Takaisin edelliselle sivulle

Palvelujen poikkeusaukioloajat keväällä ja kesällä 2024

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä erikoissairaanhoidon palveluissa on poikkeuksia aukioloajoissa kesälomakaudella 2024.

Loppukevään arkipyhät ja kesälomakausi tuovat tulleessaan poikkeusaukioloaikoja Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä erikoissairaanhoitoon.

Täydennämme listaa huhti−toukokuun aikana. Lista on päivitetty 29.4.2024.

Koko Lappi

Oima-tiimi on rajoitetusti paikalla 7.−8.5.2024 koulutuspäivien vuoksi. Pahoittelemme mahdollisia viiveitä yhteydenottojen käsittelyyn kyseisenä aikana. 

• Henkilökohtainen apu, p. 040 649 5032, puhelinaika ma–pe klo 9–11 ja 12–15. 
• Omais- ja perhehoito, p. 040 721 5269, puhelinaika ma–pe klo 9–11 ja 12–15.

Perheoikeudellisissa palveluissa on rajoitetut aukioloajat 22.6–9.8.2024. Työntekijä- ja aluekohtaiset tiedot saat soittamalla oman alueen lastenvalvojan puhelinnumeroon.

Enontekiö

Enontekiön fysioterapia suljettu 3.−8.6. ja 12.−31.8.2024. Akuuteissa kuntoutus- ja apuvälineasioissa yhteys Muonion toimipisteeseen p. 040 684 5647 tai 040 753 7564.

Toimintakeskus Hyrylä suljettu 10.5.2024 ja 3.−31.7.2024.

Inari

Ivalon toimintakeskus suljettu 1.7–4.8. 2024.

Kemi

Kemin perheneuvola suljettu 1.7.–14.7.2024.

Kemijärvi

Kehitysvammaisten päivätoiminta Touhutupa suljettu 24.6.−28.7.2024.

Mettis palvelee kesäajan 1.6.−31.8.2024 poikkeusaukioloajoilla:

• maanantai suljettu 
• tiistai-perjantai avoinna klo 10–14 
• terveysneuvonta avoinna tiistaisin klo 14.30–15 
• ryhmätoiminta kesätauolla.

Luhtavilla suljettu 27.5.–23.6.2024. Vahvistamme sulun ajaksi kotisairaalaa ja kotihoitoa. Akuutissa tarpeessa asiakkaat siirretään Lapponian vuodeosastolle.

Keminmaa

Keminmaan perheneuvola suljettu 1.7.–14.7.2024.

Päiväkeskus Rantatupa suljettu 8.7.–4.8.2024.

Kittilä

Pääskynpesä suljettu 20.−21.6 sekä 8.7−11.8.2024. 

Muonio

Toimintakeskus Naalo suljettu 1.−31.7.2024.

Pelkosenniemi

Savukosken ja Pelkosenniemen suun terveydenhuollon palvelut ovat supistettuja ajalla 15.7.−18.8.2024. Kiireellisissä tapauksissa voit olla yhteydessä oman hoitolasi ajanvarausnumeroon. Sinut voidaan ohjata hoitoon myös Sodankylän tai Kemijärven hammashoitoloihin.

Pelkosenniemen fysioterapia suljettu 10.6.−7.7.2024 Akuuteissa kuntoutus- ja apuvälineasioissa yhteys Savukosken toimipisteeseen p. 040 867 2544.

Kehitysvammaisten päivätoiminta Toimintapiste suljettu 8.7.–13.8. 2024.

Pello

Pellon toimintakeskus suljettu 1.7.−4.8.2024.

Posio

Röntgen suljettu 24.6.−7.7.2024.

Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Toimari suljettu 20.6.−4.8.2024.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttava päivätoiminta Poiju suljettu 24.6.–28.6. ja 15.7.–2.8.2024.

Ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta suljettu 1.−28.7.2024.

Rovaniemi

Päivätoiminta Tapionkoti ja Veitikantupa suljettu 1.−28.7.2024.

Päivätoiminta Erkkilänkuja suljettu 1.−29.7.2024.

Myllärin pajan aikuisten päivätoiminta suljettu 1.7.−29.7.2024.

Ikääntyneiden neuvontapiste Nestori palvelee 1.−31.7.2024 arkisin klo 9–12. Pohjolankatu 2, 2. krs, 96100 Rovaniemi, p. 016 860 2044.

Vaaranlammen, Ounasrinteen, Keskustan, Ratantauksen (Aarnenpihan), Saarenkylän, Sinetän, Songan, Meltauksen, Muurolan, Vikajärven, Perunkajärven, Narkauksen ja Tennilän seniorineuvolat suljettu 1.7.2024−31.8.2024.  Yhteydenotot tarvittaessa terveysasemien ajanvaraukseen p. 016 860 2020.

Ajanvaraukset ja lisätiedot kesäsulun jälkeisistä aikatauluista seuraavista puhelinnumeroista:
Vaaranlammen, Ounasrinteen, Keskustan, Ratantauksen (Aarnenpihan), Saarenkylän, Sinetän, Songan, Meltauksen, Muurolan, Vikajärven, Perunkajärven, Narkauksen ja Tennilän seniorineuvoloiden osalta p. 040 503 3263 tai Ikääntyneiden neuvontapiste Nestori, p. 016 860 2044, ma−pe klo 9–14.

Salla

Kehitysvammaisten päivätoiminta TupasWilla suljettu 1.7.−28.7.2024.

Savukoski

Savukosken ja Pelkosenniemen suun terveydenhuollon palvelut ovat supistettuja ajalla 15.7.−18.8.2024. Kiireellisissä tapauksissa voit olla yhteydessä oman hoitolasi ajanvarausnumeroon. Sinut voidaan ohjata hoitoon myös Sodankylän tai Kemijärven hammashoitoloihin.

Savukosken fysioterapia suljettu 1.7.−18.7.2024. Akuuteissa kuntoutus- ja apuvälineasioissa yhteys Pelkosenniemen tai Kemijärven toimipisteeseen p. 040 867 2940.

Simo

Simon perheneuvola suljettu 1.7.–14.7.2024.

Kehitysvammaisten työpaja, kuntouttava työtoiminta suljettu 8.7.–12.8.2024.

Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta suljettu 1.–28.7.2024.

Ikääntyneiden päivätoiminta suljettu 1.-28.7.2024.

Sodankylä

Astmavastaanotto suljettu 1.−31.7.2024.

Veiki suljettu 3.6.−18.8.2024. Lyhytaikaishoitoa vaativat asiakkaat hoidetaan sulun aikana Hannuksenkartanossa, akuutti- ja kuntoutusosastolla Sopukassa ja Metsätähdessä.

Kehitysvammaisten päivätoiminta Päivänpaiste suljettu 8.7.–13.8.2024

Tervola

Ikääntyneiden päivätoiminta suljettu 1.7.−11.8.2024.

Tornio

Arpelan ja Karungin neuvolat suljettu 24.6.–28.7.2024. 

Hannulan ja Kivirannan neuvolat suljettu 1.7.–28.7.2024. 

Suensaaren neuvola päivystää koko kesän.

Tornion hoitotarvikejakelu suljettu 22.7.–9.8.2024.

Tornion perheneuvola suljettu 10.7.–6.8.2024.

Päihdepäiväkeskus Väylän Valo suljettu 1.–14.7.2024.

Ikääntyneiden päivätoiminta suljettu 1.−28.7.2024.

Ylitornio

Ylitornion perheneuvola suljettu 10.7.–28.7.2024.

Ikääntyneiden päivätoiminta suljettu 1.-28.7.2024.

Takaisin edelliselle sivulle

Uuden Soteri-palvelutuottajarekisterin hakemuksia on käsitelty yli 2600

Uusia hakemuksia tulee jatkuvasti, joten yksittäisen hakemuksen käsittely voi Valviran mukaan kestää useita kuukausia.

Uuden palveluntuottajarekisterin hakemusjonon käsittely etenee. Valvira tiedottaa, että Soteriin tulleita hakemuksia on ratkaistu nyt yli 2600 kappaletta. Uusi palveluntuottajarekisteri Soteri on ollut pian käytössä neljä kuukautta.

Käsittelyä odottavien hakemusten yhteenlaskettu määrä, noin 3700, on hidastunut edellisiin viikkoihin verrattuna. Uusia hakemuksia tulee viranomaisille jatkuvasti.

Soterin hakemusruuhka koskee vain uusia rekisteröityviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia tai olennaisia muutoksia hakeneita. 

Yksittäisen hakemuksen käsittely voi kestää useita kuukausia, Valviran mukaan vähintään kaksi ja puoli kuukautta. Rekisteröintihakemuksia käsittelee seitsemän eri virastoa, Valviran lisäksi kuusi aluehallintovirastoa. 

Lue Valviran uutinen rekisteröintihakemusten käsittelystä. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen alueella edelleen akuuttia B-hepatiittia

Lapissa, Rovaniemen alueella, edelleen akuutteja B-hepatiitti tapauksia. Hyvinvointialue ohjeistaa asukkaitaan leviämisen ehkäisemiseksi.

B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti B tarttuu suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä, esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä. Hepatiitti B-tartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä verialtistusta. Tärkeää on puhtaiden välineiden käyttö. Kondomi puolestaan suojaa seksitartunnoilta. 

Akuutin B-hepatiitin infektion oireita ovat: 

• Pahoinvointi
• Ripuli
• Oksentelu tai vatsakipu
• Ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus
• Lihas- ja nivelkivut

Rovaniemellä Osallisuuskeskus OODIssa voit käydä testauttamassa anonyymisti C-hepatiitin ja hivin. Lisäksi voit saada laboratoriolähetteen B-hepatiittiin ja ilmaisen hepatiittirokotteen itsellesi ja läheisellesi, jos kuulut riskiryhmään. Lisäksi osallisuuskeskuksessa sijaitsee neulojen vaihtopiste. 

Osallisuuskeskus OODI, Kansankatu 13 

• ma klo 11–15 
• ti klo 12–15 
• ke klo 11–15 
• to klo 12–15  
• pe klo 11–14 

Neulojen ja ruiskujen vaihto avoinna tiistaisin ja perjantaisin.

Jos epäilet akuuttia B-hepatiitin aiheuttamaa infektiota, voit olla yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta lapha.fi/seksitaudit 

Rinteenkulman terveysasemalla toimii hiv-poli, jossa on mahdollisuus testata pikatestillä anonyymisti hiv. Hiv-polilta voit saada laboratoriolähetteen B- ja C-hepatiittien testaamiseksi. 

Hiv-poli, Rinteenkulman terveysasema, Koskikatu 25, 3. kerros, huone 16 

To klo 15–16 

Takaisin edelliselle sivulle

Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa.

Kolarin kotisairaalatoiminta käynnistyi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämänä avoterveydenhuollon ja kotihoidon sairaanhoitopalveluna tiistaina 16.4.2024.

Tällä hetkellä kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita ja haavanhoitoja. Kotisairaalassa tullaan hoitamaan myös palliatiivisia ja saattohoitopotilaita sekä muita sairaanhoidollisia palvelua tarvitsevia potilaita kotisairaalatoiminnan kehittyessä.

Kotisairaalahoitoa varten tarvitaan aina lääkärin lähete. 

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa. Kotisairaalan hoitotila sijaitsee Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston tiloissa.

Kotisairaalan sairaanhoitopalvelua tarjotaan 1–3 kertaa vuorokaudessa klo 7–21 välillä jokaisena viikonpäivinä, jotka sovitaan tarpeen mukaan. Lääkärin kotikäynnit ja vastaanottokäynnit sovitaan erikseen.

Sairaanhoitajan ja Kolarin terveyskeskuksen yhteystiedot

Sairaanhoitaja
klo 7–21 jokaisena viikonpäivänä
p. 040 616 4008

Kolarin terveyskeskus
Kolarin kotisairaala (vuodeosaston tilat)
Sairaalatie 4b
95900 Kolari
 

Takaisin edelliselle sivulle

Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18

Kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki.

Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.

THL ja Opetushallitus järjestävät valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi. 

Vanhempainillassa esiintyy laaja joukko nuorisopalveluiden, opetustoimen sekä väkivalta- ja traumatutkimuksen asiantuntijoita.

Virtuaalinen vanhempainilta järjestetään verkossa torstaina 18.4.2024 klo 17–18. 

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kouluikäisten vanhemmille sekä kouluikäisille vanhempiensa kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä vanhempainiltaa tallenneta. 

Asiantuntijoilta on mahdollista kysyä kysymyksiä ennakkoon Webropol-kyselyn kautta.

Saat lisätietoa ja vanhempainillan tarkemman ohjelman THL:n verkkosivuilta. Suora linkki THL:n verkkosivuille vanhempainiltaan. 

Takaisin edelliselle sivulle

Hengitysliitto lahjoitti häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle

Kuvassa Lapin hyvinvointialueen Kaakkois-Lapin terveyden edistämisen koordinaattori Heli Heikkilä, Hengitysliiton varainhankinnan ja kumppanuuksien kehittäjä Janne Haarala ja Napapiirin Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Lautala.

Hengitysliitto on lahjoittanut yhdessä Napapiirin Hengitysyhdistyksen kanssa häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle neuvoloihin jaettaviksi.

Lapin hyvinvointialueen Kaakkois-Lapin terveyden edistämisen koordinaattori Heli Heikkilä otti lahjoituksen vastaan 4.4.2024 Rovaniemellä. Häkämittarit tulevat käyttöön Ranuan ja Posion neuvoloihin.

 –Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö otetaan puheeksi äitiysneuvolassa. Tupakoinnin lopettamiseen annetaan ohjausta ja neuvontaa. Lopettamisen tukena käytetään myös häkämittaria. Vapaaehtoinen häkämittariin puhaltaminen ja sen mittaustulos konkretisoi tupakoinnin lopettamisen hyötyjä lasta odottaville vanhemmille, sikiön kasvulle ja kehitykselle sekä koko perheen hyvinvoinnille, Heikkilä kertoo.

Häkämittarit on hankittu arpajaisista, keräyksistä ja lahjoituksista saaduilla varoilla. Varat mahdollistavat myös Hengitysliiton laajan tiedon tuottamisen, vertaistoiminnan ja monipuolisen järjestötyön.

**

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tavoitteena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaiden hyvää elämää. Yleisimpiä hengityssairauksia ovat astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea. Liiton 70 jäsenyhdistyksen toiminnassa on mukana noin 19 000 hengityssairasta, heidän läheistään sekä hengitysterveydestä kiinnostuneita.

 Hengitysliitto tekee monipuolista työtä, jotta Suomessa on hyvä hengittää. Kannustamme ehkäisemään sää- ja ilmastoriskejä sekä sisäilmaongelmia. Tarjoamme tietoa, kokemustietoa ja vertaistukea.

Takaisin edelliselle sivulle

Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta

Ikääntymisen myötä kipuaistimuksen voimakkuus usein pienenee. Toisaalta ikääntyminen heikentää kykyä sietää pitkäaikaista kipua. Muistisairauden tyyppi ja vaihe vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ja ilmaisee kipua, minkä vuoksi kiputilanne on tärkeää arvioida yksilöllisesti.

Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene kertomaan kivustaan sanallisesti, on tärkeää seurata kehonkieltä ja mahdollisia käytösoireita.

Muistisairaan kipulääkitys

Erilaiset lääkeaineet säilyvät iäkkään ihmisen elimistössä pidempään kuin nuoren, sillä iän myötä maksan kyky pilkkoa ja munuaisten kyky poistaa lääkeaineita heikentyy. Joskus lääkeainetta saattaa kertyä elimistöön liikaa, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia tai jopa myrkytystilan kaltaisia oireita. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että lääkeannostus on suunniteltu oikein ja lääkettä käytetään ohjeen mukaan. Muistisairaan kipulääkityksen vaikutusta voidaan testata suunnitelmallisesti toteutetulla lyhytaikaisella kokeilulla, jonka aikana lääkkeen vaikutusta havaittuun käyttäytymiseen seurataan tarkasti.

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat tärkeitä myös muistisairaan potilaan kivun hoidossa. Kaikille potilaille soveltuvia keinoja ovat esimerkiksi asentohoidot ja kylmän ja lämmön käyttäminen. Myös musiikin kuuntelu voi lievittää kipua ja rauhoittaa muistisairasta potilasta.

Kokonaisvaltainen kohtaaminen avainasemassa

Muistisairaudet heikentävät ihmisen ilmaisukykyä ja kykyä kuvailla kipua, mikä vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuuksiin hoitaa kipua oikein. Hoitamaton kipu saattaa aiheuttaa muistisairaalla ihmisellä esimerkiksi sekavuutta, käsittelyarkuutta ja yleistä ärtyneisyyttä.

Jos iäkäs, muistisairas ihminen ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti, on erityisen tärkeää tulkita kehon viestintää, kuten ilmeitä, välttämiskäyttäytymistä, ääntelyä, levottomuutta ja hikoilua. Muistisairas kipupotilas tuleekin​ kohdata kokonaisvaltaisesti kuuntelemalla, huomioituna ja arvostettuna aikuisena potilaana.

Uutisen lähde: Terveyskylä 

Terveyskylän Kivunhallintatalossa ja Aivotalossa kerrotaan lisää ikääntyvän ihmisen kivusta ja muistisairauksista.

Takaisin edelliselle sivulle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Kuva: STM

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Yhteinen toimintaohje hoitotarvikejakeluun on julkaistu Lapin hyvinvointialueelle

Lapin hyvinvointialueelle on tehty hoitotarvikejakelun toimintaohje, joka yhtenäistää hoitotarvikejakelun periaatteita ja käytäntöjä.

Ohje korostaa asiakkaan kotona asumisen ja saatavan tuen merkitystä sairauden hoidossa ja toimintamallilla pyritään tukemaan yksiköiden toimintaa. Ohje on ensimmäinen versio koko Lapin hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun toiminnasta ja sen myötä korostuu kaikkien lappilaisten yhdenvertaisuus palveluissa. 

Jakelu perustuu terveydenhuollon ammattilaisen yksilöllisesti määrittelemään tarpeeseen ja seurantaan. Ohje tukee myös työntekijöitä hoitoprosessissa. 

Ohjeesta on tärkeä huomata, että hoitotarviketilaukset pitää tehdä 2–4 viikkoa ennen tarvetta, jotta hoitotarvikkeet ehtivät saapua asiakkaalle ajoissa.

Tutustu koko ohjeeseen: Lapin hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun ohje (pdf)

Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue tukevat lapsia, nuoria ja huoltajia kriisitilanteen käsittelyssä

Useat tahot tarjoavat valtakunnallisesti tukea kriisitilanteissa.

Rovaniemen kaupungin tiedote:

Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue tukevat lapsia, nuoria ja huoltajia kriisitilanteen käsittelyssä.

Vantaalla 2.4.2024 tapahtunut kouluampuminen voi järkyttää lapsia, nuoria ja huoltajia. Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue ohjeistavat koulujen henkilökuntaa ja huoltajia asian käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa.

Valtakunnallisesti tukea kriisitilanteissa tarjoavat muun muassa seuraava tahot: 

• Mieli ry:n valtakunnalliset kriisipuhelimet
• Suomen Punainen risti: vinkit lapsen ja nuoren auttamiseen kriisitilanteessa 
• Suomen Punainen risti: auttavat puhelimet ja palvelut 
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Tukea perheen huoliin ja kriiseihin
• Traumaterapiakeskus: Miten autat lasta kriisitilanteessa