Talouspalvelut
Lapin hyvinvointialueen talouspalvelut
Rahoituksesta
Hyvinvointialueen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Rahoituksen käytöstä päättää aluevaltuusto.
Rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Valtion talousarvioesityksen yhteydessä julkaistaan rahoituslaskelma ja kertakorvauksen suuruus.
Laadimme vuosittain talousarvion ja -suunnitelman. Lisäksi laadimme talouden seurantaan talousraportit kuukausittain sekä osavuosikatsaukset kvartaaleittain.
Talouspalveluihimme kuuluu kirjanpito, laskutus, raportointi ja muut taloushallinnon tehtävät. Aluevaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmat.
Osavuosikatsaukset
Osavuosikatsaus Q3 vuonna 2023 (pdf)
Talousraportit
Käytössä vain sähköiset ostolaskut
Lapin hyvinvointialueella on käytössä ainoastaan sähköiset ostolaskut.
Talousarvio vuodelle 2024
Kevääksi 2024 valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma, jolla taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Jo vuonna 2024 sopeuttamista täytyy toteutua 47 miljoonan euron edestä. Vuonna 2024 tehtävien sopeuttamistoimien jälkeen toimintakulut olisivat kaikkiaan 1,063 miljardia. Nyt esitettävistä karsintatoimenpiteistä huolimatta vuoden 2024 talousarvio jää noin 39 miljoonaa miinukselle. Alijäämät tulee kattaa vuoteen 2026 mennessä. Talouden sopeuttamisohjelma vaatii suuria toiminnan muutoksia, jotka tuodaan valtuuston päätöksentekoon kevään aikana.
Lue aluehallituksen talousarviotiedote
Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026, pdf
Investointeja lainanottovaltuudella
Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa.
Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.
Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.
Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.
Ajankohtaista aiheesta
-
Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminenLapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian...
Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
4.3.2024
Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
Kuva: STM
4.3.2024
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian vuosille 2024–2030. Hankintastrategia on osa hyvinvointialueen strategia- ja ohjelmakokonaisuutta. Hankintastrategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee hyvinvointialueen toimintaa sekä miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.
Hankintastrategia on jaettu viiteen teemaan, jotka ovat samat kuin hyvinvointialueen päästrategiassa: asiakaskokemus, henkilöstökokemus, hyvä johtaminen, talouden tasapaino ja vaikuttavuus. Nämä teemat tukevat hyvinvointialuestrategian toteutusta sekä kehittävät hankintatoimintaa asiakastarpeiden mukaisiksi.
– Keskeisenä tavoitteena hankintastrategiassa on asiakkaiden tarpeiden huomioiminen hankinnoissa, jotta hankinnoilla saavutetaan toivottu laatu ja vaikuttavuus, hankintapäällikkö Hilkka Neuvonen kertoo.
Hyvinvointialueen keskitetty hankintapalveluyksikkö tarjoaa laadukasta asiantuntijatukea koko organisaatiolle. Hankinnat valmistellaan toimialojen ja hankintapalveluiden yhteistyönä hyödyntäen henkilöstön laaja-alaista asiantuntijaosaamista.
– Hankintoihin valitaan sopivimmat menettelytavat ja ehdot, jotka edistävät kilpailua, innovaatioita, asiakaslähtöisyyttä ja vastuullisuutta. Tavoitteena on tehdä hankintoja, jotka vähentävät ympäristökuormitusta, edistävät sosiaalista hyvinvointia ja tukevat taloudellista kestävyyttä, Neuvonen jatkaa.
Hankintastrategia valmisteltiin laajassa verkostossa
Hyvinvointialueen eri yksiköiden asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti hankintastrategian valmisteluun. Jokaisella hyvinvointialueen työntekijällä ja myös organisaation ulkopuolisilla henkilöillä oli mahdollisuus alkusyksystä antaa mielipiteensä valmisteluun avoimen verkkoaivoriihen kautta. Strategialuonnosta on valmistelun aikana esitelty aluehallitukselle sekä aluevaltuustolle ja ennen päätöksentekoa on myös pyydetty lausunnot alueen kunnilta, muilta keskeisiltä sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta sekä hyvinvointialueen eri lautakunnilta.
– Yhteistyö toimittajiemme ja sidosryhmiemme kanssa edistää innovaatioita ja luottamusta. Valmisteltua strategialuonnosta on päivitetty valmistelun edetessä saadun palautteen ja lausuntojen pohjalta, Hilkka Neuvonen sanoo.
Hankintastrategiaan voi tutustua hyvinvointialueen verkkosivuilla: Lapha.fi. Hyvinvointialueen hankinnat ilmoitetaan Hilma-järjestelmässä ja suunnitellut hankinnat ennen niiden virallista julkaisua hankintakalenterissa.
Hyvinvointialueen hankinnat vuonna 2023
Lapin hyvinvointialue osti vuonna 2023 ulkoisia resursseja yhteensä 555 miljoonalla eurolla. Suurimmat ostovolyymit olivat sosiaali- ja terveyspalvelut toimialojen asiakaspalvelujen ostoissa sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa ja rakennusten ja alueiden ylläpidossa. Investointeja tehtiin 26 miljoonalla eurolla.
Ostot 555 miljoonaa euroa
Ostolaskuja 175 800 kpl
Toimittajia 4260 kpl
Toimittajista 83 % pk-sektorin toimittajia (Y-tunnus)
Toimittajista 23 % yhden kerran toimittaneita
Toimittajista 40 % Lapin maakunnan alueelta
Hiilijalanjälki 138 miljoonaa CO2-ekv.kgHilkka Neuvonen
Hankintapäällikkö, hankintapalvelut yksikön johtaja
p. 040 657 4855
hilkka.neuvonen@lapha.fiLapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
4.3.2024Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian...Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian vuosille 2024–2030. Hankintastrategia on osa hyvinvointialueen strategia- ja ohjelmakokonaisuutta. Hankintastrategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee hyvinvointialueen toimintaa sekä miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään. Hankintastrategia on jaettu viiteen teemaan, jotka ovat samat kuin hyvinvointialueen päästrategiassa: asiakaskokemus, henkilöstökokemus,...
-
Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteestaHyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi...
Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
7.2.2024
Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
7.2.2024
Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen. Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen vaikeasta lähtötilanteesta, jossa 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset.
Sote-uudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki. Vielä muutama vuosi sitten tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja läpinäkyvästi koko maan osalta ei olisi ollut mahdollista. Tässä vaiheessa vuoden 2023 tulosta kuvaavat luvut ovat alustavia ja voivat päivittyä yksittäisten alueiden kohdalla tilinpäätösten lopullisen valmistumisen yhteydessä, mutta kansallinen kokonaiskuva on selvillä.
Hyvinvointialuejohtajat pitävät tärkeänä sitä, että talouslukuja tarkastellaan nyt ja jatkossakin huolellisesti.
”On tärkeää, että hyvinvointialueiden kustannusten ja rahoituksen kehitystä seurataan tarkkaan. Yhtä läpinäkyvästi ja yhtenevästi tulee kuitenkin seurata myös alueille kohdistettuja vaatimuksia ja ohjausta”, kommentoi H23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Kaikki hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamisesta. Jo toteutetuilla ja valmistelussa olevilla toimenpiteillä pyritään kaikilla alueilla talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Siksi alueiden taloutta tulee tarkastella myös ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
Vuoden 2023 rahoituksen taso ei vastannut siirtyneiden toimintojen kustannuksia
Vuoden 2023 rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia.
Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. Alueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet.
Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että kustannustason korjaukseen ei riitä yksinomaan toiminnan tehostaminen. Palvelutarpeen ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttaminen edellyttää suuria alueellisia muutoksia palveluiden järjestämisessä. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa laajoissa ja vaikeissa muutoksissa.
Hyvinvointialuejohtajien tavoitteena on, että hyvinvointialueiden talouden, toiminnan, rahoituksen ja lainsäädännön kokonaisuus kyetään sovittamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevina vuosina siten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata. Pitkästä lainsäädännön valmisteluvaiheesta huolimatta suurimmalla osalla alueilla sote-uudistus on vasta alkumetreillä.
H23-verkoston jäsenet
Sanna Svahn
H23 verkoston puheenjohtajaMarina Kinnunen
H23-verkoston 1. varapuheenjohtajaIlkka Luoma
H23-verkoston 2. varapuheenjohtajaTarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl
Jukka LindbergH23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto.
Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
7.2.2024Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi...Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
-
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluillaHyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden...
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
22.1.2024
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
22.1.2024
Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus.
Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia.
Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon paikkoihin tai palvelussuhteen ehtoihin. Neuvottelujen sisältö tarkentuu myöhemmin, kun hyvinvointialue valmistelee neuvotteluesityksen. Päätöksiä mahdollisista muutoksista ei tehdä yhteistoimintaneuvotteluiden aikana, vaan niistä päätetään erikseen neuvotteluiden päättymisen jälkeen.
Lisätietoja:
henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen
040 757 6530
marjo.kuittinen@lapha.fiHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
22.1.2024Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden...Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus. Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia. Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon...