Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa. Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään.

Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa  

Lapin aluehallitus hyväksyi Lapin ja Etelä-Savon yhteisen kannanoton, joka koskee valtakunnallista sairaalaverkoston uudistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiuudistusta sairaaloiden ja päivystysten työnjaosta. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erityiskysymyksiinsä keskittyvää kuulemistilaisuutta jo lainvalmistelun alkuvaiheessa.

Kummallakin alueella on kaksi keskussairaalaa. Lapissa välimatkat ovat pitkät, ja Etelä-Savossa palvelujen järjestämistä hankaloittavat runsaat vesistöt. Alueilla on paljon matkailua ja vapaa-ajan asutusta, jotka kuormittavat päivystys- ja sairaalapalveluita, mutta eivät kasvata valtionrahoitusta. Kannanoton mukaan Lapissa tulee voida ylläpitää kahta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä sekä lisäksi perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä Ivalossa. Lappi ja Etelä-Savo muistuttavat, että eduskunta hyväksyi viime vuonna sairaaloita koskevan lausuman. Lausumassaan eduskunta edellytti, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason. Valtion tulee maksaa erilliskorvaus hyvinvointialueille niistä ylimääräisistä kustannuksista, joita aiheutuu kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpidosta. Valtion toiminnan täytyy olla ennakoitavaa, joten valtion tulee varata määrärahat tulevien vuosien talouskehyksiin.

Sairaalaverkon muutokset vaikuttavat muun muassa alueiden elinvoimaan ja oppilaitosverkostoon. Kannanotto vaatii, että valtion täytyy pitää huolta kokonaisuudesta ja ottaa huomioon myös elinvoimakysymykset. 

Lapin aluehallitus päätti myös, että hyvinvointialue osallistuu Pohjois-Suomen laajuiseen sairaaloiden ja päivystysten yhteistyöselvitykseen. Pohjois-Suomen YTA:n eli yhteistyöalueen muodostavat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa. Neljä hyvinvointialuetta hahmottelee pohjoisen omia yhteistyöhön perustuvia työnjakomalleja, jotka voisivat olla vaihtoehtoina valtakunnallisille työnjakouudistuksille.

Lapin hyvinvointialueen toimintakertomus: hyvinvointialueen perustaminen onnistui

Lapin aluehallitus hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2023 tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta antaa tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta oman lausuntonsa, minkä jälkeen ne etenevät aluevaltuuston käsittelyyn.

Sosiaali, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueelle 27 eri organisaatiolta. Palvelun jatkuvuudessa ei siirtymävaiheessa ollut juurikaan ongelmia. Myös ensimmäiset palkat hyvinvointialue sai maksettua pääosin ajallaan ja oikein. Ostolaskujen maksamisessa ja asiakaslaskutuksessa sen sijaan oli suuria viiveitä ja vaikeuksia.

Viime vuoden alkuperäinen talousarvio oli 43,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta lopullinen alijäämä oli 90,3 miljoonaa. Muutokset johtuivat pääosin toimintakulujen kasvamisesta, mutta muutoksia tapahtui myös valtionrahoituksessa.

Hyvinvointialueiden vuodelle 2023 saama valtionrahoitus on osoittautunut todellisia kustannuksia merkittävästi pienemmäksi. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuodelta 2023 on yhteensä 1,35 miljardia euroa. Samanaikaisesti kuntatalouden ylijäämä on yhteensä noin 1,8 miljardia euroa.
-Vaikuttaa ilmeiseltä, että hyvinvointialueiden talouden irrottaminen kuntataloudesta ei ole onnistunut. Lisäksi valtio on aliarvioinut lainsäädännön tuomista uusista tehtävistä aiheutuvaa kustannusrasitetta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa katsauksessaan.

Väestön ikääntyminen lisää sote-palvelujen tarvetta entisestään. Samaan aikaan arvioidaan, että hyvinvointialueelta jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana yli 1200 työntekijää. Hyvinvointialueen täytyy sopeuttaa talouttaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä 47 miljoonaa euroa täytyy toteutua jo tänä vuonna. Sopeuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia sekä organisaatioon että palveluihin.
-Työvoimapula on rahoituksen riittävyyttäkin vahvempi ajuri toiminnan muutoksiin, Jokela toteaa.

Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi Valviran määräyksen, että kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy pitää saada lainmukaiseksi viimeistään maaliskuussa 2025. Tammikuun lopussa yli kolme kuukautta tai yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli yhteensä 213 ihmistä. Eniten liian pitkiä odotusaikoja oli kirurgisissa ja psykiatrisissa palveluissa. Valvira on antanut saman määräyksen Lapin hyvinvointialueen lisäksi 13 muulle hyvinvointialueelle sekä HUS-yhtymälle. 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on pyytänyt hyvinvointialueelta selvityksiä aiheesta jo aiemmin. Tilanne on monin osin parantunut, mutta ei kuitenkaan kokonaan korjaantunut. Hoitoon pääsemistä ovat hidastaneet muun muassa henkilöstöpula, vaikeudet terveyskeskustasoiseen jatkohoitoon pääsemisessä ja psykiatristen palveluiden tarpeen voimakas kasvu. Hyvinvointialue on pyrkinyt korjaamaan tilannetta esimerkiksi kehittämällä toimintaansa, rekrytoimalla henkilökuntaa ja hankkimalla ostopalveluita.

 
Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada myös rajan yli tehtäviin matkoihin

Lapin aluehallitus hyväksyi täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

Aluehallitus käsitteli samalla oikaisuvaatimusta, jossa vaadittiin tarkennuksia lähikunnan määritelmään. Aluehallitus totesi, että vaadittu tarkennus on nyt tehty.

 
Muita päätöksiä 

Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 19.2.2024 tekemät päätökset. 

Hylättiin röntgenhoitajan toimivalinnasta tehty oikaisuvaatimus. 

Päätettiin irtisanoa Sarastia Oy:n sopimus niin, että se päättyy tämän vuoden lopussa. Hyvinvointialue alkaa tuottaa palkkapalvelut omana toimintanaan vuoden 2025 alusta.

Hyväksyttiin Neljäntuulen koulun maanvuokrasopimus. Rovaniemen kaupunki vuokraa osan Lapin keskussairaalan tontista uuden sairaalakoulun rakentamista varten.

Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen avaava tase 1.1.2023. Aluevaltuusto päättää avaavan taseen hyväksymisestä samalla kun hyväksyy tilinpäätöksen. 

Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-helmikuulta. Hyvinvointialueen kirjanpito helmikuun lopussa osoittaa 7,5 miljoonaa euroa alijäämää. Toimintatuotoista ja -kuluista puuttuu kuitenkin olennaisia euromääriä. Karkeasti arvioituna todellinen alijäämä on noin 12,3 miljoonaa euroa.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutokset tämän vuoden talousarvioon. Tekniset muutokset johtuvat Valvonta ja varautuminen -vastuualueen perustamisesta, ja niillä ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

Hyväksyttiin hyvinvointialueen lokienhallintapolitiikka ja käyttövaltuuspolitiikka. Asiakirjoissa määritetään muun muassa, miten hyvinvointialue valvoo asiakas- ja potilastietojen käsittelyä.

Päätettiin, että hyvinvointialue käynnistää projektin digitaalisen sote-keskuksen perustamiseksi. Hyvinvointialue kilpailuttaa sähköisen alustan, johon se kokoaa digitaalisia sote-palvelujaan. Jatkossa samalla digitaalisella asiointialustalla voi esimerkiksi tehdä, muuttaa ja perua ajanvarauksia, saada neuvontaa ja palveluohjausta sekä osallistua etävastaanotolle. Digipalvelun kustannusarvio on 3–3,5 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

Hyväksyttiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen ensimmäinen vaihe ja siihen liittyvät ostosopimukset. Ensimmäisessä vaiheessa Esko Systems Oy toimittaa hyvinvointialueelle sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagan. Järjestelmän kustannukset neljän vuoden ajalta ovat noin 2,5 miljoonaa.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden alentamista. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto on vahvistanut nykyiset palkkiot keväällä 2022. Aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida palkkioiden suuruuksia esimerkiksi tänä keväänä osana muita talouden sopeuttamistoimia.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski yömajan perustamista. Vastauksessa todetaan, että kuntien täytyy huolehtia asuntojen järjestämisestä asukkailleen. Hyvinvointialue taas vastaa tilapäisestä avun tarpeesta. Jos yömajalle nähdään tarvetta, asiasta pitää neuvotella alueen kaupunkien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

Hyväksyttiin teknisluonteiset korjaukset saamenkielisten perheohjaajan ja palveluohjaajan virkojen kelpoisuusvaatimuksiin. Aiemmassa päätöksessä kahden tehtävän kelpoisuusvaatimukset olivat sekoittuneet keskenään. 

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

 
Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Takaisin edelliselle sivulle

Hei sinä 15-17-vuotias lappilainen nuori! Kiinnostaisiko kesätyö Lapin hyvinvointialueella? – Nappaa työ kesätyösetelin avulla

Oletko vuosina 2006, 2007 tai 2008 syntynyt nuori ja etsimässä töitä kesätyösetelillä kesälle 2024? Lapin hyvinvointialue haluaa olla mukana auttamassa nuoria tutustumaan työelämään ja oppimaan erilaisia työelämän taitoja tarjoamalla avustavia kesätyötehtäviä.

Lapin hyvinvointialueella on haettavana eri mittaisia kesätöitä seuraaviin paikkoihin:

• Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toimipisteisiin Rovaniemelle, Sodankylään ja Kittilään
• Erkkilänkujan päivätoimintakeskukseen Rovaniemelle
• Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemi

Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toimipisteet ovat erityisen vaativan tuen ja kuntoutuksen yksiköitä, jotka tarjoavat monipuolisia palveluja vammaisille henkilöille. 

Erkkilänkujan päivätoimintakeskuksessa kehitysvammaisille henkilöille järjestetään päivätoimintaa, joka tukee itsenäistä selviytymistä, edistää ihmissuhteita ja tarjoaa mielekästä tekemistä. Päivätoiminnassa voidaan esimerkiksi pelata pelejä, kuunnella musiikkia, tanssia tai harrastaa muuta liikuntaa, ulkoilla ja keskustella ohjatusti tai vapaamuotoisesti.

Tarjolla olevat tehtävät:
Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toimipisteisiin haetaan nuoria ikkunanpesijöiksi, pihatyöntekijöiksi (mm. nurmikonleikkuu) ja ulkoilukaveriksi (avustavat tehtävät ulkoilussa ja retkillä) 2–4 viikon kesätyöjaksoille seuraavasti:
 

Erkkilänkujan päivätoimintakeskukseen haetaan kolmea nuorta kahden viikon mittaiseen kesätyöhön kesäkuun aikana. Kesätyö Erkkilänkujan päivätoiminnassa pitää sisällään avustavia tehtäviä esim. ulkoilussa ja liikkumisessa tilasta toiseen, pelihetkissä ja ruokailussa kehitysvammaisten aikuisten ryhmässä.

Länsi-Pohjan keskussairaalaan haetaan reipasta ulkotöiden tekijää. Työtehtäviin kuuluu ulkoalueiden hoitoa, nurmikon leikkuuta, piha-alueiden siistimistä ja kukkien kastelua. Muita töitä voidaan järjestää sisätiloissa, muun muassa sadekelillä. 

Työn kesto:
Kesäsetelityön kesto on vähintään kaksi viikkoa ja työaika on 30 tuntia viikossa tai yhteensä vähintään 60 tuntia kesäkauden aikana. Teemme kanssasi kirjallisen työsopimuksen. Maksamme työstä työehtosopimuksen mukaista kesätyöntekijän palkkaa. Perehdytämme sinut työtehtäviisi ja tuemme sinua tehtävässäsi koko kesätyösi ajanjakson ajan.

Hakeminen:
Kiinnostuitko? Lähetä meille vapaamuotoinen kesätyöhakemuksesi osoitteeseen kesatyoseteli@lapha.fi 14.4.2024 mennessä. 

Kirjoita viestisi otsikkokenttään hakemasi tehtävä, ajanjakso ja toimipiste (esim. Pihatyöt, 3.6.–30.6.2024, Myllärintie 35, Rovaniemi). Mikäli olet kiinnostunut useammasta eri tehtävästä, kirjoita viestisi otsikkokenttään ensisijainen hakutoiveesi ja kerro muista sinua kiinnostavista tehtävistä erikseen hakemuksessasi.

Toivomme, että kerrot hakemuksessasi myös lyhyesti itsestäsi, mahdollisesta aiemmasta työkokemuksesta (esim. työssäoppimispaikoista), harrastuksistasi ja muista kiinnostuksen kohteistasi sekä siitä, miksi päätit hakea kyseistä työtehtävää. Ilmoitathan hakemuksessasi lisäksi yhteystietosi. 

Jäämme odottamaan hakemustasi! 
 

Lisätietoja kesätyösetelistä Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta

Mikäli sinulla herää muita kysymyksiä kesätyöhakuun liittyen, voit lähettää meille viestiä osoitteeseen resurssikeskus@lapha.fi tai soittaa suoraan rekrytointiasiantuntijoillemme:

Karoliina Myllykylä, 040 193 7157 tai
Linda Riuttala, 040 158 0443

Takaisin edelliselle sivulle

Hengitysliitto lahjoitti häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle

Kuvassa Lapin hyvinvointialueen Kaakkois-Lapin terveyden edistämisen koordinaattori Heli Heikkilä, Hengitysliiton varainhankinnan ja kumppanuuksien kehittäjä Janne Haarala ja Napapiirin Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Lautala.

Hengitysliitto on lahjoittanut yhdessä Napapiirin Hengitysyhdistyksen kanssa häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle neuvoloihin jaettaviksi.

Lapin hyvinvointialueen Kaakkois-Lapin terveyden edistämisen koordinaattori Heli Heikkilä otti lahjoituksen vastaan 4.4.2024 Rovaniemellä. Häkämittarit tulevat käyttöön Ranuan ja Posion neuvoloihin.

 –Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö otetaan puheeksi äitiysneuvolassa. Tupakoinnin lopettamiseen annetaan ohjausta ja neuvontaa. Lopettamisen tukena käytetään myös häkämittaria. Vapaaehtoinen häkämittariin puhaltaminen ja sen mittaustulos konkretisoi tupakoinnin lopettamisen hyötyjä lasta odottaville vanhemmille, sikiön kasvulle ja kehitykselle sekä koko perheen hyvinvoinnille, Heikkilä kertoo.

Häkämittarit on hankittu arpajaisista, keräyksistä ja lahjoituksista saaduilla varoilla. Varat mahdollistavat myös Hengitysliiton laajan tiedon tuottamisen, vertaistoiminnan ja monipuolisen järjestötyön.

**

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tavoitteena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaiden hyvää elämää. Yleisimpiä hengityssairauksia ovat astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea. Liiton 70 jäsenyhdistyksen toiminnassa on mukana noin 19 000 hengityssairasta, heidän läheistään sekä hengitysterveydestä kiinnostuneita.

 Hengitysliitto tekee monipuolista työtä, jotta Suomessa on hyvä hengittää. Kannustamme ehkäisemään sää- ja ilmastoriskejä sekä sisäilmaongelmia. Tarjoamme tietoa, kokemustietoa ja vertaistukea.

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvoinnin ja terveyden toimijaverkosto ja kehittämissisällöt rakentumassa Lapin alueelle

Lapin hyvinvointialue on mukana toimijaverkostossa, jossa rakennetaan hyvinvoinnin ja terveyden ekosysteemiä. Verkostoon kuuluu hyvinvointialueen lisäksi tutkimus- ja koulutusalan organisaatioita, kuntia, yhdistyksiä ja yrityksiä Lapin alueelta.

Ekosysteemit nähdään yhä tärkeämpinä rakenteina niin alueellisen, kansallisen kuin Euroopan unionin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanossa. Myös Suomessa ekosysteemien kehittäminen on yhä näkyvämpi osa kansallista ja alueellista innovaatiopolitiikkaa. Hyvinvointiin ja terveyteen keskittyviä osaamis- ja innovaatiokeskittymiä on Suomessa perustettu jo useita, mutta Lapissa tällainen eri toimijoita yhdistävä yhteiskehittämisen alusta vielä puuttuu.

Ekosysteemillä viitataan joustavaan, verkostovuorovaikutukseen perustuvaan systeemiin, jossa eri toimijat jakavat osaamistaan ja työskentelevät yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

–Kyseessä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintamalli, joka auttaa meitä yhdessä luomaan uusia ratkaisuja kompleksisiin hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin sekä kehittämään siihen liittyviä innovaatioita. Lisäksi laaja-alaisella yhteistyöllä voimme hyödyntää alueella olevia voimavaroja järkevämmin ja tehokkaammin. Yhteistyö laajemmissa verkostoissa ja kumppanuuksissa on tärkeä edellytys hyvinvointialueelle, tutkimusjohtaja Jaana Leinonen toteaa.

Tämän kevään aikana tavoitteena on tunnistaa keskeiset ekosysteemin toimijat ja sidosryhmät, luoda Lapin alueen toimijaverkosto, määrittää verkostotoimijoiden roolit sekä nostaa yhdessä esiin keskeisimpiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kehittämissisältöjä. Toimintaa rakennetaan EAKR-rahoitteisen Wellbeing CoDe -hankkeen puitteissa, jota vetävät Lapin yliopisto ja Lapin AMK.

Ekosysteemitoiminnan kehittämisessä huomioidaan Lapin alueen erityispiirteet, kuten saamelaisalue. Lisäksi Lapin erityishaasteet, kuten pitkät etäisyydet, harva asutus ja arktisen alueen olosuhteet, väestön ikääntyminen ja työvoimapula tulevat huomioiduksi.
 

Lisätietoja

Jaana Leinonen
Tutkimusjohtaja
Lapin hyvinvointialue
Tutkimus- ja kehittämispalvelut
puh. 040 593 5775
jaana.leinonen@lapha.fi