Mååust oouʹdab sijddu

Lapin lapset ja nuoret kertoivat yli tuhat arkeen sopivaa ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen edistämiseksi

Lapin hyvinvointialue kysyi lasten ja nuorten ratkaisuja liikkumisen lisäämiseen ja elintapojen puheeksi ottoon. Tavoitteena oli tuoda lasten ja nuorten oma ääni kuuluviin: mikä saisi heidät liikkumaan enemmän arjessa ja millä tavoin he toivovat aikuisten puhuvan elintavoista. Vastauksina saatiin yli 1100 ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen tueksi.  

Tutkimustiedon perusteella elintapoihin ja ylipainoon liittyvät sairauksien riskitekijät alkavat kasautua jo lapsuudessa. Lisäksi riittävä liikkuminen on yhteydessä muun muassa oppimiseen ja mielen hyvinvointiin. Move! -toimintakykytestien perusteella fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla 39 prosentilla 5. luokkalaisista ja 47 prosentilla 8. luokkalaisista lappilaisista. Samanaikaisesti lappilaisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy muuta maata useammin ylipainoa.   

–Vähäiseen liikkumiseen ja elintapoihin liittyviä haasteita on perinteisesti pyritty ratkaisemaan aikuisten lähtökohdista. Me halusimme toimia toisin. Lapset ja nuoret ovat itse parhaita asiantuntijoita omassa arjessaan ja uskoimme, että heillä on ratkaisuehdotuksia liikkumisen lisäämiseen, terveelliseen ruokailuun ja uneen liittyen. Työpajojen tulokset olivatkin monipuolisia ja innostavan yksinkertaisia – useisiin lasten ja nuorten toiveisiin on helppo tarttua arjessa, toteavat yhteistuumin Lapin hyvinvointialueen asiantuntijat Johanna Mourujärvi ja Marja Kaasalainen.  

Kemissä, Kemijärvellä, Kolarissa ja Ranualla koulupäivän aikana toteutettuihin 5. ja 8.-luokkalaisten työpajoihin osallistui 137 oppilasta. Lapsia ja nuoria pyydettiin kertomaan ajatuksia ja ideoita siihen, mikä motivoisi heitä liikkumaan enemmän; miten he toivoisivat, että aikuiset puhuisivat heille elintavoista; mitä kannustavaa he sanoisivat keholleen, ja millainen keho on heistä terve ja hyvinvoiva. Työpajoja ohjasivat Lapin hyvinvointialueen asiantuntijat yhdessä opettajien, terveydenhoitajien ja kuntien liikuntapalveluiden työntekijöiden kanssa.  

Mitä lapset ja nuoret kertoivat? 

Liikkumaan kannustavina tekijöinä lapset ja nuoret toivat esille muun muassa kaverit, hauskuuden, positiivisen fiiliksen ja yhteishengen. Lapset toivoivat, että jokainen saisi liikkua omalla tavallaan, ja että myös mokaaminen sallittaisiin. Osa lapsista ja nuorista toivoi, että harrastaa saisi matalalla kynnyksellä, osaa motivoivat myös kilpailulliset tavoitteet.

Lapset ja nuoret toivoivat, että elintavoista puhuttaisiin ystävällisesti, kannustavasti ja kunnioittavasti ilman pakkoa ja pelottelua. He myös kokivat, että elintavoista olisi tärkeää saada turvallisilta aikuisilta oikeaa ja perusteltua tietoa. Tiedon toivottiin olevan konkreettista, jotta sitä voisi soveltaa omaan arkeen. Lasten ja nuorten keskeinen viesti oli, että pienetkin askeleet riittävät, ja jo parhaansa yrittäminen on tarpeeksi hyvä. 

Itsensä hyväksyminen ja kokemus riittävyydestä olivat monille tärkeitä arvoja. Fyysisen terveyden ja elintapojen koettiin olevan yhteydessä myös mielen hyvinvointiin. Vastaajat halusivat kiittää kehoaan terveydestä ja siitä, että he voivat liikkua. Heistä arjessa oli tärkeää muistaa, että on riittävän hyvä ja ainutlaatuinen sellaisenaan. 

Työpajojen tulokset tarjoavat arvokasta ja helposti hyödynnettävää tietoa siitä, miten lasten ja nuorten elintapoja voidaan tukea heidän omista lähtökohdistaan käsin. Tuloksia hyödynnetään Vaikuttavaa elintapaohjausta ja omahoitoa Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Satakunnassa- hankkeen seuraavissa vaiheissa, kuten Lapin lasten ja nuorten elintapaohjauksen kehittämisessä ja hyvinvointialueiden yhteisessä vanhempainillassa. Hankekonsortion muodostavat UKK-instituutti sekä Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan hyvinvointialueet. Hanke toteutetaan Terveydeksi- sekä Suomi liikkeelle -ohjelmien rahoituksella 1.1.2026-31.3.2027.  

Lisätiedot:  

Johanna Mourujärvi, asiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
johanna.mourujarvi@lapha.fi 
040 756 4173 

Marja Kaasalainen, asiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
marja.kaasalainen@lapha.fi 
040 573 3240 

Miia Länsitie, erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
miia.lansitie@lapha.fi 
040 514 7676

Mååust oouʹdab sijddu

Uusi työkalu arjen naapuriapuun Kittilässä - Commu tukee hyvinvoinnin teemavuotta

Kittilän kunta aloittaa yhteistyön kotimaisen Commu-sovelluksen kanssa vahvistaakseen kuntalaisten välistä yhteisöllisyyttä ja arjen naapuriapua. Yhteistyö käynnistyy osana kunnan hyvinvoinnin teemavuotta, jonka tavoitteena on kiinnittää huomio hyvinvointiin ja sen edistämiseen.

Commu on mobiilisovellus, joka yhdistää avun tarvitsijat ja auttajat helposti ja turvallisesti. Sovelluksen avulla kuntalaiset voivat pyytää ja tarjota apua matalalla kynnyksellä erilaisissa arjen tilanteissa, esimerkiksi kauppa-apuun, kimppakyyteihin, harrastusseuraksi tai talkooavuksi. (Tutustu: Kittilän yhteisösovellus Commu | kittila.fi)

Kittilässä vuosi 2026 on hyvinvoinnin teemavuosi, jonka aikana kuukausittaisten hyvinvointiin liittyvien teemojen kautta nostetaan esiin erilaisia näkökulmia hyvinvointiin, jaetaan hyvinvointivinkkejä ja tuodaan esiin niitä monia tapoja, joilla hyvinvointia rakennetaan kunnassa joka päivä. Teemavuoden tavoitteena on tehdä hyvinvoinnista näkyvä osa arkea ja kunnan toimialat ja yksiköt saavat mahdollisuuden esitellä omaa toimintaansa ja sitä, miten ne edistävät kuntalaisten hyvinvointia. 

Lue lisää Commusta ja katso ohjeet sovelluksen käyttöönottoon Kittilän kunnan sivuilta: Uusi työkalu arjen naapuriapuun Kittilässä - Commu tukee hyvinvoinnin teemavuotta | Kittilä

Mååust oouʹdab sijddu

Ajankohtaista palveluntuottajille: Saga-asiakastietojärjestelmä ja Kanta-liittyminen

Lapin hyvinvointialue etenee Saga-asiakastietojärjestelmän käyttöönotossa suunnitellusti. Samalla tarkentuvat palveluntuottajia koskevat järjestelmävaatimukset ja rekisterinkäyttöoikeuden käyttöönoton vaiheet.

Saga Sosiaalihuolto -asiakastietojärjestelmän käyttöönotto Lapin hyvinvointialueella etenee suunnitellusti vaiheittain. Ensimmäinen, rajattu käyttöönotto toteutettiin joulukuussa muutamissa kunnissa ja asumispalveluissa. Toinen, laajempi vaihe etenee tammi–helmikuussa, jolloin noin 800 työntekijää osallistuu järjestelmän käyttöön liittyviin koulutuksiin. 

Tietojen siirrot vanhoista järjestelmistä tehdään manuaalisesti järjestelmäkirjon laajuuden ja kustannussyiden vuoksi. Vanhat järjestelmät poistuvat käytöstä maaliskuun alkuun mennessä. Laskutusjärjestelmä sekä sähköinen asiointi otetaan käyttöön kevään aikana. Myöhemmin vuoden aikana noin sata yksikköä liittyy Saga-järjestelmään. Kotihoidon toiminnanohjausmoduulin hankintaa valmistellaan erillisenä kokonaisuutena. Kokonaisuutena Sagan käyttöönotto on edennyt hyvin, eikä merkittäviä uusia ongelmia ole ilmennyt.

Saga-järjestelmään tallennetut asiakirjat tulevat näkymään asiakkaille OmaKannassa, lukuun ottamatta tietoturvasyistä rajattuja asiakirjoja. 

Palveluntuottajatyöryhmän työ ja keskeiset linjaukset

Lapissa toiminut palveluntuottajatyöryhmä aloitti työnsä reilu vuosi sitten. Työryhmän esityksen perusteella Lapin hyvinvointialue edellyttää jatkossa, että palveluntuottajilla on oma A-luokan asiakastietojärjestelmä, jonka kautta palveluntuottaja liittyy Kanta-palveluihin suoraliittymisen periaatteella.

Hyvinvointialue ei pitkällä aikavälillä toimi palveluntuottajien järjestelmätoimittajana, vaan palveluntuottajat vastaavat omista järjestelmäratkaisuistaan.

Rekisterinkäyttöoikeus osaksi yhteistyötä

Saga-järjestelmää käytetään palveluntuottajien osalta rekisterinkäyttöoikeuden toteuttamiseen. Malli vastaa terveydenhuollossa käytössä olevaa ostopalveluvaltuutusta.

Rekisterinkäyttöoikeuden avulla palveluntuottaja saa omaan asiakastietojärjestelmäänsä näkyviin asiakkaan palvelun kannalta keskeiset asiakirjat Kanta-palvelusta. Palveluntuottajan tuottamat asiakirjat arkistoituvat Lapin hyvinvointialueen sosiaalihuollon rekisteriin Kanta-palveluun.

Käyttöönotto etenee vaiheittain

Rekisterinkäyttöoikeustoiminnallisuus otetaan käyttöön vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Käyttöönoton laajuus ja aikataulu tarkentuvat etenemisen myötä.

Ratkaisuun ovat vaikuttaneet sekä resurssisyyt että periaatteellinen linjaus. Rinnakkaisliittymien toteuttaminen ja ylläpito vaatisivat merkittäviä henkilöstöresursseja, eikä kaikkia kustannuksia olisi mahdollista kattaa palveluntuottajilta perittävillä maksuilla.

Pilotointi käynnistyy ympärivuorokautisissa asumispalveluissa

Rekisterinkäyttöoikeuden pilotointi käynnistyy ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Pilotointiin liittyen järjestetään keskustelutilaisuus 4.2.2026 klo 15–15.30.

Tavoitteena on saada yksi tai muutama pilottiyksikkö rekisterinkäyttöoikeuden piiriin toukokuun loppuun mennessä. Pilotoinnin aikana kerätään kokemuksia liittymiseen tarvittavista resursseista ja tuen tarpeista.

Oman asiakastietojärjestelmän hankintaa ei tarvitse kiirehtiä

Nykyinen linjaus on, että palveluntuottajilta edellytetään omaa asiakastietojärjestelmää. Mikäli palveluntuottajalla ei vielä ole tällaista järjestelmää, sen hankkimista ei suositella tässä vaiheessa kiirehtimään ennen jatkolinjauksia.

Käyttöönotto etenee hallitusti, ja rekisterinkäyttötoiminnallisuudet aikataulutetaan pilotoinnin jälkeen ensin muihin asumisyksiköihin ja tämän jälkeen muuhun toimintaan. Tavoitteena on, että kaikki palveluntuottajat ehtivät mukaan ilman kiirettä.

Hyödyllisiä linkkejä

Kanta-palvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille​: Tiedonhallinnan rakenteet, Kantaliittymisen yleisohjeet​

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan sivut THL​: Sosiaalihuollon kirjaamisen tietoa, vaatimismäärittelyt, määräykset ja Tietoturvasuunnitelmaohjeistuksia​

Kelan Kanta-sivut ammattilaisille​: Liittymisen ohjeistukset, runsaasti koulutuksia ja infoja​

Ohje potilastietojen kirjaamisesta sosiaalipalvelujen yhteydessä THL: Kenen tulee kirjata mitäkin tietoa ja minne​

DVV: Varmenteet ja kortit​: Järjestelmävarmenne tarvittaessa, korttivarmenteet kaikille​

Kansallisten asiakasasiakirjojen rakenteet = Sosmeta​: Voi hakea palvelutehtävän ja vaikka prosessin vaiheen mukaisesti ja tutustua ennakkoon​

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Nina Peronius, nina.peronius@lapha.fi, 040 481 8703