Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue etsii hankekumppaneita omaishoidon toimintamallien kehittämiseen

Vuosille 2025–2027 valmisteltavassa hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla edistetään omaishoitajien terveyttä sekä vahvistetaan omaishoitajien voimavaroja ja jaksamista. Kuva: STM

Aiheesta kiinnostuneita sekä omaishoitajia kutsutaan nyt kahteen työpajaan suunnittelemaan kehittämishankkeen sisältöjä.

Lapin hyvinvointialueen Ikääntyneiden palvelujen yksikössä valmistellaan terveyden edistämisen määrärahasta haettavaa hanketta vuosille 2025–2027. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla edistetään omaishoitajien terveyttä sekä vahvistetaan omaishoitajien voimavaroja ja jaksamista.

Omaishoidon toimintamallien kehittämisestä kiinnostuneita, hankekumppanuudesta tai hankkeen osatoteutuksesta kiinnostuneita sekä omaishoitajia kutsutaan nyt kahteen työpajaan suunnittelemaan kehittämishankkeen sisältöjä. Ensimmäisessä työpajassa 22.5.2024 määritetään kehittämishaaste ja toisessa työpajassa 27.5.2024 käsitellään hankkeen tavoitteita. Etäyhteydellä järjestettäviin työpajoihin ei edellytetä ennakkoilmoittautumista.

Lisätietoja työpajoista tapahtumakalenterissa

Omaishoidon kehittämishankkeen suunnittelu, työpaja 1 (22.5.2024 klo 12–14)
Omaishoidon kehittämishankkeen suunnittelu, työpaja 2 (27.5.2024 klo 9–11)

Rita Oinas
rita.oinas@lapha.fi
vastuuyksikköjohtaja
Ikääntyneiden palvelut

Rea Karanta
rea.karanta@lapha.fi
kehittämispäällikkö
Kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Lisätietoja terveyden edistämisen määrärahasta (linkki avautuu THL:n sivuille).

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialue käynnistää markkinavuoropuhelun kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalihuoltolain mukaisen vammaisten henkilöiden työtoiminnan kilpailutuksesta

Ilmoittaudu mukaan markkinavuoropuheluun 20.5.2024 mennessä.

Lapin hyvinvointialue käynnistää markkinavuoropuhelun osana kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalihuoltolain mukaisen vammaisten henkilöiden työtoiminnan kilpailutusta. Hankittavia palveluita järjestetään ja tuotetaan noudattaen kyseisenä ajankohtana voimassa olevaa lainsäädäntöä. Hankinta kattaa koko hyvinvointialueen kunnat.

Kuntouttavaa työtoimintaa voivat tuottaa kunta, valtio, säätiö, yhdistys tai uskonnollinen yhteisö. Kokonaisuudessa olevan kuntouttavan työtoiminnan palvelua ei voida hankkia yrityksiltä.

Järjestämme markkinavuoropuhelun, jonka tarkoituksena on antaa tietoa tulevasta hankinnasta sekä kuulla hankinnasta kiinnostuneita potentiaalisia tarjoajia. Hankinnan jakamista osiin koskeva päätös sekä hankinnan osien tarkempi määrittely hankintailmoituksessa ovat vielä hankintayksikön arvioitavana.

Vuoropuhelu on keskiviikkona 5.6.2024 klo 12–14 Microsoft Teams-etäyhteydellä. Tilaisuudessa keskustellaan tulevasta hankinnasta ja alustavasta palvelukuvauksesta osallistujien kanssa. Tavoitteena on saada potentiaalisten tarjoajien, yritysten ja muiden toimijoiden näkemyksiä ja ideoita suunnitteilla olevaan hankintaan. Pyydämme halukkaita tarjoajia osallistumaan vuoropuheluun. Ilmoittaudu markkinavuoropuheluun 20.5.2024 mennessä ilmoittautumislomakkeella.

Hyvinvointialue lähettää tilaisuuteen ilmoittautuneille kutsun tilaisuuteen 22.5.2024. Samalla toimitamme osallistujille alustavan palvelukuvauksen. Osallistujat voivat esittää alustavaa palvelukuvausta sekä hankintaa yleisemmin koskevia kysymyksiä etukäteen. Kysymykset tulee toimittaa 31.5.2024 klo 12 mennessä sähköpostitse tuija.kuusijarvi@lapha.fi.

Kutsu markkinavuoropuheluun on julkaistu kokonaisuudessaan Hilmassa.

Takaisin edelliselle sivulle

Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

Länsi-Pohjan keskussairaala

Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

–Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

–Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle

Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle.

Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle. Lainanhoitokykyä osoittavat vaihtoehtoiset laskelmat nivoutuvat yhteen tarkennetun talouden sopeuttamisohjelman kanssa. Sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan.

Lainanhoitokyvyn osoittamiseksi tehdyissä laskelmissa on otettu huomioon valtion kehysriihen ja julkisen talouden suunnitelman vaikutukset menojen vähennyksinä ja tulojen lisäyksinä varovaisuuden periaatteella laskettuina. Valtionrahoitus on laskettu valtiovarainministeriön 29.4.2024 julkaiseman painelaskelman mukaisena.

Lapin hyvinvointialueen lainanhoitokyky on riittävä laskelmien kaikissa vaihtoehdoissa. Sopeuttamistoimien eurovaikutusten määrä eri vuosina riippuu siitä, missä määrin hyvinvointialue voi toteuttaa toimenpiteet vaarantamatta hyvinvointialueen kykyä järjestää palveluja lainmukaisesti.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Osallisuusohjelman sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman kommentointiaikaa on jatkettu

Osallisuusohjelma sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma valmistellaan vuorovaikutuksessa asukkaiden, kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Kuva: Lapin materiaalipankki / Antti Pietikäinen.

Asukkaat, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät voivat kommentoida osallisuusohjelmaa sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa 31.7. asti.

Aluehallitus päätti jatkaa lausuntoaikaa osallisuusohjelman sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman osalta. Kommentit ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 31.7.2024 otakantaa.fi-palvelun kautta.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa pidetään tärkeänä mielenterveyden ja päihteettömyyden tukemista, nuorten seksuaaliterveyttä, hyvinvointia edistäviä elämäntapoja, arjen turvallisuutta sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteita. Kommentoi suunnitelmaa otakantaa.fi-palvelussa.

Osallisuusohjelma edistää asukkaiden ja asiakkaiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallisuusohjelma ohjaa sekä johtaa osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa. Kommentoi ohjelmaa otakantaa.fi-palvelussa.

Lisätietoja

Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus ja -suunnitelma 2024–2025
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori, Hanna Marttila, hanna.marttila@lapha.fi

Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2024–2026
Erityisasiantuntija Heljä Rahikkala, helja.rahikkala@lapha.fi 
Asiantuntija Anne Luiro, anne.luiro@lapha.fi