Mååust oouʹdab sijddu

Hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt neuvottelivat yhteistyöstä lappilaisten terveellisten elintapojen edistämiseksi

Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen vuosittaiset, lakisääteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut toteutettiin huhti-toukokuussa 2026. Neuvotteluissa sovittiin yhteistyöstä lappilaisten terveellisten elintapojen tukemiseksi.

Hyvinvointialueella ja kunnilla on lakisääteinen velvoite tehdä yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yksi yhteistyön muodoista on vuosittain toteutettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöneuvottelu, joka toteutetaan Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Neuvottelujen tavoitteena on sopia yhteisistä suuntaviivoista ja päämääristä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tänä vuonna neuvotteluprosessia kehitettiin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä jo ennen neuvottelupäivää. Yhteiskehittämisen tuloksena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut päätettiin rajata Lapin alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2026–2029 painopisteiden mukaisesti. Aihetta rajaamalla tavoitteena oli helpottaa neuvotteluihin valmistautumista, päästä lähemmäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön konkretiaa ja sopia aidosti yhteistyön linjauksista ja toimenpiteiden jatkotyöstöstä.  

Yhteistyöllä vahvempi tuki terveellisille elintavoille

Kevään 2026 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelujen teemaksi valittiin yhteisen kehittämistyön tuloksena elintavat. Neuvottelussa käsiteltiin terveellisten elintapojen merkitystä väestön hyvinvoinnille hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen ajankohtaiskatsausten sekä molempien rahoitukseen vaikuttavan hyte-kerroin yhteistyön näkökulmasta. Lisäksi neuvottelussa sovittiin sekä lasten että aikuisten elintapaohjauksen yhteistyön jatkotoimista, jotta hyvinvointialueen ja kunnan toteuttama elintapaohjaus sekä järjestöjen palveluihin ja toimintoihin toteutettava hyvinvointiohjaus olisi jatkossa yhä useamman lappilaisen hyödynnettävissä. Järjestöjen neuvotteluissa käsiteltiin lisäksi Lapin maakunnallista järjestöneuvottelukuntaa koskevaa yhteistyörakennetta, joka on kevään aikana päivitetty niin, että uusi järjestöneuvottelukunta pääsee järjestäytymään uudella kokoonpanolla syksyllä.

Yhteisen valmistelun kautta neuvottelutilanteessa saavutettiin aiempaa yhtenäisempi ja monitoimijainen näkökulma väestön hyvinvointiin. Neuvottelujen teeman rajaamisen koettiin lisänneen neuvottelujen selkeyttä, vaikuttavuutta ja vuorovaikutuksellisuutta.

– Mielestäni hytetu-neuvotteluiden kehittämisen tavoitteeseen on päästy, sillä tänä keväänä hytetu-neuvottelut olivat vuorovaikutteiset ja keskustelua oli ihan eri tavalla kuin aiempina vuosina. Teeman rajaaminen oli minusta onnistunut ratkaisu ja nyt oltiin aidosti yhteisen asian äärellä. Mietittiin oikeasti yhteistyön paikkoja ja oltiin nimenomaan yhdyspinnalla kehittämässä toimintaa vastakkainasettelun sijaan, Kemijärven kaupungin hyvinvointikoordinaattori Essi Maaninka-Mäkinen kuvaili hytetu-neuvotteluiden onnistumista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö jatkuu hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhdyspinnalla toimivissa teemaverkostoissa sekä paikallisesti osana arjen yhteistyötä. Keskeinen osa työskentelyä on johdon ja päättäjien sitouttamiseksi tehtävät toimet lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ensi vuoden neuvotteluissa seuraamme yhteistyön kehittymistä, tehtyjä toimia sekä asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä indikaattoritiedon valossa. 

Lisätiedot:

Miia Länsitie, erityisasiantuntija hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, miia.lansitie@lapha.fi, 040 514 7676

Hanna Marttila, asiantuntija hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hanna.marttila@lapha.fi, 040 509 6294

Marika Mathlein, asiantuntija järjestöyhteistyö, marika.mathlein@lapha.fi, 040 487 3478
 

Mååust oouʹdab sijddu

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma ohjaa lappilaisten hyvinvoinnin edistämistä

Lapin hyvinvointialue on julkaissut alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2026–2029. Suunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lapin alueellinen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2026–2029 on Lapin hyvinvointialuestrategian toteuttamisohjelma. Suunnitelma ohjaa Lapissa tehtävää hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen monitoimijaista yhteistyötä. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman toimenpiteet pohjautuvat laajaan hyvinvointikertomuksessa julkaistuun tietopohjaan lappilaisten hyvinvoinnista. Toimenpiteiden tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden lisääntyminen.

Suunnitelma sisältää laajan hyvinvointisuunnitelman lisäksi seuraavat erillissuunnitelmat: 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, 2) neuvolasuunnitelma, 3) opiskeluhuollon suunnitelma, 4) ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma ja 5) ehkäisevän päihdetyön suunnitelma sekä täydentävä suunnitelma saamelaisväestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnitelmakokonaisuus on hyväksytty Lapin hyvinvointialueen aluevaltuustossa 18.5.2026.

Painopisteet suunnitelmakaudelle 2024–2025 ovat

Laajassa, kaikkia ikäryhmiä koskevassa suunnitelmassa on tunnistettu viisi painopistettä, joita lähdetään toteuttamaan yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen, alueen kuntien, järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Painopisteet suunnitelmakaudelle 2026–2029 ovat:

1. mielenhyvinvointi
2. painonhallinta ja terveyttä edistävät elintavat
3. arjen turvallisuus
4. ehkäisevä päihdetyö
5. hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden yhteistyörakenteet.

Suunnitelmissa kuvattuja toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin, sote-palveluiden, kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

– Panostamalla ennaltaehkäisyyn, voimme edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, mutta myös säästää sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa sekä vähentää esimerkiksi työstä poissaoloja. Ennaltaehkäisy on aina korjaavaa toimintaa inhimillisempää, mutta myös halvempaa. Laadukkaalla ja näyttöön perustuvalla ennaltaehkäisevällä työllä voimme hillitä palvelutarpeen kasvua väestön ikääntyessä, toteaa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Tutustu hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan 2026–2029 sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomukseen

Tutustu suunnitelmiin verkkosivuillamme: Hallinnon asiakirjat

Lisätiedot:
Miia Länsitie, erityisasiantuntija, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, miia.lansitie@lapha.fi; 040 514 7676
Hanna Marttila, asiantuntija, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hanna.marttila@lapha.fi; 040 509 6294
 

Mååust oouʹdab sijddu

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on vakava ja usein piiloon jäävä ilmiö yhteiskunnassamme. Sillä tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai laiminlyöntiä, joka vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. 

Kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi oikeuksien rajoittamisena, loukkaavana kohteluna tai ihmisarvoa alentavana toimintana. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, digitaalista tai liittyä kulttuuriin tai uskontoon. Se voi olla myös seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä tai hoidon laiminlyöntiä. 

Ikääntyneet ovat usein haavoittuvassa asemassa: toimintakyky voi olla heikentynyt ja arjessa ollaan riippuvaisia läheisistä. Tämä voi altistaa kaltoinkohtelulle. 

Miten tunnistaa ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta?  

Väkivallan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Ikääntynyt ei välttämättä kerro tilanteestaan – häpeä, syyllisyys tai pelko voivat estää puhumisen. Muistisairaus tai heikentynyt toimintakyky voi myös vaikeuttaa tilanteen ymmärtämistä. 

Seuraavat kysymykset voivat auttaa tilanteen tunnistamisessa:  

• Oletko lakannut tapaamasta ystäviäsi ja sukulaisiasi? 
• Määräileekö läheisesi sinua tai kontrolloiko hän tekemisiäsi, kuten liikkumistasi tai rahankäyttöäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko olosi turvattomaksi hänen läsnäollessaan? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää läheistäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko turvattomuutta, kun läheisesi on paikalla? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää häntä? 
• Käyttääkö läheisesi sinun rahojasi ilman lupaasi tai vahingoittaako hän sinun omaisuuttasi? 

Väkivallan mahdollisia merkkejä 

Fyysisiä merkkejä voivat olla: 

• eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat ja vammat 
• toistuvat selittämättömät vammat.

Vaikeammin tunnistettavia merkkejä: 

• hoitamattomuus, aliravitsemus tai kuivuminen 
• lääkitykseen liittyvät ongelmat 
• toistuva hakeutuminen palveluihin tai niiden välttely 
• selittämättömät maksuvaikeudet.

Myös käyttäytymisen muutokset voivat kertoa kaltoinkohtelusta: 

• pelokkuus, arkuus tai vetäytyminen 
• masentuneisuus, itkuisuus 
• aggressiivisuus 
• itsetuhoiset ajatukset tai puhe.

Väkivalta heikentää ikääntyneen toimintakykyä, pahentaa sairauksia ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta muihin ihmisiin. 

Usein väkivallan tekijä on läheinen henkilö, johon liittyy vahva tunneside – esimerkiksi puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. 

Mistä saa apua? 

Puhu luotettavalle henkilölle. Yhdessä voi keksiä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. 

Hae ammattiapua esimerkiksi terveyskeskuksesta. 

Turvallisuuden vanhuuden puolesta – Suvanto ry tarjoaa apua ja tukea ikääntyneille ja heidän läheisilleen. 

Turvakotiin voi hakeutua myös ikääntynyt. Ikä, vamma tai toimintarajoite ei estä avun saamista.  

Lapin ensi- ja turvakoti, Kairatie 75 D, ovi 2 Rovaniemi, puh. 040 584 0021 (avoinna ympäri vuorokauden) 

Hätätilanteessa soita aina 112.  

Miksi asiasta on tärkeää puhua? 

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on alitutkittu ja usein piiloon jäävä ilmiö. Se ei näy tilastoissa koko laajuudessaan, koska moni ei kerro kokemuksistaan. 

Siksi on tärkeää, että: 

• läheiset uskaltavat kysyä ja huomata muutoksia 
• ammattilaiset ottavat asian puheeksi 
• väkivaltaan puututaan ajoissa. 

15.6. vietetään ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Katso myös video:

Taloudellinen väkivalta ja rahapelaaminen