Kassâkkuu ovdil sivule

Kokoustiedote aluehallituksen 3.11.2025 pidetystä kokouksesta

Esitys rahoituslakiin on oikean suuntainen, mutta ei riittävä. Asiantuntija-arviossa kiitellään hyvinvointialuetta palvelujen uudistamisesta – talous asettaa silti suurimmat haasteet.

Esitys rahoituslakiin on oikean suuntainen, mutta ei riittävä 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin hyvinvointialueen lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Hallituksen esitysluonnos koskee lakimuutosta, jolla mahdollistettaisiin hyvinvointialueille harkinnanvarainen lisäaika ennen vuotta 2025 syntyneiden alijäämien kattamiseen sekä muutettaisiin investointisuunnitelmien toimittamisen määräaikoja. 

Lapin hyvinvointialue pitää esityksen toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta katsoo niiden olevan riittämättömiä ja liian myöhään käynnistettyjä. 

Lakiesityksen mukainen alijäämän kattamismääräajan jatkaminen ei koske Lapin hyvinvointialuetta, joka on jo arviointimenettelyssä. Alue kuitenkin korostaa, että sääntely tulisi ulottaa koskemaan kaikkia hyvinvointialueita, tai ainakin niitä, joiden kustannusten kasvu on maltillista. 

Lapin hyvinvointialue kritisoi poikkeusmenettelyjen, kuten arviointimenettelyn, lisärahoitushakemusten ja lainanottovaltuuden muutosten, muuttumista pääsäännöiksi. Tämä vie resursseja varsinaiselta uudistustyöltä. Alue esittää, että sääntelyä yksinkertaistettaisiin ja alijäämän kattamismääräajan jatkaminen ulotettaisiin kaikkiin hyvinvointialueisiin, jolloin poikkeusmenettelyt voisivat palata alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Alue nostaa esiin myös rahoitusjärjestelmän ongelmat. Lapin hyvinvointialueen alijäämästä yli 60 prosenttia johtuu siirtymätasausleikkauksesta, joka on alueen mukaan epäoikeudenmukainen ja vääristää tilannetta. Alue vaatii siirtymätasauksesta luopumista erityisesti niiden alueiden osalta, joihin leikkaus kohdistuu pysyvästi. 

Lapin hyvinvointialue ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja alijäämän kattamiseen, kuten yrityssaneerauksen kaltaista menettelyä tai pääomalainamallia, jotka mahdollistaisivat talouden tervehdyttämisen ilman kohtuuttomia palveluleikkauksia. 

Lausunnossa Lapin hyvinvointialue painottaa, että rahoitusjärjestelmä tulee vakauttaa ja siirtyä pois niin sanotusta nollasummapelistä. Rahoituksen tulee perustua yksinkertaisesti määriteltyyn palvelutarpeeseen, ja siirtymätasauksesta on luovuttava nopeasti lainsäädäntötoimin. 

Asiantuntija-arviossa kiitellään hyvinvointialuetta palvelujen uudistamisesta – talous asettaa silti suurimmat haasteet 

Aluehallitus merkitsi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alueellisen ja valtakunnallisen asiantuntija-arvion tiedoksi. 

Asiantuntija-arvion mukaan Lapin hyvinvointialueella on tehty monia kehittämistoimia sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten sähköisten palvelujen parantaminen, saamenkielisten palvelujen vahvistaminen ja ikääntyneiden kotiin vietävien palvelujen lisääminen. Lastensuojelussa määräajat toteutuivat hyvin ja erikoissairaanhoitoon pääsy sujui sujuvasti. Suurin haaste on kuitenkin alueen talous: alijäämä on maan suurin, ja sopeuttamistoimet ovat edenneet hitaasti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt arviointimenettelyn tilanteen vakavuuden vuoksi. 

Muita päätöksiä 

Aluehallitus hyväksyi tiedonhallintamallin Lapin hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue on julkisen hallinnon tiedonhallintayksikkö, jonka on lain mukaan ylläpidettävä toimintansa tiedonhallintaa kuvaavaa mallia. Tiedonhallintamalli auttaa varmistamaan, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteensopivia, turvallisia ja helposti saatavilla. Mallissa kuvataan muun muassa hyvinvointialueen palveluprosessit, tietovarannot, tietojärjestelmät ja tietoturvatoimet. Malli on valmisteltu laajassa yhteistyössä vuoden 2025 aikana. Mallia päivitetään tarvittaessa ja se on osa hyvinvointialueen kokonaisarkkitehtuurin hallintaa. 

Hyväksyttiin somaattisen erikoissairaanhoidon johtajalta saatu selvitys lisätyöoikeudesta sisätautien poliklinikalle ruokatorven, vatsalaukun ja paksusuolen tähystyksiin. Aluehallitus kävi asian yhteydessä keskustelun siitä, että hallitus edellyttää, että virka-aikaisen työn suunnittelua sairaaloissa tehostetaan siten, että jonojen syntymistä pystytään mahdollisimman pitkälle välttämään sekä mikäli jonoja kuitenkin muodostuu, jatkossa selvitetään huolellisesti muut edullisemmat vaihtoehdot omien sairaaloiden työnjako mukaan lukien ennen kuin jonojen purkuja tehdään lisätyönä. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Rovaniemen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavamuutos on osa suunnitelmaa rakentaa Rovaniemelle uusi pelastusasema. 

Hylättiin apulaisosastonhoitajan valintaa koskeva oikaisuvaatimus. 

Hylättiin Simon kunnan tekemä valitus Ylikärpän terveydenhoitajan vastaanottojen lakkauttamisesta. 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialueelle ei perusteta järjestöneuvottelukuntaa tai -neuvostoa. Lapin hyvinvointialueen erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä ei ole perusteltua luoda uutta päällekkäistä alueellista toimielintä, vaan paremminkin vahvistaa nykyisen maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toimintaa yhteistyössä sen taustaorganisaationa toimivan Lapin liiton kanssa. Myös järjestöt ovat sitoutuneet nykyisen järjestöneuvottelukunnan toiminnan jatkumiseen ja uudistamiseen.

Aluehallitus jätti pöydälle vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien vammaisneuvoston ja järjestöjen mukaan ottamista suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin. 

Aluehallitus hyväksyi muutetun taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Suunnitelmassa vuonna 2027 edellytetään 50 miljoonaa euroa sopeuttamistoimenpiteitä ja vuonna 2028 vastaavasti 45 miljoonaa euroa. Suunnitelma on, että hyvinvointialueelle kertyneistä alijäämistä katetaan suurin osa viimeistään vuoden 2030 talousarviossa. Sopeuttamistoimenpiteiden valmistelussa on mukana myös arviointiryhmä. 

Aluehallitus hyväksyi osaltaan kevään 2026 kokousaikataulun ja esittää aluevaltuustolle, että myös se hyväksyy aikataulun. 

Kassâkkuu ovdil sivule

Aluehallitus hyväksyi palveluverkkoluonnoksen jatkoon: seuraavaksi alustaviin suunnitelmiin voi vaikuttaa

Lapin aluehallitus hyväksyi palveluverkkouudistuksen luonnoksen. Asiakirja on vasta luonnos, jota käytetään lausuntoihin, osallistamiseen ja yhteistoimintamenettelyyn henkilöstön kanssa. Yhteistyökumppaneilla, sidosryhmillä ja hyvinvointialueen toimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa suunnitelmasta 21. marraskuuta mennessä.

Hyvinvointialue jatkaa suunnitelman valmistelua aluehallituksen ohjauksessa, ja varsinaiseen päätöksentekoon suunnitelma tulee palautteiden käsittelyn, ennakkovaikutusten arvioinnin ja tarkempien laskelmien jälkeen joulukuussa. Aluehallitus päätti, että kyseessä on palvelujen kannalta niin tärkeä kokonaisuus, että se viedään kokonaisuudessaan aluevaltuuston päätettäväksi.

-Muutokset koskisivat tasaisesti koko Lappia, eli kaikki joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Jos Lapin hyvinvointialue haluaa pysyä itsenäisenä, meillä ei ole varaa ajaa kuntakohtaista etua. Päättäjien tulee katsoa palveluverkkoa koko Lapin laajuisena kokonaisuutena, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa pohtii.

Taustalla arviointiryhmän asettama säästötavoite

Valtion asettaman arviointiryhmän mukaan hyvinvointialue ei saa tehdä ensi vuonna alijäämää. Hyvinvointialueen täytyy leikata kulujaan pysyvästi 40 miljoonaa euroa tämän vuoden kulutasoon verrattuna. Säästöistä huolimatta hyvinvointialueen kokonaiskustannukset kasvavat inflaation, yleisten palkankorotusten ja palvelutarpeen kasvun kuten väestön ikääntymisen vuoksi.

Lisäksi arviointiryhmä vaatii hyvinvointialuetta muuttamaan palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä jo ensi vuonna että tulevina vuosina.

- Lapin hyvinvointialueen rahoitus ei riitä nykylaajuiseen palveluverkkoon. Valtiovarainministeriö on tehnyt varsin selväksi, että lisärahaa ei ole tulossa ja toimintaa on sopeutettava, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

-Meillä on velvoite tuottaa lakisääteiset sote-palvelut, joten mikään palvelu ei lakkaisi, vaikka jokin yksittäinen toimipiste suljettaisiinkin. Palvelut voidaan järjestää myös toisella tavalla, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen kertoo.

Palveluverkkomuutokset olisivat merkittävä osa hyvinvointialueen talouden sopeuttamista, mutta lisäksi on valmisteilla muita säästötoimia, joilla ei ole suoria vaikutuksia toimipisteisiin ja palveluihin.

-Emme halua maksaa seinistä, vaan käyttää nekin rahat palveluihin. Käytännössä voisimme näillä muutoksilla edelleen tarjota esimerkiksi laajat perusterveydenhuollon avopalvelut lähipalveluina, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

Palveluverkkomuutokset koskisivat koko Lappia

Suurin osa sote-palveluista on niin sanottuja perustason avopalveluja, jotka toteutettaisiin jatkossakin lähipalveluina omassa kunnassa. Kotikunnan lähipalveluja olisivat esimerkiksi perustason vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto, lastenneuvola, iäkkäiden asumispalvelut, perustason lääkinnällinen kuntoutus, työikäisten sosiaalipalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä monipuoliset mielenterveyspalvelujen peruspalvelut.

Pelkosenniemi-Savukoski-alue sekä Simo-Keminmaa-Kemi-alue olisivat poikkeuksia. Näillä peruspalvelujen asiointialueilla osa lähipalvelujen toimipisteistä voisi sijaita naapurikunnan alueella.
Pelkosenniemellä ja Savukoskella perustason avopalvelujen toimipisteet olisivat jatkossa avoinna vuoron perään, toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon. Toinen vaihtoehto olisi, että palvelut tuotettaisiin vain Savukoskella tai Pelkosenniemellä.

Räätälöityjä palveluja kyliin

Karesuvannon terveysaseman päivittäinen toiminta sekä Muurolan ja Sinetän neuvolat ja hammashoitolat korvattaisiin räätälöidyillä palveluilla, joissa hyödynnettäisiin muun muassa liikkuvia terveydenhoitajia, kotihoitoa, etävastaanottoja sekä kouluterveydenhuollon yhteydessä tarjottavia palveluja, joita voisivat hyödyntää muutkin kuin koululaiset.

Opiskelu- ja kouluterveydenhuolto kouluilla

Opiskelu- ja kouluterveydenhuollon palvelut tuotettaisiin kouluilla jatkossakin, jos tilakustannukset ovat kohtuulliset.

Vuodeosastojen keskittäminen vuoteen 2030 mennessä

Vuoteen 2030 mennessä vuodeosastot olisi keskitetty Ivaloon, Kittilään, Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin. Paikkamäärä laskisi noin 340 paikasta noin 300 paikkaan. Muonion, Pellon, Posion, Ranuan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion vuodeosastot korvattaisiin vuosien 2026 ja 2027 aikana esimerkiksi kotihoidolla, kotisairaalatoiminnalla, ensihoitopalveluilla, asumisyksikköjen lyhytaikaispaikoilla sekä lähistön vuodeosastoilla.
Lounais-Lapin osastotoiminta keskitettäisiin Länsi-Pohjan sairaalan tiloihin.
Ivalon osaston paikkamäärä laskisi 20 paikasta 16 paikkaan.
Rovaniemen, Kittilän, Kemijärven ja Sodankylän osastojen paikkamäärät nousisivat.

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto keskitettäisiin vuodeosastopaikkakunnille.
Kittilässä, Sodankylässä ja Kemijärvellä lääkärin kiirevastaanottoa olisi arkisin kello 8–16 ja viikonloppuisin kello 10–16.
Ivalossa olisi nykyisen perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen sijaan lääkärin kiirevastaanottoa arkisin kello 18 asti ja viikonloppuisin kello 10–18.
Näiden aikojen ulkopuolella toimisi koko hyvinvointialueen laajuinen etälääkäripäivystys.
Lisäksi Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Pohjassa lääkärin kiirevastaanottoa olisi ympäri vuorokauden.
Ympärivuorokautinen hoitajien kiirevastaanotto ja hoidon tarpeen arviointi järjestettäisiin jatkossakin kaikilla paikkakunnilla esimerkiksi päivystysavun 116117-numeron, kotisairaalatoiminnan ja ensihoidon yhteistyönä.

Muut muutokset palveluverkossa

Tervolan röntgenlaitteistoa ei enää uusittaisi, kun se lakkaa toimimasta.

Muonion ikääntyneiden yksikkö Marjapaikka korvattaisiin muulla toiminnalla ja lähistön yksiköillä vuonna 2027.

Rovaniemellä sijaitsevan vammaisten asumisyksikkö Kanervakodin toiminnan uudelleen järjestämistä selvitettäisiin tarkemmin.

Lastensuojelun vahvistaminen

Lounais-Lappiin perustettaisiin 14-paikkainen lastensuojeluyksikkö.
Myös Pohjois- ja Itä-Lappiin tarvittaisiin uusi perhekotityyppinen lastensuojeluyksikkö.

Länsi-Pohjan sairaalan rooli

Länsi-Pohjan sairaala olisi jatkossa perusterveydenhuollon yksikkö, jossa tarjottaisiin erikoissairaanhoidon palveluja vain niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Toimenpide-ehdotuksen erikoissairaanhoidon keskittämisestä Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan on antanut valtion asettama arviointiryhmä.

Hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia useilla paikkakunnilla marras-joulukuun aikana. Lisätietoja palveluverkkosuunnitelmista sekä asukastilaisuuksista saa lähiviikkoina hyvinvointialueen nettisivuilta lapha.fi, sosiaalisen median kanavista sekä paikallislehti-ilmoituksista.

Sote-palvelujen järjestämiseen liittyvään arvokeskusteluun voit jo osallistua nettisivuillamme:
https://lapha.fi/w/osallistu-keskusteluun-tulevaisuuden-sotepalveluista

Jyevi:

Kassâkkuu ovdil sivule

Aluehallituksen kokoustiedote 20.10.2025 pidetystä kokouksesta

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset, jotka koskevat palveluverkkoa, toimitiloja ja erikoissairaanhoitoa.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi palveluverkkoa ja erikoissairaanhoitoa koskevat arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset, jotka koskevat palveluverkkoa, toimitiloja ja erikoissairaanhoitoa.

Samalla aluehallitus päätti, että ehdotuksiin liittyvät käytännön toimenpiteet valmistellaan aluevaltuuston päätettäväksi osana talousarviota ja uutta talouden sopeuttamisohjelmaa. Aluehallitus vaatii, että arviointiryhmän esittämistä erikoissairaanhoitoa koskevista ehdotuksista täytyy tehdä ennakkovaikutusten arviointia.

Eri ministeriöiden ja hyvinvointialueen edustajista koostuvan arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueen täytyy muuttaa palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä ensi vuonna että myöhemmin. Lisäksi Länsi-Pohjan sairaalan toiminta täytyy muuttaa perusterveydenhuoltopainotteiseksi ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimus täytyy irtisanoa mahdollisimman pian. Erikoissairaanhoidon palveluja voidaan tarjota Länsi-Pohjassa niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialue ei voi tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa arviointityöryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. 

Palveluverkon uudistamissuunnitelmaa koskeva pykälä 432 käsitellään jatkokokouksessa 21. lokakuuta kello 15.30.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti käynnistää Rovaniemen Muurolan sairaala-alueen myymisen valmistelut. Sairaalarakennukset, rivitalo osoitteessa Totontie 11, rantatontti ja metsäpalsta myydään erillisinä kohteina. Valvira on aiemmin linjannut, että entisen sairaalarakennuksen tilat eivät nykyisellään sovellu ikääntyneiden asumispalvelujen käyttöön. Tilojen ylläpitokulut ovat noin 670 000 euroa vuodessa ja vuokratulot noin 400 000 euroa. Peruskorjaus maksaisi rahoituskuluineen noin 71,5 miljoonaa euroa.

Hyväksyttiin toimitilojen vuokraamiseen liittyvät periaatteet, jotka perustuvat osaltaan valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-esitykseen. Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueen ei tule hyväksyä vuokrakustannusten nousua tai tarpeettomien tilojen vuokrasopimusten jatkamista. Jos jollakin alueella ei ole kohtuuhintaisia toimitiloja, täytyy hyvinvointialueen muokata alueen palveluja sen mukaisesti.

Merkittiin tiedoksi Valviran päätös, joka koskee kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä. Lähetteiden käsittelyajat ja pääsy kiireettömään erikoissairaanhoitoon on merkittävästi parantunut vuoteen 2023 verrattuna, mutta osa potilaista on edelleen joutunut odottamaan tiettyjä hoitoaikoja yli kuusi kuukautta. Valvira kehottaa hyvinvointialuetta järjestämään palveluun pääsyn täysin lainmukaiseksi mahdollisimman pian. Kehotus on lievempi toimi kuin esimerkiksi uhkasakon asettaminen.

Päätettiin, että hyvinvointialuejohtaja antaa hyvinvointialueen puolesta lausunnon valmistelussa olevasta hyvinvointialuelain muutoksesta. Lakimuutoksen mukaan valtiovarainministeriö voisi myöntää tietyille hyvinvointialueille mahdollisuuden kattaa ennen vuotta 2025 syntyneet alijäämät vuoden 2027 tai vuoden 2028 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kaikki alijäämät tulee kattaa vuoteen 2026 mennessä.

Esitetään hallinto-oikeudelle, että se jättää tutkimatta hankintasopimukseen liittyvän valituksen.

Hylättiin apulaisosastonhoitajan valintaa koskeva oikaisuvaatimus.

Hyväksyttiin muutoksia vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintasääntöihin.

Lisätietoja medialle

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998