Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.
Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026 kokouksessaan 22.4.2024.
Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.
Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle viikolla 17. Talouden sopeuttamisen laskelmia täydennetään myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.
Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.
Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.
Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.
Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.
Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.
Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa.
Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista
Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista.
Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.
Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.
Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.
Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.
Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.
Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.
Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.
Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.
Lisäksi hyvinvointialue sai suunnitelmiinsa lausuntoja ja kannanottoja muun muassa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä ja lautakunnilta, lappilaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Virallisia lausuntoja tuli 43 ja muita kommentteja kolmisen sataa.
Jokaisessa Lapin kunnassa järjestettiin myös asukastilaisuus, jossa paikallisilla asukkailla, yhteistyökumppaneilla sekä kuntien edustajilla oli mahdollisuus kysyä ja keskustella palvelustrategiasta.
aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 0405418237
strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530
Alasivuille on kerätty tarkempaa tietoa kyseisen sopeuttamiskärjen tavoitteista ja kustannushyödyistä.
Sopeuttamisohjelmien alasivujen kautta pääset kysymään ja kommentoimaan suoraan sen sivun aiheeseen liittyen. Pääsivulle tulleita kommentteja ja kysymyksiä voidaan vastauksineen siirtää alasivulle riippuen kysymyksen aiheesta.
Tämän sivun alalaidassa on lomake kysymyksille ja kommenteille.
Kysymyksiin vastaavat kyseisen aiheen vastuuhenkilöt ja vastaukset kerätään tämän sivun usein kysyttyjen kysymysten osioon. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos vastauksia on sillä hetkellä saavilla. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti olemassa vastauksia, sillä asiat kehittyvät koko ajan.
Samalla lomakkeella jätetyt rakentavat kommentit myös julkaistaan sivulla, joko nimellä tai nimimerkillä.
Alkuperäinen kysymys: Miten sopeuttamisohjelman valmistelu etenee virkamiestasolla? Aikataulu ja välitavoitteet?
Vastaus: Talouden sopeuttamisohjelmaa valmistellaan virkamiestasolla hyvinvointialueen johtoryhmän ja toimialojen johtoryhmän kokouksissa.
"Ikäihmisten palvelutarve kasvaa, kun väki vanhenee ja -lisääntyy. Erityisesti haja-asutusalueella tarvitaan riittävä määrä ympärivuorokautisia hoitopaikkoja (ei vähnnyksiä!), koska kotipalvelun vieminen kyliin ei onnistu 24/7. Samalla perusteella tarvitaan riittävä määrä seniorityyppisiä yhteisöllisiä asuntoja taajamiin, joihin voisivat ikääntyneet muuttaa, kun eivät enää pärjää kotona ja voisivat siten pärjätä vielä omillaan, kun saavat kotipalvelua riittävästi. Hallinnon kustannuksia vähentämällä eli hallintoa keventämällä voi saada säästöjä Siten voisi saada säilymään tai jopa lisätä panostusta asiakastyöhön koko sote-sektorille. Tällä hetkellä HVA on kirosana, mutta toivottavasti palvelut saadaan jatkossa toimimaan niin, että eivät entisestään huonone ja työntekijät voivat turvallisin ja ammattiylpeydellä hoitaa tehtäviään sekä viestiä meille tavallisille kuntalaisille viihtyvänsä HVAn palveluksessa kuten ennen kunnilla. Meidän kuntalaisten näkökulmasta kasvottomuus hämärtää luottamuksen, olemme täällä Lapissa tottuneet siihen, että me kohtaamme ihmisen - emmekä potilaina ole massaa vaan yksilöitä. Kukaan ei tänä päivänä hakeudu sote-palveluihin, jos ei ole todella hätä. Ja kun on hätä, asiakas/potilas odottaa saavansa apua/palvelua ja löytää tarvitsemansa puhelinnumerot helposti." Nimimerkki: Huolissaan palvelujen puolesta
"Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa. Näyttää siltä, että palvelut huonontuvat eli eikö olisi aika yhdistää hyvinvointialueet. Ongelmat palveluissa suurinpiirtein samat. Saataisiin näin enemmän rahaa palveluihin ja johtopaikkoja väehemmäksi."
"Onko palveluiden vähentämisessä otettu huomioon perustuslaki, jonka mukaan kaikista kansalaisista on pidettävä huolta? Kovasti kuulostaa, ettei tällaista ole huomioitu. Ihmeellistä on myös se, ettei aluevaltuustossa kuunnella hoitoalan ammattilaisia ollenkaan. Kuitenkin hoitoalan ammattihenkilöt tekevät asiakastyötä, josta hyvinvointialue saa rahoitusta valtion tuen lisäksi. Kannattaisi ennen palvelujen lakkautuksia ja supistamisia käydä hoitajan mukana tutustumassa asiakastyön arkeen ja siten maksaviin asiakkaisiin. Digitalisoituminen on hyvä asia paperilla, mutta ikäihmiset eivät useinkaan ymmärrä niistä mitään saatikka halua kotiinsa älylaitteita. Nyt kun suunnitellaan ensihoidon synnyttäjien kyytejä yhteen sairaalaan niin kuka ehtii ensihoidon käynneille muiden kansalaisten luo? Omaisilla ei ole lakisääteistä velvoitetta huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan. Kuka hoitaa siis ne kansalaiset, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle säästösyistä?"
"Tähän haluaisin kommentoida, että LSHP laskutti kuntia erikoissairaanhoidon kuluista ja luulen, että nämä juhlat ja palkitsemiset tulivat siis loppupeleissä kunnilta. Siihen se ylijäämä taisi muutenkin perustua. Nyt pitää tulla omalla rahalla toimeen. Hyvä olisi katsoa maailmaa ilman "LSHP:n silmälaseja" niin näkee pitkälle ja enemmän. Mutta en halua eripuraa, joten suosittelen kaikille positiivista suhtatumista uuden Lapha organisaation rakentamiseen ilman vanhojen kivien kantamista repussa. Yhteistyöllä ja hyvällä yhteishengellä saamme Laphan toimimaan "Lapin sairaanhoitopiirin ky:tä kaipailen. Talous oli ylijäämäinen viime vuosina, entinen shp:n hallitus teki hienoa työtä. Henkilöstöä palkittiin, juhlia järjestettiin! Eipä ole yksikään kunta tai eteläpään shp tähän pystynyt." Nimimerkki: Eläköitynyt LSHP
"Hämmästelen Laphan sopeuttamisohjelmaa, joka tarkoittaa palveluiden heikentymistä alueella, jossa väestö ikääntyy ja näin ollen tarvitsee enemmän terveyspalveluja sekä asuu pitkien välimatkojen päässä. Hyvinvointialue ei ole käynnistämisen jälkeen kyennyt järjestämään riittäviä palveluja tähänkään mennessä. Työntekijöiden rekrytoinnit ovat epäonnistuneet laphan omien sanojen mukaisesti. Mielenterveyspalveluihin on ollut haastavaa päästä ja sosiaalityössä ei ole kyetty noudattamaan lakisääteisiä aikoja. Olen huolissani alueen asukkaana omasta ja läheisteni terveydestä, tulemmeko jatkossa saamaan tarvittavia palveluja oikea aikaisesti. Perheessäni myös työskennellään laphan palveluksessa ja liian usein huomaan, että keskustelemme työpaikan ja mahdollisen asuinpaikan muutoksesta näiden järjettömien säästötoimenpiteiden johdosta. Epätieto tulevaisuudesta luo epävarmuutta ja turvattomuutta. Hoitajien palkat ovat jo valmiiksi matalalla tasolla ja palveluverkon harventamisen myötä voi joutua matkustamaan työnperässä joka lisää kustannuksia ja ajaa perheen entistä heikompaan taloudelliseen asemaan, kun nyt jo joutuu elämään kädestä suuhun. Työnantajamielikuvassa lapin hyvinvointialue ei nauti luotettavan työnanantajan kuvaa. Sopeuttamisohjelmassa en huomannut, että suuriin kokouspalkkioihin olisi puututtu, aluehallitus ja valtuusto jäsenyys on minun ymmärtääkseni luottamustoimi ei työsuhde. Sopeuttaminen tulee lähteä joka tasolta. Digipalveluiden lisääminen ei ratkaise fyysisen palvelun puuttumista, väestön ikääntyy ja alueella asuu jo nyt vanhempaa henkilöä, joka ei osaa käyttää digipalveluita. Asia on useaan otteeseen todettu, että kone ei voi korvata fyysistä hoitotyötä. Se, että mahdollisesti vuodeosasto lakkautetaan Muoniosta on koko kunnalle suuri isku ja menetys. Jo nyt matkat ovat pitkiä erikoissairaanhoitoon, naapurikuntien potilaat täyttävät muoniolaisten paikkoja niin vuodeosastolla kuin palvelutalossa ja kunnan omat asukkaat eivät pääse tarvitsemaansa hoitoon vaan joutuvat jonottamaan palvelutaloon, koska niihin on sijoitettuna naapurikunnan asukkaita. Omaiset uupuvat kun joutuvat hoitamaan vaikeasti muistisairaita omaisiaan ja samaan aikaan puhutaan vuodepaikkojen vähentämisestä. Ymmärrän, että vuodeosastolle ei kuulu pitkäaikaispaikan jonotusta, mutta kun palvelut ovat olleet kuntien hallinnassa on Muonion kunta tehnyt rohkeita ratkaisuja ja investointeja ja sijoittanut ne palvelutaloihin ja uuteen hyvinvointikeskukseen ja nyt kun kiinteistöt on siirtyneet hyvinvointialueelle, on ne täytetty naapurikuntien asukkailla, niiden kuntien, jotka eivät ole uskaltaneet tehdä rohkeaa liikettä ja investoida. Lapin hyvinvointialue lähti rakentamaan toimintaansa hallinnosta käsin, joka paisutettiin liian suureksi ja unohdettiin tavan ihmisten palvelut, siiloihin meno on tuottanut alueen asukkaalle päänvaivaa ja hoito- ja palveluketjut ovat pitkittyneet tai niitä ei ole saanut lainkaan. Vastauksena on ollut usein, että ei kuulu minun vastuu alueeseen, miten ihminen joka on palveluita tarvtsena yleensä heikomassa asemassa tai suoranaisesti sairas jaksaa taistella tätä hallinto himmeliä vastaan. Toivoisin, että lapin aluehallitus ja valtuusto kohtuullistaa sopeuttamisohjelmaa siten, että turvataan Muonion vuodeosasto ja tarvittavat ikääntyvien palvelut, koska meillä ei ole enää kolarissakaan vuodeosastoa ja sopeuttaminen tulee koskemaan myös Kittilän kuntaa, jossa vuodepaikkojen määrää vähennetään, missä nämä ihmiset hoidetaan jaktossa?! kiinnittää huomiota työnantajamielikuvaan ja varmistaa riittävät ja oikeaaikaiset lakisääteiset palvelut Muoniossa. Muonio on sijainniltaan risteyskohdassa, täältä on tarjottu vuodeosasto palvelut myös enontekiöläisille. Myös rajan toiselta puolelta ruotsista tulevat raja-asukkaat ovat saaneet täälltä kiireellistä hoitoa vaativia palveluja. Lakkauttamalla vuodeosaston vaarannatte koko alueen asukkaiden turvallisuuden."
"Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin." Idioottimainen päätös. Tärkeitä palveluja meri-Lapille. Säästö tästä tuskin merkittäviäm jos mitään. Keventäkää johtoa ja johdon palkkausta, sekä tolkuttomia kokousmääriä ja palkkioita." Nimimerkki: JMA
"Asiakasmaksuihin korotuksia, sillä julkinen terveydenhoito on liian edullista, lisäksi korotuksia asiakkaan peruuttamatta jättämiin vastannottoaikoihin."
"Aivan epärealistista. Kuka kantaa vastuun - aluevaltuustoko?"
"Johtoportaasta voi aloittaa talouden sopeuttamisen. "Hyvinvointi"alueen johtajan kuukausipalkalla palkkaa useamman hoitajan töihin! Pomoja pomojen päälle on myös liikaa. Hollannin Buurtzorg-malliin on hyvä tutustua!" Nimimerkki: Liselott
"Kahviota ei saa ulkoistaa, sillä kahviosta saatavilla rahoitetaan mm. Smartum-etu henkilökunnalle, hankitaan osastoille televisioita." Nimimerkki: Smartum-etu
"Ihmettelen suuresti Lapin hyvinvointialueen viestinnän tasoa. Katsoin aikaisemmin, että viestintäosastolle kelpoisuusvaatimuksena on AMK-tutkinto. Kappalejakonne ja pilkkuvirheenne antavat epämiellyttävän kuvan." Nimimerkki: Mitä siellä AMK:ssa opetetaan viestinnän alalla?
"Lapin sairaanhoitopiirin ky:tä kaipailen. Talous oli ylijäämäinen viime vuosina, entinen shp:n hallitus teki hienoa työtä. Henkilöstöä palkittiin, juhlia järjestettiin! Eipä ole yksikään kunta tai eteläpään shp tähän pystynyt." Nimimerkki: Eläköitynyt LSHP
"Kokouspalkkiot ensin pienemmiksi. Turhien asiantuntijoiden karsinta. Työsuojelu kuntoon. Hammashoidossa hoidettakoon potilas valmiiksi asti ja sitten seuraava potilas." Nimimerkki: tarja
"Veronmaksajan tahi valtion kokonaissäästö LPKS:n hävittämisestä sulaa tiestön parannuksiin. Ei tarvitse suuri ennustaja olla, jotta seuraavaksi esitetään valtion taholta ohituskaistajaksoja Keminmaa-Rovaniemi -välille sekä Muurolan ja Hirvaan ohitustietä kylien länsipuolitse. Tämä taas johtaa siihen, että kun Kemi-Rovaniemi yhteyksien parantamiseen on saatu hyvä keppihevonen synnytysten ja päivystysleikkausten turvaamisesta, tiestön muutenkin kasvava korjausvelka näkyy entistä raadollisemmin alemmalla tieverkolla ympäri Lapin maan." Paavo Nygård
"Ajatte Lapin hyvinvoitialueen Pohteen syliin. Kiitos teille." Nimimerkki: Amp
"Koko sote-uudistus on ollut floppi jo syntyessään. Otetaan mallia Ruotsista, mutta ei oteta oppia siitä, mitä esimerkiksi Ruotsin Norrbottenissa on tapahtunut. Keskittäminen ei ole tuonut mukanaan kuin kustannusten kasvua ja hoitojonot ovat vain kasvaneet. Norrbottenissa on kuitenkin viisi sairaalaa, Lapissa vain kaksi. Ruotsissa supistettujen sairaaloiden toimintaa on jouduttu avaamaan uudelleen, koska lakisääteisiä palveluita ei ole pystytty tarjoamaan keskitetysti suuremmissa sairaaloissa. Myöskään henkilöstö ei ole siirtynyt sinne, minne haluttiin. Siirtyminen on tapahtunut joko yksityiselle sektorille tai muuttamalla pois maakunnasta. Kaikessa tunnutaan piiloutuvan henkilöstöpulan taakse, mutta hyvissä työpaikoissa ei ole henkilöstöpulaa. Se, että Lapha havittelee saavansa henkilöstöä Meri-Lapista, on pelkkää kuvitelmaa. Loppujen lopuksi henkilöstö pula tulee entisestään vain kasvamaan. Hoitajat ja lääkärit voisivat kyllä liikkua tarpeen mukaan eri sairaaloiden välillä. Liikkuvuus ei kuitenkaan lisäänny pakolla tai Mehiläinen Länsi-Pohjan toimintaa alas ajamalla. Palveluiden alas ajaminen ovat täysin toimimaton ratkaisu. Se on tietysti helpoin tie, mutta jälleenrakentaminen on vaikeaa jopa mahdotonta. Lapha toivoo muun muassa palvelurakennetta keventämällä saavansa 14 miljoonan säästöt kahden vuoden aikana. Vanhusten ja vammaisten hoito on tällä hetkelläkin retuperällä, ja nyt hoidosta aiotaan säästää entisestään. Käsittämätöntä on myös se, että lisätään vanhusten pitämistä hoivan ulkopuolella, vähentämällä muun muassa vanhusten pitkäaikaista laitoshoitoa. Lisäksi pyritään sälyttämään asiakkaan hoitoa omaishoitajille. Tässä on kaikki katastrofin ainekset ilmassa. Sanotaan, että yksityiset palveluntuottajat rahastavat palveluistaan. Miksi julkinen sektori ei tuota toimivia palveluita itse, jos se kerran on halvempaa. Kansalaiset turvautuvat enenemässä määrin yksityisiin terveyspalveluihin vakuutusten avulla. Myös työnantajat käyttävät yksityisiä terveyspalveluita. Heille on tärkeää, että henkilöstö ei ole tarpeettoman pitkään hoitojonoissa. Ihmettelen suuresti Laphan viranhaltioiden halua pikku hiljaa näivettää ja todennäköisesti kaiken päätteeksi lakkauttaa keskussairaala tasoinen toiminta Meri-Lapista. Mehiläinen Länsi-Pohja on organisaatio, jossa henkilöstö viihtyy ja hoitoketjut toimivat paremmin kuin koskaan aiemmin. Palveluiden keskiössä tulisi olla tyytyväiset asiakkaat, mutta Laphan viranhaltioille tämäkään ei näytä merkitsevän mitään. Tosiasia on, että mikäli Meri- Lapissa ei ole tarjolla kattavia palveluita ja omaa keskussairaalaa, ihmiset hakeutuvat joko Ouluun tai yksityissektorille, eivät Rovaniemelle. Tämä on faktaa, joka pitää myös päättäjien ymmärtää, ennen kuin on liian myöhäistä. Lopputuloshan voi olla, että Lapha yhdistetään toisen hyvinvointialueen kanssa kaikista hyvistä toiveajatteluista huolimatta, kun rahavirrat ohjautuvat yksityissektorille ja Ouluun." Nimimerkki: Sairaanhoitajana ruotsissa ja suomessa
"Hienoa että vihdoin asioihin puututaan ja haetaan tuloksellisuutta. Kemijärvellä kannattaa tarkoin tarkastella päihde- ja mielenterveystyön tavoitteita ja tuloksellisuutta sekä tavoitettavuutta suhteessa toimintaan. Toiminta kroonistunutta ja kallista. Uudet rakenteet palvelemaan kaikkia kuntalaisia enemmän kuin tervetulleita. Tsemppiä haastavaan mutta tarpeelliseen uudistukseen." Nimimerkki: Kevät24
"Pitäisköhän valtuutettujen näyttää vähän esimerkkiä, kokouspalkkiot ovat vuodessa yli 10 tonnin(pienipalkkaisen vuosiansion verran) joten oisko aiheellista ottaa vähän osaa säästöihin, tuo kaikki on pois hyvinvoinnista, ei se ihme ettei ihmisiä vaalit enään hirveenä nappaa kun on niin ahnetta meininkiä päättäjillä." Nimimerkki: Asioita seuraava