Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen alueella edelleen akuuttia B-hepatiittia

Lapissa, Rovaniemen alueella, edelleen akuutteja B-hepatiitti tapauksia. Hyvinvointialue ohjeistaa asukkaitaan leviämisen ehkäisemiseksi.

B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti B tarttuu suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä, esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä. Hepatiitti B-tartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä verialtistusta. Tärkeää on puhtaiden välineiden käyttö. Kondomi puolestaan suojaa seksitartunnoilta. 

Akuutin B-hepatiitin infektion oireita ovat: 

• Pahoinvointi
• Ripuli
• Oksentelu tai vatsakipu
• Ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus
• Lihas- ja nivelkivut

Rovaniemellä Osallisuuskeskus OODIssa voit käydä testauttamassa anonyymisti C-hepatiitin ja hivin. Lisäksi voit saada laboratoriolähetteen B-hepatiittiin ja ilmaisen hepatiittirokotteen itsellesi ja läheisellesi, jos kuulut riskiryhmään. Lisäksi osallisuuskeskuksessa sijaitsee neulojen vaihtopiste. 

Osallisuuskeskus OODI, Kansankatu 13 

• ma klo 11–15 
• ti klo 12–15 
• ke klo 11–15 
• to klo 12–15  
• pe klo 11–14 

Neulojen ja ruiskujen vaihto avoinna tiistaisin ja perjantaisin.

Jos epäilet akuuttia B-hepatiitin aiheuttamaa infektiota, voit olla yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta lapha.fi/seksitaudit 

Rinteenkulman terveysasemalla toimii hiv-poli, jossa on mahdollisuus testata pikatestillä anonyymisti hiv. Hiv-polilta voit saada laboratoriolähetteen B- ja C-hepatiittien testaamiseksi. 

Hiv-poli, Rinteenkulman terveysasema, Koskikatu 25, 3. kerros, huone 16 

To klo 15–16 

Takaisin edelliselle sivulle

Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän

Leena ja Irja tutustumassa OLKA-pisteen materiaaleihin, joita asiakkaat ja henkilökunta voivat vapaasti ottaa pisteeltä.

Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet mukaan sairaalan elämään. Positiivista palautetta tulee niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin.

”Tämä on todella tarpeellinen ja mielenkiintoinen tehtävä,” kertovat sairaalavapaaehtoiset Leena Kuortti ja Irja Vaattovaara. Molemmilla heillä on vyöllään jo kymmenisen vuotta vapaaehtoistoimintaa Rovaniemen Neuvokkaasta, ja kun sairaalavapaaehtoisten kouluttaminen alkoi, olivat molemmat innokkaina ilmoittautumassa mukaan.  

Ennen pääsyä sairaalavapaaehtoiseksi halukkaat käyvät läpi haastattelun ja koulutuksen, jossa varmistetaan sopivuus vapaaehtoistoimintaan sairaalassa. Sairaalassa vapaaehtoiset voivat kohdata monenlaisia ihmisiä ja kuulla myös hyvin henkilökohtaisia tarinoita, joten heidän tulee olla luotettavia sekä kykeneviä käsittelemään näitä asioita. Koulutuksen aikana vapaaehtoiset myös tutustuvat sairaalaan, jotta sen paikat ovat tutut.  

Aiemmin sairaanhoitajana toiminut Kuortti kertoo, että vaikka sairaala on työuralta hänelle tuttu, on vuosien saatossa tullut paljon muutoksia.  

”Ei yhtään yllätä, että osa sairaalaan saapuvista tarvitsee neuvoja ja ohjausta, kun paikat muuttuvat tai ei ole koskaan käynytkään ennen Lapin keskussairaalassa, ” Kuortti mietiskelee.  

Vapaaehtoisia on saatu mukaan sairaalavapaaehtoisiksi todella hyvin, joten toiminta ei rasita liikaa. Yleisesti vuoroja on kerran viikossa, ja vapaaehtoiset voivat valita itselleen sopivimmat vuorot. Tällä hetkellä toimintaa on arkipäivisin 9–14 välillä. Eniten sairaalavapaaehtoisia tarvitaan ilmoittautumisautomaattien käytön ohjauksessa sekä oikean osaston tai yksikön löytämisessä.  

”Saamme paljon hyvää palautetta asiakkailta ja henkilökunnalta. Vapautamme henkilökunnan aikaa oikeaan hoitotyöhön, kun olemme tässä aulassa vastassa, ” toteaa Vaattovaara, joka kokee sairaalavapaaehtoistoiminnan kutsumuksekseen. Hän on työskennellyt aiemmin kouluruokalan kassalla ja tykkää jutella ihmisten kanssa, antaa neuvoja ja kuunnella.  

Sairaalavapaaehtoisilla on yllään vihreät liivit, joissa lukee vapaaehtoinen. Molemmat naiset rohkaisevat sairaalaan saapuvia reippaasti vain kysymään apua ja neuvoa. He tuntuvat nauttivan toiminnasta ja aikovat jatkaa mukana niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.  

Sairaalavapaaehtoisten joukkoon kuuluvat sairalaaoppaat, joita voi tavata Lapin keskussairaalan pääaulassa, sekä vapaaehtoispohjalta toimivat saattohoidon tukihenkilöt. He ovat kiireettömästi vierellä ja läheisten tukena kuoleman lähestyessä. 

Apuna ja tukena vapaaehtoisilla on keskussairaalan pääaulassa toimiva OLKA-piste. Siinä paikalla ovat toimintaa koordinoivat Jenni Bergman ja Hannele Oiva. Pisteellä on myös paljon tietoa jaettavana erilaisista järjestöistä, joista voi saada esimerkiksi vertaistukea sairauden sattuessa tai neuvoja omaisille. Pisteeseen voi tutustua myös silloin, kun työntekijät eivät ole paikalla, sillä kaikki materiaali on vapaasti tutkittavissa ja kotiin vietävissä. Pisteellä järjestetään myös teemapäiviä ja vierailuita.  

Mikä ihmeen OLKA? 

OLKA®-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa.  

OLKA-toimintaa toteutetaan monissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä useammalla alueella hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa.  

Lapin keskussairaalassa toimintaa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen ja MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry:n yhteistyönä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.  

Takaisin edelliselle sivulle

Pelastuslaitos evakuoinut yhteensä 21 Urho Kekkosen kansallispuistosta vatsatautiepidemian vuoksi

Viimeksi pelastettiin kahdeksan hengen seurue Tuiskukurun kämpältä keskiviikkona aamupäivällä 6.3. Urho Kekkosen kansallispuiston alueella liikkuvilla tulee välttää epidemia-alueen vessoja, tupia ja muita taukopaikkoja seuraavan viikon ajan.

Urho Kekkosen kansallispuistossa on todettu 29.2. jälkeen vatsatautiepidemia Salonlammen laavun, Rautulammin päivätuvan ja Luirojärven kämpän alueella. Viimeisin aamupäivällä 6.3 alueelta pelastettu kahdeksan hengen seurue on liikkunut alueella Kiilopää, Suomunruoktu, Tuiskunkuru ja Luirojärvi.

Viranomaisten ohje Urho Kekkosen kansallispuiston alueella liikkuville on välttää epidemia-alueella taukopaikkoja, vessoja ja laavuja seuraavan viikon ajan. Näin estetään tartuntojen leviäminen pinnoilta. Hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen on myös erittäin tärkeää.

–”Mikäli olet ollut tekemisissä vatsatautia sairastavan kanssa viimeisen kolmen vuorokauden aikana tai koet vähäisimpiäkään vatsataudin oireita älä lähde vaellukselle,” Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas kehottaa.

Taudin aiheuttajaa ei ole tällä hetkellä tiedossa. Taudinkuva sopii virusperäiseksi taudiksi.

–”Maastossa sairastuneella on tärkeä huolehtia riittävästä nesteytyksestä, lämmöstä ja levosta. Lievästikin oireilevat potilaat tulisi aina sairastaa tautia omassa majapaikassa ja näin estetään lisätartuntoja, ” Markku Broas Lapin hyvinvointialueelta sanoo.

Pelastuslaitos on kuljettanut useita henkilöitä pois puistosta

Tautitapaukset tulivat ilmi, kun Lapin pelastuslaitos havaitsi alueelta samankaltaisia pelastustehtäviä, joissa alueelta pelastettiin vatsatautioireisia seurueita. Seitsemän henkilöä evakuoitiin moottorikelkan avulla torstaina 29.2 Salolammen laavulta ja sunnuntaina 3.3. neljä henkilöä Rautulammen päivätuvalta. Kahden hengen seurue evakuoitiin helikopterilla Luirojärven kämpältä iltapäivällä 5.3. Viimeksi pelastettiin kahdeksan hengen seurue Tuiskukurun kämpältä keskiviikkona aamupäivällä 6.3. Yhteensä evakuoitavia on nyt 21 henkilöä. Osa sairastuneista on päässyt pois maastosta omin voimin.

Viimeisin maastosta pelastettu seurue on ohjattu näytteenottoon terveydenhuoltoon.

Takaisin edelliselle sivulle

Pelastuslaitos evakuoinut 13 retkeilijää viikon sisällä – Urho Kekkosen kansallispuiston taukopaikoilla vatsatautiepidemia

Lapin pelastuslaitos on hakenut vatsatautia sairastavia ihmisiä pois maastosta viimeisen viiden päivän aikana Salonlammen laavulta, Rautulammin päivätuvalta ja Luirojärven kämpältä. Ohje Urho Kekkosen kansallispuiston alueella liikkuville on seuraavan viikon ajan välttää epidemia-alueen vessoja, tupia ja muita taukopaikkoja.

Urho Kekkosen kansallispuistossa on todettu 29.2. jälkeen vatsatautiepidemia Salonlammen laavun, Rautulammin päivätuvan ja Luirojärven kämpän alueella.

Ohje Urho Kekkosen kansallispuiston alueella liikkuville on seuraavan viikon ajan välttää epidemia-alueella taukopaikkoja, vessoja ja laavuja. Näin estetään tartuntojen leviäminen pinnoilta.

Taudin aiheuttajaa ei ole tällä hetkellä tiedossa. Taudinkuva sopii virusperäiseksi taudiksi. Vatsatauteja voidaan ehkäistä hyvällä käsien saippuapesulla. Lievästikin oireilevien potilaiden tulisi aina sairastaa tautia omassa majapaikassa. Näin estetään lisätartuntoja.

– Yleensä epidemia taittuu viikossa. Meillä ei ole näytteitä sairastuneista, joten tarkkaa tietoa siitä, onko kyseessä norovirus vai joku muu tauti, ei tällä hetkellä ole, Markku Broas Lapin hyvinvointialueelta sanoo.

Maaliskuu on hiihtosesongin aikaa erityisesti Saariselällä ja Kiilopäällä, josta moni suosittu reitti Urho Kekkosen kansallispuistoon lähtee. Kaikkien Urho Kekkosen kansallispuiston alueella liikkuvien kannattaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta.

– Kevään hangilla monet vaeltajat voivat liikkua pitkiäkin matkoja. Hyvästä hygieniasta kannattaa huolehtia ihan kaikkialla, vaikka liikkuisikin syrjäisemmillä seuduilla. Emme usko, että kukaan haluaa sairastua vatsatautiin keskellä erämaata, virkistyskäytön asiantuntija Kristiina Aikio Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo. Luontopalvelut vastaa kansallispuistojen hoidosta.

Lapin hyvinvointialueen infektioiden torjuntayksiköt ohjeistavat erikseen terveydenhuoltoa sairastuneiden näytteiden otosta.

Pelastuslaitos on kuljettanut useita henkilöitä pois puistosta

Tautitapaukset tulivat ilmi, kun Lapin pelastuslaitos havaitsi alueelta samankaltaisia pelastustehtäviä, joissa alueelta pelastettiin vatsatautioireisia seurueita. Seitsemän henkilöä evakuoitiin moottorikelkan avulla torstaina 29.2 Salolammen laavulta ja sunnuntaina 3.3. neljä henkilöä Rautulammen päivätuvalta. Viimeisin kahden hengen seurue evakuoitiin Luirojärven kämpältä iltapäivällä 5.3. Yhteensä evakuoitavia on ollut 13 henkilöä.

– Evakuointeja on ollut poikkeuksellisen paljon ja olemme joutuneet hakemaan sairastuneita ihmisiä pois myös helikopterilla, päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta kertoo.

Takaisin edelliselle sivulle

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien tehtävät keskitetään hyvinvointialueille - Uusi laki potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminnasta voimaan 1.1.2024

Vuoden 2024 alussa astuu voimaan uusi laki, jossa säädetään potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä, riippumattomuudesta, kelpoisuudesta ja tehtävistä sekä henkilötietojen käsittelystä. Muutoksen myötä uudet tehtävänimikkeet ovat potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien tehtävänä on neuvoa asiakkaita, potilaita ja omaisia heidän oikeuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä sekä tarvittaessa avustaa muistutusten laatimisessa. Asiakastyön lisäksi tehtävään kuuluu asiakkaan ja potilaan oikeuksien edistämistyö sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaava toiminnan kehittäminen ja raportointi osana hyvinvointialueen omavalvontaa. 

Lakiuudistus yhtenäistää ja tasa-arvoistaa toimintaa 

Lakiuudistuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toimintaa keskittämällä se hyvinvointialueille. Palvelu on jatkossakin maksutonta asiakkaille, eikä hyvinvointialue peri palvelusta maksua yksityisiltä palveluntuottajiltakaan. 

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminta järjestetään kokonaan julkisena palveluna. Tämä tarkoittaa, että Lapin hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiavastaavat toimivat jatkossa myös yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien potilas- ja sosiaaliasiavastaavina.

Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat eivät vuoden vaihteen jälkeen järjestä potilas- ja sosiaaliasiavastaava toimintaa toimintayksiköissään, mutta yksityisten toimijoiden tulee jatkossakin edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksia ja vastata palvelujensa omavalvonnasta.

Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan ja potilaan oikeutta kannella asiastaan, hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaisille.

***

Pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddjiid barggut guovdduštuvvojit buresveadjinguvlui – Ođđa láhka pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddjiid doaimma birra fápmui 1.1.2024

Jagi 2024 álggus bođii fápmui ođđa láhka, mas mearriduvvo pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddjiid doaimma lágideami, sorjjasmeahttunvuođa, gelbbolašvuođa ja bargguid sihke persovdnadieđuid gieđahallama birra. Nuppástusa geažil ođđa bargonamahusat leat pasieantaáššeovddasvástideaddji ja sosiálaáššeovddasvástideaddji.

Pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddjiid bargun lea rávvet áššehasaid, pasieanttaid ja oapmahaččaid vuoigatvuođain sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusas, rávvet guoddalusaid ja pasieantavahátalmmuhusaid dahkamis sihke dárbbu mielde veahkkin čállit muittuhusaid. Áššehasbarggu lassin bargui gullá áššehasa ja pasieantta vuoigatvuođaid ovddidanbargu sihke pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddji doaimma ovddideapmi ja raporteren oassin buresveadjinguovllu iešbearráigeahču.

Láhkaođastus dahká doaimma oktilažžan ja dásseárvvolaččabun

Láhkaođastusa ulbmil lea dahkat pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddjiid doaimma oktilažžan guovdduštemiin barggu buresveadjinguvlui. Bálvalus lea dás duohkoge nuvttá áššehasaide, iige buresveadjinguovlu váldde bálvalusa ovddas mávssu priváhta bálvalusbuvttadeaddjiinge.

Pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddjiid doaibma lágiduvvo ollásit almmolaš bálvalussan. Dát dárkkuha, ahte Lappi buresveadjinguovllu pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddjit doibmet dás ovddosguvlui maiddái priváhta sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusbuvttadeaddjiid pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddjin.

Priváhta sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusbuvttadeaddjit eai šat maŋŋel jahkemolsuma lágit pasieanta- ja sosiálaáššeovddasvástideaddji doaimma iežaset doaibmaovttadagain, muhto priváhta doaibmit galget dás duohkoge ovddidit áššehasaid ja pasieanttaid vuoigatvuođaid ja vástidit bálvalusaideaset iešbearráigeahčus.

***

Puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteei tuâjaid kõskkeet pueʹrrvââjjamvuuʹdid - Ođđ lääʹǩǩ puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteeji tåimmʼmõõžžâst šâdd viõʹǩǩe 1.1.2024

Eeʹjj 2024 aalǥâst šõõddi viõʹǩǩe ođđ lääʹǩǩ, mâʹst šiõtteet puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteeji tåimmʼmõõžž riâššmõõžžâst, jiõččvuõđâst, ââʹntemvuõđâst da tuâjain di persoonteâđai ǩiõttʼtõõllmõõžžâst.  Muttâz mieʹldd ođđ tuâjjnõmmõõǥǥ lie puõcciäʹššvaʹstteei da sosiaaläʹššvaʹstteei. 

Puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteeji tuâjj lij vuäʹpsted äʹššniiʹǩǩid, puõccjid da ruåđid sij vuõiggâdvuõđin sosiaal- da tiõrvâsvuõđhuâlast, kueʹddelmi da puõccipååʹmhiʹlmmtõõzz tuejjmõõžžâst di taarb mieʹldd vieʹǩǩted mošttʼtõõzzi raajjmõõžžâst.  Äʹššneǩtuâj lââʹssen tuõjju kooll äʹššneeʹǩǩ da puõccji vuõiggâdvuõđi ooudâsviikkâmtuâjj di puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteeitåimmʼmõõžž ooudâsviikkmõš da raportâsttmõš vueʹssen pueʹrrvââjjamvuuʹd jiiʹjjesvuåppmõõžž. 

Lääʹǩǩoođummuš õhttnâtt da sätt tääʹssärvvsiʹžžen tåimmʼmõõžž

Lääʹǩǩoođummuž mieʹrr lij õhttnâʹtted puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteeji tåimmʼmõõžž nuʹtt, što tõn kõskkeet pueʹrrvââjjamvuuʹdid.  Kääzzkõs lij pueʹttiääiʹjest še määuʹstem äʹššniiʹǩǩid, ij-ǥa pueʹrrvââjjamvuʹvdd vääʹld kääzzkõõzzâst määus ni privatt kääzzkõspuuʹtʼteejin. 
Puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteeji tåimmʼmõõžž riâžžât obbnes õõlmlaž kääzzkõssân.  Tät miârkkšââvv, što Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteei tåimma pueʹttiääiʹjest še privatt sosiaal- da tiõrvâsvuõđhuâl kääzzkõspuuʹtʼteeji puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteeʹjen. 
Privatt sosiaal- da tiõrvâsvuõđhuâl kääzzkõspuuʹtʼteei jie eeʹjjvaajtõõzz mâŋŋa riâžž puõcci- da sosiaaläʹššvaʹstteeitåimmʼmõõžž toiʹmmjemjuâkksinez, leâša privatt toiʹmmjeei âʹlǧǧe pueʹttiääiʹjest še ooudâsviikkâd äʹššniiʹǩǩi da puõccji vuõiggâdvuõđid da vaʹstteed kääzzkõõzzi jiiʹjjesvuåppmõõžžâst. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Kuntakohtaiset palveluesitteet kotijakeluun

Lapin hyvinvointialueen kaikkiin 21 kuntaan tehdään omat kotitalouksiin jaettavat palveluesitteet. Esitteet jaetaan pääsääntöisesti vuodenvaihteen aikana. Esitteessä kerrotaan esimerkiksi paikkakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastuspalveluista sekä koko Lapin hyvinvointialueen yhteisistä teemoista.

Esitteessä on kuntakohtaiset puhelinnumerot ja mahdolliset erilliset palveluajat eri palveluihin.  Tietoihin voi luonnollisesti tulla ajan saatossa muutoksia. Päivitämme esitteiden tietoja tarpeen mukaan ja teemme uusintapainoksia. 

Postijakelussa on ilmennyt joissakin kunnissa virheitä, eli jakoon on mennyt eri kunnan esite. Asiaa selvitetään ja tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.

Esitteet ovat luettaviksi myös sähköisesti verkkosivuillamme Lapha.fi 

Mikäli haluat antaa palautetta esitteestä tai esittää toiveita tuleviin esitteisiin, laita viestiä osoitteeseen viestinta@lapha.fi

Pohjoissaameksi:
 
Gielddaid bálvalangihppagat juohkin ládje ruovttuide

Lappi buresveadjinguovllu buot 21 gielddaide dahkkojit iežaset bálvalangihppagat, mat juhkkojuvvojit ruovttuide. Gihppagat juhkkojuvvojit ovddemustá jahkemolsašumi áigge. Gihpagis muitaluvvo ovdamearkka dihte báikegotti sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid, gádjunbálvalusaid ja olles Lappi buresveadjinguovllu oktasaš temáid birra.

Gihpagis leat telefonnummirat ja vejolaš sierra bálvalanáiggit gieldda iešguđet bálvalusaide. Dieđut sáhttet rievdat lunddolaččat áiggi mielde. Mii ođasmahttit gihppagiid dieđuid dárbbu mielde ja dahkat ođđa prentehusaid.

Muhtun gielddain leat juohkán boastta boastut go leat juohkán eará gieldda gihppaga. Ášši čielggaduvvo ja dili viggat divvut nu johtilit go vejolaš.

Gihppagiid sáhttá lohkat maiddái elektrovnnalaččat min neahttasiidduin.

Jos háliidat addit máhcahaga gihpagis dahje buktit evttohusaid boahttevaš gihppagiidda, sádde dieđu čujuhussii viestinta@lapha.fi  

Inarinsaameksi:

Kieldâkuáhtáseh palvâlemtieđettemčáluseh pááikán jyehimnáál

Laapi pyereestvaijeemkuávlu puoh 21 kieldáid ráhtojeh jieijâs palvâlemtieđettemčáluseh, moh juáhhojeh pááikán. Tieđettemčáluseh juáhhojeh iänááš ivemolsom ääigi. Tieđettemčálusist muštâluvvoo ovdâmerkkân päikkikode sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin, kááijumpalvâlusâin sehe oles Laapi pyereestvaijeemkuávlu ohtsijn teemain.

Tieđettemčálusist láá kieldâkuáhtáseh puhelinnumereh já máhđuliih sierâ palvâlemääigih sierâ palvâlussáid. Tiäđoid pyehtih luándulávt puáttiđ ääigi mield nubástusah. Mij peividep tieđettemčálusij tiäđuid táárbu mield já rähtip uđđâ riänttusijd.

Poostâ jyehimist láá tábáhtum motomijn kieldâin feeilah, ađai láá juáhám puástu kieldâ tieđettemčálusijd. Mij selvâttep ääši já viggâp vuoigiđ tile nuuvt jotelávt ko máhđulâš.

Tieđettemčálusijd puáhtá luuhâd meid šleđgâhäämist mii nettisiijđoin.

Jis tun halijdah adeliđ macâttâs tieđettemčálusist tâi oovdânpyehtiđ tuoivuid puáttee tieđettemčálusáid, te piejâ viestâ čujottâsân viestinta@lapha.fi

Koltansaameksi:

Kåʹddpuõđlaž kääzzkâʹsttembrosyyr dommjuâkkmõʹšše

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd juõʹǩǩ 21 kådda tuejjeet jiiʹjjez kääzzkâʹsttembrosyyr, koon jueʹǩǩet dommtäälaid.  Brosyyrid jueʹǩǩet vuõss-sââʹjest eeʹjjvaajtõõzzâst.  Brosyyrâst mušttlet ouddmiârkkân päiʹǩǩ-kååʹdd sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin, peälštemkääzzkõõzzin di obb Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd õhttsaž teeʹmin.

Brosyyrâst lie kåʹddpuõđlaž teʹlfon-nââmar da vueiʹtlvaž pååđai kääzzkâʹsttemääiʹj jeeʹres kääzzkõõzzid.  Teâđaid vueiʹtte luâđlânji pueʹtted muttâz ääiʹj mieʹldd.  Peiʹvveep brosyyri teâđaid taarb mieʹldd da tuejjeep ođđ teädldõõǥǥid.  

Pååʹštjuâkkmõõžžâst lie očndõõttam vââʹjj koin-ne kååʹddin, ko juâkkmõʹšše lij mõõnnâm jeeʹres kååʹdd brosyyr.  Ääʹšš čiõlǥeet da vueʹjj põõrgât teevvad nuʹtt jåʹttlânji ko lij vueiʹtlvaž.

Brosyyr lie lookkâmnalla še liâđǥlânji mij neʹttseeidain.  

Jõs haaʹlääk uʹvdded maacctõõzz brosyyrâst leʹbe eʹtǩǩeed tuõivid pueʹtti brosyyrid, vuõlttad saaǥǥ addrõʹsse viestinta@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa

Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

Jatkossa perusterveydenhuollon käyntimaksu on 23 euroa. Maksu peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on 31,60 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikan käyntimaksu on 46 euroa. 

Hammaslääkärin käyntimaksu on 14,60 euroa, suuhygienistin käyntimaksu on 11,30 euroa ja erikoishammaslääkärin käyntimaksu 21,50 euroa. 

Kuntoutuksen käyntimaksu on 12,80 euroa. Neuvonta ja apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. 

Neuvolat sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat maksuttomia. 

Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus on maksutonta. Muiden sosiaalipalvelujen maksuista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältäsi. 

Maksukatto 

Vuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä eli maksukatto on 762 euroa. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa huomioidaan kalenterivuoden (1.1.–31.12.) aikana käyttämiesi palvelujen asiakasmaksut. Jos maksujen yhteismäärä ylittää 762 euroa, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa katsotaan, milloin palvelu on saatu. Ei sen mukaan, mikä on laskun eräpäivä tai laskun maksupäivä. 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta on 56,70 euroa 1.1.2024 alkaen. Maksu peritään, jos jätät ennalta sovitun ajan perumatta tai jätät saapumatta sinulle varatulle ajalle ilman hyväksyttävää syytä. Maksu koskee myös laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä, lyhytaikaisia hoitoja ja asumispalvelupaikkoja sekä potilashotellia. Maksua ei peritä alle 18-vuotiailta. 

Maksuttomat palvelut 

Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. 

Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. Lapin hyvinvointialue arvioi asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. 

Takaisin edelliselle sivulle

OLKA-toiminnan sairaalavapaaehtoiset ovat aloittaneet toiminnan Lapin keskussairaalassa

Sairaalavapaaehtoisena toimiva Irja lähellä OLKAn toimipistettä Lapin keskussairaalassa. Kuva: OLKA-Lappi

OLKAn sairaalaopas-toiminta on alkanut. Vihreisiin liiveihin pukeutuneita vapaaehtoisia voi tavata sairaalan pääaulassa.

Heidän tehtävänään on auttaa sairaalaan saapuvia asiakkaita ilmoittautumisessa, ohjata ja lähteä tarvittaessa saattamaan asiakkaita oikeaan yksikköön. Vapaaehtoiset toimivat arkisin ja yleensä pareittain. Tällä hetkellä oppaita on sairaalassa muutamana päivänä viikossa aamupäivisin, mutta kevään aikana toiminnan on tarkoitus laajentua jokaiselle arkipäivälle. 

Saattohoidon tukihenkilötoiminta alkaa 2024

Saattohoidon tukihenkilötoiminta on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta sairaalan vuodeosastoilla. Palliatiivinen keskus koordinoi toimintaa yhdessä OLKAn kanssa. Saattohoidon tukihenkilöt ovat koulutettuja tukihenkilöitä ja heidän tehtävänään on tukea saattohoidossa olevia potilaita ja heidän läheisiään, sekä tuoda sisältöä elämän viimeisiin päiviin. 

Kaikki sairaalavapaaehtoiset on koulutettu tehtävään ja toiminnan koordinoinnista vastaa OLKA-toiminta. 

Hyvää Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää!

Lapin hyvinvointialue toivottaa kaikille vapaaehtoistyötä tekeville hyvää Kansainvälistä Vapaaehtoistenpäivää 5.12.! Kiitos, kun jaat aikaasi! 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluiden johto vastaamassa Pelkosenniemellä kuntalaisten kysymyksiin

Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat.

Asukkailta saaduista vastauksista ja käydyistä keskusteluista tunnistettiin, kuinka eri tavalla pienet asiointialueet toimivat verrattuna suuriin yksiköihin ja alueisiin. Toimintatavat ja -logiikat ovat erilaisia, jolloin tavat tuottaa palveluita tulee räätälöidä tarkemmin.

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon

Jalkautumisen antoi myös paikallisille asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Pienet asiointialueet jäävät helposti suurempien varjoon päätöksenteossa, eikä aina ole edes tietoa siitä, kuinka kaikki palvelut toimivat, joten jalkautumisen ansiosta saatiin paljon käyttökelpoista materiaalia palveluiden räätälöintiä varten.

Hyvinvointialueella on käytössään paljon numeerista tietoa, mutta jokapäiväinen työ ja palvelut saattavat helposti kadota pelkkien numeroiden alle. Nyt saatiin kerättyä paljon kokemuspohjaista tietoa, jota aiemmin ei ole sellaisenaan ollut käytettävissä. Jalkautuessa saatiin tavoitettua ihmisiä eri tavalla kuin pelkällä internet-kyselyllä. Kohtaamiset olivat asukasraateja ja -tilaisuuksia toteuttaneiden mielestä hyvin antoisia ja avartavia.

Palveluihin ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä

Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä heille tarjolla oleviin palveluihin ja niiden toivotaan jatkossakin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Aina on kuitenkin mahdollisuus parantaa. Yhtenä selkeänä haasteena nähtiin ison organisaation tiedottaminen. Ennen tiedot löytyivät helposti, mutta nyt niitä on ollut haasteellista löytää. Tiedonkulkua tulisi myös parantaa sidosryhmien ja erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Näin voitaisiin välttää tulevaisuudessa tietojen katoaminen ja osattaisiin puolin ja toisin ohjata asukkaita oikeiden palvelujen piiriin.

Henkilöstö kehittämisen etulinjassa

Tilaisuuksien konkreettisena etuna on, että pienempiä epäkohtia ja kehitysideoita voidaan alkaa toteuttaa ja korjata nopeasti. Tämä nousi esille myös samaan aikaan järjestetyissä henkilöstön työpajoissa, joissa henkilöstö sai miettiä osaamisen kehittämistä, johtamista, lähi- ja keskitettyjen palveluiden mahdollisuuksia sekä testata käytännön ratkaisuja case-esimerkin muodossa. Henkilöstölle suurta kiitosta tuleekin siitä, kuinka paljon kehittämistyötä on tehty jo paikallisesti niin ennen kuin jälkeenkin hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhdessä työstäessä toiminnan kehittyminen voi jatkua, ja myös esihenkilöt eri tasoilla tietävät, mitä on tapahtumassa.

Osallisuuden lisäämistä jatketaan

Savukosken ja Pelkosenniemen tapahtumissa saatiin kokemusta osallisuustyöstä ja jalkautumisesta seuraavia alueita ja teemoja varten. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin nostettua esille asiointialueiden asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kokemuksia, osaamista ja yhteistyötä. Näin pystytään kehittämään kokonaisuudessaan Lapin hyvinvointialueen toimintaa, joka palvelee kaikkia sen asukkaita riippumatta siitä missä päin he asuvat.

Suuri kiitos kuuluu alueen asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille, koska he olivat ja ovat edelleen mukana kehittämässä hyvinvointialueen toimintaa. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin terveysasemien avovastaanottoja kehitetään – tavoitteena hoidon jatkuvuus

Kuvaaja: Waltteri Aarto

Uutta hoidon jatkuvuusmallin käyttöönottoa suunnitellaan Lapin hyvinvointialueella. Uudessa hoidon jatkuvuusmallissa terveysasemien asiakkaat on jaettu terveysasemilla työskentelevien hoitotiimien kesken. Pääset jatkossa asioimaan terveysasemalla oman hoitotiimisi kanssa, mikä tarkoittaa samojen lääkärien ja hoitajien tapaamista terveysasemilla. Lääkärit ja hoitajat oppivat tuntemaan hoitopolkusi ja sairaushistoriasi paremmin kuin aikaisemmin. Malli helpottaa asiakkaiden ja ammattilaisten välistä kommunikaatiota, mutta myös eri ammattilaisten välistä tiedonkulkua.

Uusi hoidon jatkuvuusmalli perustuu eri ammattilaisten väliseen tiimityöskentelyyn, jossa asiakkaan asian hoito pyritään aloittamaan heti ja viemään loppuun mahdollisimman tehokkaasti. 

Hoidon jatkuvuusmallin on todettu tutkimuksissa parantavan:

• hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa
• sujuvampaa kommunikointia ja hoitoprosessin koordinointia
• potilasturvallisuutta
• potilastyytyväisyyttä. Potilaan turvallisuuden tunne ja luottamus lääkäriä kohtaan paranevat.

Hoidon jatkuvuusmallin on todettu tutkimuksissa vähentävän:

• terveydenhuollon kokonaistarvetta ja kokonaiskustannuksia
• päivystyskäyntejä ja ennaltaehkäistävissä olevia sairaalajaksoja
• sairastavuutta

Muutoksia luvassa ensi syksynä

Hoidon jatkuvuusmalli otetaan käyttöön Lapin hyvinvointialueella vaiheittain ensi syksystä alkaen. Ensimmäiset terveysasemat muuttavat toimintaansa loka-marraskuussa 2023. Terveysasemakohtaisista muutoksista tiedotetaan myöhemmin lisää.

Hoidon jatkuvuusmalli vastaa strategian ja sote-uudistuksen tavoitteisiin

Terveysasemien vastaanottotoimintaa on lähdetty kehittämään palveluihin pääsyn nopeuttamiseksi sekä palvelujen laadun ja jatkuvuuden parantamiseksi. Hoidon jatkuvuusmalli mukailee Lapin hyvinvointialueen visiota: ”Lapissa elämme hyvää ja turvallista elämää. Meillä ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.” Lapin hyvinvointialueen arvot ovat: yhdenvertainen, vastuullinen, luotettava ja inhimillinen.

Hoidon jatkuvuusmallilla vastataan myös sote-uudistuksen tavoitteisiin. Sairauksia pystytään pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisemään ja hoitamaan perusterveydenhuollossa, ennen kuin ne vaativat kalliimpaa ja vaativampaa erikoissairaanhoitoa. Muutoksella ehkäistään myös hoidon pirstaloitumista ja edistetään hoidon yhtenäistä jatkumista, sillä asiakas pysyy yhden tiimin hoitovastuulla. Pidemmällä aikavälillä painopisteen muutos perusterveydenhuoltoon olisi kokonaistaloudellisesti edullisempaa ja parantaisi yhdenvertaisuutta.