Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?

Winston Churchill sai toisen maailmansodan mainingeissa kuulla, että hänet oli valittu Britannian pääministeriksi. Kun hän mietteliäästi pohti uutta tilannetta, lohdutti Winstonin serkku Clementine häntä seuraavasti: ”Kukapa tietää, ehkä se on naamioitua onnea”. Churchill ei tuosta innostunut: ”Jos se on naamioitua onnea, niin se on kyllä pirun hyvin naamioitu”. (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

Valtiovarainministeriö teki juhannusviikolla päätöksen Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Epävirallinen ennakkotieto arviointimenettelystä saatiin edellisviikolla. Täysin yllätyksenä arviointimenettelyyn päätyminen ei kuitenkaan tullut. Tuore aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa piti Lapin Kansan haastattelussa 10.6.2025 arviointimenettelyyn joutumista luultavana.

Valtiovarainministeriö perustelee arviointimenettelyn käynnistämistä hyvinvointialuelaissa menettelylle asetettujen edellytysten täyttymisellä. Suurimmaksi syyksi Lapin, Keski-Suomen ja Itä-Uudenmaan päätymiselle arviointimenettelyyn on kuitenkin nostettu muita hyvinvointialueita suurempi asukaslukuun suhteutettu alijäämä. Lapin hyvinvointialueen alijäämä vuodelta 2023 oli 90,3 miljoonaa euroa ja vuodelta 2024 87,1 miljoonaa euroa. Näistä yhteenlaskettu kumulatiivinen alijäämä on siis 177,4 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa pääosin valtiolta. Rahoitus perustuu laissa säädettyihin kriteereihin, joita ovat mm. asukasmäärä, palvelutarvetekijät ja olosuhdetekijät kuten asukastiheys ja pelastustoimen alueelliset riskitekijät.

Lapin hyvinvointialueen rahoitukseksi vuodelle 2025 kertyy yllä mainittujen kriteerien perusteella 1 058 miljoona euroa, siis runsas miljardi. Talousarviossa 2025 hyvinvointialueen toimintakulut ovat 1 131 miljoonaa euroa. Toimintatuottoja (mm. asiakasmaksuista) arvioidaan talousarviossa kertyvän kaikkiaan 155 miljoonaa euroa. Tuoreimman tilinpäätösennusteen mukaan toimintakulut olisivat ylittymässä 28 miljoonaa euroa, eli ennuste on 1 159 miljoonaa euroa. Myös toimintatuotot ovat ylittymässä 3 miljoonaa euroa eli ennuste on 158 miljoonaa euroa. Talousarvion nettoylitys olisi 25 miljoonaa euroa. Rahoituserät ovat talousarviossa 5,5 miljoonaa euroa ja poistot 26,7 miljoonaa euroa, joiden jälkeen talousarviossa on alijäämää 0,99 miljoonaa euroa. Tilinpäätösennusteessa poistoja ja rahoituseriä on yhteensä 30,4 M€ ja alijämää 23 miljoonaa euroa.

Jos noita lukuja laskee yhteen, jokin ei täsmää: kun vähennetään toimintakuluista (ennuste) 1 159 M€ toimintatuotot (ennuste) 158 M€, muodostuu toimintakatteeksi (ennuste) 1 001 M€. Lakisääteisten kriteerien perusteella lasketun valtionrahoituksen 1058 M€ jälkeen oltaisiin plussalla 57 M€. Kun tuosta vähennetään poistoja ja rahoituseriä 30 M€, plussaa pitäisi edelleen olla 27 M€. Millä ilveellä alijäämää ennakoidaan kuitenkin kertyvän 23 M€? Vastaus löytyy siirtymätasauksesta, joka leikkaa Lapin hyvinvointialueen rahoituksesta 49,4 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Ennen vuotta 2023 kunnat vastasivat sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelujen rahoittamisesta. Vuoden 2023 alussa järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle lakisääteisten kriteerien perustella tulevaa rahoitusta siihen rahamäärään, mitä alueen kunnat ovat sotepe-palveluihin ennen uudistusta käyttäneet. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa enemmän kuin hyvinvointialue saa lakisääteistä rahoitusta, aluetta ikään kuin palkitaan lisärahoituksella. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa vähemmän kuin hyvinvointialueelle kuuluisi tulla lakisääteistä rahoitusta, hyvinvointialuetta ikään kuin rangaistaan leikkaamalla rahoitusta. Lapissa kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Osa Lapin kunnista on kyennyt hoitamaan sotepe-palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta taustalla on huomattaviakin puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Siirtymätasaus leikkasi Lapin hyvinvointialueen rahoitusta 54,7 M€, vuonna 2023 ja 52,9 M€ vuonna 2024 ja leikkaa siis vuonna 2025 edelleen 49,4 M€. Rahoitusleikkaukset jatkuvat myös tulevina vuosina. 

Siirtymätasausleikkaus on aiheuttanut yli 60 % Lapin hyvinvointialueen alijäämästä. Siirtymätasausta perusteellaan sillä, että ”alueille annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen”. Lapin hyvinvointialueen ja muiden siirtymätasausleikkauksen piirissä olevien hyvinvointialueiden kannalta ilmaisu ”annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” kuvaa tilannetta täysin vääristyneesti, jopa irvikuvamaisesti. Siirtymätasausta voidaan toki pitää perusteltuna niiden alueiden kannalta, joilla laissa säädettyjen kriteerien nojalla määräytyvä rahoitus alenee suhteessa kuntien kustannuksiin ennen uudistusta. Kun rahoitusta leikataan tuntuvasti siirtymätasauksella, ”aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” ei ole, vaan tilanne on aivan päinvastainen.

Aluevaltuusto linjasi vuoden 2025 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Lapin hyvinvointialueen alijäämää ei suunnitella katettavaksi hyvinvointialuelain edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2026, koska alijäämien kattaminen lain vaatimassa aikataulussa edellyttäisi sellaisia talouden sopeuttamistoimenpiteitä, jotka vaarantaisivat riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisen. Sopeuttamistarve vuonna 2026 olisi lähes 200 M€ eli lähes 20 % talousarviosta. Aluevaltuuston asettamana tavoitteena on, että taseeseen kertynyt alijäämä katetaan viimeistään vuonna 2030, uutta alijäämää ei kerry vuosina 2025–2027 ja viimeistään vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

Siirtymätasaus alenee asteittain, mutta nykylainsäädännön perusteella pysyväksi olisi jäämässä vuodesta 2029 alkaen 19,7 miljoonan euron rahoitusleikkaus. Siirtymäkauden 2023–2029 jälkeen kuusi hyvinvointialuetta (Lappi, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa) ei tule saavuttamaan täysimääräistä laskennallista rahoitusta. Näillä alueilla ei siten ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia järjestää alueensa 1,2 miljoonalle asukkaalleen riittäviä ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämän seurauksena joka viidennen Suomen kansalaisen yhdenvertainen oikeus riittävään perusturvaan ja hyvinvointipalveluihin jää toteutumatta. On ilmeistä, että siirtymätasausta koskeva lainsäädäntö on epäonnistunutta. Toivottavaa on, että arviointimenettelyssä tunnistetaan ja tunnustetaan yhtenä keskeisenä asiana siirtymätasauksen vaikutus Lapin hyvinvointialueen taloustilanteeseen. Rahoituslainsäädännön valuvikojen korjaaminen ei kuitenkaan ole arviointiryhmän vallassa.

Oikeuskansleri antoi huhtikuussa ratkaisun kanteluun koskien hyvinvointialueiden velvoitetta alijäämän kattamiseen, joka on ristiriidassa lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvelvollisuuden kanssa. Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueen tulee tehdä talouden tasapainon saavuttamiseksi sopeutustoimia sen verran kuin on mahdollista ilman, että perustuslaissa jokaiselle turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimen palvelut vaarantuvat lainvastaisella tavalla. Myös Lapin hyvinvointialueen tulee tulevaisuudessakin tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Arviointimenettely auttaa toivottavasti ennen kaikkea siinä, että tasapainottamistoimenpiteille löydetään realistiset keinot ja aikataulu niin että hyvinvointialueen palvelut eivät vaarannu lainvastaisella tavalla.

Toisen maailmansodan viimeisinä päivinä pääministeri Churchillia vannotettiin olemaan tekemättä samoja virheitä kuin ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa tehtiin. Churchill ryhtyi heti rauhoittamaan alahuonetta: ”Olen aivan varma, ettemme tule toistamaan vanhoja virheitä. – Sen sijaan tulemme taatusti tekemään koko joukon uusia.” (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

Arviointiryhmän työ käynnistyy tällä tietoa elokuun loppupuolella. Sitä ennen – hyvää kesää!

Jari Jokela

hyvinvointialuejohtaja

Linkki aikaisempaan uutisointiin aiheesta. 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Puheenjohtajan kesäterveiset uuden ajan kynnyksellä

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kokoaa blogikirjoituksessaan yhteen ensimmäisen aluevaltuuston toimintakauden aikana tehtyä työtä. Melaluoto toimi ensimmäisen aluevaltuuston toimikauden aikana aluehallituksen puheenjohtajana.

Uudistus etenee

Reilu kolme vuotta sitten pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä kaksi ja puoli vuotta. Historia on vielä lyhyt, mutta paljon olemme jo saaneet aikaan. Käynnistysvaihe on ohi. Toiminnan uudistaminen ja vakiinnuttaminen on käynnissä. Ministeriöitten sekä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen arvioiden mukaan uudistus etenee suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Uudistus on luonut hyviä edellytyksiä palvelujen entistä toimivammalle yhteistyölle. 

Lapissa on tehty ”kädet savessa” työtä, mutta kaikki ei ole vielä valmista. Työtä riittää. Esimerkiksi paljon puhutusta ”mummorallista” pitää päästä eroon. Isoista haasteista huolimatta oikeaan suuntaan mennään. Aikaa ja malttia tarvitaan. Uskon, että kun nyt työnsä aloittava aluevaltuusto päättää kautensa, tulevat palvelut olemaan hyvällä mallilla ja toivottavasti myös talouden haasteet on selätetty. Tähän luotan.

Aluevaltuusto on käyttänyt päätösvaltaa

Toukokuun lopussa työnsä päättänyt aluevaltuusto on tehnyt valtavan määrän päätöksiä, joilla uusi toimintamalli on saatu liikkeelle ja joilla toimintaa on uudistettu. Kirjoitin vuosi sitten blogikirjoituksessa, että ”uudistus etenee, aluevaltuusto on tehnyt linjauksia ja päätöksiä, tärkeät palvelut turvataan, Lappi kritisoi sairaalaverkkoesitystä, luottamushenkilöorganisaatiota ja operatiivista toimintaa arvioidaan ja että henkilöstö on avainasemassa”. Nämä teemat ovat olleet tiiviisti työn alla viimeisen vuoden ajan.

Työnsä päättänyt aluevaltuusto, aluehallitus, lautakunnat ja hyvinvointialueen henkilöstö ovat joutuneet työskentelemään kovan paineen alla. Pinnalla on ollut huoli tärkeiden peruspalvelujen varmistamisesta Lapin jokaisessa kolkassa. Toisessa vaakakupissa on ollut tiukkeneva talouden tilanne. Lapin hyvinvointialueelle tullut valtion rahoitus on ollut vuositasolla 50 miljoonaa euroa pienempi kuin meille kuuluisi. Kahden viime vuoden aikana syntynyt talouden alijäämä perustuu suurelta osin siihen todellisuuteen. Talouden sopeuttaminen ja palvelujen uudistaminen on ollut kaiken aikaa akuutisti agendallamme. Uusi aluevaltuustokaan ei pääse karkuun tältä asialta. Menestystä siihen työhön.

Silloin tällöin kuulee arvioitavan, että aluevaltuusto on kumileimasin. Nämä arviot eivät todellakaan pidä paikkaansa. Aluevaltuusto on käyttänyt sille kuuluvaa päätösvaltaa. Hyvä niin.

Kuntakentältä myönteistä palautetta

Hyvinvointialueella on paljon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kunnat ja kaupungit ovat kumppaneista tärkeimmät. Olemme käyneet muutaman viime viikon aikana kuntaneuvottelut kaikkien palvelualueitten kuntien kanssa.

Oma johtopäätökseni on, että kuntakentän kommentit ovat olleet myönteisiä. Kunnat ovat arvioineet, että hyvään suuntaan mennään. Neuvotteluissa on käyty läpi vielä kehitysvaiheessa olevia asioita. Hyvinvointialue ja kuntakenttä ovat samassa veneessä ja molempien tahojen onnistuminen omassa työssä sataa kummankin laariin. Hyvinvointialueen tavoitteena on vahvistaa kuntakentän kanssa käytävää vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tästä on hyvä jatkaa.  

Organisaatio on uudistunut ja uudistuu

Kuluneen vuoden aikana on arvioitu organisaatiota. Aluevaltuusto on päättänyt tehdä perusteellisen valmistelun jälkeen isoja muutoksia sekä operatiiviseen organisaatioon että luottamushenkilöorganisaatioon. Osa muutoksista on jo pantu täytäntöön ja osan toteutus on tulossa nopeasti. Uskon, että uudistukset luovat hyvät lähtökohdat tehokkaalle ja määrätietoiselle toiminnalle. Uudistusten myötä luottamushenkilötyö ja operatiivinen työ kulkevat entistä paremmin käsi kädessä. Tällä mennään.

Henkilöstö on avainasemassa

Hyvinvointialueen tärkein voimavara on henkilöstö. Kun johto ja henkilöstö voi hyvin ja onnistuu työssä, niin päättäjien työ on paljon helpompaa. Hyvinvointialuestrategian hyväksymisen yhteydessä henkilöstö nostettiin yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä. Johtamiseen ja esihenkilötyöhön panostetaan. Toivon, että esimerkiksi käynnissä oleva Jotos-johtamisohjelma onnistuu ja tuo eväitä hyvään johtamiseen ja esihenkilötyöhön. 

Toivon hyvinvointialueen henkilöstölle voimia tärkeään työhön ja valmiutta toiminnan uudistamiseen. Työtä kyllä riittää.

Kiitosten aika

Olen saanut toimia ja tehdä työtä aluehallituksen puheenjohtajana. Kun aloitin työn toivoin, että me päättäjät olisimme hyvänä esimerkkinä organisaatiolle ja henkilöstölle hyvästä yhteistyöstä ja tehokkaasta toiminnasta. Historiallisen ensimmäisen toimikauden päättyessä arvioin, että Lapin hyvinvointialueen päättäjillä on hyvä mahdollisuus varmistaa lappilaisille ihmisille tärkeät peruspalvelut.

Jos jotakin tästä rupeamasta jää kaipaamaan niin teitä hienoja ihmisiä, joihin olen saanut tutustua ja tehdä erinomaisen tärkeää työtä.

Kiitän hyvinvointialueen henkilöstöä, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita tuesta ja hyvästä yhteistyöstä. Kiitos luottamuksesta.

Uusi aika alkaa

Lapin hyvinvointialueen visio on seuraava: ”Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää ja meillä ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan”. Toivon Lapin hyvinvointialueen päättäjiltä viisautta tehdä oikeita ja pitkälle kantavia päätöksiä.  Toivotan mitä parhainta menestystä työssä Lapin hyvinvointialueen vision tavoitteiden saavuttamisessa. 

Lapha on turvallinen kumppani läpi elämän.

Se on siinä!

Hyvää kesäaikaa kaikille.
Tapani Melaluoto
Aluehallituksen puheenjohtaja 3/2022-6/2025

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen linjaukset lähitulevaisuuteen päätetty

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kirjoittaa blogissaan muun muassa Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarviosta.

Hyvinvointialueen elinkaari kaksi vuotta

Hyvinvointialueen toiminnan elinkaari on juuri nyt noin kahden vuoden mittainen.  Ihmisen elinkaareen verrattuna puhuisimme vuosi sitten kävelemään oppineesta lapsesta. Vertaus ei ole aivan kaukaa haettu. Edessämme on ollut paljon asioita, joiden kanssa elämiseen olemme saaneet oppia. Asiat ovat olleet tuttuja, mutta mittasuhteet ovat olleet valtavat, mm miljardibudjetti ja 8000 työntekijää.

Lähtötilanne talousarvion valmisteluun

Lähtökohdat vuoden 2025 talousarvion valmisteluun ovat olleet kovin erilaiset kuin vuosi sitten. Vuosi sitten meillä oli aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategia. Siitä ammensimme eväitä talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Lopputulos oli sen mukainen. Hyvin ylätasolla olimme ja aluevaltuuston hyväksymään talousarvioon liittyi kymmenien miljoonien eurojen avoimet kysymykset, joihin ajattelimme vastausten löytyvän vuoden aikana.

Nyt valmistelu on tapahtunut aivan eri lähtökohdista. Aluevaltuusto on päättänyt hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelmasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastus- ja ensihoidon palvelutasosta, pelastustoimen Pohjois-Suomen yhteistyösopimuksesta, henkilöstöohjelmasta, hankintastrategiasta, konserniohjeesta, investointisuunnitelmista. Vuoden 2024 aikana on tehty mittava valmistelu ja työ palvelujen uudistamisessa; vammaisten palvelujen palvelurakenteen keventämiseksi, ikääntyneiden palveluiden palvelurakenteen keventämiseksi, perusterveydenhuollon sairaalahoidon uudistamiseksi, palvelurakenteen muutoksista erikoissairaanhoitoon ja hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmasta.  

Aluevaltuusto on päättänyt myös hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta sekä hyvinvointialueen osallisuusohjelmasta vuosille 2024-2026.

Aluevaltuusto teki lokakuun 28. päivä hyvin konkreettisia päätöksiä. Hyväksyimme suunnitelman sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksista Lapin hyvinvointialueella.

Edellä kertomani on luonut aikaisempaa huomattavasti paremman valmiuden talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. 

Talousarvio vuodelle 2025

Valmistelu ja päätöksenteko on mennyt isoin harppauksin eteenpäin. Ja se näkyy ensi vuoden talousarviossa. Aluehallitus asetti tavoitteeksi palvelujen turvaamisen sekä tulojen ja menojen tasapainon vuonna 2025. Aluevaltuuston päätös vuoden 2025 talousarvioksi on tasapainossa. Uutta alijäämää ei synny. Olen useassa yhteydessä todennut, että tämä on todella iso askel eteenpäin ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Ensi vuoden talousarvioesityksellä ei vielä vuosina 2023 ja 2024 syntyneitä alijäämiä kateta. Suunta on kuitenkin oikea!

Aluehallituksen käsittelyssä keskusteltiin kovasti siitä, onko esitys realistinen ja myös toteutettavissa. Huolta totta kai kannettiin lakisääteisten ja tärkeitten peruspalvelujen turvaamisesta. Tätä virkajohdolta aktiivisesti kysyttiin. Hyvinvointialuejohtajan ja toimialajohtajien vastaukset olivat myönteisiä. Palvelut turvataan!

Aluehallituksen puheenjohtajana arvioin, että valmistelussa ja päätöksenteossa on tehty hyvää työtä kuluneena vuonna. Aluehallituksen talousarviokäsittelyä leimasi ratkaisuhakuisuus ja yksituumaisuus. Sama jatkui mielestäni myös aluevaltuuston päätöksenteossa. Muutamasta kohdasta äänestettiin, mutta se kuuluu demokratiaan.

Kiitos ja hyvää joulun aikaa

Suuri kiitos Lapin hyvinvointialueen viranhaltijoille ja henkilöstölle hienosta työstä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Lapin asukkaille. 

Iso kiitos hyvinvointialueen päättäjille tärkeitten päätösten tekemisestä. Kiitos myös hyvinvointialueen yhteistyökumppaneille.

Toivotan kaikille Rauhallista joulun aikaa ja hyvää tulevaa vuotta.

Tapani Melaluoto
Aluehallituksen puheenjohtaja
 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Satu tunnin maratonista

Johdon blogi on luettavissa liitetiedostosta.

Johdon blogi: Satu tunnin maratonista (pdf)

Lue lisäksi uutinen aiheesta: Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jokela: Sote-uudistus tehtiin 10-15 vuotta liian myöhään

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kannanotto asiaan osoitteessa pohde.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Strategiatyö etenee ja talouden sopeuttaminen alkaa

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen strategian tämän vuoden helmikuussa. Päätöksen jälkeen käynnistyi muu strategiaan liittyvä ohjelmatyö. Strategioilla määritellään hyvinvointialueen palvelujen ja toiminnan taso ja tavoitteet.

Strategiatyöhön liittyvä ohjelmatyö on iso kokonaisuus

Ohjelmatyö on edennyt ja aluevaltuusto hyväksyi 20.11.2023 ensihoidon palvelutasopäätöksen vuodelle 2024 ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2024–2025.

Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian ja henkilöstöohjelman valmistelu on myös edennyt lähes maaliin. Luonnos hankintastrategiasta ja henkilöstöohjelmasta esiteltiin aluevaltuustolle 20.11.2023 ja aluehallitus on pyytänyt niistä lausunnot eri tahoilta. Aluevaltuusto hyväksyi samassa yhteydessä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelua jatketaan yhdistettynä.

Hyvinvointialueilla on merkittävästi enemmän menoja kuin tuloja

Talouden tilanne on hyvin akuutti ja haastava asia kaikilla hyvinvointialueilla. Niin on tilanne myös meillä Lapissa. Hyvinvointialueiden talous näyttää toteutuvan tänä vuonna 1,2 miljardia euroa alijäämäisenä. Lapin hyvinvointialueen tämän vuoden tilinpäätösennuste ennustaa yli 80 miljoonan euron alijäämää. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä.

Talouden sopeuttaminen käynnistyy

Lapin hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion valmistelu on käynnissä. Myös ensi vuonna menoja on enemmän kuin tuloja. Aluehallitus on ohjeistanut valmistelua siten, että vuoteen 2024 tulee liittyä merkittäviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Ensivaiheessa on tavoitteena saada 25 miljoonan euron säästöt vuodelle 2024. 

Tämän kokonaisuuden valmistelu etenee siten, että aluehallitus tekee joulukuun alussa aluevaltuustolle esityksen ensi vuoden talousarvioksi ja esitykseen sisältyy edellä mainittu 25 miljoonan euron säästö. Aluevaltuusto päättää talousarviosta jouluviikolla.

Aluehallitus on käynnistänyt myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman valmistelun. Valmistelu on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian valmisteluun. Tämän työskentelyn tavoitteena on sopeuttaa hyvinvointialueen taloutta 47 miljoonalla eurolla. Myös tämä työ käynnistyy välittömästi ja tavoitteena on, että ohjelman toimenpiteet päätetään keväällä 2024. Päätökset tulevat vaikuttamaan jo ensi vuoden toimintaan.

Ministeriöitten suosituksia

Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö ovat antaneet hyvinvointialueille suosituksia. Lapin hyvinvointialueelta odotetaan ripeää päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Suositusten mukaan palvelurakennetta ja -verkkoa on kevennettävä, lisättävä digitaalisten palvelujen käyttöä, tarkistettava sairaalapalvelujen työnjakoa sekä vahvistettava pohjoisen hyvinvointialueiden yhteistyötä.

Valtion kannettava vastuunsa

Valtio odottaa, että hyvinvointialueet hoitavat homman. Realiteetti kuitenkin on, että hyvinvointialueille osoitettu rahoitus ei ole riittävä. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueelle osoitettu valtionrahoitus oli jo lähtötilanteessa yli 50 miljoona euroa pienempi kuin kriteerit edellyttivät.

Valtio on luvannut, että hyvinvointialueiden taloudesta tehdään jälkikäteistarkistus ja hyvinvointialueiden rahoitusta tarkistetaan. Eduskunta on säätänyt lait sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja ministeriöt ovat asettaneet vaatimukset palveluista. Valtion on pidettävä lupauksensa ja kannettava vastuunsa myös rahoituksesta. Muussa tapauksessa hyvinvointialueille on asetettu kohtuuttomat tehtävät ja vaatimukset.

Lapin hyvinvointialue kantaa kortensa kekoon

Hyvinvointialue tulee uudistamaan toimintaa ja palveluja sekä tasapainottamaan taloutta. Sen eteen teemme työtä kuten edellä kertomastani käy ilmi. Tässä työssä joudumme kaiken aikaa huolehtimaan myös perustehtävästämme järjestää hyvät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Lapin asukkaille.

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto
 

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Aluevaltuusto päättää Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuksesta, ei palvelujen lopettamisesta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Aluehallitus teki 18.10.2023 aluevaltuustolle esityksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen muutostarpeita sekä mitättömyyden tai irtisanomisen edellytyksiä koskevaan selvitykseen liittyvässä asiassa.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen irtisanominen ei tarkoita palvelujen lopettamista

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue toteaa voimassa olevan lainsäädännön perusteella tietyt osat MLP-sopimuksesta mitättömiksi ja irtisanoo sopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että aluevaltuuston tulee tehdä lokakuun loppuun mennessä päätös sopimuksesta.

Sopimuksesta on käyty Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n edustajien kanssa aidot neuvottelut. Neuvotteluissa on ollut tavoitteena neuvotella sopimus, joka on sote-yhteensopiva ja täyttää hankintalain edellytykset. Neuvotteluiden tuloksena syntyneestä sopimusluonnoksesta on pyydetty lausunnot sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Lapin yliopiston hankintaoikeuteen perehtyneeltä professorilta. Saatujen lausuntojen perusteella on voitu todeta, että sopimusluonnos ei ole lainsäädäntöön viitaten sote-yhteensopiva eikä täytä hankintalain edellytyksiä.

Näihin asioihin perustuen hyvinvointialueen viranhaltijat ovat valmistelun jälkeen esittäneet sopimuksen irtisanomista. Aluehallituksen esitys pohjautuu edellä mainittuihin lausuntoihin ja esitykseen.

Hyvinvointialue sitoutunut kahden sairaalan malliin

Päätöksenteossa oleva asia koskee sitä, kuka palvelut jatkossa tuottaa. Jos aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen, siirtyy toiminta jatkossa hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Aluevaltuusto on päättänyt lähes ensi töikseen viime vuonna yksimielisesti, että Lapin hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. Myös hyvinvointialueen talous- ja toimintasuunnitelmassa todetaan, että somaattisen erikoisalojen palveluja annetaan Rovaniemen ja Kemin sairaaloissa.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen

Mikäli aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen, siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n henkilöstö siirtymäkauden jälkeen hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja sen mukaan myös toimitaan. Henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan työpaikan menettämisestä. 

Työtä sote-alalla tulee varmasti riittämään. Huolenaiheenamme on pikemminkin se, saammeko rekrytoitua hyvinvointialueelle tulevaisuudessa riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa. Asian valmistelun yhteydessä on todettu, että Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ja henkilöstö ovat tehneet paljon hyvää kehitystyötä, josta hyvinvointialue voi ottaa oppia.

Kahden sairaalan rahoituksen turvaaminen tavoitteena

Edellinen eduskunta hyväksyi Lapin hyvinvointialueelle ja Etelä-Savon hyvinvointialueelle erillisrahoituksen ns. kahden sairaalan malliin. Erillisrahoitus ei kuitenkaan sisälly maan hallituksen tekemään valtion talousarvioesitykseen ensi vuodelle.  

Lapin hyvinvointialue, Etelä-Savon hyvinvointialue, Kemin kaupunki ja Savonlinnan kaupunki ovat yhdessä vedonneet useita kertoja siihen, että Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi varataan määräraha valtion vuoden 2024 talousarvioon. Aluehallitus käsitteli myös tätä asiaa viime kokouksessa ja pitää rahoituksen saamista erittäin tärkeänä.

Hyvinvointialueen tavoite

Edellä kertomaani viitaten totean yhteenvetona, että aluehallituksen esitys sopimuksen irtisanomisesta perustuu laajaan ja perusteelliseen valmisteluun, voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen perusteella tehtyyn esitykseen. 
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt, että hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. Tämä asia oli vahvasti esillä myös aluehallituksen käsittelyssä, ja aluevaltuuston päätös ohjaa Lapin hyvinvointialueen toimintaa. 

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen taloudesta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueiden taloustilanteesta keskustellaan kaiken aikaa, ja hyvä niin. Aihe on akuutti ja tarpeellinen. Alustavat tiedot kertovat, että hyvinvointialueiden tämän vuoden yhtyeenlaskettu alijäämä tullee olemaan 1,2-1,5 miljardia euroa. Lapin hyvinvointialueen allijäämäennuste on noin 60 miljoonaa euroa.

Päätöksiä ja valmisteluohjeita 

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on antanut valmisteluohjeet ja kehykset taloussuunnitelmakauden 2024-2026 taloussuunnitelman valmisteluun. Ohjetta annettaessa on nähty realistisena, että myös ensi vuonna syntyy alijäämää. Menoja on enemmän kuin tuloja, mutta talouden suunta saadaan käännettyä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alijäämä pitää kattaa taloussuunnitelmakaudella elikkä ajanjaksolla 2024-2026.  

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan palvelujen järjestämisohjelmaa, palvelutasopäätöksiä, hankintastrategiaa, digitalisaatio-ohjelmaa ja henkilöstöohjelmaa. Valmisteluun liittyy useita toimeksiantoja selvitysten tekemisestä. Selvitystä tehdään mm. palveluverkosta, digitaalisten palvelujen mallista, erikoissairaanhoidon työnjaosta, vuodeosastohoidon tarpeenmukaisesta kokonaisuudesta, pienten asiointialueiden toimintamallista ja oman rekrytointitoiminnan tehostamisesta.   

Aluehallitus on antanut valmistelijoille ohjeen, että syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana valmistellaan hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma siten, että aluevaltuusto voi tehdä tarvittavia päätöksiä viimeistään huhtikuussa. 

Mikä on tavoitteemme 

Tavoitteemme on, että edellä kertomani valmistelun kautta saadaan perustellut esitykset toimenpiteistä talouden sopeuttamiseen liittyvään päätöksentekoon. Kaiken aikaa joudumme kuitenkin huomioimaan sen, että asukkaille tulee järjestää ja tuottaa lainsäädännön ja säännösten mukaiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut. 

YT-neuvotteluja ei käynnistetä 

Monilla hyvinvointialueilla on käynnistetty myös yt-menettely. Aluehallitus on linjannut, ettei tässä vaiheessa käynnistetä yt-neuvotteluja. Pikemminkin kannamme huolta siitä, että hyvinvointialueella on riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä tekemässä tärkeää työtä. Riittävällä omalla henkilöstöllä voimme edesauttaa myös talouden sopeuttamista. Valmistelun edetessä voi totta kai tulla tarve käydä yhteistoimintaneuvotteluja esimerkiksi tehtävien muuttuessa. 

Valtion kannettava vastuunsa 

Peräämme myös valtion vastuuta talouden sopeuttamisessa. Eduskunta ja valtionhallinto on päättänyt lainsäädännöstä ja muista säännöksistä, joilla tehtävät hyvinvointialueille on annettu. Valtio tekee jälkikäteistarkastuksen vuoden 2023 tilinpäätösten perusteella, ja hyvinvointialueille on luvattu, että sen perusteella valtio korjaa hyvinvointialueiden rahoitusta. On ensiarvoisen tärkeää, että valtio pitää lupauksensa ja korjaa hyvinvointialueiden rahoituksen vastaamaan sitä todellisuutta, jossa tänä päivänä elämme.
 

Tapani Melaluoto

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit