Maassâd oovdeb siijđon

Palvelusetelien arvot muuttuvat – Palveluntuottajien tulee päivittää uusi hinnasto PSOP-järjestelmään

Palvelusetelien arvoihin tulee 2,6 prosentin korotus 1.1.2027 alkaen. Palveluntuottajat voivat päivittää uuden hinnaston PSOP-järjestelmään 15.10.2026 alkaen.

Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta on käsitellyt kokouksessaan 25.9.2026 § 135 palvelusetelien arvot 1.1.2027 alkaen. Lisätietoja kokouksen pöytäkirjasta. 

Kaikkien palvelusetelien arvoihin on hyväksytty 2,6 % korotus. Uudet 1.1.2027 alkaen voimassa olevat palvelusetelien arvot löytyvät pöytäkirjan liitteestä.

Pyydämme huomioimaan, että ikääntyneiden palvelujen lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen kattohinnan korotusta koskeva asia käsitellään sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnassa uudelleen hinnastossa havaitun virheen vuoksi. Asiasta tiedotetaan erikseen sen jälkeen, kun lautakunta on tehnyt päätöksen. 

Työikäisten asumispalveluihin valmistellaan uutta palvelusetelisääntökirjaa. Uudesta sääntökirjasta ja palvelusetelin arvosta päätetään myöhemmin

Hinnaston päivittäminen PSOP-järjestelmään 

Palveluntuottajat voivat päivittää uuden hinnaston PSOP-järjestelmään 15.10.2026 alkaen.  

Koska nykyinen hinnasto on voimassa toistaiseksi, tulee hinnasto korvata PSOP-järjestelmässä uudella hinnastolla. Nykyisen hinnaston voimassaolo päätetään 31.12.2026 ja uuden hinnaston voimaantulopäiväksi asetetaan 1.1.2027. Hinnanmuutos tulee lähettää hyvinvointialueen hyväksyttäväksi PSOP-järjestelmän mukaisesti.  

Tärkeää on, ettei järjestelmään jää katkoa hinnastojen voimassaoloon eikä myöskään päällekkäisiä voimassaoloaikoja. 

Pyydämme palveluntuottajia tekemään hinnastonmuutoksen PSOP-järjestelmään hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta kirjaamisen mahdollistamiseksi 1.1.2027 alkaen.  

Lisätiedot: 

Ikääntyneiden palvelut, erityisasiantuntijat Päivi Väinämö ja Anneli Ylitalo 

Vammaisten palvelut, erityisasiantuntija Päivi Mäki-Jokela 

PSOP järjestelmään liittyvät tekniset kysymykset psop@lapha.fi

Maassâd oovdeb siijđon

Osallisuus luo turvallisuutta – yhteisöjen merkitys korostui Hytetu- ja osallisuusfoorumissa

Lapin hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi kokosi 24.9.2026 yhteen hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, viranomaisten, seurakuntien, oppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen edustajia keskustelemaan arjen turvallisuudesta, osallisuudesta ja alueellisesta yhteistyöstä.

Tilaisuudessa tarkasteltiin turvallisuutta yksilöiden, yhteisöjen, järjestöjen ja viranomaisten näkökulmista sekä pohdittiin yhteistyön merkitystä turvallisuuden vahvistamisessa.

Turvallisuus on kokemus, jota rakennetaan yhdessä

Lapin hyvinvointialueen turvallisuuskouluttaja Sami Viero muistutti, että turvallisuus ei ole ainoastaan rakenteita, suunnitelmia ja viranomaistoimintaa, vaan ennen kaikkea ihmisten kokemus. Turvallisuuden tunnetta vahvistavat yhteisöllisyys, luottamus ja kuulumisen kokemus.

Erityisesti Lapissa yhteisöjen merkitys korostuu pitkien välimatkojen vuoksi. Turvallisuutta rakennetaan yhdessä viranomaisten, järjestöjen, vapaaehtoisten ja asukkaiden kanssa.

Viero pohti myös, kuinka yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten yksinäisyys, väestön ikääntyminen, syrjäytyminen, ihmisten siirtyminen palvelujen ja organisaatioiden välillä sekä niukkenevat resurssit haastavat turvallisuuden kokemusta. Samalla ne korostavat toimijoiden välisen yhteistyön, yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä arjen turvallisuuden vahvistamisessa.

Järjestöt ovat osa kokonaisturvallisuutta

Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin toiminnanjohtaja Mervi Nikander korosti järjestöjen, vapaaehtoisten ja yhteisöjen merkitystä osana kokonaisturvallisuutta. Hän muistutti, että järjestöt täydentävät julkisia palveluja ja tavoittavat usein myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Nikander kuvasi arjen turvallisuutta tilanteena, jossa joku näkee, kohtaa ja välittää. Matalan kynnyksen toiminta, vertaistuki, vapaaehtoistyö ja yhteisölliset kohtaamiset vahvistavat ihmisten arjen perusturvallisuutta ja osallisuutta. Hän korosti myös hyvinvointialueen ja järjestöjen välisen kumppanuuden merkitystä sekä sen edelleen vahvistamista.

Turvallisuus kuuluu kaikille

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Anne Hurtig tarkasteli kokemuspuheenvuorossaan turvallisuutta esteettömyyden näkökulmasta. Hän korosti turvallisuussuunnitelmien, pelastautumisharjoitusten ja esteettömien toimintatapojen merkitystä sekä muistutti, että turvallisuutta tulee tarkastella kaikkien näkökulmasta.

Hurtig nosti esiin käytännön kysymyksiä siitä, miten esimerkiksi pyörätuolia tai rollaattoria käyttävä henkilö pystyy pelastautumaan poikkeustilanteessa, jos hissi ei ole käytettävissä. Hän kannusti organisaatioita harjoittelemaan poikkeustilanteita säännöllisesti ja varmistamaan, että turvallisuusjärjestelyt huomioivat erilaiset toimintakyvyt.

Työpajakeskusteluissa korostuivat yhteistyö, tiedonkulku ja yhteisöllisyys

Työpajakeskusteluissa osallistujat pohtivat, miten arjen turvallisuuden alueellista yhteistyötä voidaan vahvistaa Lapissa. Keskusteluista nousi esiin neljä keskeistä teemaa.

Yhteistyö ja verkostot turvallisuuden perustana. Osallistujat korostivat kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien, oppilaitosten, viranomaisten ja asukkaiden välistä yhteistyötä. Turvallisuuden nähtiin vahvistuvan, kun toimijat tuntevat toisensa, kokoontuvat säännöllisesti yhteen ja rakentavat yhteisiä toimintamalleja.

Tiedonkulun ja viestinnän kehittäminen. Keskusteluissa tunnistettiin tarve parantaa tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä. Selkeät yhteydenottokanavat, parempi tieto palveluista ja toimijoista sekä yhteinen viestintä nähtiin tärkeinä keinoina helpottaa avun ja tuen löytymistä.

Osallisuus ja yhteisöllisyys lisäävät turvallisuutta. Turvallisuus ymmärrettiin laajasti kokemuksena, joka rakentuu kuulumisen tunteesta, kohtaamisista, välittämisestä ja mahdollisuudesta osallistua. Järjestöjen, vapaaehtoisten, kylätoiminnan, vertaistuen ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen merkitys nousi keskusteluissa vahvasti esille.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi yhteisenä tehtävänä. Monissa ryhmissä korostettiin lasten, nuorten ja perheiden tukemista. Turvallisuuden vahvistaminen nähtiin edellyttävän varhaista tukea, moniammatillista yhteistyötä sekä toimivia rakenteita, joissa palvelut, järjestöt, oppilaitokset ja perheet toimivat yhdessä.

Työpajakoonnin perusteella osallistujat liittivät turvallisuuden vahvasti kuulumisen tunteeseen, kuulluksi tulemiseen, oikea-aikaisen tuen saamiseen sekä toimivaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. 

Työpajojen tulokset koottu raportiksi

Työpajakeskustelujen keskeiset havainnot ja kehittämisehdotukset on koottu työpajaraporttiin.

Arjen turvallisuuden alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen – työpajaraportti
Yhteinen viesti Lapista

Foorumin keskeisenä viestinä nousi esiin, että turvallinen arki syntyy yhteistyöstä, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta. Mitä paremmin toimijat tuntevat toisensa, jakavat tietoa ja toimivat yhdessä, sitä vahvempi on myös lappilaisten arjen turvallisuus.

Hytetu- ja osallisuusfoorumi on osa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämisen yhdyspintarakenteita. Sen tavoitteena on vahvistaa verkostoitumista, tiedon jakamista ja yhteistä kehittämistä Lapissa.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille aktiivisesta keskustelusta ja yhteistyöstä.

Heljä Rahikkala,
erityisasiantuntija
osallisuus ja vaikuttaminen
helja.rahikkala@lapha.fi

Maassâd oovdeb siijđon

Lapin hyvinvointialue helpottaa järjestöjen toiminta-avustuksen hakemista harvaan asutuilla alueilla

Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta on yksimielisellä päätöksellä muuttanut järjestöjen toiminta-avustusten ehtoja vuodelle 2027.

Yleensä toiminta-avustusta voidaan myöntää toimintaan, jota järjestetään useamman kuin yhden Lapin kunnan alueella. Jatkossa avustusta voidaan kuitenkin myöntää myös yhden kunnan alueella toteutettavaan toimintaan, jos kunnan asukastiheys on enintään viisi asukasta neliökilometrillä.  

Käytännössä muutos koskee Lapissa muita kuntia kuin Rovaniemeä, Torniota, Kemiä ja Keminmaata. Näissä kunnissa toiminta-avustuksen saamisen edellytyksenä on edelleen toiminnan toteutuminen useamman kuin yhden kunnan alueella. 

Muutoksen tarkoituksena on ottaa huomioon Lapin pitkät välimatkat ja harva asutus. Kaikilla alueilla toiminnan järjestäminen usean kunnan alueella ei ole aina mahdollista tai tarkoituksenmukaista. 

Muutoksen ansiosta myös yhden kunnan alueella toteutettava toiminta voi saada avustusta, jos se tukee sosiaali- ja terveyspalvelua sekä edistää lappilaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. 

Lisäksi hyvinvointialue myöntää kumppanuusavustuksia. Kumppanuusavustusten myöntämisperiaatteisiin ei tehty muutoksia, vaan ne säilyvät ennallaan. 

Avustuksia voivat hakea yksittäiset järjestöt tai useampi järjestö yhdessä. Harkinnanvaraiset avustukset myönnetään vuosittain yhteisessä avustushaussa. Avustushaku avataan loka-marraskuun vaihteessa. 

Lisätietoja: 
Marika Mathlein, asiantuntija 
Lapin hyvinvointialue 
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen (HYTE) 
marika.mathlein@lapha.fi