Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma ohjaa lappilaisten hyvinvoinnin edistämistä

Lapin hyvinvointialueen on julkaissut alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2026–2029. Suunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä yhteisten asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lapin alueellinen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2026–2029 on Lapin hyvinvointialuestrategian toteuttamisohjelma. Suunnitelma ohjaa Lapissa tehtävää hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen monitoimijaista yhteistyötä. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman toimenpiteet pohjautuvat laajaan hyvinvointikertomuksessa julkaistuun tietopohjaan lappilaisten hyvinvoinnista. Toimenpiteiden tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden lisääntyminen.

Suunnitelma sisältää laajan hyvinvointisuunnitelman lisäksi seuraavat erillissuunnitelmat: 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, 2) neuvolasuunnitelma, 3) opiskeluhuollon suunnitelma, 4) ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma ja 5) ehkäisevän päihdetyön suunnitelma sekä täydentävä suunnitelma saamelaisväestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnitelmakokonaisuus on hyväksytty Lapin hyvinvointialueen aluevaltuustossa 18.5.2026.

Painopisteet suunnitelmakaudelle 2024–2025 ovat

Laajassa, kaikkia ikäryhmiä koskevassa suunnitelmassa on tunnistettu viisi painopistettä, joita lähdetään toteuttamaan yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen, alueen kuntien, järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Painopisteet suunnitelmakaudelle 2026–2029 ovat:

1. mielenhyvinvointi
2. painonhallinta ja terveyttä edistävät elintavat
3. arjen turvallisuus
4. ehkäisevä päihdetyö
5. hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden yhteistyörakenteet.

Suunnitelmissa kuvattuja toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin, sote-palveluiden, kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

– Panostamalla ennaltaehkäisyyn, voimme edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, mutta myös säästää sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa sekä vähentää esimerkiksi työstä poissaoloja. Ennaltaehkäisy on aina korjaavaa toimintaa inhimillisempää, mutta myös halvempaa. Laadukkaalla ja näyttöön perustuvalla ennaltaehkäisevällä työllä voimme hillitä palvelutarpeen kasvua väestön ikääntyessä, toteaa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Tutustu hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan 2026–2029 sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomukseen

Tutustu suunnitelmiin verkkosivuillamme: Hallinnon asiakirjat

Lisätiedot:
Miia Länsitie, erityisasiantuntija, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, miia.lansitie@lapha.fi; 040 514 7676
Hanna Marttila, asiantuntija, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hanna.marttila@lapha.fi; 040 509 6294
 

Takaisin edelliselle sivulle

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on vakava ja usein piiloon jäävä ilmiö yhteiskunnassamme. Sillä tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai laiminlyöntiä, joka vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. 

Kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi oikeuksien rajoittamisena, loukkaavana kohteluna tai ihmisarvoa alentavana toimintana. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, digitaalista tai liittyä kulttuuriin tai uskontoon. Se voi olla myös seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä tai hoidon laiminlyöntiä. 

Ikääntyneet ovat usein haavoittuvassa asemassa: toimintakyky voi olla heikentynyt ja arjessa ollaan riippuvaisia läheisistä. Tämä voi altistaa kaltoinkohtelulle. 

Miten tunnistaa ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta?  

Väkivallan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Ikääntynyt ei välttämättä kerro tilanteestaan – häpeä, syyllisyys tai pelko voivat estää puhumisen. Muistisairaus tai heikentynyt toimintakyky voi myös vaikeuttaa tilanteen ymmärtämistä. 

Seuraavat kysymykset voivat auttaa tilanteen tunnistamisessa:  

• Oletko lakannut tapaamasta ystäviäsi ja sukulaisiasi? 
• Määräileekö läheisesi sinua tai kontrolloiko hän tekemisiäsi, kuten liikkumistasi tai rahankäyttöäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko olosi turvattomaksi hänen läsnäollessaan? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää läheistäsi? 
• Pelkäätkö läheistäsi tai koetko turvattomuutta, kun läheisesi on paikalla? 
• Koetko, että sinun täytyy miellyttää häntä? 
• Käyttääkö läheisesi sinun rahojasi ilman lupaasi tai vahingoittaako hän sinun omaisuuttasi? 

Väkivallan mahdollisia merkkejä 

Fyysisiä merkkejä voivat olla: 

• eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat ja vammat 
• toistuvat selittämättömät vammat.

Vaikeammin tunnistettavia merkkejä: 

• hoitamattomuus, aliravitsemus tai kuivuminen 
• lääkitykseen liittyvät ongelmat 
• toistuva hakeutuminen palveluihin tai niiden välttely 
• selittämättömät maksuvaikeudet.

Myös käyttäytymisen muutokset voivat kertoa kaltoinkohtelusta: 

• pelokkuus, arkuus tai vetäytyminen 
• masentuneisuus, itkuisuus 
• aggressiivisuus 
• itsetuhoiset ajatukset tai puhe.

Väkivalta heikentää ikääntyneen toimintakykyä, pahentaa sairauksia ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta muihin ihmisiin. 

Usein väkivallan tekijä on läheinen henkilö, johon liittyy vahva tunneside – esimerkiksi puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. 

Mistä saa apua? 

Puhu luotettavalle henkilölle. Yhdessä voi keksiä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. 

Hae ammattiapua esimerkiksi terveyskeskuksesta. 

Turvallisuuden vanhuuden puolesta – Suvanto ry tarjoaa apua ja tukea ikääntyneille ja heidän läheisilleen. 

Turvakotiin voi hakeutua myös ikääntynyt. Ikä, vamma tai toimintarajoite ei estä avun saamista.  

Lapin ensi- ja turvakoti, Kairatie 75 D, ovi 2 Rovaniemi, puh. 040 584 0021 (avoinna ympäri vuorokauden) 

Hätätilanteessa soita aina 112.  

Miksi asiasta on tärkeää puhua? 

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on alitutkittu ja usein piiloon jäävä ilmiö. Se ei näy tilastoissa koko laajuudessaan, koska moni ei kerro kokemuksistaan. 

Siksi on tärkeää, että: 

• läheiset uskaltavat kysyä ja huomata muutoksia 
• ammattilaiset ottavat asian puheeksi 
• väkivaltaan puututaan ajoissa. 

15.6. vietetään ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Katso myös video:

Taloudellinen väkivalta ja rahapelaaminen

Takaisin edelliselle sivulle

Tervetuloa hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumiin – ilmoittaudu 18.9. mennessä

Tervetuloa Lapin hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumiin. Tilaisuus järjestetään Teamsissä 24.9.2026 klo 8.45–11.00.

Syksyn foorumin teemana on arjen turvallisuus, osallisuus ja alueellinen yhteistyö. Teemasta kuullaan alustuksia ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joiden jälkeen aiheiseen syvennytään pienryhmäkeskusteluissa. Foorumin tarkoituksena on myös mahdollistaa verkostoitumista ja monitoimijaista yhteistyötä.  

Foorumi on osa Lapin hyvinvointialueen hytetu- ja osallisuusyhdyspintarakenteita.  

Toivotamme kaikki hyvinvoinnin ja osallisuuden yhdyspinnoilla toimivat kumppanit sekä hyvinvointialueen henkilöstön lämpimästi tervetulleeksi mukaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.  

Ilmoittaudu tästä linkistä mukaan 18.9.2026 mennessä.

Tilaisuutta ei tallenneta. 

Kutsua saa jakaa vapaasti eteenpäin! 

Katso päivän ohjelma hytetu- ja osallisuusfoorumin sivuilta. 

Aika ja paikka: torstai 24.9.2026 klo 8.45–11.00, Teams 

Teema: Arjen turvallisuus, osallisuus ja alueellinen yhteistyö 

Kenelle: Lapissa hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämistyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille