Tietoa hyvinvointialueesta
Lapin hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue vastaa Lapin julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä.
Meitä on Lapin hyvinvointialueella yli 8000 sote- ja pelastusalan ammattilaista huolehtimasta arjen turvallisuudesta ja hyvinvoinnistasi. Meillä on asiakkaina Lapin 176 494 asukasta. Lisäksi turvaamme tarvittaessa kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Lapin matkoja.
Toimimme 17 kunnan (Enontekiö, Inari, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Utsjoki, Ylitornio) ja neljän kaupungin (Kemi, Kemijärvi, Tornio, Rovaniemi) alueella.
Tilaa uutiskirjeitämme
Julkaisemme säännöllisesti uutiskirjeitä, jotka tarjoavat hyödyllistä luettavaa ja kokoavat yhteen kiinnostavat aiheet. Voit tilata sinua kiinnostavat kirjeet sähköpostiisi. Halutessasi voit tilata samalla myös Lapin hyvinvointialueen kokoustiedotteet sähköpostiisi.
Ajankohtaista aiheesta
-
Sodankylän Nutukkaassa järjestettiin kaksi asukkaiden ja omaisten iltapäivää tuleviin muutoksiin liittyenSodankylän palveluasumisyksikkö Nutukkaan asukkaat ja omaiset keskustelivat Nutukkaan lopettamiseen...
Sodankylän Nutukkaassa järjestettiin kaksi asukkaiden ja omaisten iltapäivää tuleviin muutoksiin liittyen
13.2.2025
Sodankylän Nutukkaassa järjestettiin kaksi asukkaiden ja omaisten iltapäivää tuleviin muutoksiin liittyen
13.2.2025
Sodankylän palveluasumisyksikkö Nutukkaan asukkaat ja omaiset keskustelivat Nutukkaan lopettamiseen liittyvistä käytännön asioista hyvinvointialueen järjestämässä omaisten iltapäivässä torstaina 30. tammikuuta. Vastaava tilaisuus on järjestetty myös aiemmin tammikuussa.
Lakkauttaminen tapahtuu asiakkaat huomioiden
Hyvinvointialueen aluevaltuuston päätöksen mukaan Nutukkaan toiminta lopetetaan vuoden loppuun mennessä. Hyvinvointialueen pääperiaate on, että ikääntyvien asumispalvelut järjestetään pääsääntöisesti kotipaikkakunnalla, ellei asiakas itse toivo palvelun järjestämistä muualla. Asumispalvelu voidaan järjestää myös toisen hyvinvointialueen alueella, jos esimerkiksi omaisia asuu siellä.
Kaikille halukkaille järjestetään vastaava asumispaikka hyvinvointialueen omista yksiköistä eli Hannuksenkartanosta ja Helmikodista tai ostopalveluna Esperin Kellokkaasta. Uutta paikkaa voi halutessaan hakea jo nyt.
Jos syksyllä näyttää siltä, että Nutukkaan sulkeminen ei ole mahdollista vielä tänä vuonna, viranhaltijat hakevat yksikölle jatkoaikaa hyvinvointialueen poliittisilta päättäjiltä. Näin nykyisten asukkaiden ei tarvitsisi muuttaa toiseen yksikköön, jos he eivät jostakin syystä itse sitä toivo.
Taustalla yhdenvertaisuuden periaate
Asumispalveluihin ja muihin palveluihin on tullut ja tulee muutoksia kaikkiin kuntiin ympäri Lappia. Asumisyksikköjen muutosten taustalla on yhdenvertaisuuden periaate, jota hyvinvointialueen täytyy noudattaa. Tähän asti Sodankylässä asumispalveluissa on ollut jopa 12,8 prosenttia ikäihmisistä, kun vastaava luku koko Lapissa on 8 prosenttia.
Hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus ei riitä kattamaan nykyistä palvelutasoa, minkä vuoksi sen täytyy supistaa toimintaa lähemmäs valtion suosituksia. Sodankylän osalta täytyisi vähentää 36 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa ja 11 yhteisöllisen tai perhehoidon paikkaa sekä lisätä 1 intervallipaikka. Yhteisöllisen tai perhehoidon paikkoja ei kuitenkaan vähennetä tässä vaiheessa.
Nutukkaan sulkeminen tarkoittaa 32 paikan vähenemistä. Lisäksi Hannuksenkartanosta 4 paikkaa muutetaan lyhytaikaispaikoiksi. Hannuksenkartanon 12-paikkaista Veikiä hyödynnetään jatkossa intervallijaksoihin, omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja koko Itä-Lapin niin sanottuihin kriisipaikkoihin. Kriisipaikkoja tarvitaan esimerkiksi, jos omaishoitaja joutuu äkillisesti sairaalaan. Perhekoti Metsätähteen varataan yksi paikka muun muassa omaishoitajien vapaiden järjestämiseen. Helmikodin toiminta säilyy ennallaan.
Miksi suljetaan juuri Nutukas
Esimerkiksi Esperin Kellokkaan 15 paikan ostamatta jättäminen ei olisi riittänyt kattamaan vähentämistarvetta. On taloudellisesti järkevämpää sulkea yksi yksikkö kokonaan kuin vähentää paikkoja sieltä täältä. Aluevaltuusto on päättänyt, että yksikköjen valinnassa täytyy huomioida kustannukset sekä kiinteistöjen kunto ja soveltuvuus palveluasumiseen. Nutukas ei ole huonokuntoinen kiinteistö, mutta Helmikoti on vasta remontoitu ja siellä on muun muassa ilmastointi ja kattonostureita.
Kehitysvammaistenyksikkö Mesikämmen on huonokuntoinen, joten Mesikämmenen toiminta siirtyy Nutukkaan tiloihin, kun tilat vapautuvat. Lisäksi tiloihin tulee mahdollisesti hyvinvointialueen toimistotiloja. Mesikämmenen ja toimistotyöntekijöiden tilantarve ei kuitenkaan ole syy, miksi Nutukas lakkautetaan, vaan lakkauttaminen tulee tehdä joka tapauksessa. Mutta on järkevää, että tilat tulevat kokonaan hyvinvointialueen käyttöön, ja huonokuntoisista tiloista voidaan luopua ja tilakustannuksista säästää muualla. Kun tilat olisivat osaksi toimistotiloina hyvinvointialueen käytössä, tarpeen tullessa niitä olisi helppo ottaa asiakaskäyttöön. Tilojen muuttaminen kehitysvammayksikön ja työntekijöiden käyttöön vaatii luvan rakennusta aikanaan rahoittaneelta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta.
Täyttyykö vuodeosasto ja pitenevätkö jonot
Nutukkaan paikkoja ei enää täytetä, jotta lakkauttaminen sujuisi loppuvuodesta sujuvasti ja ilman turhia muuttoja. Hyvinvointialue seuraa aktiivisesti, onko vuodeosastolla ihmisiä, jotka jonottavat asumispalvelupaikkaa. Sopukassa on tällä hetkellä pari myönteisen päätöksen pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon saanutta jonottajaa.
Palveluasumisen paikkaa voidaan odottaa myös muualla kuin vuodeosastolla, ja jonottajissa voi olla myös ulkopaikkakuntalaisia. Tällä hetkellä odottajia on yhteensä kymmenen, mikä on Sodankylän kokoisessa kunnassa kohtuullinen määrä. Pääsääntöisesti palveluasumisen paikka löytyy lain mukaisesti kolmen kuukauden sisällä. Poikkeuksiakin voi kuitenkin olla. Esimerkiksi jos ikäihminen haluaa tiettyyn yksikköön, jonotusaika saattaa pidentyä.
Hyvinvointialue on hyväksynyt ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerit vuonna 2022 ja ne ovat edelleen samat koko Lapissa.
Onko Sodankylän erityispiirteet huomioitu
Sodankylän ikääntyvän väestön lisääntyminen on huomioitu laskelmissa. Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää palvelut, vaikka ikäihmisten määrä kasvaa.
Myös pitkät matkat on huomioitu, ja siksi palveluasumista, kotihoitoa ja kotisairaalatoimintaa järjestetään Sodankylässä oman kunnan alueella.
Paikkakunnan lähihoitajaopiskelijoille löytyy harjoittelupaikkoja, vaikka Nutukas lakkautetaan.
Vaikka Sodankylän kunta on vakavarainen, lain mukaan kunta ei voi enää tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja
Lisätietoja: ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala, annukka.marjala@lapha.fi, 040 836 0821
Sodankylän Nutukkaassa järjestettiin kaksi asukkaiden ja omaisten iltapäivää tuleviin muutoksiin liittyen
13.2.2025Sodankylän palveluasumisyksikkö Nutukkaan asukkaat ja omaiset keskustelivat Nutukkaan lopettamiseen...Sodankylän Nutukkaassa järjestettiin kaksi asukkaiden ja omaisten iltapäivää tuleviin muutoksiin liittyen
Sodankylän palveluasumisyksikkö Nutukkaan asukkaat ja omaiset keskustelivat Nutukkaan lopettamiseen liittyvistä käytännön asioista hyvinvointialueen järjestämässä omaisten iltapäivässä torstaina 30. tammikuuta. Vastaava tilaisuus on järjestetty myös aiemmin tammikuussa.
-
Tiedotteet: Lappi ja viisi muuta hyvinvointialuetta vaativat valtiolta siirtymätasauksen poistamistaLappi osallistuu kuuden hyvinvointialueen kannanottoon: Siirtymätasaus on poistettava – Kuuden...
Tiedotteet: Lappi ja viisi muuta hyvinvointialuetta vaativat valtiolta siirtymätasauksen poistamista
13.2.2025
Tiedotteet: Lappi ja viisi muuta hyvinvointialuetta vaativat valtiolta siirtymätasauksen poistamista
13.2.2025
Lappi osallistuu kuuden hyvinvointialueen kannanottoon: Siirtymätasaus on poistettava – Kuuden hyvinvointialueen yhteinen tiedote: Hyvinvointialueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan
Lappi osallistuu kuuden hyvinvointialueen kannanottoon: Siirtymätasaus on poistettava
60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lapin hyvinvointialue tavoittelee tänä vuonna nollatulosta. Käytännössä Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.
Kahtena ensimmäisenä vuonna valtion siirtymätasaus leikkasi Lapin rahoitusta yli viisikymmentä miljoonaa vuodessa. Seuraavina vuosina vaikutus pienenee asteittain niin, että vuodesta 2029 lähtien menetettävä summa olisi vielä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Summa vastaa laskennallisesti noin 350 hoitajan tai noin 200 lääkärin työpanosta.
Suomen hallitus vaatii hyvinvointialueita kattamaan aiemmat alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Jos Lapin hyvinvointialueen tämän ja ensi vuoden talous toteutuu suunnitelmien mukaan, Lappi saa katettua omat alijäämänsä siirtymätasauksesta johtuvia rahoitusmenetyksiä lukuun ottamatta.
Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.
Lapin lisäksi siirtymätasauksen poistamista vaativat valtiolta Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.
Lue Lapin hyvinvointialueen muistio siirtymätasauksesta
Lisätietoja medialle:
Lapin hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
Kuuden hyvinvointialueen yhteinen tiedote:Hyvinvointialueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan
Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa.
Rahoitusleikkurista pysyvästi kärsimään ovat jäämässä Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Alueiden yhteisessä kannanotossa vaaditaan rahoitusmallin korjaamista siten, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen täysimääräisenä, eikä mikään alue jää pysyvästi muita heikompaan asemaan.
Kuuden alueen hyvinvointialuejohtajat luovuttivat kannanoton torstaina 13.2.2025 valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majaselle.
Kannanotto: epäoikeudenmukainen rahoitusmalli on korjattava
Kuuden hyvinvointialueen yhteisessä kannanotossa todetaan, että väestön tarpeisiin perustuva rahoitusmalli on ainoa oikeudenmukainen ja kestävä rahoituksen laskentaperuste. Tavoitteena tulee olla, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen rahoituksen täysimääräisenä ja rahoituslaskelmia päivitetään väestön palvelutarpeiden muuttuessa.
Kannanotossa esitetään siirtymäajan lyhentämistä niillä alueilla, joilla rahoitus on pienempi kuin väestön laskennallinen palvelutarve ja pysyvän siirtymätasauksen poistamista rahoituslaista.
- Nykyinen rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. On väärin olettaa, että osalla hyvinvointialueista voitaisiin oleellisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla järjestää yhdenvertaiset palvelut verrattuna niihin alueisiin, joiden rahoitus vastaa väestön tarvetta, kannanotossa todetaan.
- Siirtymätasausjärjestelmän seurauksena alueelliset terveyserot ovat vaarassa kasvaa edelleen ja kansalaisten yhdenvertaisuus romuttua.
Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on säädetty siirtymätasauksesta, jonka tarkoitus on korjata kaikkien hyvinvointialueiden rahoitusta kohti tarveperusteisuutta. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Jos alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.
Kuuden hyvinvointialueen rahoitukseen on jäämässä pysyvä, yhteensä 85 miljoonan euron leikkaus, joka vastaa noin 1500 hoitajan tai noin 850 lääkärin työpanosta.
- Rahoitusmallin korjaaminen on mahdollista ja täysin välttämätöntä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille.
Lue kuuden hyvinvointialueen yhteinen kannanotto täältä
Lisätietoja:
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist, max.lonnqvist@itauusimaa.fi, puh. 040 503 0818
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite: hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen, mikko.komulainen@soite.fi, puh. 040 804 4333
- Lapin hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, puh. 040 532 3998
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote: hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen, kirsi.leivonen@siunsote.fi, puh. 013 330 8590
- Päijät-Hämeen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, petri.virolainen@paijatha.fi, puh. 050 438 3662
- Varsinais-Suomen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen, tarmo.martikainen@varha.fi, puh. 050 558 4579 (matkoilla 12.2.-18.2.2025)
Tiedotteet: Lappi ja viisi muuta hyvinvointialuetta vaativat valtiolta siirtymätasauksen poistamista
13.2.2025Lappi osallistuu kuuden hyvinvointialueen kannanottoon: Siirtymätasaus on poistettava – Kuuden...13.2.2025
Tiedotteet: Lappi ja viisi muuta hyvinvointialuetta vaativat valtiolta siirtymätasauksen poistamistaTiedotteet: Lappi ja viisi muuta hyvinvointialuetta vaativat valtiolta siirtymätasauksen poistamista
Lappi osallistuu kuuden hyvinvointialueen kannanottoon: Siirtymätasaus on poistettava – Kuuden hyvinvointialueen yhteinen tiedote: Hyvinvointialueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan
-
Aluevaltuuston kokoustiedote 10.2.2025 pidetystä kokouksestaAluevaltuusto evästi poliittisen organisaatiorakenteen uudistamista ja hyväksyi muutoksia taloussuunnitelmiin.
Aluevaltuuston kokoustiedote 10.2.2025 pidetystä kokouksesta
10.2.2025
Aluevaltuusto evästi poliittisen organisaatiorakenteen uudistamista ja hyväksyi muutoksia taloussuunnitelmiin.
Aluevaltuusto evästi poliittisen organisaatiorakenteen uudistamista
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti kokouksessaan, että hyvinvointialue voi valmistella toimielinten uudistamista aluehallituksen esityksen pohjalta, mutta aluevaltuusto hyväksyy rakenteen vasta seuraavassa kokouksessaan tai viimeistään huhtikuussa. Kokouksessa tehdyt muutosesitykset huomioidaan soveltuvin osin. Päätös syntyi äänin 5-53. Aluehallituksen alkuperäinen esitys oli, että aluevaltuusto hyväksyisi jo rakennemuutosten päälinjat ja antaisi aluehallituksen tehtäväksi tehdä tarvittavat tarkemmat muutosesitykset hallintosääntöön.
Aluehallitus esitti muutosten pohjaksi mallia, jossa hyvinvointialue luopuisi osallisuus- ja asiakkuuslautakunnasta ja hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnasta. Tilalle hyvinvointialue perustaisi sosiaali- ja terveyspalvelulautakunnan. Muita lisäyksiä olisivat aluehallituksen alainen konserni- ja tilajaosto sekä tulevaisuus- ja ennakointifoorumi. Esitys foorumin poistamisesta suunnitelmista hävisi äänin 56-3.
Sosiaali- ja terveyspalvelulautakunnassa olisi 15 jäsentä kuten pelastus- ja valmiuslautakunnassakin. Lautakunta päättäisi erilaisista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaohjeista ja sosiaalipalvelujen myöntämisperusteista sekä järjestöavustusten jakamisesta talousarvion puitteissa sekä valmistelisi palvelustrategian ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman. Lisäksi lautakunta antaisi lausunnot muun muassa hyvinvointialuestrategiasta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä arvioisi sote-palvelujen laatua, yhteen toimivuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Lautakunnan alaisuudessa toimisi nykyinen yksilöasiainjaosto, joka käsittelee yksittäisten asiakkaiden asioita.
Tulevaisuus- ja ennakointifoorumi kokoontuisi kerran tai kahdesti vuodessa, ja vakituiset jäsenet olisivat hyvinvointialueen johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Hyvinvointialue kutsuisi kokoontumisiin osallistujia tarpeen mukaan esimerkiksi tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioista. Foorumi neuvoisi hyvinvointialuetta tulevaisuuden ennakoinnissa sekä edistäisi tiedolla johtamista ja yhteistyötä esimerkiksi elinkeinoelämän kanssa.
Konserni- ja tilajaosto ohjaisi hyvinvointialueen konserneja sekä kehittäisi hyvinvointialueen toimitilojen vuokraamista ja käyttöä.
Muutosten tavoite on muun muassa selkeyttää päätöksentekoa sekä lisätä osallisuutta, sidosryhmätyötä ja lautakuntien ja vaikuttamistoimielinten merkitystä.
Muita päätöksiä
Aluevaltuusto myönsi keskustasta perussuomalaisiin siirtyneelle Tapio Lintulalle eron hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi tilalle Tapio Hietalan ja hänen varalleen Mikko Pyhäjärven. Aluevaltuusto myönsi Ilkka-Petri Välitalolle eron kaikista hyvinvointialueen luottamustoimista. Aluehallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Jari Huotari ja hänen varalleen Terje Juutilainen. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Marja-Leena Laitinen. Välitalo on pyytänyt eroa, sillä hänet on valittu hyvinvointialueen virkaan. Aiemmin perussuomalaisista eronnut Heli Trög kuuluu jatkossa sitoutumattomien ryhmään.
Päätettiin, että valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen myönnettävät määrärahat sekä niiden maksatus ja mahdollinen takaisinperintä keskitetään aluehallitukselle ja hyvinvointialuejohtajan määräämälle viranhaltijalle. Aluehallitus käsittelee valtuustoryhmien antamat raportit vuodesta 2024 alkaen, ja raportit lisätään jatkossa myös julkisille nettisivuille.
Hyväksyttiin muutos sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuhinnastoon vuodelle 2025. Jatkossa säännöllisen kotihoidon asiakasmaksun periminen keskeytyy heti, jos hoitovastuu siirtyy väliaikaisesti omaiselle. Aiemmin maksu on peruttu vasta viiden keskeytyspäivän jälkeen. Omaisen täytyy ilmoittaa keskeytyksestä viimeistään edellisenä päivänä kello 16 mennessä.
Hyväksyttiin muutokset talousarvioon, toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talouden sopeuttamisohjelmaan. Suunnitelmissa on ollut vanhentuneita tietoja valtionrahoituksesta. Vuoden 2025 rahoitus on miljoona euroa aiempia tietoja enemmän, vuoden 2026 rahoitus 27 miljoonaa enemmän ja vuoden 2027 rahoitus 23 miljoonaa enemmän. Summat käytetään aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamiseen.
Aluevaltuuston kokoustiedote 10.2.2025 pidetystä kokouksesta
10.2.2025Aluevaltuusto evästi poliittisen organisaatiorakenteen uudistamista ja hyväksyi muutoksia taloussuunnitelmiin.Aluevaltuuston kokoustiedote 10.2.2025 pidetystä kokouksesta
Aluevaltuusto evästi poliittisen organisaatiorakenteen uudistamista ja hyväksyi muutoksia taloussuunnitelmiin.
-
Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssaLapin hyvinvointialue, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat solmineet uuden, kolmikantaisen...
Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa
7.2.2025
Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa
Rehtori Riitta Rissanen, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela ja hallintojohtaja Ari Konu allekirjoittavat kumppanuussopimuksen. Kuva: Ville Rinne.
7.2.2025
Lapin hyvinvointialue, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat solmineet uuden, kolmikantaisen kumppanuussopimuksen. Yhteistyö vahvistaa sote-palveluihin liittyvää tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Lapissa.
Lapin hyvinvointialue järjestää Lapin julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kaikissa Lapin 21 kunnassa. Välimatkat palvelujen äärelle ovat Lapissa pidemmät kuin missään muualla Suomessa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristössä koetaan parhaillaan suuria muutoksia. Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa, että sopimus laajentaa ja syventää yhteistyötä pohjoisten korkeakoulujen kanssa.
– Keskitymme yhteistyössä erityisesti digitalisaatioon, hyvinvointiin ja palvelutuotantoon. Kumppaneina etsimme yhdessä uusia ratkaisuita sote-palveluiden parantamiseksi ja lappilaisten hyvinvoinnin tukemiseksi, Jokela kertoo.
Sopimuksen painopisteet tukevat hyvinvointialueen olemassa olevaa strategiaa ja palvelutehtävää.
Korkeakoulut täydentävät toistensa osaamista
Kumppanuussopimus määrittelee yhteistyölle kolme painopistettä, jotka ovat 1) digitaalinen transformaatio etäisyyksien hallinnassa, 2) hyvinvoivat yksilöt ja yhteisöt sekä 3) alueellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä, vastuullinen ja vaikuttava palvelutuotanto.
Lapin yliopisto ja Lapin hyvinvointialue ovat tehneet jo pitkään monipuolista yhteistyötä. Yliopiston hallintojohtaja Ari Konu on tyytyväinen sopimuksen painopisteisiin, sillä monitieteiset teemat kiinnittyvät luontevasti useiden tiedekuntien ja yksiköiden toimintaan. Samalla ne antavat selvät suuntaviivat tulevaisuuden yhteistyölle.
– Tunnetuinta sote-alaan liittyvää osaamistamme on sosiaalityön koulutus- ja tutkimustoiminta. Mutta erityisosaamista löytyy myös muualta, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta, johtamisesta, palvelumuotoilusta ja hyvinvointioikeudesta, Konu kertoo.
Lapin ammattikorkeakoulu on alueellisesti merkittävä sote-alan kouluttaja ja TKI-toimija. Ammattikorkeakoulu on jo aiemmin solminut Lapin hyvinvointialueen kanssa kumppanuuden, jossa kehitetään terveys- ja hyvinvointipalvelujen johtamista ja palveluita sekä parannetaan palveluiden saatavuutta.
Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissasen mukaan yhteisen kumppanuuden painopisteet ovat hyvin yhdenmukaiset ammattikorkeakoulun omien strategisten valintojen kanssa. Yhteiset valinnat saavat aikaan vaikuttavuutta ja vahvistavat osaamista. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa avautuu uusia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulun uuden soveltavan tutkimuksen ohjelman kautta, erityisesti hyvinvointia edistävissä kestävissä ratkaisuissa.
– Vahvistuvan kumppanuuden myötä myös erityisesti IT- ja teknologiaosaamisemme tulee luonnollisesti mukaan yhteistyöhön, ja voimme käyttää kehittämislaboratorioitamme, kuten FrostBit Software Labia, digitaalisten ratkaisuiden rakentamiseen ja testaamiseen, Rissanen kertoo.
Sopimuksen kolme painopistettä
Ensimmäinen painopiste digitaalinen transformaatio etäisyyksien hallinnassa tarkoittaa, että kumppanit kehittävät tarpeisiin perustuvia teknologisia ja digitaalisia ratkaisuita. Tutkimustoiminnan avulla lisätään ymmärrystä siitä, miten transformaatio vaikuttaa työhön, palveluihin ja yhteisöihin. Työssä huomioidaan myös digitaalisten palvelujen ja prosessien johtaminen.
Hyvinvoivat yksilöt ja yhteisöt -painopiste pitää sisällään toimenpiteitä, joilla tuetaan monipuolisesti Lapin asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistä kaikissa elämänvaiheissa. Osana tätä myös tarkastellaan, miten johtamisella voidaan edistää työelämän hyvinvointia.
Kolmas painopiste, alueellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä, vastuullinen ja vaikuttava palvelutuotanto, sisältää taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmat. Se tarkoittaa, että tarkastellaan palveluprosessien ja -ohjauksen suorituskykyä sekä palvelujen vaikuttavuutta ja hiilineutraaliuutta. TKI-toiminnassa paneudutaan kestävyys- ja vastuullisuusosaamiseen, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen oikeudellisiin kysymyksiin, sote-integraatioon, tiedolla johtamiseen sekä saamen kielten ja saamelaiskulttuurin kysymyksiin.
Sovittujen yhteistyömuotojen keinovalikoima on laaja. Siihen kuuluu ennakoivaa yhteistyötä, joka tarkoittaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarpeiden tunnistamista ja tulevaisuustietoisuuden kehittämistä. Koulutus- ja kehittämistoiminnan osalta yhteistyö tarkoittaa räätälöityjä koulutuksia, avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintoja, tutkintokoulutuksia, kehittämisprojekteja, projektitoimeksiantoja ja työharjoitteluita. Tutkimustoimintaan kuuluvat tilaustutkimukset ja selvitykset, opinnäytteet, tutkimushankkeet, soveltava tutkimus sekä verkostojen rakentaminen ja kehittäminen. Viimeinen yhteistyön muoto, rekrytointi- ja alumniyhteistyö, pitää sisällään erilaisten tapahtumien järjestämisen ja mentoroinnin.
Kumppanuussopimus on voimassa neljä vuotta. Sopimuksen liitteeksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa kuvataan yhteistyön toimenpiteet tarkemmin. Toimintasuunnitelma laaditaan ja tarkistetaan vuosittain.
Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Lapin yliopiston hallintojohtaja Ari Konu ja Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen.
Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa
7.2.2025Lapin hyvinvointialue, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat solmineet uuden, kolmikantaisen...7.2.2025
Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssaLapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa
Lapin hyvinvointialue, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat solmineet uuden, kolmikantaisen kumppanuussopimuksen. Yhteistyö vahvistaa sote-palveluihin liittyvää tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Lapissa.
-
Lapin aluehallituksen kokoustiedote 5.2.2025 pidetystä kokouksestaAluehallitus esittää muutoksia hyvinvointialueen poliittiseen organisaatioon.
Lapin aluehallituksen kokoustiedote 5.2.2025 pidetystä kokouksesta
5.2.2025
Aluehallitus esittää muutoksia hyvinvointialueen poliittiseen organisaatioon.
Aluehallitus esittää muutoksia hyvinvointialueen poliittiseen organisaatioon
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että osallisuus- ja asiakkuuslautakunnasta sekä hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnasta luovutaan ja tilalle perustetaan sosiaali- ja terveyspalvelulautakunta. Muita lisäyksiä olisivat tulevaisuus- ja ennakointifoorumi sekä aluehallituksen alainen konserni- ja tilajaosto.
Sosiaali- ja terveyspalvelulautakunnassa olisi 15 jäsentä kuten pelastus- ja valmiuslautakunnassakin. Lautakunta päättäisi erilaisista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaohjeista ja sosiaalipalvelujen myöntämisperusteista sekä järjestöavustusten jakamisesta talousarvion puitteissa sekä valmistelisi palvelustrategian ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman. Lisäksi lautakunta antaisi lausunnot muun muassa hyvinvointialuestrategiasta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä arvioisi sote-palvelujen laatua, yhteentoimivuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Lautakunnan alaisuudessa toimisi nykyinen yksilöasiainjaosto, joka käsittelee yksittäisten asiakkaiden asioita.
Tulevaisuus- ja ennakointifoorumi kokoontuisi kerran tai kahdesti vuodessa, ja vakituiset jäsenet olisivat hyvinvointialueen johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Hyvinvointialue kutsuisi kokoontumisiin osallistujia tarpeen mukaan esimerkiksi tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioista. Foorumi neuvoisi hyvinvointialuetta tulevaisuuden ennakoinnissa sekä edistäisi tiedolla johtamista ja yhteistyötä esimerkiksi elinkeinoelämän kanssa.
Konserni- ja tilajaosto ohjaisi hyvinvointialueen konserneja sekä kehittäisi hyvinvointialueen toimitilojen vuokraamista ja käyttöä.
Muutosten tavoitteena on muun muassa selkeyttää päätöksentekoa sekä lisätä osallisuutta, sidosryhmätyötä ja lautakuntien ja vaikuttamistoimielinten merkitystä.
Aluehallitus edellyttää, että jatkovalmistelussa arvioidaan muun muassa mahdollinen järjestöneuvottelukunta sekä aluevaltuuston tiedonsaanti hyvinvointialueen ja kuntien neuvottelukunnassa sekä tulevaisuus- ja ennakointifoorumissa käsiteltävistä asioista sekä tarkennetaan konserni- ja tilajaoston tehtäviä.
Muita päätöksiä
Aluehallitus merkitsi tiedoksi aluehallintoviraston päätöksen, joka koski Rovaniemen ja Tornion pelastustoiminnan valmiusaikojen kehittämistä. Valmiusaikojen vähimmäistavoitteiden täytyy toteutua viimeistään vuoden 2027 alusta.
Hyväksyttiin aluehallintovirastolle annettava selvitys, joka koskee pelastustoiminnan resursseja pienillä paikkakunnilla.
Vahvistettiin muutoksia Lapin pelastuslaitoksen hinnastoon.
Esitetään aluevaltuustolle hyväksyttäväksi muutos sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuhinnastoon vuodelle 2025. Jatkossa säännöllisen kotihoidon asiakasmaksun periminen keskeytyy heti, jos hoitovastuu siirtyy väliaikaisesti omaiselle. Aiemmin maksu on peruttu vasta viiden keskeytyspäivän jälkeen. Omaisen täytyy ilmoittaa keskeytyksestä viimeistään edellisenä päivänä kello 16 mennessä.
Hyväksyttiin uudistuneen vammaispalvelulain mukainen asumisen tuen soveltamisohje. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.
Hyväksyttiin uuden vammaispalvelulain mukaiset liikkumisen tukemista koskevat periaatteet. Hyvinvointialue tukee liikkumista myöntämällä henkilökohtaista apua, kuljetuspalvelua tai saattajan apua. Muiden tukitapojen käyttöönottoa selvitetään. Matkoja voi tehdä kriteereiden täyttyessä myös toisen hyvinvointialueen tai valtion alueelle. Matkojen pituus voi vaikuttaa niiden määrään. Lapin hyvinvointialueen ulkopuolelle suuntautuvia matkoja voidaan toteuttaa myös julkisilla liikennevälineillä kuten junalla.
Hyväksyttiin hyvinvointialueen vaaliohje, joka koskee erityisesti nykyisiä valtuustoryhmiä ja vaaleissa mukana olevia työntekijöitä.
Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Tapio Lintulalle eron hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsee tilalle uuden jäsenen.
Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Ilkka-Petri Välitalolle eron kaikista hyvinvointialueen luottamustoimista. Aluevaltuuston tulee valita aluehallitukseen uusi jäsen. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsutaan kokoomuksen Marja-Leena Laitinen. Välitalo on pyytänyt eroa, sillä hänet on valittu hyvinvointialueen virkaan.
Todettiin, että valtuustoryhmien tukea maksetaan koko vuodelta 2925 euroa per valtuutettu, josta tämän valtuustokauden eli tammi-toukokuun osuus on 1218,75 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmät voivat hakea tammi-toukokuun osuutta helmi-maaliskuussa. Aluehallitus suosittaa valtuustoryhmille, että ne maksavat käyttämättä jääneen tuen takaisin viimeistään kesäkuun lopussa.
Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy talousarvioon, toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talouden sopeuttamisohjelmaan tehdyt muutokset. Suunnitelmissa on ollut vanhentuneita tietoja valtionrahoituksesta. Vuoden 2025 rahoitus on miljoona euroa aiempia tietoja enemmän, vuoden 2026 rahoitus 27 miljoonaa enemmän ja vuoden 2027 rahoitus 23 miljoonaa enemmän. Muutoksista huolimatta hyvinvointialue kattaisi viimevuosien alijäämät alkuperäisen suunnitelman mukaan eli vuoteen 2030 mennessä.
Päätettiin aikataulut, joiden mukaan Lapin keskussairaalan rakennusinvestointien sekä ict-investointien poistot toteutetaan kirjanpidossa.
Tehtiin muutoksia talousohjeisiin ja talouteen liittyviin toimivaltaohjeisiin.
Merkittiin tiedoksi loka-joulukuussa käytyjen yt-neuvotteluiden tulos. Irtisanomisia tai osa-aikaistamisia ei tarvita, mutta korkeintaan 468 työntekijälle ja viranhaltijalle on tulossa olennaisia muutoksia työsopimusten ehtoihin. Jos talouden sopeuttamiseksi tarvitaan lomautuksia, niistä päätetään myöhemmin.
Määrättiin järjestämisen tuki -vastuualueen johtajaksi hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, tietohallinto ja digitaaliset palvelut -vastuualueen johtajaksi tietohallintojohtaja Mikko Päkkilä, tuotannon tuki -vastuualueen johtajaksi tekninen johtaja Anne Korhonen ja hallinnon tuki -vastuualueen johtajaksi henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen. Nimeämiset ovat voimassa vuoden loppuun saakka tai kunnes aluehallitus toisin päättää. Muutokset ovat osa talouden sopeuttamista ja johtamisjärjestelmän keventämistä.
Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön lausuntopyyntö, joka koskee hyvinvointialueiden rahoituslain uudistamisesitystä.
Merkittiin tiedoksi aluehallintoviraston selvityspyyntö, joka koskee muistutusten käsittelyä hyvinvointialueella.
Merkittiin tiedoksi aluehallintovirastolle annettu selvitys, joka koski Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyspalveluista vastaavan lääkärin virkasuhdetta. Toiminnasta vastaava lääkäri on nyt lain mukaisesti virkasuhteessa hyvinvointialueeseen.
Kumottiin lakiasiainjohtajan tekemä henkilövalintaa koskeva päätös.
Merkittiin tiedoksi Talouspolitiikan arviointineuvoston vuosittainen arvio julkisen talouden kestävyydestä.
Merkittiin tiedoksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yksikkökustannusten julkaisemisesta.
Käyttösuunnitelmaa koskeva asia käsitellään myöhemmin.
Lisätietoja
Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 Lapin aluehallituksen kokoustiedote 5.2.2025 pidetystä kokouksesta
5.2.2025Aluehallitus esittää muutoksia hyvinvointialueen poliittiseen organisaatioon.Lapin aluehallituksen kokoustiedote 5.2.2025 pidetystä kokouksesta
Aluehallitus esittää muutoksia hyvinvointialueen poliittiseen organisaatioon.