Jorgale dan viidáse siiddui

Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia — vertaistukijat ovat sairastuneen tukena

Järjestöt tarjoavat vertaistukea moniin eri sairauksiin ja elämäntilanteisiin. Lapin keskussairaalan OLKA-pisteeltä saa tietoa järjestöjen tarjoamasta vertaistuesta ja OLKA välittää vertaistukijoita myös Lapin keskussairaalan yksiköihin. Lisäksi vertaistukea voi etsiä anonyymisti ilmaisesta Toivo-vertaistukisovelluksesta. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden ja pääsimme haastattelemaan kolmea vertaistukijaa.

Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta

Seija, 66 vuotta, suolistosyöpään sairastuneiden ja avanneleikattujen vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Sairastuin perinnölliseen suolistosyöpään (FAP) 35-vuotiaana perheenäitinä. Minulla on ollut ohutsuoliavanne 31 vuotta. Olen nyt 66-vuotias eläkeläinen.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Isälläni on ollut tämä sama sairaus ja paksusuoliavanne. Minulla oli paljon avanteeseen liittyviä kielteisiä mielikuvia. Sain tietää avanteesta vasta leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen olin järkyttynyt, mutta leikkaus onnistui hyvin ja opin pian avanteen hoidon. Henkinen sopeutuminen avanteeseen kesti kaksi vuotta. Minulle luvattu ikäiseni avanneleikattu tukihenkilö ei päässyt käymään Oyssin kirurgisella osastolla. Vanhempi avanneleikattu tukihenkilö soitti minulle, kun olin kotiutunut. Hän kiirehti lohduttamaan ennen kuin hän kuunteli minun sairaskertomustani. Sopeutumisvalmennuskurssilla sain vertaistukea toisten tarinoista, mutta siellä ei ollut mahdollisuutta henkilökohtaisiin keskusteluihin.

Onko sinulla ollut mieleenpainuvia kokemuksia vertaistukijana? Mitä 
vertaistuen antaminen sinulle merkitsee?

Olen toiminut vertaistukihenkilönä suolistosyöpään sairastuneille ja avanneleikatuille. Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta. Omasta kokemuksestani kerron vain, jos sitä kysytään. Jaamme yhdessä samoja tunteita, sitä kautta keskustelussa on ihan erityinen yhteys. Emmehän me ihmiset voi ymmärtää syvimmiltään muuta kuin sen, minkä olemme kokeneet. Voimme toki yrittää ymmärtää. Avanneleikatuille kerron tarvittaessa liikuntaan ja ruokavalioon liittyviä käytännön vinkkejä. Vertaistuen antaminen on toisen vierelle asettumista. Koen olevani omalla 
kokemuksellani avuksi. Toisen ihmisen auttaminen tekee hyvää aivoille.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Sairaus muuttaa ihmistä monella tavalla. Joudumme oudoille teille ja vieraille vesille. Läheisemme tukevat meitä parhaansa mukaan, mutta heillä on oma taakkansa, eivätkä he voi ymmärtää niitä tunteita, mitä me koemme. Yksin ei jaksa kukaan. Vertaistuki tuo toipilaan vierelle kuuntelevan ihmisen, jolla on ainakin muutamia samoja kokemuksia. Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia.

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo mukanaan

Eveliina, 43 vuotta, ms-tautia sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen Eve, pian 44 vuotias, Rovaniemeläinen naisihminen. Sairastan ms-tautia, jonka seurauksena sitten liikun pyörätuolilla ja tarvitsen avustajieni apua päivittäisissä toimissani ja arjen pyörittämisessä. Minulla on avustajat koko päivän ja yöllä jos tarvitsen apua, voin hälyttää kotihoidon turvatiimin. Elän tällä hetkellä omannäköistä elämää kahden kissani kanssa, kaikesta huolimatta.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen sairauden alussa löytänyt ja saanut tukea muun muassa sopeutumisvalmennuskurssilta, mutta kun kuntoni romahti, tuntui, että jäin monen asian kanssa yksin. Esimerkiksi asumisjärjestelyitä koskien minulle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin palvelukoti. Monessa käytännön asiassa olisin tarvinnut tukea, kun tuntui ettei mikään asia järjesty. Enkä tarkoita, että jonkun olisi pitänyt ne asiat hoitaa puolestani. Olisin vain tarvinnut olkapään, johon nojata. Ja äänen, joka sanoo, kaikki järjestyy, sekä korvan, joka kuuntelee kaiken, ilot, surut ja murheet.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Uskon, että olen tänä päivänä niin sinut kaiken sairauden tuoman kanssa, että pystyn kuuntelemaan toista ja omien kokemusteni myötä pystyn myös samaistumaan moneen asiaan.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo 
mukanaan. Monesti vaikka olisi paljon läheisiä, joille puhua, he eivät silti ymmärrä asioita samoin kuin vertainen.

Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa

Antti, 70 vuotta, eturauhassyöpää sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen 70-vuotias mies. Kävin itsemaksavana asiakkaana vuosittain PSA kokeessa. Arvoissa tapahtui nopea kasvu ja tilasin ajan urologille. Pääsin kuvauksiin ja löydöksenä oli kaksi syöpäpesäkettä. Eturauhanen poistettiin ja nyt olen seurantahoidossa.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen osallistunut Teräsmiesten kokoontumisiin muutaman kerran. Vertaistukea olisin kaivannut heti diagnoosin saatuani hoitovaihtoehtoihin ja jälkiseurauksiin.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Olen ilmoittautunut tukihenkilöksi, koska olen itse kokenut kyseisen sairauden, 
leikkauksen ja jälkimainingit. Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan 
samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa.

Haluatko vertaistukijaksi?

Lue lisätietoja vertaistukitoimintaan ryhtymisestä ja vertaistukikoulutuksesta ja ota yhteyttä OLKA-toimintaan.

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapin hyvinvointialue jakoi järjestöille toiminta-avustuksia

Lapin hyvinvointialueen on jakanut vuoden 2025 toiminta-avustukset järjestöille. Toiminta-avustusten jakoesitys hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa 27.2.

Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta jakoi avustuksia 38 eri järjestölle yhteensä noin 225 000 euroa. Avustuksen saamisen ehtoina oli, että yhdistyksen toiminta edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta, tukee sote-palveluja ja tapahtuu useamman kuin yhden kunnan alueella Lapissa. Hakemuksia saatiin 42 kappaletta. 

Kumppanuusavustuksia pyydetään hakemaan 31.3. mennessä

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksille on käynnissä jatkuva haku ja kumppanuusavustuksia myönnetään niin kauan kuin avustusmäärärahaa riittää. Järjestöjä pyydetään hakemaan vuoden 2025 kumppanuusavustuksia 31.3.2025 mennessä, jotta avustus ehtii tämän kevään käsittelyyn. Kumppaneiksi voidaan valita järjestöjä, joiden toiminta tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin on varattu noin 510 00 euroa.

Hyvinvointialue kuulee järjestöjä työpajoissa

Lapin hyvinvointialue järjestää kevään aikana työpajoja, joissa yhdistyksillä on mahdollisuus osallistua hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen monialaiseen yhteistyöhön ja vaikuttaa mm. järjestöyhteistyön rakenteiden valmisteluun.
Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää. Yksi hyvinvointialuestrategian toteuttamisohjelmista keskittyy monialaiseen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyöhön. Hyvinvointialueen ja kuntien lisäksi järjestöillä on merkittävä rooli tässä monialaisessa yhteistyössä. Järjestöyhteistyötä suunnitellaan 24.3. ja 2.4. järjestettävissä työpajoissa. Ilmoittautuminen työpajoihin päättyy 19.3.

Marika Mathlein
asiantuntija, järjestöyhteistyö, Lapin hyvinvointialue
marika.mathlein@lapha.fi
040 487 3478

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapin hyvinvointialueen ja järjestöjen ensimmäiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut pidettiin kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10.2024

Lapin hyvinvointialueen ja järjestöjen neuvotteluissa käsiteltiin juuri hyväksytyn alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteitä ja toimeenpanoa sekä järjestöjen esiin nostamia ajankohtaisia teemoja.

Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen (hytetu-) neuvottelut ovat osa hyvinvointialueen ja kuntien lakisääteistä yhdyspintatyötä. Vuosittain käytävät neuvottelut mahdollistavat yhteisen näkemyksen ja toimintatapojen muodostumisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevien tahojen välille. Neuvottelut ovat tärkeässä roolissa, jotta Lapin hyvinvointialue, alueen kunnat ja järjestöt ovat sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuoden 2024 kuntakohtaiset hytetu-neuvottelut pidettiin Lapissa jo keväällä ja järjestöjen yhteiset neuvottelut syksyllä osuvasti Miina Sillanpään ja järjestöjen kansalaisvaikuttamisen liputuspäivänä.

Neuvotteluihin osallistui hyvinvointialueelta hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisestä vastaavan hytetu-tiimin lisäksi edustajia sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnasta. Järjestöjä neuvotteluissa edusti Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta sekä edustajia Meri-Lapin järjestöneuvottelukunnasta ja Lapin järjestökeskuksista. Neuvottelut pohjautuivat Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan 2024 - 2025. Lisäksi järjestöillä oli ennakkoon mahdollisuus nostaa asialistalle järjestöjen näkökulmasta tärkeitä hytetu-asioita.

Neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä

Keskeisimmät teemat neuvotteluissa olivat järjestöjen yhteistyörakenteet, järjestöavustukset sekä toimintojen yhteiskehittäminen. Neuvotteluissa nousi esiin erityisesti yhdyspintatyön merkitys nyt meneillään olevien isojen muutosten aikana, mm. TE-uudistus ja STEA-avustusten pieneneminen, jotka vaikuttavat järjestöjen toimintaympäristöön merkittävästi. Yhdyspintatyön edistämiseksi järjestöt toivoivat, että hytetu-neuvottelut pidettäisiin jatkossa kolmikantaisesti niin, että myös järjestöedustajat kutsutaan kuntaneuvotteluihin ja kuntaedustajat järjestöneuvotteluihin. 

Lapin hyvinvointialue tukee järjestöjen toimintaedellytyksiä jakamalla järjestöavustuksia yhdistysten ja säätiöiden yleishyödylliseen toimintaan. Järjestöavustushaku avataan marraskuussa ja hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta tekee päätökset avustuksista alkuvuodesta, kun hyvinvointialueen talousarvion avustusmäärärahasta on saatu päätös. Neuvotteluissa järjestöt esittivät avustushaun vuosikelloon vielä muutoksia niin, että avustushaku avattaisiin ja päätökset tehtäisiin nykyistä aiemmin, jotta se palvelisi järjestöjä paremmin, eikä toimintaan tulisi katkoksia.

"Tämä ongelma on tiedostettu ja pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan", vahvisti hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja Pekka Pelttari neuvotteluissa.

Etäyhteyksin toteutetut ensimmäiset järjestöjen kanssa pidetyt neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja keskustelu oli vilkasta. Neuvotteluiden puheenjohtajana toimi maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Hilkka Halonen. Järjestöneuvottelukunta on Lapin liiton vuonna 2012 perustama edustuksellinen yhteistyöelin, joka tuo maakunnan laajuista painoarvoa järjestöjen laajalle ja monipuoliselle toiminnalle tekemällä järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi, edistämällä yhteistyötä ja toimimalla lappilaisen järjestökentän äänenä ja vaikuttajana mm. maakunnallisessa hyvinvointi- ja ohjelmatyössä. 

Lisätietoja:
Marika Mathlein, asiantuntija, järjestöyhteistyö:
marika.mathlein@lapha.fi, 040 487 3478