Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Tietoa hyvinvointialueesta

Murupolku

Tietoa hyvinvointialueesta

Lapin hyvinvointialue

Lapin hyvinvointialue vastaa Lapin julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä.

Meitä on Lapin hyvinvointialueella lähes 8000 sote- ja pelastusalan ammattilaista huolehtimasta arjen turvallisuudesta ja hyvinvoinnistasi. Meillä on asiakkaina Lapin 176 494 asukasta. Lisäksi turvaamme tarvittaessa kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Lapin matkoja. 

Toimimme 17 kunnan (Enontekiö, Inari, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Salla, Savukoski,  Simo, Sodankylä, Tervola, Utsjoki, Ylitornio) ja neljän kaupungin (Kemi, Kemijärvi, Tornio, Rovaniemi) alueella.

Uutiskirjeet lappilaisille linkkinä

Uutiskirjeet lappilaisille

nappi tilaa uutiskirje

h2-Ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Sisältöjulkaisija

  1. Järjestöjen kuulemistilaisuus Lapin hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmasta
    Haluamme kuulla järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä tekeviä...

    Järjestöjen kuulemistilaisuus Lapin hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmasta

    22.2.2024

    Lue lisää

    Järjestöjen kuulemistilaisuus Lapin hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmasta

    22.2.2024

    Haluamme kuulla järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita Lapin alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan.

    Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää. Yksi hyvinvointialuestrategian toteuttamisohjelmista keskittyy monialaiseen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyöhön (hytetu). On tärkeää, että hyvinvointialueen ja kuntien lisäksi myös järjestöt ja muut hytetu-työtä tekevät toimijat osallistuvat yhdessä monialaisesti toteutettavien tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyyn.

    Lapin alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2023. Kertomusosiossa kuvataan lappilaisten hyvinvoinnin nykytila, jonka pohjalta määritellään hytetu-työn tavoitteet vuosille 2024-2025 sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. 

    Järjestöjen ja muiden hytetu-toimijoiden kuulemistilaisuus hyvinvointisuunnitelmaan järjestetään
    tiistaina 12.3.2024 klo 14–16 yhteistyössä Lapin Sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n ja Lapin järjestökeskusten kanssa.

    Voit osallistua tilaisuuteen 12.3. klo 14-16 seuraavissa paikoissa tai etänä Teamsissä:

    • Meri-Lapin Järjestökeskus Silta, Pohjoisrantakatu 14, 2. kerros, Kemi
    • Rovaniemen Neuvokas / Rovaniemen kansalaistalo, Rovakatu 23, 1. kerros, Rovaniemi
    • Järjestökeskus Kitinen, Jäämerentie 19, Sodankylä
    • Järjestökeskus Kiehinen, Seminaarinkatu 5, Kemijärvi
    • Ivalon Osallisuuskeskus Ainola, Rantatie 10, Ivalo

    Ilmoittautumiset tilaisuuksiin 3.3. mennessä tällä lomakkeella.

    Lähetämme ilmoittautuneille ennakkomateriaalin ja teams-linkin viikolla 10.

    Lisätietoja: 
    Marika Mathlein
    asiantuntija
    järjestöyhteistyö
    Lapin hyvinvointialue

    p. 040 487 3478
    marika.mathlein@lapha.fi
     

    Järjestöjen kuulemistilaisuus Lapin hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmasta
    22.2.2024
    Haluamme kuulla järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä tekeviä...

    Järjestöjen kuulemistilaisuus Lapin hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmasta


    Haluamme kuulla järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita Lapin alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan.

  2. Tule keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta torstaina 29.2. klo 17.30
    Tervetuloa avoimeen asukastilaisuuteen keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta.

    Tule keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta torstaina 29.2. klo 17.30

    21.2.2024

    Lue lisää

    Tule keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta torstaina 29.2. klo 17.30

    21.2.2024

    Tervetuloa avoimeen asukastilaisuuteen keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta.

    Asukastilaisuus järjestetään Kolarin kunnan virastotalolla, valtuustosalissa klo 17.30-20.

    Keskustelussa mukana ovat Lapin hyvinvointialueelta terveysjohtaja Miia Palo, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja Tuula Saukkonen. Mukana ovat myös kunnan edustajat kunnanjohtaja Markku Vehkaoja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Kylmämaa ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Orvo Vaattovaara.

    Tilaisuus alkaa klo 17.30 kahvitarjoilulla. Tilaisuus striimataan. Linkki ilmoitetaan myöhemmin lapha.fi-verkkosivuilla sekä Kolarin kunnan verkkosivuilla.

    Tule keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta torstaina 29.2. klo 17.30
    21.2.2024
    Tervetuloa avoimeen asukastilaisuuteen keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta.

    Tule keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta torstaina 29.2. klo 17.30


    Tervetuloa avoimeen asukastilaisuuteen keskustelemaan Kolarin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta.

  3. Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen
    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille...

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen

    21.2.2024

    Lue lisää
    Nainen istuu tietokoneella.

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen

    21.2.2024

    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille 2024–2025, jonka osana toteutetaan asukkaiden ja muiden sidosryhmien ideakilpailu. Sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen.

    Kilpailussa etsitään ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin: miten voimme edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia, työikäisten terveellisiä elämäntapoja ja ikääntyneiden yhteisöllisyyttä? 

    Ratkaisuehdotuksia hyödynnetään hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteiden määrittelyssä, joilla edistetään lappilaisten terveyttä, hyvinvointia ja arjen turvallisuutta. Kannustamme kaikkia osallistumaan kilpailuun, sillä juuri teidän ideanne voi saada aikaan hyvää meidän kaikkien Lapissa.

    Ideakilpailun parhaat ehdotukset palkitaan Lapha-sammutuspeitteillä. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

    Vastausaika on 21.2. –10.3.2024.

    Vastaa ideakilpailuun

    Ideakilpailun aiheet

    Aihe 1. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi

    Millaisilla ratkaisuilla voimme edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä?

    Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden tilassa on Lapissa runsaasti kehityskohtia. Mielenterveyden ja osallisuuden haasteet, ahdistuneisuus, koulu-uupumus, koulukiusaaminen ja syrjinnän kokemukset herättävät huolta.

    Aihe 2. Työikäisten terveelliset elämäntavat

    Millaisilla ratkaisuilla voimme edistää työikäisten terveellisiä elämäntapoja?

    Lappilaisten työikäisten hyvinvointia haastavat esimerkiksi lihavuus ja liikkumattomuus, jotka uhkaavat myös työ- ja toimintakykyä. Lihavien osuus on Lapin hyvinvointialueella, kuten koko maassa, kasvanut viime vuosien aikana. Useampi kuin joka viides työikäinen lappilainen on lihava. Lihavuus lisää huomattavasti riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

    Liikunnallisesti aktiiviset elämäntavat ovat keskeisessä asemassa työikäisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

    Aihe 3. Ikääntyneiden yhteisöllisyys

    Millaisilla ratkaisuilla voisimme edistää ikääntyneiden yhteisöllisyyttä?

    Lapissa 65 vuotta täyttäneet kokevat yksinäisyyttä enemmän kuin muualla Suomessa. Keskeiseksi haasteeksi muodostuu sosiaalisten suhteiden puute, kun yhteisöllisyyttä ja verkostoja ei pääse rakentumaan, jos kotoa poistutaan vain harvoin. Yksinäisyys vaikuttaa laajasti useisiin hyvinvointitekijöihin, kuten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle.

    Miten hyödynnämme ideakilpailussa kerättyjä ratkaisuehdotuksia? 

    Kilpailun päättymisen jälkeen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen asiantuntijat lukevat kaikki saadut ehdotukset. Samalla pohditaan ideoiden hyödyntämisen erilaisia mahdollisuuksia. Kuntia, järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita kannustetaan hyödyntämään ideoita. 

    Ratkaisuehdotuksista valitaan parhaiten hyvinvointialueen tavoitteisiin sopivat toimenpiteet, jotka ovat realistisesti toteutettavissa 2025 mennessä. Nämä valitut toimenpiteet kirjataan Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan 2024–2025.

    Ideakilpailun parhaat ehdotukset palkitaan Lapha-sammutuspeitteillä. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti.

    Lue laajemmin ideakilpailun aiheista

    Nainen istuu tietokoneella. Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen
    21.2.2024
    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille...
    Nainen istuu tietokoneella.

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen


    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille 2024–2025, jonka osana toteutetaan asukkaiden ja muiden sidosryhmien ideakilpailu. Sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen.

  4. Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024
    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 20.2.2024 antanut päätöksen 282/2024, Dnro...

    Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024

    20.2.2024

    Lue lisää

    Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024

    20.2.2024

    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 20.2.2024 antanut päätöksen 282/2024, Dnro 45/03.04.04.04.10/2023, valitukseen, joka oli tehty Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän hallituksen päätöksestä 8.11.2022 § 158.

    Hallinto-oikeuden päätös on nähtävänä Lapin hyvinvointialueen kirjaamossa. Kirjaamon käyntiosoite Porokatu 39C, 96400 Rovaniemi.

    Tämä ilmoitus on nähtävillä hyvinvointialueen yleisessä tietoverkossa 20.2.–28.3.2024.

    Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024
    20.2.2024
    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 20.2.2024 antanut päätöksen 282/2024, Dnro...

    Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024


    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 20.2.2024 antanut päätöksen 282/2024, Dnro 45/03.04.04.04.10/2023, valitukseen, joka oli tehty Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän hallituksen päätöksestä 8.11.2022 § 158. Hallinto-oikeuden päätös on nähtävänä Lapin hyvinvointialueen kirjaamossa. Kirjaamon käyntiosoite Porokatu 39C, 96400 Rovaniemi. Tämä ilmoitus on nähtävillä hyvinvointialueen yleisessä tietoverkossa 20.2.–28.3.2024.

  5. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Lue lisää
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

    Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

    Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

    Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

    Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

    Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

    Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    19.2.2024
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.