Takaisin edelliselle sivulle

Anna palautetta äitiys- ja lastenneuvolakäynneistä 16.9.–4.10.2024

Anna palautetta ja kerro kuinka onnistuimme. Keräämme syys-lokakuun aikana palautetta äitiys- ja lastenneuvolassa käyneiltä.

Haluaisimme tietää, miten asiointisi neuvolassa sujui: kuunneltiinko sinua, saitko tukea vanhemmuuteesi ja vastauksia kysymyksiisi?  

Haluamme tietää juuri Sinun näkemyksesi, koska olet meille tärkeä.  

Vastauksesi käsitellään nimettömästi ja luottamuksellisesti. Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia.  

Ole hyvä ja vastaa kyselyyn kahden viikon kuluessa asioinnistasi neuvolassamme verkko-osoitteessa thl.fi/neuvolapalaute 

Kysely toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.  

Kyselyn tuloksia käytetään äitiys- ja lastenneuvoloiden palvelujen kehittämisessä.  

THL analysoi tulokset valtakunnallisesti ja käyttää tietoa tutkimuksessa ja palvelujen arvioinnissa. 

THL toimittaa antamasi sanallisen palautteen neuvolalle siten, että sinua ei voida tunnistaa. 

THL julkaisee kyselyn valtakunnalliset tulokset verkkosivuillaan thl.fi talvella 2025. 

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä

Kuva: STM

Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti on selkeä. Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.

Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, korostavat hyvinvointialuejohtajat yhteisesti.

Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta.

Keskustelun keskiössä on alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.

”Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan”, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn. 

Monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta

Kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa siten, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.

Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.

”Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa”, sanoo Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla.

Talouden tasapainon lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin

Hyvinvointialuejohtajat ovat sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.

Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.

Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.

Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti.

Lapin hyvinvointialuejohtaja

Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston yhteyshenkilöt

Sanna Svahn, hyvinvointialuejohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, sanna.svahn@luvn.fi
Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue, marina.kinnunen@ovph.fi
Ilkka Luoma, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, ilkka.luoma@pohde.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Psykiatrian lääkäripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Lapin keskussairaalaan syyskuuksi

Lakisääteisten palvelujen eli tahdosta riippumattoman hoidon ja psykiatrian lääkäripäivystyksen turvaamiseksi Lapin hyvinvointialueen psykiatrian lääkäripäivystys ja siitä riippuvainen tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan ajalla 1.9.–30.9.2024. Psykiatrian virkalääkäriresurssi on ollut jo pidempään haasteellinen hyvinvointialueellamme.

Psykiatrian lääkäripäivystyksen ja tahdosta riippumattoman hoidon keskittäminen ei vaikuta muuhun psykiatrian toimintaan, eli muuta psykiatrista hoitoa saa edelleen tavanomaiseen tapaan Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaaloissa.

Hoitoon määrätyt ja tarkkailussa olevat Länsi-Pohjan keskussairaalassa hoidossa olevat potilaat siirretään Lapin keskussairaalaan keskittämisen ajaksi.

Arvio tahdosta riippumattoman hoidon mahdollisesta tarpeesta (M1-arvio) tehdään aina lähimmässä terveydenhuollon päivystyspisteessä keskittämisestä huolimatta.

Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluohjaus- ja päivystyspuhelimen numero on 040 774 3891. Numeroon voi soittaa ympäri vuorokauden.

Lapin keskussairaalan mielenterveyspäivystyksen numero on 040 715 8400. Numeroon voi soittaa ympäri vuorokauden.

Takaisin edelliselle sivulle

Raskaana oleville tarjotaan maksutonta hinkuyskärokotetta neuvoloissa

THL Suosittelee raskaana oleville hinkuyskärokotetta riippumatta siitä, milloin edellinen rokote on annettu.

Odottavan äidin rokottaminen suojaa syntyvää lasta hinkuyskältä.

Rokotuksen saa normaalin äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Rokote annetaan raskausviikoilla 16–32. Rokotteen voi ottaa myös myöhemmin raskauden aikana.

Jos odottaja on tämän raskauden aikana saanut dtap-rokotuksen, ei toista rokotusta saman raskauden aikana tarvita.

Suomessa uusi ohjaus rokotteiden tarjoamisesta raskaana oleville on voimassa tällä erää tammikuun 2025 loppuun asti, mutta sitä jatketaan tarvittaessa. 

Rokotuksena käytetään Triaxis-rokotetta.

Takaisin edelliselle sivulle

Esitys aluehallitukselle: Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytettävä ensi vuoden alusta

Syynä on Länsi-Pohjaa koskevien sopimusmuutosten toimeenpano. Hyvinvointialue toivoo päätöstä hyvissä ajoin, jotta odottavien perheiden epävarmuus loppuisi.

Lapin hyvinvointialue on todennut, että sen pitäisi keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa tämän vuoden lopussa. Syynä on potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana. Lapin aluehallitus käsittelee keskeyttämistä kokouksessaan 28. elokuuta.

Esityksen mukaan päätös olisi määräaikainen ja koskisi vain ensi vuotta. Synnytystoiminta olisi mahdollista käynnistää uudelleen, jos Suomen lainsäädäntö, kansallinen ohjaus sekä aluevaltuuston linjaukset sen mahdollistavat. Lisäksi tulisi varmistaa synnytystoiminnan potilasturvallisuus. Valtion nykyisten linjausten mukaan Länsi-Pohjan synnytykset tulee lakkauttaa joka tapauksessa ensi vuoden jälkeen.

Taustalla epävarmuudet henkilöstön saatavuudessa

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ollut ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Lain mukaan monet toiminnot täytyy siirtää ensi vuoden alusta lähtien hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hyvinvointialueelle siirtyy muun muassa lastentautien ja gynekologian erityisalat. Hyvinvointialue saa tiedot siirtyvistä lääkäreistä Mehiläinen Länsi-Pohjalta vasta loppuvuodesta ja pääsee tekemään tarvittavia rekrytointeja ja alihankintasopimuksia vasta liian lähellä vuodenvaihdetta. Lisäksi Mehiläinen Länsi-Pohja on ollut jo tänä kesänä huolissaan, riittääkö sillä kätilöitä ja lasten sairaanhoitajia potilasturvalliseen toimintaan.

Lapin keskussairaala pystyy hoitamaan kaikki synnytykset turvallisesti

Siirtämällä synnytykset Lapin keskussairaalaan hyvinvointialue pystyy varmistamaan länsipohjalaisille turvalliset synnytykset myös ensi vuonna.

– Lapin keskussairaalassa on hyvät valmiudet hoitaa kaikki Lapin synnytykset turvallisesti, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

Hyvinvointialue haluaa, että keskeytyspäätös tehdään hyvissä ajoin, jotta odottavat perheet pystyvät olemaan levollisin mielin. Sekä perheiden että potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi todella ikävää, jos keskeytyspäätös jouduttaisiin tekemään myöhemmin lyhyellä varoitusajalla.

Määräaikaisessa keskeyttämispäätöksessä ei ole kyse aiemman päätöksen toimeenpanosta

Lapin aluevaltuusto päätti jo huhtikuussa osana säästösuunnitelmia, että synnytystoiminta Länsi-Pohjassa lakkaa tämän vuoden lopussa. Päätöksestä on tehty kuitenkin valituksia hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on todennut, että päätöstä ei saa toimeenpanna ennen kuin hallinto-oikeuden päätökset valmistuvat.

Nyt tehdyssä esityksessä ei kuitenkaan ole kyse lopullisesta lakkauttamisesta tai aluevaltuuston säästösuunnitelmien toimeenpanosta.

– Kyse on määräaikaisesta, toimintojen uudelleen järjestämisen aiheuttamasta muutoksesta ja siirtymäajan vaikutuksesta alkuvuoden 2025 henkilöstöresurssiin Länsi-Pohjassa sekä sitä kautta potilasturvallisuuteen, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow toteaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Jäikö alkoholi osaksi päiviä lomakauden jälkeen?

Alkoholi voi hiipiä salaa osaksi päivittäistä elämää mukavien kesätekemisten varjolla.

Lomakaudella alkoholin käytöstä tulee monelle tapa: saunaolut, lasi viiniä grillatessa, toinen ruuan kanssa, kuohuviiniä kesän juhlissa.

Alkoholin tissuttelu voi salakavalasti muodostua päivittäiseksi kesäkauden aikana. Lasillinen viiniä tai muutama olut voi tuntua harmittomilta. Alkoholin jatkuva käyttö kuitenkin nostaa sietokykyä eli toleranssia nopeasti. 

Jos mietit, kannattaako juomista vähentää, kiinnitä huomiota ainakin näihin seikkoihin:  

• Vaatiiko lomatunnelmassa oleminen alkoholiannoksen, tai useamman? Jatkatko kesätunnelmaa vielä loman jälkeenkin? 
• Onko nukahtaminen vaikeaa ilman yömyssyä? 
• Huomaatko olevasi väsynyt lomasta huolimatta?  
• Ovatko perheenjäsenesi huomauttaneet sinulle alkoholin käytöstäsi? 

Kun havahdut tarkastelemaan omaa juomistasi, olet jo oikealla tiellä. 

Voit onnitella itseäsi siitä, että olet havahtunut tarkastelemaan juomistasi kriittisesti. 

Jos sinusta tuntuu, että tissuttelu haittaa jo elämää, on hyvä pysähtyä miettimään omia juomatapoja esimerkiksi näiden vinkkien avulla: 

• Pidä juomapäiväkirjaa. 
• Korvaa osa alkoholijuomista alkoholittomilla juomilla ja laimenna juomia. 
• Jos nautit alkoholia seurassa, juo samaan tahtiin seurueen hitaimman alkoholinkäyttäjän kanssa. 
• Juo alkoholiannosten välissä vettä ja syö riittävästi ennen kuin nautit alkoholia.  
• Pidä tietoisesti välipäiviä juomisesta. 

Alkoholista kieltäytyminen on ihan sopivaa sosiaalisissa tilanteissa, vaikka muut eivät sitä välttämättä heti ymmärtäisikään. Ole rohkea! 

Jos juomisen lopettaminen aiheuttaa vakavia oireita, kuten epileptisiä kohtauksia tai harhaisuutta, on hakeuduttava lääkäriin. Vieroitusoireita on mahdollista hoitaa oikealla lääkityksellä. 

Päihdelinkin juomatapatestillä voit arvioida omaa juomistasi.

Mielenterveystalo tarjoaa maksuttoman alkoholinkäytön vähentämisen omahoito-ohjelman. Ohjelma on tarkoitettu kaikille, jotka ovat huolissaan alkoholinkäytöstään tai haluavat pohtia suhdettaan alkoholiin.

Takaisin edelliselle sivulle

Haluatko kehittäjäasiakkaaksi? Ilmoittautuminen syksyn kehittäjäasiakasvalmennuksiin on nyt avoinna!

Kuva: STM

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, VASA 2 -hanke ja HOP-hanke järjestävät syyskuussa 2024 kehittäjäasiakasvalmennusta sote-palvelujen käyttäjille.

Kehittäjäasiakasvalmennus toteutetaan etäyhteyksin, minkä lisäksi on mahdollisuus osallistua paikan päällä tilaisuuksiin Vaalassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Valmennuskertojen jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan kokeneiden kehittäjäasiakkaiden kanssa ns. jälkilöylyille.

Valmennusta järjestetään:

5.9.2024 klo 15.30–17.15 + jälkilöylyt 15 min.
12.9.2024 klo 15.30–17.15 + jälkilöylyt 15 min. 
19.9.2024 klo 15.30–17.15 + jälkilöylyt 15 min. 
26.9.2024 klo 16–18 Esiintymisvalmennus

Mukaan ovat tervetulleita kaiken ikäiset aikuiset ja eri taustoista tulevat asiakkaat, joita palvelujen kehittäminen kiinnostaa.

Kehittäjäasiakastoiminta on sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden tai heidän läheistensä sekä työntekijöiden yhteistä palvelujen suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Lähtökohtana on, että kehittäjäasiakkaalla on kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkuudesta ja kiinnostus kehittää palveluja. Keskeistä on pitää esillä asiakkaan ääntä ja näkökulmaa. Kehittäjäasiakkaana toimiminen ei edellytä oman tarinan tai elämäntilanteen avaamista kehittämistehtävissä. 

Ilmoittautuminen kehittäjäasiakasvalmennuksiin onnistuu seuraavan linkin takaa: Ilmoittautumislomake (linkki avautuu uuteen ikkunaan). Ilmoittautumisaikaa valmennukseen on 31.8.2024 saakka.

Kehittäjäasiakastoimintaa koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Lisätietoa kehittäjäasiakastoiminnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen sivuilla: kehittäjäasiakkaat (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Lisätietoa valmennuksesta

Jonna Lindholm
erityisasiantuntija 
jonna.lindholm@poske.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Oletko huolissasi omasta tai läheisesi päihteiden käytöstä?

Päihderiippuvuus ei ole koskaan vain riippuvaisen itsensä asia, vaan vaikuttaa koko lähipiiriin.

Jatkuva ja runsas päihteiden käyttö altistaa päihderiippuvuudelle. Riippuvuudessa ei ole kyse pelkästään päihdyttävän aineen käyttömääristä -ja kerroista, vaan ihmisen ja aineen välisestä epäterveestä suhteesta. 

Riippuvuudelle ominaista on aineen pakonomainen ja jatkuva käyttö, sen aiheuttamista haitoista huolimatta. Riippuvuus päihteeseen voi olla sekä fyysistä että psyykkistä. Tavanomaista on myös heikentynyt kyky hallita päihteiden käytön aloittamista, lopettamista sekä määriä. 

Apua voi hakea kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, esimerkiksi 

• Oman alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Terveyskeskukset 
• Oman alueen sosiaalipalvelut 
• Akuuteissa tilanteissa sairaalan päivystys 
• Työterveyshuolto 
• Seurakuntien diakoniatyö 
• Irti huumeista ry p. 0800 980 66, ma–pe 9–15, ma–to 18–21 
• EHYT ry päihdeneuvonta p. 0800 900 45 ympäri vuorokauden

Takaisin edelliselle sivulle

Tarkista lääkkeiden päiväykset ja hävitä ne oikein

Kuva: Apteekkariliitto / Katja Lösönen

Muistathan, että lääkkeet hävitetään aina viemällä ne apteekkiin. Lääkkeitä ei saa koskaan laittaa roskiin tai viemäriin. Useimmissa apteekeissa on keräysastiat, joihin jätteet voi itse tiputtaa, mutta osassa voit antaa jätteet suoraan henkilökunnalle. Jokaisella apteekilla on velvollisuus ottaa lääkejäte vastaan.

Ennen kuin viet lääkkeet apteekkiin, poista paketeista etiketit, joissa lukee henkilötietosi ja hävitä ne. Ota lääkkeet pois niiden pahvipakkauksista ja laita pahvit kierrätykseen. Voit laittaa lääkejätteet yhteen pussiin, mutta erota toisistaan eri pussiin nestemäiset ja kiinteät lääkejätteet. 

Mikäli käytössäsi on lääkelaastareita, ne tulee hävittää taittamalla laastarin liimapinnat vastakkain. Sen jälkeen ne ovat kiinteää lääkejätettä. Ethän heitä käytettyä lääkelaastaria roskiin. Laastarissa on aina vähän lääkettä jäljellä myös käytön jälkeen, jonka vuoksi ne ovat aina lääkejätettä. 

Jos joudut käyttämään lääkityksessäsi neuloja, kerää käytetyt neulat esimerkiksi muovipulloon tai muuhun kannelliseen astiaan. Tuo täysi astia apteekkiin hävitettäväksi. 

Kiitos kun viet lääkejätteet apteekkiin ja olet mukana huolehtimassa luonnon hyvinvoinnista!

Takaisin edelliselle sivulle

Koulutuksia hoitotarvikkeista ja haavanhoidosta

Lapin hyvinvointialueella järjestetään syksyn aikana useita hoitotarvikkeisiin ja haavanhoitoon liittyviä koulutuksia. Koulutukset ovat kaikille avoimia ja niihin voi osallistua joko paikan päällä Rovaniemellä tai etäyhteydellä.

Lapin hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun tehotiimi pitää tänäkin syksynä huolen kollegoidensa osaamisesta vaihtuvateemaisilla Hoitotarvikkeet tutuksi -koulutusiltapäivillä. Koulutukset järjestetään kuukauden viimeisenä tiistaina klo 12.00-14.30 ja osallistua voi joko Piekkarin auditoriossa (Pohjolankatu 2A, Rovaniemi) tai Teamsissä. 

Syksyn ensimmäinen koulutus järjestetään 27.8.2024 aiheena Silikonikiinnitteiset Allevyn-haavatuotteet, valinta ja käyttö. Kaikki Hoitotarvikkeet tutuksi -koulutukset löydät tapahtumakalenterista. 

Haavanhoidon teemaan syksy tuo kaksi isoa koulutusta. Näistä ensimmäinen on Haavapäivä Lapin hyvinvointialueella 2024, joka järjestetään 19.9.2024 yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa. Koulutukseen on jo tullut rutkasti ilmoittautumisia, eli mikäli haaveilet joukkoon mahtua, kannattaa toimia nopeasti. Tilaisuuteen on varattu paikkoja myös Lapin AMK:n opiskelijoille. Jos sinulla on ohjauksessasi opiskelija, kannusta ihmeessä häntäkin ilmoittautumaan.

Marraskuun kolmantena torstaina on kansainvälinen STOP painehaavoille -teemapäivä. Painehaavojen ehkäisy on oleellinen osa hoitoa ja työn tukemiseksi järjestettävä STOP painehaavoille -koulutus 21.11.2024 kannattaakin jo merkata kalenteriin. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä REDU:n kanssa ja osallistua voit joko paikan päällä Rovaniemellä tai Teamsissä. Ohjelma tarkentuu myöhemmin mutta ilmoittautumaan pääset jo nyt.

Lämpimästi tervetuloa!