Máhca ovddit siidui

Tervetuloa hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumiin – ilmoittaudu 18.9. mennessä

Tervetuloa Lapin hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumiin. Tilaisuus järjestetään Teamsissä 24.9.2026 klo 8.45–11.00.

Syksyn foorumin teemana on arjen turvallisuus, osallisuus ja alueellinen yhteistyö. Teemasta kuullaan alustuksia ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joiden jälkeen aiheiseen syvennytään pienryhmäkeskusteluissa. Foorumin tarkoituksena on myös mahdollistaa verkostoitumista ja monitoimijaista yhteistyötä.  

Foorumi on osa Lapin hyvinvointialueen hytetu- ja osallisuusyhdyspintarakenteita.  

Toivotamme kaikki hyvinvoinnin ja osallisuuden yhdyspinnoilla toimivat kumppanit sekä hyvinvointialueen henkilöstön lämpimästi tervetulleeksi mukaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.  

Ilmoittaudu tästä linkistä mukaan 18.9.2026 mennessä.

Tilaisuutta ei tallenneta. 

Kutsua saa jakaa vapaasti eteenpäin! 

Katso päivän ohjelma hytetu- ja osallisuusfoorumin sivuilta. 

Aika ja paikka: torstai 24.9.2026 klo 8.45–11.00, Teams 

Teema: Arjen turvallisuus, osallisuus ja alueellinen yhteistyö 

Kenelle: Lapissa hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämistyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille  

Máhca ovddit siidui

Lapin hyvinvointialue on jakanut vuoden 2026 järjestöavustukset

Lapin hyvinvointialue on jakanut vuoden 2026 avustukset järjestöille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta jakoi alkuvuoden kokouksissaan toiminta-avustuksia 32 eri avustuskohteeseen yhteensä 150 000 euroa ja kumppanuusavustuksia 31 eri avustuskohteeseen yhteensä 600 000 euroa. Avustuksen saamisen ehtoina oli, että yhdistyksen yleishyödyllinen toiminta edistää lappilaisen väestön osallisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta sekä tukee sote-palvelujen järjestämistä. Hakemuksia saatiin kaikkiaan 65 kappaletta.

Avustuksilla toteutetaan ennaltaehkäisevää ja korjaavaa hyvinvointityötä

Toiminta-avustuksia jaettiin yhdistyksille mm. vertaistukeen ja eri ikäisten lappilaisten yhteisöllisyyttä ja terveitä elintapoja edistävään toimintaan.

Kumppaneiksi voidaan valita järjestöjä, joiden toiminta tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kumppanuusavustus on täydentävää julkista rahoitusta, jota voidaan myöntää esimerkiksi hankerahoituksella tai merkittävällä omarahoituksella toteutettavaan toimintaan.

Avustuksilla tuetaan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja ne kohdennetaan Lapin alueellisen hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen. Avustuskäytänteiden mukaisesti avustushakemukset on pisteytetty huomioiden avustettavan toiminnan sisältö, laajuus, vaikutukset ja suunnitelmallisuus sekä hakija aikaisempien vuosien toiminnan tuloksellisuus suhteessa hyvinvointialueen ja muiden yhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi avustusvalmistelussa on huomioitu avustusten alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävään työhön.

Vuoden 2027 avustushaku avataan syksyllä.

Máhca ovddit siidui

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Avustusleikkauksista on luovuttava

Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön verkosto on yhdessä tarkastellut järjestöille kohdistuvien avustusleikkausten vaikutuksia kansallisen järjestökyselyn perusteella. Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. Verkosto vaatii, että avustusleikkauksista luovutaan.

Järjestöjen toteuttama paikallinen toiminta – vertaistuki, kohtaamispaikat, ryhmä- ja harrastustoiminta, kriisityö ja arjen tukipalvelut – on olennainen osa hyvinvointialueiden toimivaa palvelukokonaisuutta. Juuri nämä toiminnot ehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.

Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista

Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä. Siksi verkosto pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueet otetaan mukaan avustusten valmisteluun ja kokonaisvaikutusten arviointiin.

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat aiemmin lähetetyssä tiedotteessa kantaa valmisteilla oleviin avustusleikkauksiin. Tiedotteessa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä.

Avustusleikkausten ennakoidaan kohdistuvan laajasti ero kohderyhmien toimintaan, erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan, koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kursseihin, ryhmätoimintaan ja kerhoihin sekä vertais-, ystävä- ja tukihenkilötoimintaan. Muutokset lisäävät asiakkaiden turvattomuutta ja huolta sekä alueellista epätasa-arvoisuutta.

Lapissa järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki

Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo laajasti (80 % vastanneista) järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu tai jopa keskeytetty. Lapissa pitkät välimatkat ja harva-asutus korostavat järjestöjen roolin kriittisyyttä, sillä monilla paikkakunnilla järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki. Leikkausten vaikutukset ovat voimakkaampia, koska vaihtoehtoisia palveluja ei ole. Lapissa toimivat järjestöt ovat myös pienempiä ja siksi haavoittuvampia.

Vastausten perusteella avustusten leikkaukset iskevät erityisen rajusti ennaltaehkäisevien toimintojen supistumiseen ja vapaaehtoistoiminnan vähenemiseen. Pitkät etäisyydet, kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki.

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

Nostoja lappilaisten järjestöjen avoimista vastauksista

“Leikkaukset kohdistuvat juuri niihin, joilla on vähiten vaihtoehtoja ja vaikuttamismahdollisuuksia.”

“Pienellä järjestöllä euromääräisesti pienetkin leikkaukset vaikuttavat suoraan toiminnan laajuuteen – tai siihen, jatkuuko toiminta lainkaan.”

“Ennaltaehkäisevän työn väheneminen tulee näkymään kasvavina kustannuksina hyvinvointialueilla.”

“Vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman ammatillista tukea. Vapaaehtoiset väsyvät ja toiminta hiipuu.”

“Järjestöjen palveluiden alueellinen epätasa-arvo kasvaa – pienillä paikkakunnilla toiminta katoaa ensin.”

“Vapaaehtoiset tekevät ilmasta työtä, mutta eivät voi maksaa polttoaineita, tilavuokria ja toimintakuluja omasta pussistaan.”

“Leikkaukset eivät ole vain talouskysymys – ne muuttavat koko järjestökentän toimintaympäristöä ja ihmisten arkea.”