

Tästä uutisesta löydät kootusti Lapin hyvinvointialueen johdon kesän 2025 loma-ajat ja sijaisten tiedot.

Kesän 2025 poikkeusaukioloajat ja sulut Lapin hyvinvointialueen palveluissa löydät omasta uutisesta.

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela lomalla 30.6.–3.8.2025

sijaisena: sosiaalijohtaja Liisa Niiranen (30.6.–13.7.)
vastuualuejohtaja Johanna Korteniemi (14.–24.7.)
pelastusjohtaja Markus Aarto (25.–27.7.)
toimialajohtaja Mikko Häikiö (28.7.–3.8.)

Sosiaalipalvelut

Sosiaalijohtaja Liisa Niiranen lomalla 14.7.–10.8.2025
sijaisena: vastuualuejohtaja Johanna Korteniemi.

perheiden ja työikäisten palvelut vastuualuejohtaja Johanna Korteniemi lomalla 13.6.–13.7.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Kaisa-Maria Rantajärvi

Vammaisten vastuualuejohtaja Mirja Kangas lomalla 2.–31.7.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Eija Lampela

ikääntyneiden vastuualuejohtaja Annukka Marjala lomalla 30.6.–27.7.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Rita Oinas (30.6.–20.7.)
vastuuyksikköjohtaja Anne Mattila, (21.–27.7.)

Asumisen ja päiväaikaisen toiminnan vastuuyksikköjohtaja, kaakkoinen palvelualue, vammaisten palvelut Maija Tervo lomalla 6.6.–3.7.
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja asuminen ja päiväaikainen toiminta, pohjoinen ja itäinen palvelualue, vammaisten palvelut Henri Muotka

Vastuuyksikköjohtaja, ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Katja Raatikainen lomalla 7.7.–3.8.
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja, ikääntyneiden asumispalvelut Anne Mattila

Ikääntyneiden palveluiden Asumisen vastuuyksikköjohtaja Anne Mattila lomalla 9.6.–6.7.2025
sijaisena: Asiakas- ja palveluohjauksen vastuuyksikköjohtaja Rita Oinas

vastuuyksikköjohtaja Eija-Riitta Lampela lomalla 4.–31.8.2025
sijaisena: sosiaalityöntekijä Else Ylianttila

vastuuyksikköjohtaja Kati Aikio lomalla 16.–22.6.2025 sekä 21.7.–19.8.2025
sijaisena: erityisasiantuntija Päivi Mäki-Jokela

vastuuyksikköjohtaja Rita Oinas lomalla 21.7.–17.8.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Katja Raatikainen

vastuuyksikköjohtaja, perheiden ja työikäisten palvelut, kaakkoinen palvelualue Kaisa-Maria Rantajärvi lomalla 14.7.–10.8.2025
sijaisena: palvelupäällikkö Tea Romppainen (14.–20.7.)
palvelupäällikkö Raija Kumpula (21.7.–10.8.)

vastuuyksikköjohtaja Merja Onkamo lomalla 2.–29.6.2025 ja 31.7.–7.8.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Suvi Seikkula

Terveyspalvelut

toimialajohtaja Miia Palo lomalla 1.–31.7.2025
sijaisena: hoitotyön johtaja Leena Karjalainen

vastuuyksikköjohtaja Sari Ahlsved lomalla 7.7.–5.8.2025
sijaisena: kuntoutuspäällikkö Maria Riipi

vastuuyksikköjohtaja Tuula Valkola lomalla 19.6.–15.7.2025
sijaisena: johtava hoitaja Teija Alatalo

Vastuuyksikköjohtaja Henna Kauranen lomalla 30.6.–3.8.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Johanna Tervala

vastuuyksikköjohtaja Virpi Tuomaala lomalla 7.7.–1.8.2025
sijaisena: ylihoitaja Tuula Mäntymäki (7.–13.7..2025), ylihoitaja Ari Jauhojärvi (14.7–1.8.2025)

vastuuyksikköjohtaja Teija Alatalo lomalla 21.7.–17.8.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Tuula Valkola

Ylilääkäri Katja Hämeenoja lomalla 16.6.–13.7.2025
sijaisena: Oyl Eija Lampela

Ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja, lasten ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut Tuula Mäntymäki lomalla 22.7.–18.8.2025
sijaisena ylihoitaja Ari Jauhojärvi

Johtava hoitaja, vastuuyksikköjohtaja Johanna Tervala lomalla 30.5.–29.6.2025
sijaisena: johtava hoitaja, vastuuyksikköjohtaja Henna Kauranen

Ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja Ari Jauhojärvi lomalla 16.6.–13.7.2025
sijaisena: ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja Virpi Tuomaala (16.6.–6.7.)
ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja Tuula Mäntymäki (7.7.–13.7.)

johtava hoitaja Katariina Kettunen lomalla 16.7.–12.8.
sijaisena: johtava hammaslääkäri Eeva-Riitta Ylikärppä

Palvelujohtaja Päivi Sova lomalla 7.7.–13.7.2025
sijaisena: muutosjohtaja Kaarina Enontekiö

Pelastuspalvelut

tilannekeskuksen johtaja Petra Portaankorva lomalla 7.7.–10.8.2025
sijaisena: erityisasintuntija Lasse Hakala

riskienhallintapäällikkö Timo Rantala lomalla 3.7.–8.6.2025
sijaisena: valvontapäällikkö Päivi Kylänen (14.7.–3.8.)
riskienhallintainsinööri Sanna Leiviskä (3.–13.7.2025)

valvontapäällikkö Päivi Kylänen lomalla 18.6.–13.7.2025
sijaisena: riskienhallintapäällikkö Timo Rantala

turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää lomalla 7.–20.7.2025
ei sijaista

pelastuspäällikkö Harri Paldanius lomalla 11.8.–30.8.2025
sijaisena: palopäällikkö Jyri Keränen

palopäällikkö Mika Tirroniemi lomalla 16.6.–13.7.2025
sijaisena: päivystävä palomestari Ville Rankinen (16.6.–4.7.)
pelastuspäällikkö Harri Paldanius (5.–13.7.)

Tukipalvelut

toimialajohtaja Mikko Häikiö lomalla 23.6.–27.7.2025
sijaisena: hallintojohtaja Harri Tiuraniemi (23.6–26.6.)
henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen (27.6–6.7.)
tekninen johtaja Anne Korhonen (7.–27.7.)

hallintojohtaja Harri Tiuraniemi lomalla 27.6.–3.8.2025
sijaisena: hankintapäällikkö Hilkka Neuvonen (27.6–6.7.)
viestintäjohtaja Riitta Muhonen (7.7–22.7.)
johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila (23.7–3.8.)

henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen lomalla 7.7.–10.8.2025
sijaisena: Annukka Varjonen (7.7.–13.7.)
hoitotyön johtaja Leena Karjalainen (14.7–3.8.)
neuvottelupäällikkö Hanna Hyvönen (4.–10.8.).

lakiasiainjohtaja Miikka Ruokamo lomalla 7.7.–3.8.2025
sijaisena: hallintolakimies Ville Vitikka

järjestelmäpäällikkö Anne Pahtakari lomalla 23.6.–18.7.2025
sijaisena: sovellussuunnittelija Sanna Virta

kiinteistö- ja tilapäällikkö Anu Lumimäki lomalla 9.–22.6. sekä 28.7.–17.8.2025
sijaisena: kiinteistöpäällikkö Kai Varis

hankintapäällikkö, hankintapalvelut yksikönjohtaja Hilkka Neuvonen lomalla 16.–22.6.2025 sekä 14.7.–17.8.2025
sijaisena: ICT-hankintojen kategoriavastaava Joonas Rytkönen (16.–22.6.)
hankintojen erityisasiantuntija, SOTE-hankintojen kategoriavastaava Satu Tervasmäki (14.7.–17.8.)

tekninen johtaja Anne Korhonen lomalla 26.6.–6.7.2025 sekä 15.–24.8.2025
sijasena: kiinteistö ja tilapäällikkö sijaisena Anu Lumimäki

puhtauspalvelupäällikkö Katja Koivumaa lomalla 23.6.–20.7.2025
sijaisena: siivouspäällikkö Teija Hoisko

hallintopäällikkö Rauni Jokelainen lomalla 23.6.–20.7.2025
sijaisena: toimistopäällikkö Jaana Väyrynen

valmiuspäällikko Juha Narkilahti lomalla 16.–22.6.2025 sekä 30.6.–3.8.2025
sijaisena: turvallisuuspäällikkö Thomas Draper (16.–22.6. sekä 21.7.–3.8.2025)
valmiusasiantuntija Mikko Naakka (30.6.–13.7.2025)

talouspalvelupäällikkö Seija Voutilainen lomalla 16.6.–6.7.2025 sekä 11.8.–7.9.
sijaisena: taloussuunnittelu- ja laskentapäällikkö Arto Sarala (16.–29.6. sekä 11.8.–7.9.)
talousjohtaja Anne Räisänen (30.6.–6.7.)

talousjohtaja Anne Räisänen lomalla 7.7.–8.8.2025
sijaisena: talouspalvelupäällikkö Seija Voutilainen

johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila lomalla 13.6.–21.7.2025
sijaisena: tilannekeskuksen johtaja Petra Portaankorva (13.6.–6.7.)
ylilääkäri Jari Pirnes (7.7.–21.7.).

tietoturvapäällikkö Terho Karppinen lomalla 20.6.–20.7.2025
sijaisena: tietohallintoasiantuntija Tanja Maunula

tietopalvelupäällikko Ilari Sainio lomalla 30.6.–30.7.2025
sijaisena: hankintapäällikkö Hilkka Neuvonen (30.6.–6.7.)
viestintäjohtaja Riitta Muhonen (7.7.–22.7.)
johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila (23.7.–30.7.)

Kehittämispäällikkö Mika Heikkilä lomalla 7.7.–1.8.2025
sijaisena hankejohtaja Anttila Kaisu (7.7.2025–8.7.2025)
järjestelmäpäällikkö Jenna Hänninen (9.–20.7.)
projektipäällikkö Hanna-Kaisa Kumpuniemi (21.7.–1.8.)

ruokapalvelupäällikkö Sari Salo lomalla 23.6.–13.7.2025
sijaisena ravitsemispäällikkö Mirjami Päiveröinen

viestintäjohtaja Riitta Muhonen lomalla 16.6.–6.7.2025 sekä 31.7.–10.8.2025
sijaisena: viestintäasiantuntija Jutta Marjakaarto (16.6.–6.7. sekä 4.–10.8.)
viestintäasiantuntija Minna Aula (31.7.–1.8.)