Jorgale dan viidáse siiddui

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi

Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen. Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta.

Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia. Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden. 

Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta. Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla.

Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen. Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.

Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.

Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen Kolilla 15.–16.5.2025.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat

Lisätietoja:

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
 

Jorgale dan viidáse siiddui

Aluehallituksen kokoustiedote 14.5.2025 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus vaatii nopeita säästötoimia tämän vuoden talouden oikaisemiseksi. Aluehallitus käsittelee uudet säästöehdotukset viimeistään elokuussa ja harkitsee sen jälkeen valtion lisärahoituksen hakemista.

Aluehallitus vaatii nopeita säästötoimia tämän vuoden talouden oikaisemiseksi

Aluehallitus käsitteli Lapin hyvinvointialueen osavuosikatsauksen tammi-maaliskuulta. Tämänhetkisen arvion mukaan tämän vuoden talous on kääntymässä 26 miljoonaa miinukselle, vaikka tavoitteena on miljoonan euron ylijäämä. Eniten ylityksiä on lastensuojelussa, ikäihmisten palveluissa ja erikoissairaanhoidossa.

Aluehallitus vaatii, että sosiaali- ja terveyspalvelut valmistelevat säästöehdotukset, joilla hyvinvointialue pysyy tämän vuoden budjetissa. Lisäksi kaikkien toimialojen täytyy valmistella ehdotukset, joilla toimintakate pienenee 2,5 prosenttia vuositasolla. Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa vaarantaa riittävien palvelujen järjestämistä. Myös jo aiemmin päätettyjä sopeuttamistoimenpiteitä tulee edistää tehokkaasti.

Aluehallitus käsittelee uudet säästöehdotukset viimeistään elokuussa ja harkitsee sen jälkeen valtion lisärahoituksen hakemista.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti hallinto-oikeudelle annettavasta lausunnosta, joka koskee Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edellisten vuosien alijäämien kattamista ja laskutusta. Kemin ja Tervolan kunnat ovat tehneet valituksen aluehallituksen aiemmasta päätöksestä.

Merkittiin tiedoksi Valviralle annettu selvitys kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä.

Siirrettiin lakiasiainjohtajalle ja hyvinvointialuejohtajalle toimivalta tehdä vahingonkorvausvaatimuksiin liittyviä päätöksiä.

Hyväksyttiin päivitetty hankintaohje.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat vuodeosastojen hallinnollista yhdistämistä sekä päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ja maaseutuvaikutusten arviointia.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi luettelot valtuutettujen tekemistä aloitteista sekä merkitsee loppuun käsitellyiksi ne aloitteet, joihin aluehallitus on hyväksynyt vastaukset.

Pyydetään Saamelaiskäräjiä tarkistamaan nimityksensä saamen kielen lautakunnan jäseniksi. Aiempi esitys ei ole tasa-arvolain mukainen.

Bivdit Sámedikki dárkkistit nammademiid sámegiela lávdegotti lahttun. Ovddit evttohus ii čuovo dásseárvolága.

Iävtuttuvvoo, et Sämitigge täärhist sämikielâ lävdikode jesânij noomâtmijd. Ovdebâš iävtuttâs ij lah täsiárvulaavâ miäldásâš.

Raaukât Sääʹmteeʹǧǧ täʹrǩsted nõõmtõõzzees sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäzzliʹžžen. Ääiʹjab eʹtǩǩõs ij leäkku tääʹssärvvlääʹjj meâldlaž.

Uuden aluevaltuuston ensimmäinen kokous on 9.6.2025.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto valitsee toimikaudelleen aluevaltuuston puheenjohtajat, aluehallituksen, tarkastuslautakunnan, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan, pelastus- ja valmiuslautakunnan ja aluevaalilautakunnan jäsenet sekä vaalilautakunnan suhteellisten vaalien toimittamista varten.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto valitsee saamen kielen lautakuntaan yhteensä 13 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Viisi jäsentä nimetään Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi jäsen Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Aluevaltuuston tulee valita yksi jäsenistä puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.

Evttohuvvo guovllustivrii, ahte guovllustivra vállje sámegiela lávdegoddái oktiibuot 13 lahtu ja juohke oktii persovnnalaš várrelahtu. Vihtta lahtu nammaduvvojit Sámedikki evttohusa vuođul ja okta lahttu siidačoahkkima evttohusa vuođul. Guovllustivra galgá válljet lahtuin ovtta ságadoallin ja ovtta várraságadoallin.

Iävtuttuvvoo kuávluváldustiivrân, et kuávluváldustivrâ väljee sämikielâ lävdikoodán ohtsis 13 jesânid já jyehi jesânân persovnlii värijeessân. Vittâ jeessân nomâttuvvojeh Sämitige iävtuttâs mield já ohtâ jeessân nomâttuvvoo Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâs mield. Kuávluváldustivrâ kalga valjiđ oovtâ jeessân saavâjođetteijen já oovtâ jeessân värisaavâjođetteijen.

Eʹtǩǩeet vuʹvddvälddõʹsse, što vuʹvddvälddõs vaʹlljad sääʹmǩiõl luʹvddkådda õhttseʹžže 13 vuäzzla da juõʹǩǩkiʹžže personpuõđlaž vääʹrrvuäzzla. Vitt vuäzzla nõõmtet Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzzâst da õõut vuäzzla Saaʹmi siidsåbbar eʹtǩǩõõzzâst. Vuʹvddvälddõs âlgg vaʹlljeed õõut vuäzzlain saaǥǥjååʹđteeʹjen da õõut väärrsaaǥǥjååʹđteeʹjen.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi mahdolliset kirjalliset ilmoitukset valtuustoryhmistä sekä niiden nimistä ja puheenjohtajista.

Henkilöstöasioiden toimivaltaa koskeva pykälä numero 215 palautettiin valmisteluun. 

Jorgale dan viidáse siiddui

Aluehallituksen kokoustiedote 30.4.2025 pidetystä kokouksesta

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta jatkuu niin laajana kuin laki mahdollistaa. Laki vaatii rajaamaan Länsi-Pohjan toimintaa jo lokakuussa, mutta hyvinvointialue hakee muutokselle lisäaikaa sekä valmistelee vetoomuksen lain muuttamiseksi.

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta jatkuu niin laajana kuin laki mahdollistaa

Lapin aluehallitus haluaa jatkaa toimintaa Länsi-Pohjan keskussairaalassa niin täydessä laajuudessa, kuin tuore lokakuun alussa voimaan tuleva lainsäädäntö sallii. Laki vaatii rajaamaan Länsi-Pohjan toimintaa jo lokakuussa, mutta hyvinvointialue hakee muutokselle lisäaikaa sekä valmistelee vetoomuksen lain muuttamiseksi.

Hyvinvointialue jatkaa kuitenkin myös muutosten valmistelua ja käy muutoksista neuvotteluja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa. Mehiläinen tuottaa osan Länsi-Pohjan toimipisteen palveluista. Hyvinvointialue valmistelee uudelle aluehallitukselle esityksen seurantaryhmän perustamisesta. Seurantaryhmä koostuisi viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä.

Päiväkirurgiaan liittyvä lakiasetus on vielä kesken, joten linjauksia tarkennetaan, kun asetuksen sisältö on tiedossa.

Laki rajaa Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluja 

Viime vuonna hyväksytyn terveydenhuoltolain muutoksen mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa ei saa jatkossa olla monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä, vaan pelkästään rajattu erikoissairaanhoidon päivystys. Iltaisin Länsi-Pohjassa voi päivystää erikoisalapäivystäjä, mutta öisin akuuttiklinikalla voivat työskennellä vain yleislääkäripäivystäjä sekä tarvittava hoitohenkilökunta ja tukipalvelut. Näin ollen raskas tehohoito siirtyy Lapin keskussairaalaan.

Länsi-Pohjassa sallitaan jatkossa polven ja lonkan tekonivelleikkaukset vain päiväkirurgisesti tehtyinä. Sairaalassa ei voi olla kirurgisia vuodeosastoja. Päivystävä anestesialääkäri palvelee vuodeosastolla ja valvontahoidossa olevia potilaita. 

Useiden erikoisalojen toiminta sekä osastohoito ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjassa entisellään. Myös poliklinikkatoiminnot jatkuvat arkipäivisin. Lisäksi Lapin keskussairaalasta siirretään asetuksen lupaamaa päiväkirurgiaa sekä skopiatoimintaa Länsi-pohjan keskussairaalaan, jotta Rovaniemeltä vapautuu tiloja vaativamman kirurgian toteuttamiseen. 

Virkajohto oli valmistellut päätöksen tueksi kaksi erilaista skenaariota erilaisista tarkemmista toimintamalleista ja niiden vaikutuksesta talouteen ja toimintaan. Aluehallitus ei sitoutunut päätöksellään kumpaankaan skenaarioon.

Hyvinvointialue ennakoi jo aiemmin, että lain vaatimat muutokset kasvattavat hyvinvointialueen kustannuksia useilla miljoonilla. Lisäkustannuksia syntyy muun muassa potilaiden kuljettamisesta, ensihoidon ja ambulanssien lisätarpeesta sekä Lapin keskussairaalaan tarvittavista lisätiloista ja henkilökunnasta.

Muita päätöksiä

Aluehallitus hyväksyi strategisen rahoitussuunnitelman hyvinvointialueen työkaluksi rakennus- ja kalustoinvestointien tekemiseen.

Merkittiin tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan aluehallituksen päätös, jonka mukaan jatkossa Tervia Osaajat kilpailuttaisi lääkäripalvelut koko Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueelle. Lapin aluehallitus totesi, että Lapin hyvinvointialue suhtautuu ehdotettuun ratkaisuun myönteisesti, mutta lopullinen päätös edellyttää vielä lisää valmistelua. 

Aluehallitus evästi ensi vuoden talousarvion ja tulevien vuosien taloussuunnitelmien laadintaa. Tavoite on, että ensi vuoden toimintakate on sellainen, että hyvinvointialue pystyy kattamaan vuosina 2023-2024 muodostuneet alijäämät viimeistään vuonna 2030.

Merkittiin tiedoksi aluevaalien vahvistettu tulos.

Hyväksyttiin menettelytavat, joilla valitaan ehdokkaat hyvinvointialueen yhtiöiden hallituksiin.

Hyväksyttiin neljän pohjoisen hyvinvointialueen yhteisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoite. Hyväksyttiin myös Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden tietohallintoyhteistyön etenemissuunnitelma sekä näiden kahden hyvinvointialueen yhteisen tietohallintojohtajan viran perustamiseen liittyvä sopimus.

Hyväksyttiin periaatteet tietohallinnon kustannusten hillitsemiseksi ja merkittiin tiedoksi kustannussäästötavoitteet. Aluehallitus hyväksyi samalla osaltaan, että hyvinvointialue ostaa jatkossa myös Meri-Lapin työasemapalvelut LapIT Oy:lta.

Hyväksyttiin muutoksia nuorisovaltuuston toimintasääntöön.

Hyväksyttiin sisäministeriölle ja aluehallintovirastolle annettava selvitys pelastustoimen palvelujen toteuttamisesta ja taloudesta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle annettava selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta vuonna 2024.

Päätettiin, että hyvinvointialue tuottaa Ammattiopisto Lappian kuraattoripalvelut jatkossa omana toimintana. Palvelun järjestäminen omana toimintana mahdollistaa paremmin resurssien kohdentamisen alueen palvelutarpeiden mukaisesti. 

Vahvistettiin muutoksia palvelusetelisääntökirjoihin, jotka koskevat vammaisten asumisen tukea, henkilökohtaista apua, ympärivuorokautista palveluasumista ja yhteisöllistä asumista, lääkkeiden annosjakelua, kotihoitoa, kotona asumisen tukipalveluja ja omaishoidon tukea. Sääntökirjat käsitellään uudelleen viimeistään syksyllä tarvittavissa vaikuttamistoimielimissä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnassa. 

Vahvistettiin työosuusrahan suuruudeksi 5 euroa toimintakeskus- ja työpajapäivältä ja 12 euroa avotyöpäivältä.

Päätettiin käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat ikääntyneiden palveluissa Tornion Ruskakotia ja Pihlajakotia sekä vammaisten palveluissa vaativan tason vammaisten sosiaalipalvelujen työyksiköitä. Muutokset liittyvät ensisijaisesti palvelujen uudelleen järjestämiseen, ja irtisanomisia pyritään välttämään.

Muutettiin terveysjohtaja Miia Palon nimikkeeksi toimialajohtaja ja määrättiin hänet sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajaksi. Nykyiset sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen toimialat yhdistyvät ensi vuoden alusta lähtien. Sosiaalijohtajan tehtävistä ensi vuoden alusta lähtien päätetään myöhemmin. Muutettiin tukipalvelujen toimialajohtajaksi määrätyn kehitysjohtaja Mikko Häikiön nimikkeeksi toimialajohtaja.

Merkittiin tiedoksi sisäisen tarkastuksen raportti.

Päätettiin myöntää valtuustoryhmien tukea tammi-toukokuulle ryhmien hakemusten mukaisesti, kuitenkin enintään 1218,75 euroa per valtuutettu.

Merkittiin tiedoksi vuoden 2024 tilintarkastuskertomus ja päätettiin alijäämiä koskevaan muistutukseen annettavasta lausunnosta.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat elämän loppuvaiheen ennakoivia hoitosuunnitelmia, sairasvakuutuksen merkityksen selvittämistä vähävaraisille sekä byrokratian välttämistä.

Merkittiin tiedoksi valtakunnallinen vuosittainen sisäministeriön selvitys pelastustoimen palveluiden ja talouden tilasta vuonna 2023.