Ajankohtaista
Ajankohtaista
-
Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynytKotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan...
Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt
17.4.2024
Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa.
Kolarin kotisairaalatoiminta käynnistyi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämänä avoterveydenhuollon ja kotihoidon sairaanhoitopalveluna tiistaina 16.4.2024.
Tällä hetkellä kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita ja haavanhoitoja. Kotisairaalassa tullaan hoitamaan myös palliatiivisia ja saattohoitopotilaita sekä muita sairaanhoidollisia palvelua tarvitsevia potilaita kotisairaalatoiminnan kehittyessä.
Kotisairaalahoitoa varten tarvitaan aina lääkärin lähete.
Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa. Kotisairaalan hoitotila sijaitsee Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston tiloissa.
Kotisairaalan sairaanhoitopalvelua tarjotaan 1–3 kertaa vuorokaudessa klo 7–21 välillä jokaisena viikonpäivinä, jotka sovitaan tarpeen mukaan. Lääkärin kotikäynnit ja vastaanottokäynnit sovitaan erikseen.
Sairaanhoitajan ja Kolarin terveyskeskuksen yhteystiedot
Sairaanhoitaja
klo 7–21 jokaisena viikonpäivänä
p. 040 616 4008Kolarin terveyskeskus
Kolarin kotisairaala (vuodeosaston tilat)
Sairaalatie 4b
95900 Kolari
Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt
17.4.2024Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan...Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt
Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa.
-
Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksestaLapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...
Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
17.4.2024
Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.
Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna
Lapin aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Palvelustrategia linjaa pitkän aikavälin tavoitteet, joiden perusteella sote-palvelut tuotetaan.
Asiakirja sisältää myös periaatteet palveluverkoston muodostamisesta. Aluehallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Aluevaltuusto päättäisi erikseen tarkemmasta palveluverkosta.
Periaatteena olisi, että tärkeimmät peruspalvelut tuotettaisiin jatkossakin lähipalveluna. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluja kehitettäisiin niin, että kalliiden erikoispalvelujen tarve vähenisi. Palvelut tuotettaisiin yhdistelemällä toimipisteissä ja kotona annettavia palveluja sekä liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Palvelut tuotettaisiin joko omana toimintana tai erilaisina ostopalveluina. Tavoite olisi, että palveluita tuottaisivat julkisen sektorin lisäksi myös yritykset ja järjestöt ja palvelusetelit olisivat käytössä koko alueella.
Hyvinvointialue on tehnyt järjestämisohjelmasta ja palvelustrategiasta lapsivaikutusten arvioinnin. Lisäksi hyvinvointialue pyysi suunnitelmiinsa lausuntoja ja kannanottoja muun muassa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä ja lautakunnilta, lappilaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Virallisia lausuntoja tuli 43 ja muita kommentteja kolmisen sataa. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi saapuneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.
Talouden sopeuttamisohjelma aluevaltuuston päätettäväksiAluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi, että se hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. Aluehallitus täydentää laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle, jotta hyvinvointialue voisi saada lainanottovaltuuksia välttämättömiin investointeihin.
Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Jo tänä vuonna taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä.
Hyvinvointialue muun muassa vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja panostetaan varhaisen tuen palveluihin. Ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Hoidon jatkuvuuden parantaminen vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään.
Hyvinvointialue selvittää, onko esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Omaa tuotantoa lisätään muun muassa ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa.
Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin. Sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähennetään.
Toimitiloja vähennetään ja digitaalisia palveluja lisätään. Hankintapalvelut karsii sopimusten päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken.
Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.
Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.
Aluevaltuusto päättäisi sopeuttamisohjelman lisäksi talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättäisi sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.
Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolleAluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.
Pitkäaikainen laitoshoito korvattaisiin ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja olisivat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta tehtäisiin erilliset selvitykset.
Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.
Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle tulisi edullisempia asumismuotoja
Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulisi muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista. Lisäksi kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä.
Myös ympärivuorokautista palveluasumista vähennettäisiin, mutta jokaisessa kunnassa olisi vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvattaisiin yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa huomioitaisiin palvelutarve, kiinteistöjen soveltuvuus, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalinen koko ja henkilöstön saatavuus. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistettäisiin heti päätöksenteon jälkeen. Käytännössä pyrittäisiin kuitenkin välttämään tilanteita, joissa asiakkaan täytyisi muuttaa yksiköstä toiseen.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varattaisiin lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Mallia pilotoidaan Kolarissa, ja toiminnan kehittämisessä hyödynnettäisiin siellä saatavia kokemuksia.
Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.
Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvattaisiin muilla palveluillaAluehallitus esittää aluevaltuustolle, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminta korvattaisiin muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.
Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa huomioitaisiin palvelujen saavutettavuus, henkilöstön saatavuus, tilojen sijainti, kunto ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuus ja kehittyminen.
Lisäksi viiden osaston sairaansijoja lisättäisiin ja viiden osaston potilaspaikkoja vähennettäisiin. Yhteensä sairaansijat vähenisivät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioitaisiin ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.
Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitettäisiin joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjottaisiin lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettaisiin ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia olisivat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.
Kotisairaalatoiminta otettaisiin käyttöön kaikilla paikkakunnilla. Samalla ensihoidon toimintaa kehitettäisiin tukemaan sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista kehitettäisiin laajojen tehtävänkuvien suuntaan, mikä mahdollistaisi eri palvelujen yhdistämisen samalle henkilöstölle.
Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon sairaansijoja sijoitettaisiin samoihin tiloihin erikoissairaanhoidon kanssa.
Muutoksilla tavoiteltaisiin ensi vuonna 6,2 miljoonan euron säästöjä vuoden 2023 kustannuksiin verrattuna. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.
Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjonoAluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vuodesta 2025 alkaen Lapissa olisi yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaisi yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.
Tavoitteena olisi keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatkettaisiin molemmissa toimipisteissä. Tulevien vuosien tavoite olisi ylläpitää Länsi-Pohjan keskussairaalan tehokasta toimintaa ja hyvää hoidon saatavuutta sekä tarjota toimenpiteitä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelle ja mahdollisuuksien mukaan myös Ruotsiin.
Erikoisalakohtaiset päivystysringit organisoitaisiin uudelleen samalla kun päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan.
Kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmisteltaisiin esitys kahdessa toimipisteessä toimivan sairaalapalvelujen kokonaisuuden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä tehostamistoimenpiteistä myös Lapin keskussairaalan toiminnassa.
Hyvinvointialue noudattaisi valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne olisivat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.
Lomautukset eivät saisi haitata palvelujen tuottamistaAluehallitus päätti, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hyödyntää henkilöstön lomautuksia talouden tasapainottamiseksi. Lomautuksia voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos niistä ei aiheudu huomattavaa haittaa toiminnalle. Lomautukset täytyy toteuttaa ilman ulkopuolisia sijaisia, ja niistä ei saa aiheutua ylitöitä lomautettaville tai muille yksikön työntekijöille. Lomautettavien työntekijöiden täytyy voida pitää vuosilomansa lomautuksista huolimatta.
Muita päätöksiäMerkittiin tiedoksi hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2022 perimiä korotettuja siirtoviivemaksuja.
Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Ero tulee voimaan heti. Uudeksi aluevaltuutetuksi tulee kutsua Heikki Maaninka (Keskusta), ja aluevaltuuston täytyy valita uusi varajäsen aluehallitukseen Bergin tilalle.
Esitetään aluevaltuustolle muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettäisiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otettaisiin huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmantena muutoksena esitetään, että tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat olisivat 3,5 euroa alle 10 kilometrin matkalta ja 5,75 euroa yli 10 kilometrin matkalta.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.
Lisätietoja
aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjatLapin aluevaltuusto käsittelee järjestämisohjelmaa, palvelustrategiaa ja säästösuunnitelmia kokouksessaan maanantaina 22. huhtikuuta kello 10. Lapin yliopistolla pidettävää tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä hyvinvointialueen Youtube-tililtä.
Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
17.4.2024Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.
-
Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajilleOmaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai...
Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille
16.4.2024
Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti. Vastausaikaa on 15.5. saakka.
Omaishoitajaliitto selvittää valtakunnallisella kyselyllä läheis- ja omaishoitajilta, miten palvelut hyvinvointialueilla toimivat. Kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti.
Kyselyyn vastaaminen ei edellytä hyvinvointialueen kanssa tehtyä sopimusta omaishoidon tuesta.
Kyselyllä kartoitetaan muun muassa omaishoitajan ja hoidettavan henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen saatavuutta, hoivan kustannuksia sekä työn ja omaishoidon yhteensovittamista.Kyselystä saadaan tärkeää tietoa, jonka avulla omaistaan hoitavien tarvitsemia palveluja ja tuen muotoja voidaan jatkossa kehittää. Kysely toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tulokset julkistetaan syksyllä 2024.
Vastausaikaa on 15.5.2024 saakka.
Pääset vastaamaan kyselyyn Omaishoitajien liiton verkkokyselyn kautta. Mikäli vastaajan on vaikea vastata itsenäisesti sähköiseen lomakkeeseen, voi kyselyn myös tulostaa. Täytetyt lomakkeet voi toimittaa skannattuina sähköpostitse Meeri Virtamolle, meeri.virtamo@omaishoitajat.fi tai Matilda Linnavirralle, matilda.linnavirta@omaishoitajat.fi.
Lisätietoa Omaishoitajaliitosta.
Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille
16.4.2024Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai...Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille
Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti. Vastausaikaa on 15.5. saakka.
-
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistäLapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
15.4.2024
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
Asukaspaneeli keskusteli etänä digitaalisten palvelujen kehittämisestä ensimmäisen kerran 26.3.2024.
15.4.2024
Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.
Syksyllä 2023 aloittanut Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.
– Aihe on ajankohtainen ja on tärkeää huomioida ikääntyvien asukkaiden näkökulma digitaalisten palveluiden valmistelussa, Asukaspaneeli-hankkeen projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen sanoo.
Yhä useammat suomalaiset hyödyntävät digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa. THL:n tutkimuksen mukaan erityisesti digitaalinen asiointi on yleistynyt. Sen käyttö vaihtelee koulutuksen ja ikäryhmän mukaan.
– Ikääntyneiden keskuudessa tarve opastukselle on suurinta, vaikka toisaalta ikääntyneet käyttävät internetiä ja digitaalisia palveluja jo paljon. Tilastokeskuksen viime vuoden tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana ja lähes kaksi kolmasosaa omisti kosketusnäytöllisen puhelimen.
Lapin hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin keskittyvä asukaspaneeli toteutetaan syksyltä tuttujen osallistujien kanssa. Asukaspaneelin ikähaitari on 65–85 vuotta ja toteutus digitaalinen.
– Kaikki tapaamiset ovat etäkokouksia ja panelisteilla on käytössä digitaalinen yhteistyöalusta. He perehtyvät tärkeään aiheeseen ja keskustelevat, millainen tuki mahdollistaa digitaalisten palvelujen käyttämisen. Etätapaamisia on ollut jo kaksi ja keskustelu niissä on ollut vilkasta, Yliräisänen-Seppänen kertoo.
Asukaspaneelin lopputuloksena Lapin hyvinvointialue saa päätöksenteon tueksi suosituksen keinoista tukea ikääntynyttä digitaalisten palvelujen käytössä.
Lisätietoja
projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen, 040 147 3371, pia.yliraisanen-seppanen@lapha.fi
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
15.4.2024Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...15.4.2024
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistäIkäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.
-
Hyvinvoinnin ja terveyden toimijaverkosto ja kehittämissisällöt rakentumassa Lapin alueelleLapin hyvinvointialue on mukana toimijaverkostossa, jossa rakennetaan hyvinvoinnin ja terveyden...
Hyvinvoinnin ja terveyden toimijaverkosto ja kehittämissisällöt rakentumassa Lapin alueelle
15.4.2024
Hyvinvoinnin ja terveyden toimijaverkosto ja kehittämissisällöt rakentumassa Lapin alueelle
15.4.2024
Lapin hyvinvointialue on mukana toimijaverkostossa, jossa rakennetaan hyvinvoinnin ja terveyden ekosysteemiä. Verkostoon kuuluu hyvinvointialueen lisäksi tutkimus- ja koulutusalan organisaatioita, kuntia, yhdistyksiä ja yrityksiä Lapin alueelta.
Ekosysteemit nähdään yhä tärkeämpinä rakenteina niin alueellisen, kansallisen kuin Euroopan unionin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanossa. Myös Suomessa ekosysteemien kehittäminen on yhä näkyvämpi osa kansallista ja alueellista innovaatiopolitiikkaa. Hyvinvointiin ja terveyteen keskittyviä osaamis- ja innovaatiokeskittymiä on Suomessa perustettu jo useita, mutta Lapissa tällainen eri toimijoita yhdistävä yhteiskehittämisen alusta vielä puuttuu.
Ekosysteemillä viitataan joustavaan, verkostovuorovaikutukseen perustuvaan systeemiin, jossa eri toimijat jakavat osaamistaan ja työskentelevät yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
–Kyseessä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintamalli, joka auttaa meitä yhdessä luomaan uusia ratkaisuja kompleksisiin hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin sekä kehittämään siihen liittyviä innovaatioita. Lisäksi laaja-alaisella yhteistyöllä voimme hyödyntää alueella olevia voimavaroja järkevämmin ja tehokkaammin. Yhteistyö laajemmissa verkostoissa ja kumppanuuksissa on tärkeä edellytys hyvinvointialueelle, tutkimusjohtaja Jaana Leinonen toteaa.
Tämän kevään aikana tavoitteena on tunnistaa keskeiset ekosysteemin toimijat ja sidosryhmät, luoda Lapin alueen toimijaverkosto, määrittää verkostotoimijoiden roolit sekä nostaa yhdessä esiin keskeisimpiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kehittämissisältöjä. Toimintaa rakennetaan EAKR-rahoitteisen Wellbeing CoDe -hankkeen puitteissa, jota vetävät Lapin yliopisto ja Lapin AMK.
Ekosysteemitoiminnan kehittämisessä huomioidaan Lapin alueen erityispiirteet, kuten saamelaisalue. Lisäksi Lapin erityishaasteet, kuten pitkät etäisyydet, harva asutus ja arktisen alueen olosuhteet, väestön ikääntyminen ja työvoimapula tulevat huomioiduksi.
Lisätietoja
Jaana Leinonen
Tutkimusjohtaja
Lapin hyvinvointialue
Tutkimus- ja kehittämispalvelut
puh. 040 593 5775
jaana.leinonen@lapha.fiHyvinvoinnin ja terveyden toimijaverkosto ja kehittämissisällöt rakentumassa Lapin alueelle
15.4.2024Lapin hyvinvointialue on mukana toimijaverkostossa, jossa rakennetaan hyvinvoinnin ja terveyden...15.4.2024
Hyvinvoinnin ja terveyden toimijaverkosto ja kehittämissisällöt rakentumassa Lapin alueelleHyvinvoinnin ja terveyden toimijaverkosto ja kehittämissisällöt rakentumassa Lapin alueelle
Lapin hyvinvointialue on mukana toimijaverkostossa, jossa rakennetaan hyvinvoinnin ja terveyden ekosysteemiä. Verkostoon kuuluu hyvinvointialueen lisäksi tutkimus- ja koulutusalan organisaatioita, kuntia, yhdistyksiä ja yrityksiä Lapin alueelta.
-
Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemustaKun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene...
Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta
Ikääntymisen myötä kipuaistimuksen voimakkuus usein pienenee. Toisaalta ikääntyminen heikentää kykyä sietää pitkäaikaista kipua. Muistisairauden tyyppi ja vaihe vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ja ilmaisee kipua, minkä vuoksi kiputilanne on tärkeää arvioida yksilöllisesti.
15.4.2024
Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene kertomaan kivustaan sanallisesti, on tärkeää seurata kehonkieltä ja mahdollisia käytösoireita.
Muistisairaan kipulääkitys
Erilaiset lääkeaineet säilyvät iäkkään ihmisen elimistössä pidempään kuin nuoren, sillä iän myötä maksan kyky pilkkoa ja munuaisten kyky poistaa lääkeaineita heikentyy. Joskus lääkeainetta saattaa kertyä elimistöön liikaa, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia tai jopa myrkytystilan kaltaisia oireita. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että lääkeannostus on suunniteltu oikein ja lääkettä käytetään ohjeen mukaan. Muistisairaan kipulääkityksen vaikutusta voidaan testata suunnitelmallisesti toteutetulla lyhytaikaisella kokeilulla, jonka aikana lääkkeen vaikutusta havaittuun käyttäytymiseen seurataan tarkasti.
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat tärkeitä myös muistisairaan potilaan kivun hoidossa. Kaikille potilaille soveltuvia keinoja ovat esimerkiksi asentohoidot ja kylmän ja lämmön käyttäminen. Myös musiikin kuuntelu voi lievittää kipua ja rauhoittaa muistisairasta potilasta.
Kokonaisvaltainen kohtaaminen avainasemassa
Muistisairaudet heikentävät ihmisen ilmaisukykyä ja kykyä kuvailla kipua, mikä vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuuksiin hoitaa kipua oikein. Hoitamaton kipu saattaa aiheuttaa muistisairaalla ihmisellä esimerkiksi sekavuutta, käsittelyarkuutta ja yleistä ärtyneisyyttä.
Jos iäkäs, muistisairas ihminen ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti, on erityisen tärkeää tulkita kehon viestintää, kuten ilmeitä, välttämiskäyttäytymistä, ääntelyä, levottomuutta ja hikoilua. Muistisairas kipupotilas tuleekin kohdata kokonaisvaltaisesti kuuntelemalla, huomioituna ja arvostettuna aikuisena potilaana.
Uutisen lähde: Terveyskylä
Terveyskylän Kivunhallintatalossa ja Aivotalossa kerrotaan lisää ikääntyvän ihmisen kivusta ja muistisairauksista.
Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta
15.4.2024Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene...Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta
Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene kertomaan kivustaan sanallisesti, on tärkeää seurata kehonkieltä ja mahdollisia käytösoireita.
-
Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18
15.4.2024
Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18
Kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki.
15.4.2024
Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
THL ja Opetushallitus järjestävät valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
Vanhempainillassa esiintyy laaja joukko nuorisopalveluiden, opetustoimen sekä väkivalta- ja traumatutkimuksen asiantuntijoita.
Virtuaalinen vanhempainilta järjestetään verkossa torstaina 18.4.2024 klo 17–18.
Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kouluikäisten vanhemmille sekä kouluikäisille vanhempiensa kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä vanhempainiltaa tallenneta.
Asiantuntijoilta on mahdollista kysyä kysymyksiä ennakkoon Webropol-kyselyn kautta.
Saat lisätietoa ja vanhempainillan tarkemman ohjelman THL:n verkkosivuilta. Suora linkki THL:n verkkosivuille vanhempainiltaan.
Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18
15.4.2024Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18
Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
-
Hengitysliitto lahjoitti häkämittareita Lapin hyvinvointialueelleHengitysliitto on lahjoittanut yhdessä Napapiirin Hengitysyhdistyksen kanssa häkämittareita Lapin...
Hengitysliitto lahjoitti häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle
Kuvassa Lapin hyvinvointialueen Kaakkois-Lapin terveyden edistämisen koordinaattori Heli Heikkilä, Hengitysliiton varainhankinnan ja kumppanuuksien kehittäjä Janne Haarala ja Napapiirin Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Lautala.
15.4.2024
Hengitysliitto on lahjoittanut yhdessä Napapiirin Hengitysyhdistyksen kanssa häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle neuvoloihin jaettaviksi.
Lapin hyvinvointialueen Kaakkois-Lapin terveyden edistämisen koordinaattori Heli Heikkilä otti lahjoituksen vastaan 4.4.2024 Rovaniemellä. Häkämittarit tulevat käyttöön Ranuan ja Posion neuvoloihin.
–Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö otetaan puheeksi äitiysneuvolassa. Tupakoinnin lopettamiseen annetaan ohjausta ja neuvontaa. Lopettamisen tukena käytetään myös häkämittaria. Vapaaehtoinen häkämittariin puhaltaminen ja sen mittaustulos konkretisoi tupakoinnin lopettamisen hyötyjä lasta odottaville vanhemmille, sikiön kasvulle ja kehitykselle sekä koko perheen hyvinvoinnille, Heikkilä kertoo.
Häkämittarit on hankittu arpajaisista, keräyksistä ja lahjoituksista saaduilla varoilla. Varat mahdollistavat myös Hengitysliiton laajan tiedon tuottamisen, vertaistoiminnan ja monipuolisen järjestötyön.
**
Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tavoitteena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaiden hyvää elämää. Yleisimpiä hengityssairauksia ovat astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea. Liiton 70 jäsenyhdistyksen toiminnassa on mukana noin 19 000 hengityssairasta, heidän läheistään sekä hengitysterveydestä kiinnostuneita.
Hengitysliitto tekee monipuolista työtä, jotta Suomessa on hyvä hengittää. Kannustamme ehkäisemään sää- ja ilmastoriskejä sekä sisäilmaongelmia. Tarjoamme tietoa, kokemustietoa ja vertaistukea.
Hengitysliitto lahjoitti häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle
15.4.2024Hengitysliitto on lahjoittanut yhdessä Napapiirin Hengitysyhdistyksen kanssa häkämittareita Lapin...Hengitysliitto lahjoitti häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle
Hengitysliitto on lahjoittanut yhdessä Napapiirin Hengitysyhdistyksen kanssa häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle neuvoloihin jaettaviksi.
-
Varaudu vuosittaisiin kevättulviinLapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin...
Varaudu vuosittaisiin kevättulviin
Kuva: Lapin materiaalipankki
15.4.2024
Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.
Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro, kuinka voimakkaat tulvat tulevat olemaan tänä keväänä. Lapin pelastuslaitos kehottaa kuitenkin Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.
Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Tulvasuojausmateriaalien tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumispakettiin.
–Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta.
Lapin Ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.
–Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Nyholm.
Miten suojautua tulvalta?
Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.
Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä.
Tulvasuojausvarusteet
- Rakennusmuovia pari rullaa
- Raakalautaa ja trukkilavoja
- Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
- Soraa ja hiekkaa
- Uppopumppu
Lisätietoa tulviin varautumisesta
Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä
Tulvariskialueet Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelussa
Ely-keskuksen tulvaopasVaraudu vuosittaisiin kevättulviin
15.4.2024Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin...15.4.2024
Varaudu vuosittaisiin kevättulviinVaraudu vuosittaisiin kevättulviin
Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.
-
Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa LapissaToiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen
Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa
12.4.2024
Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen
Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi. Ankkuritoiminta perustuu kansalliseen malliin, joka on käytössä laajasti eri puolilla Suomea. Lapissa toimii kolme Ankkuritiimiä; Rovaniemen, lounaisen ja itäisen alueen tiimit. Tiimien jäseninä on asiantuntijoita poliisista sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluista.
Ankkuritoiminnan uutena alueena on Itäinen Lappi, jossa toiminta käynnistyy huhtikuun aikana. Kiinnostusta toimintaan löytyy myös Utsjoen ja Inarin alueelta. Tavoitteena on saada Ankkuritoiminta laajentumaan koko Lapin hyvinvointialueelle. Toiminnan käynnistämisessä on tukena Lapin hyvinvointialueen hallinnoima EU-rahoitteinen VASA 2 -hanke. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Lapin poliisilaitoksen kanssa, joka on toimintamallin pääorganisaattori.
Lapissa Ankkuritoiminnan painopisteenä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka esimerkiksi oireilevat rikoksilla ja päihteillä tai joiden radikalisoitumisesta on syntynyt huoli. Tiimit tapaavat erilaisin kokoonpanoin nuorta ja hänen huoltajaansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa ohjata oikean avun tai tuen piiriin.
Ankkuritoiminnan kansallisena kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat, ja Lapin painopiste on tällä hetkellä alle 15-vuotiaiden tukemisessa.Lisätietoa löydät VASA 2 -hankkeen verkkosivuilta tästä linkistä: Hytetu-palvelukonsepti - ekollega - Virtu
Lisätietoja Ankkuritoiminnasta ja Lapin toiminnan yhteystiedot löydät tämän linkin takaa.
Tiina Hyötylä
Koordinaattori
Puh. 0407564558
tiina.hyotyla@poske.fiMoniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa
12.4.2024Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminenMoniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa
Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen
Kiinnostaa päätöksenteko ja hallinto? Siirry Tietoa meistä -osioon
Tapahtumat ja koulutukset
Mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia sekä Lapin hyvinvointialueen että kumppaneiden järjestämänä löydät Tapahtumat ja koulutukset -sivulta.