osallisuus kuva

Kaksi laphan työntekijää juttelee äidin ja lapsen kanssa ulkona
Osallisuustiimin työntekijät Tervolan maaseutumessuille 2023

Sisältöjulkaisija

  1. Ideakilpailussa kerättiin yli 100 ehdotusta lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi
    Ideoissa korostuu kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitys.

    Ideakilpailussa kerättiin yli 100 ehdotusta lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi

    24.4.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Ideakilpailussa kerättiin yli 100 ehdotusta lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi

    24.4.2024

    Ideoissa korostuu kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitys.

    Osana Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman 2024–2025 valmistelua toteutettiin asukkaiden sekä muiden sidosryhmien ideakilpailu. 

    Vastaajilla oli mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideoillaan lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen. Ratkaisuehdotuksia hyödynnettiin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteiden määrittelyssä, joilla edistetään lappilaisten terveyttä, hyvinvointia ja arjen turvallisuutta. 

    Ideakilpailussa etsittiin ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin 

    • Miten voimme edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia? (36 vastausta) 
    • Miten voimme edistää työikäisten terveellisiä elämäntapoja? (32 vastausta) 
    • Miten voimme edistää ikääntyneiden yhteisöllisyyttä? (35 vastausta)

    Suurin osa saaduista ideoista painottaa kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitystä. Vastaajien ideoissa korostuvat erityisesti yksilöllisten elämäntilanteiden tukemisen tärkeys, yhteisöllisyys sekä Lapin tarjoama potentiaali kaupunkikeskustoista tuntureihin. 

    Vastaajat pitävät tärkeänä asukkaille suunnattua viestintää hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden kysymyksissä, sekä tietoisuutta oman lähiympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. 

    Ideoissa tuodaan esille myös yhteiskunnallisten toimijoiden merkitys hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen kumppaneina. Vastaajien joukosta konkreettisimmat ideat painottavat yhteisöllisyyttä korostavia toimintatapoja, lappilaisten arjen ympäristöihin jalkautuvia toimintoja, sekä yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä.  

    Ideakilpailussa kerätyt ehdotukset on käsitelty moniammatillisessa työryhmässä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 valmistelun yhteydessä. Työryhmä on nostanut useita ideoita mukaan alueelliseen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan sekä valinnut kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajat seuraavin perustein 

    1. Ehdotus vastaa kysymykseen, johon ratkaisua etsitään. 
    2. Ehdotus on kuvattu selkeästi ja riittävän tarkasti, jotta sen toteutusmahdollisuuksia voidaan arvioida. 
    3. Ehdotus on mahdollista toteuttaa vuosina 2024–2025. 
    4. Ehdotuksen toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. 
    5. Ehdotus lisää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta Lapissa.

    Vastausaika oli 21.2. –10.3.2024. Ideakilpailuun osallistui 44 vastaajaa ja erilaisia ideoita ehdotettiin 103 kappaletta. Vastaajia osallistui jokaisesta vastaajaryhmästä, jotka olivat asukkaat, Lapin hyvinvointialueen työntekijät, yrittäjät, järjestöt sekä muut vastaajat. 

    Työryhmä kiittää kaikkia idean jättäneitä 

    Kiitos jokaiselle idean jättäneelle. Palkitsemme kilpailuun osallistuneista Lapha-sammutuspeitteillä seuraavat ideat: 

    Koulupsyykkaritoiminnan laajentaminen Lapissa ja nuorille kohdennettua some-viestintää sekä teemapäiviä mielenterveyden tueksi. 

    “Koululaisten arkeen, koulupäivän yhteyteen lisää aikuisia, joilla on aidosti mahdollisuus kohdata nuoria ja kuunnella heidän ajatuksiaan, olla tukena esim. ryhmäyttämisessä huomioiden nekin oppilaat, jotka kokevat yksinäisyyttä. Tähän sopisi oikein hyvin koulupsyykkaritoiminnan laajentaminen eli psykiatrisia sairaanhoitajia lisää perustasolle. Nuorille kohdennettua mielenterveyden tukemiseen liittyvää someviestintää olisi hyvä lisätä. Kouluilla voisi pitää mielenterveyden edistämiseen liittyviä teemapäiviä yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Jos näitä olisi mahdollista järjestää virka-ajan jälkeen, niihin voisi osallistaa myös huoltajat.” 

    Maksuttoman tuen tarjoaminen työikäisille elämäntaparemonttiin. 

    “Tarjotkaa ilmaista elämäntaparemonttiapua. Neuvolatyyliin voisi tulla sääntövälein vastaanotolle, jossa saisi neuvontaa ruokavalioon, ohjausta erilaisiin ilmaisiin palveluihin, resepteihin sekä ilmaisiin liikuntapalveluihin ja pisteisiin. Samalla tarkistetaan, miten on edennyt: mitataan paino, verenpaine, sokerit, jne. tärkeäksi katsotut arvot. Pakettiin voisi kuulua lisäksi X-määrä kuntosalikäyntejä, terveystarkastus ja runsaasti positiivista motivointia.” 

    Etsivän vanhustyön laajentaminen monitoimijaisessa yhteistyössä.  

    “Etsimällä ja kartoittamalla heidät, jotka ovat jääneet yksin. Yhteistyö tässä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.” 

    Kyläyhdistystoiminnan tukeminen ja hyödyntäminen entistä tehokkaammin.  

    “Kyläyhdistyksiä eli kolmatta sektoria pitäisi hyödyntää voimakkaasti nyt jos/kun palveluverkkoa karsitaan. Laphan kannattaisi jalkautua kylille, panostaa kylien yhteisölliseen toimintaan ja tukea myös taloudellisesti näitä asukasyhdistyksiä. Huom! niille pitäisi asettaa mitattavat tavoitteet: yhteisöllisyyden edistäminen, saavutettavuus, kontaktien määrä, jalkautuminen esim. ikäihmisten pariin jne. mittareita löytyisi varmasti hv-kertomusten tuottamista tiedosta. Pienillä panoksilla saataisiin tukea eri asukasryhmille (iäkkäät, lapsiperheet, sairaat jne).” 

    Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. 

    Kaikkiin ideakilpailuun annetut vastaukset löydät liitteestä (pdf)

    Kannustamme kuntia, järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita hyödyntämään saatuja ideoita. 

    Ideakilpailussa kerättiin yli 100 ehdotusta lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi
    24.4.2024
    Ideoissa korostuu kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitys.

    Ideakilpailussa kerättiin yli 100 ehdotusta lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi


    Ideoissa korostuu kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitys.

  2. Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä

    15.4.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä

    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva

    Asukaspaneeli keskusteli etänä digitaalisten palvelujen kehittämisestä ensimmäisen kerran 26.3.2024.

    15.4.2024

    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

    Syksyllä 2023 aloittanut Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

    – Aihe on ajankohtainen ja on tärkeää huomioida ikääntyvien asukkaiden näkökulma digitaalisten palveluiden valmistelussa, Asukaspaneeli-hankkeen projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen sanoo.

    Yhä useammat suomalaiset hyödyntävät digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa. THL:n tutkimuksen mukaan erityisesti digitaalinen asiointi on yleistynyt. Sen käyttö vaihtelee koulutuksen ja ikäryhmän mukaan.

    – Ikääntyneiden keskuudessa tarve opastukselle on suurinta, vaikka toisaalta ikääntyneet käyttävät internetiä ja digitaalisia palveluja jo paljon. Tilastokeskuksen viime vuoden tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana ja lähes kaksi kolmasosaa omisti kosketusnäytöllisen puhelimen.

    Lapin hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin keskittyvä asukaspaneeli toteutetaan syksyltä tuttujen osallistujien kanssa. Asukaspaneelin ikähaitari on 65–85 vuotta ja toteutus digitaalinen.

    – Kaikki tapaamiset ovat etäkokouksia ja panelisteilla on käytössä digitaalinen yhteistyöalusta. He perehtyvät tärkeään aiheeseen ja keskustelevat, millainen tuki mahdollistaa digitaalisten palvelujen käyttämisen. Etätapaamisia on ollut jo kaksi ja keskustelu niissä on ollut vilkasta, Yliräisänen-Seppänen kertoo.

    Asukaspaneelin lopputuloksena Lapin hyvinvointialue saa päätöksenteon tueksi suosituksen keinoista tukea ikääntynyttä digitaalisten palvelujen käytössä.

    Lisätietoja

    projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen, 040 147 3371, pia.yliraisanen-seppanen@lapha.fi

    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
    15.4.2024
    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...
    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä


    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

  3. Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
    Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa...

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

    28.3.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

    28.3.2024

    Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.

    Esimerkiksi perustason avopalveluja järjestettäisiin jatkossakin jokaisessa Lapin kunnassa. Perustason avopalvelut tarkoittavat esimerkiksi lastenneuvoloita, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoripalveluja, työterveyshuoltoa, kotisairaalahoitoa sekä perustason vastaanottopalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta.

    -Hyvinvointialue haluaa panostaa arjen peruspalveluihin. Sen sijaan säästöjä etsitään ensisijaisesti niistä palveluista, joita yksittäinen lappilainen tarvitsee vain harvoin elämässään, terveysjohtaja Miia Palo selventää.

    -Hyvinvointialue joutuu tekemään isoja säästöjä, mikä tarkoittaa muutoksia tiettyihin palveluihin. Siinä saattaa jäädä huomiotta, että tutut työntekijät sekä valtaosa lähipalveluista pysyvät ja jopa kehittyvät, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.

    Terveysasemat
    Lähes kaikista muista hyvinvointialueista poiketen Lapin hyvinvointialue ei suunnittele terveysasemien vähentämistä. Palveluvalikoima ja aukioloajat sen sijaan voisivat jatkossakin hieman vaihdella alueen tarpeista ja olosuhteista riippuen.

    Kaikkien lappilaisten käyttöön on tulossa Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu, josta saa virka-ajan ulkopuolella apua ja neuvoa kiireellisissä asioissa. Lisäksi hyvinvointialue vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä omahoitaja- ja omalääkäritoimintaa.

    Erikoissairaanhoidon tärkeimmät palvelut
    Asukkaiden eniten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joihin sisältyy suurin osa päivystyksellisistä palveluista, leikkaustoiminnasta, osastohoidosta ja poliklinikkojen palveluista, järjestettäisiin jatkossakin sekä Kemin että Rovaniemen sairaalayksiköissä. Molemmissa sairaaloissa jatkuisivat edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja ainakin osittain myös radiologian ja kirurgian erikoisaloilla.

    Synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys ja näiden erikoisalojen vuodeosastohoito keskitettäisiin pääosin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgista päivystystä supistettaisiin, ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisi Rovaniemelle.

    Vuodeosastohoito
    Pienillä asiointialueilla vuodeosastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos asiakas tarvitsisi tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, johon omalla paikkakunnalla ei voitaisi vastata, potilas siirtyisi toisen paikkakunnan yksikköön. Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.

    Perinteisentyyliset erilliset vuodeosastot keskitettäisiin suurempiin yksiköihin, jotta voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus. Vuodeosastoilla ei enää odotettaisi muihin palveluihin pääsyä, vaan ne olisi varattu ensisijaisesti varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille.

    Kotiin annettavat palvelut
    Hyvinvointialue lisää kotiin annettavia palveluja. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä. Monipuoliset kotisairaalapalvelut käynnistettäisiin joka kunnassa. Kotisairaala tarkoittaa kotona toteutettavaa osastohoidon tasoista hoitoa.

    Sosiaalipalvelujen asiointipisteet
    Sosiaalipalvelujen asiointipisteet säilyisivät kaikissa kunnissa, ja palvelua voitaisiin täydentää muista kunnista. Esimerkiksi vammaispalveluissa viranhaltijoiden tekemää päätöksentekoa keskitettäisiin, mutta asiakas voisi silti asioida kotikuntansa toimipisteessä. Päätöksenteon keskittämisen myötä asiakkaat saisivat aiempaa yhdenvertaisempia palveluja.

    Ikääntyneiden palveluasuminen
    Ikääntyneiden palveluasumista olisi jatkossakin kaikissa kunnissa, mutta tarvittaessa hyödynnettäisiin myös naapurikuntien toimipisteitä.

    Lapsiperheiden tukeminen
    Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluihin panostettaisiin kymmenen uuden työntekijän verran. Esimerkiksi pohjoisella palvelualueella aloitettaisiin perheneuvolatoiminta.

    Digitaaliset palvelut
    Lähipalvelujen rinnalle hyvinvointialue kehittää lisää monipuolisia digitaalisia palveluja. Digipalvelut parantavat omalta osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta. Esimerkiksi 30 prosenttia kotihoidon käynneistä pyrittäisiin toteuttamaan etäyhteydellä vuoteen 2026 mennessä.

     

    Palvelustrategia määrittelee palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä

    Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa, ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen pidemmän aikavälin välineenä. Palvelustrategia määrittelee tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja huomioi asukkaiden palvelutarpeet, toimintaympäristön ja palveluiden nykytilan.

    Palvelustrategian sisältöä ohjaavat hyvinvointialuestrategia, kansallinen lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Talouden sopeuttamisohjelma taas toimeenpanee palvelustrategiassa päätettäviä asioita.

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Kun aluevaltuusto on hyväksynyt tarkemman suunnitelman, hyvinvointialue toimittaa suunnitelman valtiovarainministeriölle. Ministeriö arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi. Lainanottovaltuus tarvitaan välttämättömien investointien tekemiseksi.

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Lappilaisilla mahdollisuus vaikuttaa

    Lapin aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa ja lopullista talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 10. huhtikuuta ja aluevaltuusto 22. huhtikuuta. Hyvinvointialue ja Lapin kunnat järjestävät yhteistyönä kuntakohtaiset asukastilaisuudet, joiden aiheina ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Tilaisuuksien aikataulut: https://lapha.fi/w/asukastilaisuudet-palvelustrategia 

     

    Lisätietoja
    sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237    
    terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
    strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
    28.3.2024
    Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa...

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa


    Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.