Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 1.11.23 pidetystä kokouksesta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii selvitystä Mehiläis-ulkoistuksen sopimusmuutoksista. Lapin hyvinvointialueelle Saamen kieliteko -palkinto. 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii selvitystä Mehiläis-ulkoistuksen sopimusmuutoksista 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lähettänyt hyvinvointialueelle selvityspyynnön, joka koskee Mehiläinen Länsi-Pohja -ulkoistuksen uutta sopimusluonnosta. Virasto haluaa selvittää, onko esitetty muutossopimus hankintalain mukainen. Lapin aluevaltuusto päätti viime kokouksessaan, että Meri-Lapin terveyspalvelujen ostamista Mehiläinen Länsi-Pohjalta jatketaan muutetulla sopimuksella. 

Aluehallitus merkitsi selvityspyynnön tiedoksi ja päättää selvityksen sisällöstä kokouksessaan 7. marraskuuta. 

Lapin hyvinvointialueelle Saamen kieliteko -palkinto 

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin hyvinvointialueelle myönnetyn Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinnon myöntänyt Saamelaiskäräjien Saamen kielineuvosto perustelee päätöstään sillä, että Lapin hyvinvointialue on aivan toimintansa perustamisesta lähtien ottanut huomioon saamen kielet organisaatiossaan ja toiminnassaan. Hyvinvointialue rakentaa saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluitaan johdonmukaisesti.  

Pohjoissaameksi:
Merkejuvvui diehtun Lappi buresveadjinguvlui mieđihuvvon Sámi gielladahku-bálkkašupmi. Bálkkašumi mieđihan Sámedikki Sámi giellaráđđi ákkastallá iežas mearrádusa, nu ahte Lappi buresveadjinguovlu lea dan doaimma álggu rájes vuhtiiváldán sámegielaid iežas organisašuvnnas ja doaimmas ja hukse sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid jearggalaččat ja dan láhkai, ahte dat leat čavga oassin Lappi buresveadjinguovllu doaimma ja organisašuvnna.  

Inarinsaameksi:
Merkkejui tiättun Laapi pyereestvaijeemkuávlun mieđettum Säämi kielâtaho-palhâšume. Palhâšume mieđettâm Sämitige Säämi kielârääđi vuáđustâl miärádâsâs toin, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii tooimâs vuáđudem rääjist váldám sämikielâid huámmášumán ornijdumestis já toimâstis sehe huksee sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid meritiätulávt jieijâs tooimâ já ornijdume fastâ uássin.

Koltansaameksi:
Miârkteš teâttan Lappi pueʹrrvââjjamvoudda miõttum Sääʹm ǩiõlltuâjj -cistt. Ciist miõttâm Sääʹmteeʹǧǧ Sääʹm ǩiõllsuåvtõs vuâđđââtt tuʹmmstõõǥǥes nuʹtt, što Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij aivv toiʹmmjummšes alttummuž rääʹjest väʹlddam lokku sääʹmǩiõlid jiiʹjjes organisaatiost da toiʹmmjummšest di rääjj sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzid vuâđđtõllumnalla ǩiiddõs vueʹssen jiiʹjjes toiʹmmjummuž da organisaatio.   

Hallinto-oikeus: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin päätös peruspääoman alentamisesta on laiton 

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin viimesyksyisen päätöksen, jossa se alensi kuntayhtymän peruspääoman 14 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan euroon.

Hallinto-oikeuden mukaan kuntayhtymän yhtymävaltuustolla ei ollut enää viime marraskuussa toimivaltaa tehdä päätöstä kuntayhtymän peruspääoman alentamisesta, koska päätöksellä oli merkittäviä hyvinvointialuetta sitovia talousvaikutuksia ja hyvinvointialue ei antanut päätökselle suostumusta. Yhtymävaltuusto on näin ollen tehnyt päätöksen voimaanpanolain vastaisesti ja ylittänyt siten toimivaltansa. 

Hyvinvointialueen aluehallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen.  

THL toivoo Lapin hyvinvointialueelta rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaisen asiantuntija-arvion sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Lapin hyvinvointialueella. Arviossa on kiinnitetty huomiota talouden tasapainottamiseen, nettokäyttökustannusten maltilliseen kasvuun sekä palvelun ja hoidon saatavuuden haasteisiin. THL:n mukaan Lapin hyvinvointialueella on meneillään toiminnan yhdenmukaistaminen ja integraation mahdollistaminen, joissa täytyy ottaa huomioon väestön ikääntyminen, henkilöstöresurssien riittävyys ja talouden realiteetit. THL toivoo Lapin hyvinvointialueelta rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä ja ongelman ratkaisuja.  

Muita päätöksiä  

Päätettiin lopettaa Lapin Ateriapalvelut Oy:n toiminta. Kunnat eivät ole olleet kiinnostuneita Lapin hyvinvointialueen perustaman yhtiön palveluista. Yhtiöllä ei ollut työntekijöitä eikä liikevaihtoa.  

Myönnettiin erot hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta Ranuan edustaja Oliver Karjalaiselle sekä Ylitornion edustaja Markus Luirolle. Vahvistettiin uusiksi jäseniksi nuorisovaltuustoon Ranualta Jere Ranua ja Ylitorniolta Topias Välimaa. Lisäksi hyväksyttiin nuorisovaltuuston työvaliokunnan jäsenmäärän muutos neljästä kuuteen henkilöön. 

Perustettiin kaksi toimintaterapeutin toimea toiminta- ja työkyvyn tuen vastuualueelle. Lisäresurssia tarvitaan, koska jonot toimintaterapiaan ovat pitkät.  

Muutettiin kaksi sosiaalipalvelujen palveluohjaajan tointa kahdeksi palveluohjaajan viraksi.  

Hyväksyttiin somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Jukka Mattilan irtisanoutuminen 16. helmikuuta 2024 lähtien ja päätettiin, että jatkotoimenpiteistä päätetään erikseen. 

Valittiin talousjohtajan viran soveltuvuusarviointiin Rami Jokinen, Janne Juotasniemi, Anne Räisänen ja Seija Voutilainen. Virkaan oli 18 hakijaa, joista yksi perui hakemuksensa. 

Päätettiin antaa Lapin aluehallintovirastolle selvitys Rovaniemen suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Aluehallintovirasto vaatii, että hammashuollon asiakkaiden täytyy päästä hoitoon neljän kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista ja että asiakkaille kerrotaan hoitoaika heti, sen sijaan, että he joutuvat odottamaan tiedonsaantia. Aluehallintovirasto harkitsee määräystä, jonka mukaan toiminta täytyisi saada lainmukaiseksi kahdeksassa kuukaudessa 800 000 euron sakon uhalla. Hyvinvointialueen terveyspalvelut muistuttaa selvityksessään, että Rovaniemellä on ollut ongelmia suun terveydenhuollon järjestämisessä jo ennen hyvinvointialuetta. Hyvinvointialue on lyhyen toimintansa aikana jo purkanut jonoja sekä omana toimintanaan että ostopalveluna. Hyvinvointialue pitää kohtuullisena, että aluehallintovirasto ei asettaisi uhkasakkoa.  

Hyväksyttiin vastaus Lapin aluehallintoviraston lisäselvityspyyntöön, joka koski sosiaali- ja terveydenhuollon muistutusten käsittelyä Lapin hyvinvointialueella. Muistutusten käsittely on ollut hidasta, ja vastauksissa on ollut puutteita. Lisäselvityksen mukaan syyskuun loppuun mennessä muistutuksia on tullut sosiaalipalveluissa 59, joista 16 on käsitelty kuukauden sisällä ja 25:n käsittely on vielä kesken. Terveydenhuollon muistutuksia on tullut 248, joista 101 on käsitelty kuukauden sisällä ja 36:n käsittely on vielä kesken. Jo aiemmassa selvityksessään hyvinvointialue on todennut sujuvoittavansa muistutusten käsittelyprosessia. 

Lisätietoja 
aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311 
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998    

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 11.9.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat. Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi.

Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat

Aluehallitus merkitsi tiedoksi tammi-heinäkuun talousraportin ja esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi tammi-kesäkuun osavuosikatsauksen.

Hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämäennuste on kasvanut 73 miljoonasta 89 miljoonaan. Suurimmat talousarvion ylitykset ovat erikoissairaanhoidon, vammaispalvelujen ja lastensuojelun ostopalveluissa. Ostopalvelujen hinnat ovat nousseet esimerkiksi yliopistosairaaloiden osalta yli 7 prosenttia ja monien sosiaalipalvelujen osalta lähes 20 prosenttia.

Yksi syy alijäämään on, että Lapin kunnat olivat ennen uudistusta käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Tästä johtuva niin sanottu siirtymätasaus leikkaa hyvinvointialueen rahoitusta tänä vuonna noin 53 miljoonaa.

Monet talouden sopeuttamisohjelman toimenpiteet ovat edenneet, mutta vaikutukset eivät vielä näy kustannuksissa. Aluehallitus edellyttää, että jo päätettyjen talouden sopeuttamistoimia toteutetaan suunnitelmallisesti ja ripeästi loppuvuoden aikana sekä osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua.

Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi

Aluehallitus päätti keskittää psykiatripäivystyksen ja tahdosta riippumattoman hoidon Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan loka-maaliskuun ajaksi. Pysyvän keskittämisen valmistelua jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa osana palveluverkkouudistusta. Keskittämisen syynä on Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatripula.  

Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito on mahdollista käynnistää uudelleen Länsi-Pohjassa, jos aluevaltuusto niin päättää. Jatkaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja muita resursseja sekä potilasturvallisuuden varmistamista.

Hyvinvointialueen oma toiminta Sodankylän Kiepissä päättyy  

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Esperi Care oy:n ja hyvinvointialueen välisen vuokrasopimuksen päättymisen vuoden lopussa. Esperi Care ei ole halunnut jatkaa vuokrasopimusta, joten hyvinvointialueen toiminta mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä päättyy. Hyvinvointialue sai aiemmin lainanottovaltuudet uuden tilan rakennuttamiseen, mutta sai kilpailutuksessa vain yhden tarjouksen, joka täytyi hylätä.

Esperi Care voi hakea hyvinvointialueen palvelusetelituottajaksi. Silloin hyvinvointialue tarjoaisi asiakkaille palveluseteliä, jolla asiakkaat voisivat jäädä asumaan Kieppiin tai valita muun palveluseteliyksikön. Asiakas voi myös kieltäytyä setelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun oman toiminnan yksikössä tai puitesopimustuottajien yksikössä.

Hyvinvointialue käynnistää Kiepin henkilöstölle yt-neuvottelut, jotka voivat päättyä liikkeenluovutukseen Esperille.

Lapin hyvinvointialue perustaa sijaisten osaajakeskukseen 150 uutta toimea

Aluehallitus päätti perustaa uuteen osaajakeskukseen varahenkilöstöä ja sisäisiä sijaisuuksia varten 113 lähihoitajan, 40 sairaanhoitajan ja kaksi terveydenhoitajan toimea.

Riittävä resursointi parantaa henkilöstön työhyvinvointia, mahdollistaa työelämän joustoja sekä helpottaa esihenkilöiden kuormitusta. Potilas- ja asiakasturvallisuus paranee, kun sijaisuuksia hoitavat vakituisessa työsuhteessa olevat ja perehtyneet ammattilaiset.

Laajan varahenkilöstön myötä hyvinvointialue säästää muun muassa sijais- ja kutsurahoissa sekä kalliissa vuokratyövoiman ostamisessa useita miljoonia vuosittain.

Hyvinvointialue esittää nykyisten saamenkielisten palvelujen jatkamista

Aluehallitus hyväksyi esityksen saamenkielisten sote-palveluiden valtionavustuksen käyttökohteista vuodelle 2025. Valtionavustuksen säilyessä ennallaan hyvinvointialue esittää kaikkien nykyisten toimintojen jatkamista.

Enontekiön kunnan alueella on pohjoissaamenkielinen hoiva-avustaja, terveydenhoitaja ja kylätyöntekijä. Inarissa on koltansaamenkielinen lähihoitaja ja kylätyöntekijä, pohjoissaamenkielinen lähihoitaja ja kaksi kylätyöntekijää sekä inarinsaamenkielinen psykogeriatrinen sairaanhoitaja. Sodankylässä on pohjoissaamenkielinen lähihoitaja ja kylätyöntekijä. Utsjoella on kaksi pohjoissaamenkielistä kylätyöntekijää, toiminnanohjaaja, kaksi hoiva-avustajaa, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Ikäihmisille suunnattu kotihoidon palveluohjaaja ja lapsiperheiden perheohjaaja palvelevat saamen kielellä koko saamelaisten kotiseutualuetta. Aluehallitus toimittaa hyvinvointialueen esityksen Saamelaiskäräjille, joka jakaa valtionavustuksen.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi sisäministeriön käynnistämän pelastuslain uudistamishankkeen toisen vaiheen. Hankkeessa määritellään mahdolliset muutokset pelastuslakiin sekä muuhun pelastuslakiin liittyvään lainsäädäntöön.  

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, joka koskee Suomen hallituksen esitystä sairaalaverkon uudistamisesta. Hallitus on muuttanut esitystään niin, että jatkossa Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin ylläpitää rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä. Päivystystä koskevat muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden lokakuussa. 

Hyväksyttiin hallinto-oikeudelle toimitettavat lausunnot ja esitettiin yhtä lausuntoa aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Huhtikuun aluevaltuuston päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen muun muassa mahdollisten jääviyksien vuoksi. Hallinto-oikeus on pyytänyt hyvinvointialueelta lausuntoja muun muassa esteellisyyksistä.

Hyväksyttiin vastaus toimenpidealoitteeseen, joka koski hyvinvointialueen henkilöstön aseman ja hyvinvoinnin parantamista. 

Esitetään aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön. Aluevaltuusto päättäisi jatkossa esimerkiksi soteaseman, terveyskeskuksen, sairaalan tai pelastusaseman perustamisesta ja sulkemisesta. Toiminnan keskeytyksistä enintään kolmen kuukauden ajaksi, aukioloajoista ja muista käytännön järjestelyistä päättäisi toimialajohtaja. Mikäli laissa tai muissa säädöksissä ei toisin säädetä, muista palvelujen saavutettavuuteen liittyvistä muutoksista päättäisi aluehallitus. Muut hallintosäännön muutokset koskevat muun muassa luottamushenkilöiden palkkioiden alentamista. Muut muutokset tulisivat voimaan lokakuussa ja palkkiomuutokset vuoden 2025 alusta.

Nimettiin työryhmä valmistelemaan organisaatiouudistusta. Luottamushenkilöorganisaatioon liittyvät ehdotukset pitää olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Muuhun organisaation madaltamiseen sekä johtajien ja esihenkilöiden määrän vähentämiseen tähtäävä selvitys valmistellaan niin, että se voidaan käsitellä ensi vuoden talousarvion yhteydessä. Aluehallitus ohjaa työryhmän työtä. Työryhmän puheenjohtajana toimii aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyväksyttiin toimintamalli rakennusinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi laaditaan strateginen suunnitelma rakennusinvestointien ja muiden vastaavien sopimusten rahoittamiseksi.

Palautettiin jatkovalmisteluun Muurolan entisen sairaalan myynnin valmistelua koskeva asia. Muurolassa osoitteessa Totontie 11 sijaitseva entinen päihdeklinikka on ollut jo normaalissa myynnissä, mutta kiinnostus on ollut vähäistä. Siksi kohde laitetaan myyntiin nyt tarjouskaupalla. 

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen osallisuusohjelman. Kommentoitavana olleeseen ohjelmaan on tehty muutoksia saatujen lausuntojen pohjalta.  

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2024–2025. Kommentoitavana olleeseen suunnitelmaan on tehty muutoksia saatujen lausuntojen pohjalta.  

Myönnettiin Katja Haapapurolle ero nuorisovaltuuston jäsenyydestä ja vahvistettiin nuorisovaltuuston uudeksi jäseneksi Oona Pääkkölä Kolarin kunnasta.

Lisätietoja

-Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
-Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta

Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin.

Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2025-2028.

Investointisuunnitelma on vuodelle 2025 noin 95 miljoonaa euroa ja koko suunnitelmakaudelle 2025-2028 noin 244 miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät myös investointeja vastaavat sopimukset kuten pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja leasingit. 

Vuoden 2025 merkittävimmät investoinnit olisivat muutostyöt hyvinvointialueen omistamiin tiloihin (Lapin keskussairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala ja Kolpene), Lapin keskussairaalan laajennushankkeen jälkityöt, erilaiset it-järjestelmien yhtenäistämiseen liittyvät hankinnat, ikääntyneiden palveluasunnot Torniossa, ikääntyneiden palvelutalo Kolarissa ja asumisyksikkö Keminmaassa sekä pelastuslaitoksen ja ensihoidon tilat Ivalossa. 

Muita vuoden 2025 investointeja olisivat esimerkiksi kehitysvammaisten asumisyksikkö Rovaniemellä, Luppokoti Enontekiöllä sekä pelastusaseman kalustosuoja Sodankylässä. Kouluterveyden ja opiskelijahuollon tiloja vuokrattaisiin uusista koulutiloista Sevettijärvellä ja Kittilän lukiolla sekä Rovaniemen Vaaranlammella ja Napapiirillä. 

Pelastuslaitoksen ja ensihoidon kalustoa sekä terveyspalvelujen lääkintälaitteita hyvinvointialue uusii pikkuhiljaa vuosittain sitä mukaa, kun on tarvetta. 

Investoinnit on mahdollista toteuttaa vain, jos valtio myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet. Siksi aluevaltuuston hyväksymä investointisuunnitelmaesitys lähetetään tiedoksi ministeriöille. Investointien toteuttamisesta tehdään erikseen päätökset, joissa huomioidaan kevääksi valmistuva palvelujen järjestämisohjelma sekä palveluverkkopäätökset ja muut selvitykset. 

Aluehallitus esittää korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin 

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut vuodelle 2024. Esityksessä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan lain sallima enimmäismäärä eli 10 prosenttia. 

Esimerkiksi terveysasemien käyntimaksu nousisi 23 euroon. Maksu perittäisiin enintään kolme kertaa vuodessa. Käyttämättä jätetyn palvelun maksu nousisi 56,7 euroon, poliklinikkakäynnin maksu 46 euroon ja terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuaikainen päivystyskäynti 31,6 euroon. Hammaslääkärikäynti maksaisi jatkossa 14,6 euroa ja suuhygienistillä käyminen 11,3 euroa. 

Omaishoidon tuen lakisääteisestä vapaasta perittävä maksu olisi jatkossa 12,8 euroa. Samalla maksukatto eli tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen enimmäismäärä nousisi 762 euroon vuodessa. 

Lain mukaan tietyt palvelut ovat maksuttomia. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. 

Muita päätöksiä 

Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston päätökset 9. lokakuuta ja 23. lokakuuta pidetyistä kokouksista. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski hankkeiden hyödyntämistä hyvinvointialueen toiminnassa ja hankinnoissa. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski kuntien nuorisotoimien avustavaa roolia hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminnassa. Tavoite on, että nuorille voidaan antaa käytännön tukea niin, että kaikkien jäsenten osallistuminen ja esimerkiksi kokouksiin matkustaminen on mahdollista. 

Esitetään, että aluevaltuusto toteaa, että aluevaalilautakuntaan on valittu Jari Leskinen eikä Jari Leskelä.  

Esitetään aluevaltuuston hyväksyttäväksi konserniohjeen ja omistajaohjauksen periaatteet. Tällä hetkellä Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin hyvinvointialueen ainoa tytäryhteisö. 

Esitetään henkilöstöohjelmaa aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Henkilöstöohjelma on ollut lausuttavana, ja sitä on päivitetty saatujen kommenttien perusteella. Lisäksi kommentteja huomioidaan ohjelman jalkauttamisvaiheessa. 

Tehtiin päätös maanvuokrasopimuksesta Rovaniemen lapsi- ja nuorisokoti Kiekerön rakentamishankkeeseen liittyen. Hanketta koskevat sitovat sopimukset toteutuvat tämän vuoden aikana. Hanke toteutetaan kiinteistöleasingilla, jossa toteuttajalla on kokonaisvastuu rakentamisesta. Kiekerössä toimii jatkossa omaan palvelutuotantoon perustuva arviointi- ja vastaanottoyksikkö sekä erityisen vaativan sijaishuollon yksikkö. Asiakaspaikkoja tulee yhteensä 12–14. 

Päätettiin tuottaa Sallan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta maaliskuusta 2023 lähtien omana toimintana. Aiemmin palvelut tuottanut Attendo Oy on ilmoittanut lopettavansa palvelun tuottamisen, mutta jatkaa kevääseen saakka. Arvioiden mukaan palvelujen tarve on laskemassa noin 20 asiakkaasta noin 15 asiakkaaseen. Palveluiden tuottamiseksi omana toimintana täytyy perustaa 3-4 uutta toimea. 

Päätettiin jättää tutkimatta oikaisuvaatimukset, jotka koskivat kahden sosiaalityöntekijän viran täyttämättä jättämistä. Virat voidaan päättää jättää täyttämättä, vaikka ne ovat olleet julkisesti haettavana. Täyttämättä jättämisestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta. Lisäksi aluehallitus hylkäsi perusteettomana oikaisuvaatimuksen, joka koski sosiaalityöntekijän virkavalintaa. 

Hyväksyttiin pieniä muutoksia Rovaniemen kaupungin kanssa solmittaviin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimitilojen vuokrasopimuksiin. 

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998   
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

4. Palveluverkosto ja tilat

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö- ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

Lisätietoja

-aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
-hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

-esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
-lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 14.8.2024 pidetystä kokouksesta

Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.

Palveluverkkosuunnitelmat uudelle lausuntokierrokselle

Lapin aluehallitus varaa henkilöstölle, asiakkaille, lappilaisille ja sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa palveluverkon muutosten uudelleenvalmisteluun. Suunnitelma tulee kommentoitavaksi Otakantaa.fi-palveluun. Lausunnot on annettava 30.9.2024 mennessä. Hyvinvointialue järjestää muutossuunnitelmista myös kuntakohtaisia asukastilaisuuksia syyskuun aikana.

Aluehallitus hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksia koskevan suunnitelman tässä vaiheessa pohjaksi lausunnoille. Valmistelua jatketaan elo-syyskuun aikana aluehallituksen ohjauksessa. Tavoite on, että aluevaltuusto käsittelee palveluverkkomuutosten linjauksia kokouksessaan 28. lokakuuta.

Suunnitelman mukaan sosiaalipalvelujen palvelurakennetta kevennettäisiin muun muassa palveluasumisen osalta. Muutoksia tulisi myös terveyskeskusten vuodeosastoihin. Lisäksi esimerkiksi sairaaloiden työnjakoa uudistettaisiin.

Taustalla mahdolliset jääviydet

Aluevaltuusto päätti palveluverkkoon liittyvistä linjauksista jo kertaalleen huhtikuussa, mutta päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätösesityksiä valmisteli aluehallitus, jonka jäsenistä osa oli mahdollisesti esteellisiä kuntiin liittyvän kaksoisroolin vuoksi.

Uudessa valmistelussa kunnanhallitusten jäsenet ja kuntien johtavat viranhaltijat eivät osallistu asian käsittelyyn aluehallituksessa tai muissa hyvinvointialueen toimielimissä. Aluevaltuustossa he kuitenkin voivat osallistua päätöksentekoon.
 

Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi, että Esperi Care Oy:n ja Lapin hyvinvointialueen välinen vuokrasopimus Pellon Kielaksesta päättyy vuoden lopussa. Esperi Caren tiloissa toimii hyvinvointialueen 32-paikkainen ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö. Kun vuokrasopimus päättyy, hyvinvointialueen palvelutuotanto tiloissa loppuu.

Esperi Care ei halua jatkaa vuokrasopimusta, vaan on ilmoittanut hakeutuvansa tiloihin palvelusetelituottajaksi tai osallistuvansa ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailutukseen syksyllä 2024. Hyvinvointialue tarjoaa Kielaksen asiakkaille palveluseteliä. Asiakas voi itse valita palveluntuottajan hyvinvointialueelle hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta ja jäädä asumaan nykyiseen asuntoonsa. Asiakas saa myös kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun hyvinvointialueen omassa tai ostopalveluyksikössä. 

Hyvinvointialue käynnistää yksikön henkilöstöä koskevat yt-menettelyt, jotka voivat johtaa myös liikkeenluovutukseen eli henkilöstön siirtymiseen Esperi Caren työntekijöiksi.
 

Muita päätöksiä 

Merkittiin tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka koskee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston aikanaan tekemää päätöstä. Korkein hallinto-oikeus ei antanut Meri-Lapin kunnille valituslupaa päätöksestä. Yhtymävaltuuston päätös, jolla se alensi kuntayhtymän peruspääomaa 14 miljoonasta 2,5 miljoonaan, pysyy siis kumottuna.

Hyväksyttiin kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle siirtyviä sopimuksia. Kunnat ja kuntayhtymät ovat täydentäneet aiempia selvityksiään siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista.

Päätettiin, että luottamushenkilö- ja virkajohto osallistuu Pohjois-Suomen yhteistyöalueen syyskokoukseen, jos omat aikataulut sallivat.

Merkittiin tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätös, joka koskee Länsi-Pohjan keskussairaalan vastaavan lääkärin virkaa. Aluehallintoviraston mukaan hyvinvointialue rikkoo lakiasetusta, sillä Länsi-Pohjan päivystyksen vastaava lääkäri ei toimi tällä hetkellä virkasuhteessa. Virasto ei kuitenkaan ryhdy toimenpiteisiin, sillä asiaan tulee muutos, kun toiminta siirtyy Mehiläiseltä hyvinvointialueelle vuoden 2025 alusta.

Merkittiin tiedoksi aluehallintoviraston ratkaisu, joka koskee muistutusten käsittelyä Lapin hyvinvointialueella. Viraston mukaan vuonna 2023 muistutusten käsittely ei ole kaikilta osin toteutunut lain vaatimassa kohtuullisessa ajassa. Aluehallintovirasto pyytää hyvinvointialueelta lisäselvityksiä toiminnan kehittämisestä.

Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-toukokuulta. Kun huomioidaan myös kirjanpidosta puuttuvat erät, alijäämää oli toukokuun lopussa noin 22,8 miljoonaa. 

Päätettiin myydä Kemissä osoitteessa Kauppakatu 25 sijaitsevasta kiinteistöstä 125 neliömetrin suuruinen määräala Kiinteistö Oy Sairaalanrannalle 5125 eurolla. 

Päätettiin lunastaa Lapin keskussairaalan niin sanottu Väistö-elementtirakennus hyvinvointialueelle sen jäännösarvoa vastaavalla summalla eli 243 788 eurolla. Rakennus on hankittu aikanaan leasing-sopimuksella.

Hylättiin Utsjoen seurakunnan oikaisuvaatimus, joka koski toistuvista erheellisistä palohälytyksistä aiheutuneita laskuja. 

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ikääntyneiden palveluiden palveluvastaavan viransijaisuuden täyttämistä. 

Päätettiin perustaa it-palveluihin yksi sovellussuunnittelijan toimi ja yksi suunnittelijan toimi. Effector-apuväline-järjestelmän hallinnointi on edullisempaa tehdä omana työnä aiemman ostopalvelun sijaan.

Merkittiin tiedoksi Utsjoen vuodeosastoa koskeva vetoomus.

Päätettiin käynnistää yhteistoimintamenettelyt, jotka koskevat liikkeenluovutuksella Tervia Logistiikka Oy:lle siirtyvää kuljetuspalvelujen henkilöstöä. 

Lisätietoja

Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.