Navigation Menu

Talouspalvelut

Breadcrumb

Talouspalvelut otsikko

Lapin hyvinvointialueen talouspalvelut

Talouspalvelut - rahoituksesta

Rahoituksesta

Hyvinvointialueen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Rahoituksen käytöstä päättää aluevaltuusto.

Rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Valtion talousarvioesityksen yhteydessä julkaistaan rahoituslaskelma ja kertakorvauksen suuruus.

Laadimme vuosittain talousarvion ja -suunnitelman. Lisäksi laadimme talouden seurantaan  talousraportit kuukausittain sekä osavuosikatsaukset kvartaaleittain. 

Talouspalveluihimme kuuluu kirjanpito, laskutus, raportointi ja muut taloushallinnon tehtävät. Aluevaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmat.

Osavuosikatsaukset

Osavuosikatsaus Q3 vuonna 2023 (pdf)

Talousraportit

Talousraportti elokuu 2023 (pdf)

Talouspalvelut - ohjaus laskutuspalvelusivulle

Käytössä vain sähköiset ostolaskut

Lapin hyvinvointialueella on käytössä ainoastaan sähköiset ostolaskut.

nappi-laskutus-ja-laskutusosoitteet

Talouspalvelut - Talousarvio vuodelle 2023

Talousarvio vuodelle 2024

Kevääksi 2024 valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma, jolla taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Jo vuonna 2024 sopeuttamista täytyy toteutua 47 miljoonan euron edestä. Vuonna 2024 tehtävien sopeuttamistoimien jälkeen toimintakulut olisivat kaikkiaan 1,063 miljardia. Nyt esitettävistä karsintatoimenpiteistä huolimatta vuoden 2024 talousarvio jää noin 39 miljoonaa miinukselle. Alijäämät tulee kattaa vuoteen 2026 mennessä. Talouden sopeuttamisohjelma vaatii suuria toiminnan muutoksia, jotka tuodaan valtuuston päätöksentekoon kevään aikana. 

Lue aluehallituksen talousarviotiedote

Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026, pdf

Investointeja lainanottovaltuudella

Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa. 

Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. 

 

h4-ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Asset Publisher

  1. Moni perhe kantaa huolta taloudesta
    Nykyinen taloustilanne on aiheuttanut monille perheille merkittäviä huolia. Elinkustannusten nousu - ruoan,...

    Moni perhe kantaa huolta taloudesta

    20.6.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

    Moni perhe kantaa huolta taloudesta

    20.6.2024

    Nykyinen taloustilanne on aiheuttanut monille perheille merkittäviä huolia. Elinkustannusten nousu - ruoan, energian ja asumisen hintojen nousu - on vaikuttanut perheiden taloudelliseen hyvinvointiin. Monet perheet kokevat taloudellista epävarmuutta ja joutuvat kamppailemaan päivittäisten kulujen kattamiseksi.

    Taloushuolten yleisyys ja vaikutukset

    Taloushuolet vaikuttavat perheiden hyvinvointiin monin tavoin. Ne aiheuttavat stressiä, unettomuutta ja ahdistusta, mikä puolestaan voi heijastua perheenjäsenten välisiin suhteisiin ja yleiseen elämänlaatuun. Taloudellinen epävarmuus rajoittaa perheiden mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin, matkustaa tai suunnitella tulevaisuutta. 

    Lapin hyvinvointialue on tarttunut tähän ongelmaan tarjoamalla talousneuvolapalveluita, jotka ovat saatavilla kaikille perheille. Talousneuvola sijaitsee Rovaniemellä.

    Rovaniemen talousneuvola

    Rovaniemen talousneuvola tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa ja tukea taloudellisten ongelmien kanssa kamppaileville perheille. Talousneuvola auttaa erilaisissa talouskysymyksissä, kuten budjetoinnissa, velkojen hallinnassa ja talouden suunnittelussa. Neuvontapalvelut ovat saatavilla ilman ajanvarausta, mikä tekee avun hakemisesta helppoa ja vaivatonta. 

    Palvelua tarjotaan sekä henkilökohtaisesti että etäyhteyksien kautta, mikä mahdollistaa laajan saavutettavuuden. Rovaniemen talousneuvolassa työskentelee talous- ja velkaneuvojia, jotka ovat erikoistuneet auttamaan perheitä löytämään ratkaisuja taloudellisiin ongelmiin. Lisäksi he voivat ohjata perheitä tarvittaessa muihin palveluihin, kuten sosiaalitoimeen tai velkajärjestelyihin. 

    Talousneuvola toimii elokuusta 2024 alkaen osoitteessa Valtakatu 16, 2. kerros.

    Talousneuvola on avoinna joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 13.3015.30. Syksyllä 2024 olemme avoinna seuraavina keskiviikkoina: 21.8., 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12.

    Miten voit asioida Talousneuvolassa: 

    •    Tule käymään osoitteessa Valtakatu 16 
    •    Soita 040 684 9992 
    •    Lähetä yhteydenottopyyntö sähköpostilla talousneuvola@lapha.fi. 

    Vinkkejä talouden omahoitoon

    Budjetointi: Laadi perheellesi kuukausibudjetti, jossa kirjaat ylös kaikki tulot ja menot. Tämä auttaa sinua hahmottamaan, mihin rahasi menevät ja missä voit mahdollisesti säästää. 

    Priorisointi: Priorisoi menot. Varmista, että välttämättömät kulut, kuten asuminen, ruoka ja terveydenhuolto, tulevat ensin. Vähennä ylimääräisiä ja ei-välttämättömiä kuluja. 

    Velkojen hallinta: Jos sinulla on velkoja, ota yhteyttä velkojiisi ja neuvottele maksusuunnitelmista. Voit myös hakea apua talousneuvolasta tai velkaneuvojilta. 

    Säästäminen: Pyri säästämään pieni summa joka kuukausi pahan päivän varalle. Vaikka summa olisi pieni, se voi ajan myötä kasvaa merkittäväksi. 

    Avoimuus: Puhu perheenjäsentesi kanssa taloudellisesta tilanteestanne. Avoin keskustelu auttaa kaikkia ymmärtämään tilanteen ja sitoutumaan yhdessä sovittuihin säästötoimenpiteisiin. 

    Moni perhe kantaa huolta taloudesta
    20.6.2024
    Nykyinen taloustilanne on aiheuttanut monille perheille merkittäviä huolia. Elinkustannusten nousu - ruoan,...

    Moni perhe kantaa huolta taloudesta


    Nykyinen taloustilanne on aiheuttanut monille perheille merkittäviä huolia. Elinkustannusten nousu - ruoan, energian ja asumisen hintojen nousu - on vaikuttanut perheiden taloudelliseen hyvinvointiin. Monet perheet kokevat taloudellista epävarmuutta ja joutuvat kamppailemaan päivittäisten kulujen kattamiseksi. Taloushuolten yleisyys ja vaikutukset Taloushuolet vaikuttavat perheiden hyvinvointiin monin tavoin. Ne aiheuttavat stressiä, unettomuutta ja ahdistusta, mikä puolestaan voi heijastua...

  2. Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle
    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat...

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle

    13.5.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle

    13.5.2024

    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle.

    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle. Lainanhoitokykyä osoittavat vaihtoehtoiset laskelmat nivoutuvat yhteen tarkennetun talouden sopeuttamisohjelman kanssa. Sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan.

    Lainanhoitokyvyn osoittamiseksi tehdyissä laskelmissa on otettu huomioon valtion kehysriihen ja julkisen talouden suunnitelman vaikutukset menojen vähennyksinä ja tulojen lisäyksinä varovaisuuden periaatteella laskettuina. Valtionrahoitus on laskettu valtiovarainministeriön 29.4.2024 julkaiseman painelaskelman mukaisena.

    Lapin hyvinvointialueen lainanhoitokyky on riittävä laskelmien kaikissa vaihtoehdoissa. Sopeuttamistoimien eurovaikutusten määrä eri vuosina riippuu siitä, missä määrin hyvinvointialue voi toteuttaa toimenpiteet vaarantamatta hyvinvointialueen kykyä järjestää palveluja lainmukaisesti.
     

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle
    13.5.2024
    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat...

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle


    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle.

  3. Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä
    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden...

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

    13.5.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella

    Länsi-Pohjan keskussairaala

    13.5.2024

    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

    Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

    –Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

    Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

    Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

    Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

    Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

    Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

    Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

    Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

    Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

    Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

    Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

    –Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

    Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
     

    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä
    13.5.2024
    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden...
    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä


    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.