Digipalvelut
Osa digipalveluista on kaikkien käytössä, jotkut palvelut ovat käytössä vain tietyillä paikkakunnilla.
Hyvinvointialueen yhtenäiset digipalvelut
Tärkeitä linkkejä
Ajankohtaista digipalveluissa
-
Etäkotihoito LapissaEtäkotihoito on tärkeä osa Lapin hyvinvointialueen palveluita. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä...
Etäkotihoito Lapissa
Etäkotihoitoa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen jokaisella palvelualueella.
7.5.2024
Etäkotihoito on tärkeä osa Lapin hyvinvointialueen palveluita. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä toteuttaa 10 % kotihoidon käynneistä etänä ja mahdollistaa etäkotihoito koko hyvinvointialueella.
Tabletit mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon
Etäkotihoito on erityisesti niille asiakkaille suunnattua kotihoitoa, jotka eivät välttämättä tarvitse fyysistä apua jokaisella käynnillä. Etäkotihoidossa kotihoito ottaa asiakkaaseen videopuheluyhteyden tabletin avulla etukäteen sovittuna ajankohtana. Etäkotihoitoa varten kotiin annettava tabletti on helppokäyttöinen, eikä sen käyttö vaadi asiakkaalta teknistä osaamista. Hoitajan ottaessa yhteyttä videopuhelu voidaan tarvittaessa avata automaattisesti.
Etäkotihoidon käynnillä voidaan esimerkiksi muistuttaa ja valvoa lääkkeenottoa, seurata ravinnonsaantia, muistuttaa suunhoidosta, seurata asiakkaan vointia sekä tukea ja harjoitella liikkumista. Etäkotihoidon käyntien lisäksi tabletit mahdollistavat asiakkaan ja läheisten yhteydenpidon videopuhelun välityksellä.
Asiakkaan soveltuvuutta etäkotihoitoon tarkastellaan arviointijakson aikana, ja jatkuvaa arviointia tehdään koko asiakkuuden ajan. Tyypillisesti asiakkaalla on osa hoitokäynneistä etänä ja osa fyysisinä käynteinä.
Etäkotihoitoa toteutetaan jokaisella palvelualueella
Lounais-Lapissa etäkotihoito on käynnistynyt jokaisella paikkakunnalla. Etäkotihoitoa toteutetaan keskitetysti pääosin Torniosta ja Kemistä.
Kaakkois-Lapissa etäkotihoitoa toteutetaan myös jokaisella paikkakunnalla. Etäkotihoidon soitot toteutetaan keskitetysti Rovaniemeltä myös Ranualle. Posiolla Coronaria hoitaa etäkäynnit kokonaisulkoistuksen mukaisesti.
Pohjoisen Lapin palvelualueella etäkotihoidon käynnit aloitettiin tämän vuoden maaliskuussa. Soittoja tehdään keskitetysti Kittilästä ja Kolarista. Kun käynnit saadaan pyörimään näillä kahdella paikkakunnalla, laajennetaan toimintaa myös muille pohjoisen alueen paikkakunnille, esimerkiksi Pellossa etäkotihoidon soitot on suunnitelmissa aloittaa touko-kesäkuussa
Itäisen Lapin palvelualueella etäkotihoitoa toteutetaan pienimuotoisesti Kemijärvellä ja Sodankylässä. Toiminnan laajentaminen on suunnitteilla.
Lisätietoja
Kotiin annettavien digitaalisten palvelujen suunnittelija Hanne Lindström: hanne.lindstrom@lapha.fi
Etäkotihoito Lapissa
7.5.2024Etäkotihoito on tärkeä osa Lapin hyvinvointialueen palveluita. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä...7.5.2024
Etäkotihoito LapissaEtäkotihoito Lapissa
Etäkotihoito on tärkeä osa Lapin hyvinvointialueen palveluita. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä toteuttaa 10 % kotihoidon käynneistä etänä ja mahdollistaa etäkotihoito koko hyvinvointialueella.
-
Digihoitopolku tarjoaa työkaluja omahoitoonLapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun...
Digihoitopolku tarjoaa työkaluja omahoitoon
Digihoitopolku tarjoaa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.
2.5.2024
Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun nopeus, helppokäyttöisyys ja saavutettavuus. Digihoitopolku tarjoaa asiakkaalle työkaluja omahoidon tukemiseen ja siihen sitoutumiseen. Polulta saa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.
Digipolut täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- tai seurantakäyntejä. Polut tehdään asiakaslähtöisesti eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeet huomioiden.
“Digihoitopolkujen kehittämisessä on mukana suuri joukko ammattilaisia eri puolilta hyvinvointialuettamme. Digihoitopolku voi olla elinikäinen, jolloin hoidon jatkuvuus paranee ja hoitosuunnitelma on aina asiakkaan saatavilla”, kertoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asiantuntija Rosmariini Tolonen.
Digihoitopolut helpottavat ja nopeuttavat lappilaisten terveydenhuollossa asiointia
Digihoitopolut mahdollistavat hoitopalvelut entistä laajemmin sekä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pitkien välimatkojen Lapissa ei tarvitse aina matkustaa lähimpään sairaalaan, vaan omalta digihoitopolulta saa ammattilaisten tuottamia ohjeita ja tietoa ilman rutiiniluontoisia kontrollikäyntejä. Hoitopolulla voi myös ottaa sujuvasti ja turvallisesti yhteyttä hoitohenkilöstöön joustavasti silloin kun itselle sopii.
“On tärkeää kehittää palveluita niin, että pystymme hoitamaan asiakkaitamme jatkossakin laadukkaasti, kun ammattilaisten määrä on rajallinen. Digihoitopolun viesti- ja etävastaanottotoiminnot ovat sekä ammattilaistemme että asiakkaidemme toiveiden mukaisia parannuksia. Tämä näkyy ammattilaisille mm. puheluiden määrän vähenemisenä ja etätyön mahdollisuuksina. Asiakkaan ei enää tarvitse soittaa sairauteen liittyvän kiireettömän asian takia puhelinpalveluun ja odotella takaisinsoittoa. Viestin voi laittaa digihoitopolun kautta ja ammattilainen vastaa siihen palvelulupauksen mukaisesti”, Tolonen jatkaa.
Digihoitopolulle on tietoturvallista liittyä
Digihoitopolut ovat yksikkökohtaisia, ja asiakkaalla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta hän saa digihoitopolun käyttöönsä.
Lapin hyvinvointialueen digihoitopolkujen alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku -verkkopalvelu. Kun asiakas liitetään digihoitopolulle, hän saa tekstiviestin Terveyskylän asiakaspalvelusta, jossa kerrotaan digihoitopolun avaamisesta Lapin hyvinvointialueen palveluun ja pyydetään tunnistautumaan hoitopolulle.
Digihoitopolkuja kehitetään asiakaspalautteen perusteella
Digihoitopolut otetaan käyttöön ja pilotoidaan aluksi muutamassa hoitoyksikössä. Palautetta polun toiminnoista ja käytettävyydestä kerätään jatkuvasti sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Digipolkua voidaan ketterästi muokata ja parantaa tarpeen mukaan, ja käyttöönottoa voidaan laajentaa koko Lapin alueelle.
“Kuluvan kevään aikana on tulossa pilottiin synnytyspelkopotilaan polku. Synnytyspelkopoli toimii LKS:ssa ja odottavat äidit tulevat neuvolasta lähetteen saatuaan synnytyspelkokätilön vastaanotolle. Digihoitopolulla tulevien äitien on mahdollista saada tietoa synnytyksestä sekä yhteys kätilöön jo ennen poliklinikka-aikaa. Polulta saatava tietosisältö voi jo lievittää synnytyspelkoa ja helpottaa siten odotusaikaa" kertoo Anne Kellokumpu Digitaaliset palvelut yksiköstä. Lisätietoa digihoitopoluista saa hoitavasta yksiköstä.
Digihoitopolku tarjoaa työkaluja omahoitoon
2.5.2024Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun...Digihoitopolku tarjoaa työkaluja omahoitoon
Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun nopeus, helppokäyttöisyys ja saavutettavuus. Digihoitopolku tarjoaa asiakkaalle työkaluja omahoidon tukemiseen ja siihen sitoutumiseen. Polulta saa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.
-
Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemustaKun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene...
Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta
Ikääntymisen myötä kipuaistimuksen voimakkuus usein pienenee. Toisaalta ikääntyminen heikentää kykyä sietää pitkäaikaista kipua. Muistisairauden tyyppi ja vaihe vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ja ilmaisee kipua, minkä vuoksi kiputilanne on tärkeää arvioida yksilöllisesti.
15.4.2024
Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene kertomaan kivustaan sanallisesti, on tärkeää seurata kehonkieltä ja mahdollisia käytösoireita.
Muistisairaan kipulääkitys
Erilaiset lääkeaineet säilyvät iäkkään ihmisen elimistössä pidempään kuin nuoren, sillä iän myötä maksan kyky pilkkoa ja munuaisten kyky poistaa lääkeaineita heikentyy. Joskus lääkeainetta saattaa kertyä elimistöön liikaa, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia tai jopa myrkytystilan kaltaisia oireita. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että lääkeannostus on suunniteltu oikein ja lääkettä käytetään ohjeen mukaan. Muistisairaan kipulääkityksen vaikutusta voidaan testata suunnitelmallisesti toteutetulla lyhytaikaisella kokeilulla, jonka aikana lääkkeen vaikutusta havaittuun käyttäytymiseen seurataan tarkasti.
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat tärkeitä myös muistisairaan potilaan kivun hoidossa. Kaikille potilaille soveltuvia keinoja ovat esimerkiksi asentohoidot ja kylmän ja lämmön käyttäminen. Myös musiikin kuuntelu voi lievittää kipua ja rauhoittaa muistisairasta potilasta.
Kokonaisvaltainen kohtaaminen avainasemassa
Muistisairaudet heikentävät ihmisen ilmaisukykyä ja kykyä kuvailla kipua, mikä vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuuksiin hoitaa kipua oikein. Hoitamaton kipu saattaa aiheuttaa muistisairaalla ihmisellä esimerkiksi sekavuutta, käsittelyarkuutta ja yleistä ärtyneisyyttä.
Jos iäkäs, muistisairas ihminen ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti, on erityisen tärkeää tulkita kehon viestintää, kuten ilmeitä, välttämiskäyttäytymistä, ääntelyä, levottomuutta ja hikoilua. Muistisairas kipupotilas tuleekin kohdata kokonaisvaltaisesti kuuntelemalla, huomioituna ja arvostettuna aikuisena potilaana.
Uutisen lähde: Terveyskylä
Terveyskylän Kivunhallintatalossa ja Aivotalossa kerrotaan lisää ikääntyvän ihmisen kivusta ja muistisairauksista.
Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta
15.4.2024Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene...Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta
Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene kertomaan kivustaan sanallisesti, on tärkeää seurata kehonkieltä ja mahdollisia käytösoireita.