Navigation Menu

Navigation Menu

Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjut

Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjut

Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjut

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

Alatavoitteet ja toimenpiteet

Terveydenhuollon integraation ja hoitoketjujen alatavoitteet ja toimenpiteet.

Kahden sairaalan työnjaosta on päätetty ja työnjako toimeenpantu

  • Luodaan sujuvat yhteistyön ja toiminnan mallit sairaaloiden välille.
  • Tarkastellaan resurssien käyttö sairaaloiden kesken - selvitetään kahden sairaalan työnjaon yksityiskohdat ja toimeenpannaan muutokset.
  • Selvitetään synnytysten ja päivystysaikaisen leikkaustoiminnan keskittämisen mahdollisuudet ja hyödyt. Toimeenpannaan päätetyt muutokset.
  • Toimitaan aktiivisesti siirtokustannuksien pienentämiseksi muille hyvinvointialueille (Pohde).
  • Selvitetään Mehiläinen Länsi-Pohjan sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.
  • Syvennetään YTA-alueen yhteistyötä (YTA = Yhteistyöalue).

Painopiste on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon

  • Valikoidaan kriittisimmät hoito- ja palveluketjut jatkokehitettäväksi sekä kartoitetaan lähete- ja konsultaatiokäytännöt sujuvan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön mahdollistamiseksi.
  • Vahvistetaan ja lisätään yhteistyötä terveys- ja sosiaalipalveluiden välillä, sekä edelleenkehitetään tiimimallin toimintaa.
  • Tuetaan lähipalveluita erikoistason osaamisella (etänä).

Sujuva toiminta ja prosessit mahdollistavat vuodeosastotoiminnan keventämisen

  • Toteutetaan hyvinvointialuelaajuinen malli kuntoutuksen vahvistamiseksi.
  • Mahdollistetaan nopeammat kotiutukset lisäämällä kotiin vietäviä palveluita ja digipalveluita, sekä luomalla sujuvat kotiutusprosessit.
  • Kartoitetaan mahdollisuudet päiväkirurgian ja 24h –prosessien käytön lisäämiselle.
  • Toteutetaan perusterveydenhuollon tasolla vuodeosastoprofiilien ja paikkamäärien tarkastelu ja tehdään tarvittavat muutokset tarkoituksenmukaisten osastojen luomiseksi.
  • Varmistetaan riittävä resursointi sosiaalipalveluissa, jotta jatkohoitoon pääsy on sujuvaa.

Päällekkäiset toiminnot on minimoitu 

  • Tehostetaan toimintaa ja optimoidaan resurssien käyttöä kartoittamalla ja poistamalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon prosessien päällekkäisyydet.
  • Tehostetaan laboratoriotoimintaa vähentämällä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja kotihoidossa otettavien samojen näytteiden ottamista lyhyellä aikavälillä.

Ennakoivaa työtä on vahvistettu (Hyte)

  • Tiivistetään hyte-yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa.
  • Tuetaan asiakkaan omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa tarjoamalla tietoa ja lisäämällä omaehtoisia sähköisiä palveluita.
  • Viestitään asukkaille aktiivisesti ja selkeästi hyvinvointialueen sekä kuntien ja järjestöjen toiminnasta ja palveluista.

Huomaattehan, että tällä sivulla esitetyt toimenpiteet voivat vielä muuttua. Muutokset päivittyvät sivuille sitä mukaa, kun niistä tehdään päätöksiä. 

Pääset tutustumaan terveydenhuollon ingtegraation ja hoitoketjujen sopeuttamistavoitteiden kustannushyötyihin alla olevasta pdf-tiedostosta. Huomaattehan, että luvut ja laskennat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua. 

Sopeuttamiskärki 2: Terveydenhuollon integraation ja hoitoketjujen kustannushyötytavoitteet

Lisätietoja terveydenhuollon integraation ja hoitoketjujen sopeuttamiskärjestä antaa terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Terveydenhuollon integraatiosta ja hoitoketjuista kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia

Lue koko kysymys ja vastaus painamalla +-merkkiä.

Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjut UKK1

Tämän sivun alalaidassa olevan lomakkeen kautta voi esittää kysymyksiä ja kommentteja terveydenhuollon integraatioon ja hoitoketjuihin liittyen. 

Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, mutta välttämättä kaikkiin kysymyksiin ei aina ole valmiita vastauksia, joten vastauksia saattaa joutua välillä odottamaan. Kysymykset kootaan sivun UKK-osioon ja sen alapuoliseen osioon kerätään sivulle tulleita rakentavia kommentteja. 

Terveydenhuollon UKK2

"Toivottavasti että kaikkia terveyskeskuksia sulje se aika karseaa." - Pellolainen

Vastaus: Hyvinvointialueen strategiassa asetetaan tavoitteeksi peruspalvelujen vahvistaminen. Valmistelussa ei ole terveyskeskusten tai sote-asemien sulkemisia. Sote-asemilla annettavaa palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja koskien voi tulla muutoksia, joista linjaukset valmistellaan huhtikuun aluevaltuustoon. 

Terveydenhuollon UKK3

"Ihmisiä laukotetaan pitkin lappia naapurinkuntien osastopaikoille, kun oma vuodeosasto suljettuna. Hoitoon pääseminen lähimpään terveyskeskukseen ei ole mahdollista. Mietin vaan, että miten tässä toteutuu yhdenvertaisuus. Vierailumatka 100km suuntaansa on kohtuuton." -Lähiomainen

Vastaus: Tavoitteena on, että hoidon saa lähimmällä vuodeosastolla silloin, jos omalla paikkakunnalla ei vuodeosastoa ole. Tavoitteena on myös, että terveyskeskusten vuodeosastolla ollaan vain silloin, kun tarvitaan akuuttia sairaanhoitoa tai sairaalakuntoutusta ja nämä jaksot ovat yleensä lyhyitä ja niitä tulee harvoin yhdelle potilaalle tai perheelle. Tällä hetkellä vielä vuodeosastoilla hoidetaan potilaita, joitka odottavat pääsyä palveluasumiseen tai muuhun palveluun ja nämä jaksot pitkittyessään toisella paikkakunnalla ovat omaisille hankalia. Kotisairaalatoiminta laajenee ja vähentää tarvettä ylipäänsä sairaalahoitoon. Erityisesti saattohoito pyritään järjestämään lähipalveluna mahdollisimman kattavasti vaikka omaa erillistä vuodeosastoa ei olisikaan.

Terveydenhuollon UKK4

"Tulevathan säästöt koskemaan myös kokouspalkkioita? Laphan tavoitteena tulee olla maan pienimmät kokouspalkkiot. Samoin kaikesta mahdollisesta 'ylimääräisestä' kokouksien yhteydessä tulee luopua (tarjoilut jne.). Mikäli palveluverkon karsiminen tulee kysymykseen, tullaanhan sitä tekemään niin että etäisyydet esim tk:seen eivät veny kohtuuttomiksi? Esimerkiksi Rovaniemellä sijaitsee useita terveyskeskuksia vaikka etäisyydet ovat muuhun Lappiin verrattuna todella lyhyet. Rovaniemellä tulisikin selvittää yhden ison Sote-keskuksen mallia nykyisten pienten yksiköiden sijaan. Samoin palveluaikoja, niin tk-palveluiden kuin erityisesti laboratoriopalveluiden osalta tulee laajentaa niin että myös iltaisin/viikonloppuisin on mahdollista asioida." - R

Vastaus: Avopalvelujen verkosto on Lapissa jo tällä hetkellä harva eikä valmistelussa ole palveluverkon harventaminen. Palvelupisteiden palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja voidaan säätää. Rovaniemellä terveysasemien koko on jo niin suuri, että yhdistämällä ei saada säästöjä aikaan, koska tilojen käyttöaste on korkea. Rovaniemelläkin on toisaalta harva-aluetta ja kyliä kaukana keskustasta. Palveluaikojen laajentamisen mahdollisuuksia joko kasvokkaisena palveluna tai etäpalveluna selvitetään. Tällä hetkellä virka-aja ulkopuolista palvelua on tarjolla epätasaisesti Lapin eri alueilla. 

Terveydenhuollon UKK5

"Tähänkö on tultu? Vaikesti sairas yksin elävään henkiöön otetaan yhteyttä kotisairaanhoidosta kerran päivässä kotiin asennetun tabletin kautta. Yhteydet eivät edes joka päivä toimi ja rahastus tästä 5-10 minuutin puhelusta on melkoinen. Toinen tapaus henkilölle tilattiin ambulassi, joka kävi pihalla, ei ottanut kyytiin. Naapuri vei omalla autolla Tornion terveyskeskukseen. Henkilö oli niin sairas, että hän kuoli viikon sisällä terveyskeskuksessa. Kuinka sairas pitää olla, että ambuulassi ottaa kyytiin? Auto kävi kuitenkin jo pihalla ja lähti pois? Näitäkö tapauksia lisää säästöillä? Kotiasumista lisätään ja yksinasuvat saavat tyytyä tietokoneen kanssa seurusteluun?" -syöpäpotilas

Vastaus: Ensihoitoyksikkö toimii usein niin, että käy potilaan luona tarkistamassa tilanteen, tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja tarvittaessa ohjaa potilaan menemään päivystykseen tai terveyskeskukseen omalla kyydillä, jos ambulanssikuljetus ei ole välttämätön. Näin varmistetaan, että ensihoito ei ole kiinni kuljettamassa potilasta, joka ei välttämättä tarvitsisi ambulanssikyytiä, jos samaan aikaan tulee toinen hätäilmoitus. Toimintamalli on tarpeen, jotta säilytetään ensihoidon valmius henkeä pelastaviin ja kiireellisiin tehtäviin, vaikka yksittäisen potilaan näkökulmasta voikin tuntua, että ambulanssi olisi voinut kuljettaa saman tien hoitoon. Aina arvio ei kuitenkaan osu oikeaan ja silloin on hyvä antaa palautetta tai jos asia jää vaivaamaan niin esimerkiksi omaiset voivat tehdä asiasta muistutuksen.

Terveydenhuollon UKK6

"Onko laskettu kustannuksia, kuinka paljon Lapin hyvinvointialue joutuu maksamaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, kun kaikki asiakkaat siirtävät synnytykset ja kaikki sairaanhoidolliset toimenpiteet Kemi-Tornio alueelta Ouluun?" -Marjatta vm 1950

Vastaus: Kyllä, Ouluun suuntautuvan asioinnin kustannukset ja arvio määristä otetaan huomioon, kun vaihtoehtoja vertaillaan. Kaikkien sairaanhoidollisten toimenpiteiden tai leikkaustoiminnan lakkauttamista Kemissä ei suunnitella ja tavoitteena on, että valtaosaan hoidon tarpeista vastataan edelleen kahdessa Lapin hyvinvointialueen sairaalassa. 

Terveydenhuollon UKK7

"Tiivistetään hyte-yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa? Miten tämä tapahtuu ja koska?" -Järjestöaktiivi

Vastaus: Monella tapaa jo nyt. Meneillään ja käynnistymässä on mm. hankeyhteistyötä, hyte-yhteistyörakenteiden vahvistamista, perhekeskustoimintamallin kehittämistä. Valmisteilla olevan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman myötä suunnitelma edelleen konkretisoituu ja tulee tavoitteelliseksi.

Terveydenhuollon UKK8

"'Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.' Miten tämä käytännössä toteutetaan? Kun asiakkaalla on kuitenkin valinnanvapauden puitteissa oikeus valita hoitopaikka. Eli jos Mehiläinen Länsi-Pohjan palveluita karsitaan voivat Meri-Lappilaiset valita itseään hoidettavan Rovaniemen sijaan Oulussa." -R-

Vastaus: Kyllä, kiireetöntä hoitoa koskee valinnanvapaus, jonka mukaan potilas voi yhteistyössä lähettävän lääkärin kanssa valita erikoissairaanhoidon yksikön, johon kyseessä olevassa asiassa lähete tehdään. Tavoitteena on, että omien sairaaloiden palvelut ovat laadukkaita ja turvallisia ja niiden saatavuus on niin hyvä, että valinta kohdistuisi omiin sairaaloihin. Mitä enemmän potilaita ohjautuu Ouluun tai muille hyvinvointialueille, sitä vähemmän Lapin hyvinvointialueen rahoituksesta voidaan käyttää alueella sijaistevien palvelujen ylläpitämiseen. Lakisääteinen valinnanvapaus kannustaa meitä palvelujen laadun ja asiakaskokemuksen parantamiseen.

Terveydenhuollon UKK8

"Miten aiotte vähentää ikääntyneiden laitoshoitoa? Tanna Kolarissa on täynnä! Kolarin vuodeosasto on aukaistava! Säästö saadaan ylisuurista palkkioista aluevaltuutetuille!! Tästähän uutisissa jopa valtuutetut olivat ihmeissään!!" -Riitta Braks

Vastaus: Ikääntyneiden laitoshoitoa korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella. Tannan palvelu on palveluasumista, ei laitoshoitoa ja Tannan paikkoja ei olla vähentämässä. 

Kolarin vuodeosasto on suljettuna vähintään 24.3.2024 saakka ja vaihtoehdot palvelujen turvaamiseksi ovat työn alla. Kolarilaisille on keskustelutilaisuus Kolarin palveluista 29.2.2024 klo 17.30 kunnan virastotalolla, siellä avataan tilannetta ja suunnitelmia tarkemmin. Tervetuloa!

Talouden sopeuttaminen ukk2

"Miksi Kaisa Juuso ei tee mitään Länskän puolesta? Eikö äänestäjillä ole väliä...On sentään ministeri!" Nimimerkki: Länskässä palvelu pelaa!

Vastaus: 

Tähän kysymykseen parhaiten voi vastata ministeri Kaisa Juuso. 

Terveydenhuollon UKK9

"Miten on otettu huomioon turistien määrä Lapin alueella? Lapin keskussairaalassa ainakin talvikauden turistimäärät kuormittavat sairaalaa valtavasti, ja turisteja leikataan ja pidetään osastolla paljon. Turistit kuormittavat mm. päivystystä, kuvantamista, leikkaus- ja anestesiayksikköä sekä vuodeosastoja huomattavasti. Rahaa uppoaa suuria summia heidän hoitoon. Kuinka paljon näistä summista jää hyvinvointialueelle maksettavaksi? Voisiko miettiä hintalapun nostamista turisteille ihan todellisen hinnan tasolle, kun vakuutusyhtiöt toimivat maksumiehenä joka tapauksessa?" -T.A.

Vastaus: Turistisesonki otetaan enkilöstösuunnittelussa huomioon jossain määrin. Myös ensihoidon valmiutta lisätään matkailusesongin ajaksi. Matkailijoiden palveluista laskutetaan ns. ulkokuntalaskutushinnalla joko heidän omia hyvinvointialueitaan tai ulkomaalaisista Kelaa tai vakuutusyhtiöitä. Hintaa emme saa asettaa vapaasti, vaan sen tulee perustua todellisiin kustannuksiin.

Terveydenhuollon UKK10

"Miten turvataan laadukkaat ja riittävät kuntoutuspalvelut Laphan alueella?" -Riitta

Vastaus: Hyvinvointialueen käynnistysvaiheessa tämä tarve tunnistettiin ja kuntoutuksen profiilia nostettiin, kun perustettiin terveyspalveluihin oma toiminta- ja työkyvyn tuen vastuualue, joka keskittyy juuri kuntoutuspalvelujen järjestämiseen. Kuntoutuspalveluihin tarvitaan riittävä oma henkilöstö, täydentävästi ostopalvelua sekä toimivat palveluketjut. Kuntoutuspalveluiden saatavuutta on saatukin jo hieman parannettua, mutta työtä tarvitaan edelleen.

Terveydenhuollon UKK11

"Onko tarkoitus tehostaa ensihoitoa kaluston ja henkilöstön suhteen jos päivystys ajetaan alas meri-lapista? Taksit huonosti kulkee, moni ei lähde rovaniemelle ajamaan ja vanhuksilla ei sinne tuskin mahdollisuutta edes päästä. Taitaa aika moni siirtyä ajasta ikuisuuteen..." -Pettynyt

Vastaus: Päivystystä ei suunnnitella ajettavaksi alas Meri-Lapista. Valmistelussa ei ole myöskään päivystyksen keskittämistä niin, että merkittäviä määriä potilasvirtoja ohjautuisi Rovaniemelle tai Ouluun.

Terveydenhuollon UKK12

"Mikäli terveyskeskuksia ja vuodeosastoja suljetaan pienimistä kunnista onko laskettu mitä kelakyytit tulee maksamaan ja riittääkö takseja kaikille? Mistä hoitohenkilökunta kotihoitoon? Hoitajat jotka tänäpäivän työskentelee vuodeosastoilla eivät ehkä lähde kotihoitoon ja moneilla ei ole ajokorttia. Ulkoimaislla hoitajilla ei olen ajokorttia eikä kokemusta talviautoilusta. Mikäli Kemin sairaala lopetetaan mistä harjoittelupaikat Kemissä opiskeleville sairaanhoitajille ja lähihoitajille?" -Mie Torniosta

Vastaus: Tavoitteena on pystyä hoitamaan mahdollisimman suuri osa ihmisten palvelutarpeesta omalla paikkakunnalla vaikka vuodeosastoa ei olisikaan muun muassa kotisairaalan, kotihoidon ja lyhytaikaisen asumispalvelun yhteistyönä. Hoitajia on useilla paikkakunnilla saatu hyvin rekrytoitua kotisairaalaan.

Kemin sairaalaa ei lopeteta ja siellä on edelleen hyviä harjoittelupaikkoja tarjolla. 

Terveydenhuollon UKK13

"Täysin käsittämätöntä, että toisen alueen päättäjät voivat päättää Meri-Lapin alueen sairaus- ja terveyspalveluista! Kaiken lisäksi Lapin keskussairaala on jo aivan tukossa, eikä pysty hoitamamaan omiakaan potilaita, vaan kotiutetaan puolikuntiisina ja osa ei edes pääse hoitoon, koska joudutaan jo nyt valitsemaan ketkä saavat hoitoa. Miten tämmöinen on mahdollista? Eikö olisi järkevämpää siirtää Lapin keskussairaalan potilaita Länsi-Pohjan keskussairaalaan hoitoon?" -Araska

Vastaus: Lapin hyvinvointialueen päättäjät ovat yhteisiä ja he päättävät koko alueen palveluista. Tarkoitus on kysyjän ehdottamalla tavalla siirtää tehtäviä myös Lapin keskussairaalasta Länsi-Pohjan keskussairaalaan ja toimia niin, että alueen molemmat sairaalat palvelevat kaikkia lappilaisia. Tämä on pitkä kehittämistie ja tarkempi suunnitelma on vielä valmistelussa.

Terveydenhuollon UKK14

Miten hyvinvointialue meinaa taata kaikille yhdenvertaisen pääsyn hoidon pariin, jos pieniltä paikkakunnilta poistetaan terveyskeskukset ja toimet keskitetään tiettyille paikkakunnille? Sopeuttamisohjelmassa on hyvä ottaa huomioon myös se, että jo kuntien sisällä on pitkät matkat, puhumattakaan matkoista suurempiin paikkoihin, esimerkiksi Sodankylään. Kotisairaalan toimivuus mietityttää myös, sitä on suunniteltu aloitettavaksi esimerkiksi Savukoskelle, mutta miten se voi toimia kun alueellaa ei ole kotihoidon toimintaa ympärivuorokauden, ja toisaalta yhtäaikaisesti ollaan lopettamassa Pelkosenniemen vuodeosastoa, joilloin lähin vuodeosasto on kuntakeskuksen keskustasta 90 km päässä? -Mietinpähän vain

Vastaus: Lapin hyvinvointialueella ei ole valmisteilla terveyskeskusten lakkauttamisia tai sulkemisia, koska niitä nytkin on harvassa verrattuna muihin hyvinvointialueisiin, eli tavoitetilassa kasvokkaisia palveluita on saatavilla edelleen jokaisessa Lapin kunnassa. Sähköiset asiointikanavat, joita lisätään asteittain, jotka ovat paikkariippumattomia,  lisäävät osaltaan alueellista yhdenvertaisuutta.

Ympärivuorokautinen kotihoito ja kotisairaala toimisivat tavoitetilanteessa tukeutuen ympärivuorokautisen palveluasumisen tiloihin ja toimintaan. Vuodeosastohoito varattaisiin tilanteisiin, joissa tarvitaan ympärivuorokautista sairaanhoitoa tai monialaista laitoskuntoutusta. Vuodeosastohoitoa olisi harvemmista pisteissä kuin tällä hetkellä.

Terveydenhuollon UKK15

Miten on otettu huomioon LPKS tulppausvaikutus siinä, ettei hoitoonhakeutuminen ohjaudu OYS:iin? Mitä toimintoja lakkautetaan LKS:stä? Kuinka HVA huolehtii tasapuolisesta aluekehityksestä alueellaan, mm. Asukkaiden työskentelymahdollisuudesta hyvinvointialueella + verotulojen siirtymä jos työpaikan myötä muutto toiselle paikkakunnalle. -Kysyn vaan

Vastaus: Erikoissairaanhoidon työnjaon viranhaltijavalmistelussa on lähdetty siitä tavoitteesta, että alueen molemmat sairaalat palvelevat koko väestöä, jolloin olisi yksi sairaalapalvelu, joka toimisi kahdella paikkakunnalla. Tavoitteena on turvata polikliininen toiminta ja elektiivisen eli kiireettömän leikkaustoiminnan edellytykset molemmissa sairaaloissa, koska leikkaussalit, hoitohenkilöstö, vuodeosastokapasiteetti tai tukipalvelut eivät yksin riitä kummassakaan sairaalassa. Tällöin ei myöskään syntyisi tarvetta hakeutua OYS:aan hoitoon eikä merkittäviä muutoksia henkilöstötarpeisiin sairaaloissa.

Mahdollisuutena on tällöin myös palvelujen myynti Pohteelle ja lisätulojen hakeminen sitä kautta kahden sairaalayksikön ylläpitämiseen. Valmistelussa haetaan tasapainoa, jossa voidaan vähentää päällekkäistä valmiutta eli päivystysrinkejä (yhden ringin kustannus on 0,65-1 M€/vuosi), mutta kuitenkin säilyttää potilaiden turvallinen hoito ja palvelujen volyymi molemmissa yksiköissä. Harvemmin tarvittavien palvelujen osalta on todennäköisti järkevää tuottaa palvelut keskitetysti jommasta kummata sairaalasta. Tämä valmistelu on vielä kesken.

Terveydenhuollon UKK16

Jos synnäri keskitetään Kemiin, onhan edelleenkin Länsi-Pohjassa gynekologian erikoislääkäripalvelut saatavilla? Jos päivystysleikkaukset siirtyvät Rovaniemelle, onko arkipäivisin sitten enemmän leikkauksia Länsi-Pohjassa? Miten synnäritoiminta Rovaniemellä on kannattavampaa, kun sinne tulee tehdä sitä varten remonttia? Miten suunnitelmiin vaikuttaa se, että merilappilaiset aikovat siirtyä OYS:n erikoissairaanhoidon piiriin? Lasketaanko Rovaniemellä sen varaan, että työvoimaa siirtyisi heille Meri-Lapista?

Miten varaudutaan isompiin tapaturmiin Meri-Lapissa, jossa on paljon teollisia työpaikkoja ja suunnitellaan mm. pienydinvoimalaa? Teollisuushan ei pysähdy päivystysajoiksi vaan toimii vuorotyönä. Miten ensihoito- ja sairaankuljetuskapasiteetti riittää, jos merilappilaisia viedään Rovaniemelle tai jopa sieltä edelleen OYS:iin? Jos odotetaan, että potilas itse hommaa Rovaniemelle ja Rovaniemeltä Kela-kyydin, nehän kustannetaan yhtä kaikki verovaroista. -Lähetetäänkö tapaturmissa olleet turistit kotimaihansa hoidettaviksi

Vastaus: Kyllä, naistentautien ja äitiyspoliklinikan suunnitellaan jatkuvan molemmissa sairaaloissa, kuten pääsääntöisesti polikliinisen toiminnan muutenkin. Väestön harvoin tarvitsemia palveluita on todennäköisesti järkevää tuottaa tulevaisuudessa vain jommassa kummassa sairaalassa. Samoin on tarkoitus, että leikkaustoiminnan kokonaismäärät eivät merkittävästi muuttuisi sairaaloiden välillä, eli kiireetöntä leikkaushoitoa voidaan tehdä Länsi-Pohjan keskussairaalassa enemmän, jos päivystysleikkaukset vähenevät. 

Epävarmuutta suunnitteluun tuo valmisteilla oleva lainsäädäntö, jossa määriteltäisiin päivystävien sairaaloiden palveluvalikoimaa.

Myös Lapin keskussairaalassa synnytykset ovat vähentyneet ja lisääntyvä määrä synnytyksiä voitaisiinhoitaa nykyisissä tiloissa ja myös nykyisellä henkilöstöllä, eli remonttia tai siirtyvää henkilökuntaa ei tarvittaisi. 

Valmistelussa tällä hetkellä otetaan huomioon nykylainsäädännön mukainen valinnanvapaus ja OYS käyttö mutta mahdollisia hyvinvointialueiden rajojen tai alueiden muutoksia ei tässä vaiheessa oteta huomioon vaan seurataan, miten tilanne kehittyy. 

Ensihoito on mukana valmistelussa ja mahdollinen ensihoitokapasiteetin lisätarve otetaan huomioon kustannusvaikutusten arvioinnissa. On selvää, että väestön usein tarvitsemien palvelujen lopettaminen lähisairaalaista aiheuttaisi suuria kustannuksia sekä ensihoidolle että lisäystä Kelan matkakorvauksiin, jotka mahdollisesti jatkossa ovat siirtymässä hyvinvointialueiden vastuulle.

Terveydenhuollon UKK17

Hei! Mitkä toimet Lapin hva toteuttaa, jotta Kemi-Tornion asukkaat valitsevat hoito- ja synnytyspaikaksi LKS:n OYS:n sijaan? Toivoisin tietoon perustuvan vastauksen (koska eihän tällaisia päätöksiä tehdä hatusta vetämällä), että kuinka suuri säästö saavutetaan, jos 50% Meri-Lapin väestöstä valitsee hoitopaikakseen OYS:n, eikä LKS:aa? Ajomatkan ollessa +- 30min valitsee kansalainen mieluusti yliopistosairaalan, jonka suunnassa on samalle reissulle useampikin asiointi paikka (muut kuin terveydenhuollon palvelut), sekä todennäköisemmin tukiverkostoa. -Keminmaalainen

Vastaus: Hyvä kysymys, miten voisimme vaikuttaa päätökseen synnytyssairaalasta. Asiallisen tiedon antaminen, Lapin keskussairaalan palvelun asiakaskokemuksen säilyttäminen hyvänä, lasta odottavien perheiden kuuleminen, LKS:n toiminnan esittely eri tavoin ja aidosti valinnanvapauden tukeminen ilman painostusta. Tähän otamme mielellämme myös ideoita vastaan!

Päivystysvalmiuden eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten tarkempi laskenta on vielä kesken, mutta päivystysvalmiuden alentaminen, mikä sisältäisi käytännössä myös synnytystoiminnan lakkaamisen LPKS:ssa toisi arviolta  4-5 M€ säästön tuotantokustannuksiin. Jos 50% Meri-Lapin synnyttäjistä valitsisi OYS:n, aiheutuisi tästä noin 750 000 € lisäkustannukset vuodessa. Lisäksi riippuen vaihtoehdosta ensihoidosta tai muualta voi tulla lisäkustannuksia. Aluevaltuuston helmikuun 2024 kokouksesa päätetyssä sopeuttamisohjelman kehyksessä tavoitteeksi asetettiin 3,6 M€ nettosäästö synnytysten ja päivystysaikaisen leikkaustoiminnan keskittämisestä.

Terveydenhuollon UKK18

"Mitä enemmän potilaita ohjautuu Ouluun tai muille hyvinvointialueille, sitä vähemmän Lapin hyvinvointialueen rahoituksesta voidaan käyttää alueella sijaistevien palvelujen ylläpitämiseen.” Itsepähän soppanne keitätte. Vähentämällä Länskän palveluita, tulette luoneeksi vain itseään ruokkivan kehän, jossa entistä enemmän potilaita ohjautuu oys:siin. Miksi ihmeessä tulla hakemaan palvelua Rovaniemeltä kun yhteydet Ouluun ovat paremmat? No tätä menoa ollaan 2030 osa Pohdetta, sittenpä ei ainakaan ole ketään ulisemassa kuinka asiakkaat valitsevat väärän hoitopaikan menemällä Oysiin. -Länsi-pohjalainen

Vastaus: On luontevaa ja jo pitkään vallinnut tilanne, että Länskän alueelta ohjautuu OYS:aan enemmän potilaita kuin LKS:n alueelta. Tieremontin jälkeen OYS:aan on entistä paremmat yhteydet. Siksipä omien palveluiden pitää olla niin hyvässä kunnossa että väestöllä on niitä halu käyttää. Valinnanvapauden hyvä puoli on siinä, että se pakottaa kilpailemaan laadulla.  Valmistelussa tavoitteena on turvata poliklinikkatoiminta ja elektiivisen leikkaustoiminnan edellyttämä osaaminen molemmissa omissa sairaaloissamme, keskittää harvoin tarvittavaa erityisosaamista edellyttävää asiointia jompaan kumpaan niin, että molemmat sairaalat palvelisivat koko väestöä.

Terveydenhuollon UKK19

Miksi Mehiläinen Länsi-Pohja sopimus on aikanaan silloisen shp:n toimesta tehty? Oliko syynä talous vai mikä? -En ole löytänyt vastausta

Vastaus: Hyvinvointialue on perinyt voimassa olevan sopimuskumppanuuden eikä ole mahdollista ottaa kantaa aikoinaan tehdyn päätöksen perusteluihin. 

Terveydenhuollon UKK20

Miksi Jokela ajaa häikäilemättömästi länskää alas? Miten muut laphalaiset sallii tämän? Tosin, Jokela on sanonut ihan julkisestikin, että ajaa ensin synnärin alas ja sitten toisessa vaiheessa kaiken päivystyksen länskä stä alas. Tosin, nythän hän toteuttaa lupaamaansa. Rovaniemi vie ja muu Lappi vikisee. Tämän tulee myös ylälappilaiset kohta huomaamaan. Sääli. -Pitkänlinjan ammattilainen

Vastaus: Lapin hyvinvointialueen palveluverkosta ja erikoissairaanhoidon työnjaon linjauksista päättää aluevaltuusto aluehallituksen esityksestä. Viranhaltijavalmistelua tehdää toimialoilla, erikoissairaahoidon osalta terveyspalvelujen toimialalla. Viranhaltijavalmistelussa ei ole tavoitteena ajaa alas alueen sairaaloita, joita tarvitaan edelleen väestön turvaksi ja lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Tiedotusvälineistä ja sosiaalisesta mediasta saatava kuva ja valmistelun tilanne eivät ole tällä hetkellä yhteneväiset.

Terveydenhuollon UKK21

Miksi Kolarin terveyskeskuksen vuodeosastoa koskevassa aluehallituksen esityslistalle otettu vain yksi päivä 16.2 päätöksen teon pohjaksi? Tuona kyseisenä päivänä esityksen perusteella muiden perusterveydenhuollon vuodeosastoilla ei ole yhtään kolarulaista akuuttihoidossa tai saattohoidossa. Annetaan kuva etteivät kolarilaiset sairastu akuutisti eivätkä tarvitse osastohoitoa. Miksei ole tarkasteltu koko sulun aikaista potilas määrää? Ihmettelen, mitä halutaan salata?? Tulos olisi varmaan toinen ja näyttäisi tarpeen Kolarin omalle osastolle. Tällä yhdellä päivällä vääristetään asiaa. Miksei tuoda asioita esille rehellisesti ja riittävällä näytöllä? -Ihmettelevä?

Vastaus: Päätöksen perusteena on ollut pidempi kehityskulku sekä vuodeosastohoidon tarpeessa olevan potilasmäärän vähenemisen että hoitohenkilökunnan vaikeutuneen saatavuuden suhteen. Päätöksen pohjalla on myös koko aluetta koskeva selvitys, jossa on arvioitu, että sairaansijatarve on noin 1,5-2 sairaansijaa tuhatta asukasta kohti, mikä olisi Kolarin osalta 6-8 sairaansijaa, jolloin yhtäaikaiset potilasmäärät olisivat keskimäärin noin 4-6. Käytännössä tarve on jo nyt Kolarissa vielä vuodeosaston ollessa toiminnassa ollut tätä luokkaa vaikka osastolla on ollut myös odottajia muihin palveluihin.

Varsinainen akuuttihoidon tarve on tätä vähäisempi, minkä tuo yksi päivä konkreettisesti osoittaa, jatkuvaa seurantaa tästä ei ole. Kolarilaiset tarvitsevat myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa mutta muilla paikkakunnilla annettavan vuodeosastohoidon tarvetta halutaan vähentää edelleen kehittämällä ns. Kolarin mallia, jossa kotisairaala, ympärivuorokautinen kotihoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen ja ensihoito tuottavat yhdessä ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa esimerkiksi saattohoidossa olevalle.

Terveydenhuollon UKK22

Jos Lapha päättää lakkauttaa Kolarin vuodeosaston, onko kyse työntekijäpulasta? Näin sivusta seuraten, Kolarin kunta saa syyttää itseään, että Lapha vie sieltä palvelut pois. Olisivat tehneet töitä kiinteistöjensä eteen! Ikävästi vaan työntekijät jäävät tässä välikäteen. -Kolarin kuntalainen pohtii

Vastaus: Ks. Yst edellinen vastaus. Vuodeosaston tilanne on ollut muutoksessa ja mietinnässä jo ennen hyvinvointialuetta. Etenkin lähihoitajien saatavuus on ollut koko kunnan alueella vaikea. Kolarin kunnan kanssa on erittäin hyvä kumppanuus liittyen kiinteistöjen uudistamiseen, erityisesti olisi tarpeen uuden palveluasumisyksikköinvestoinnin käynnistäminen pikaisesti. 

Terveydenhuollon UKK23

"Kuinka tarkat laskelmat on siitä että minkälainen säästö synnytysten keskittämisestä tulee jos / KUN meri-Lapin synnyttäjät menevät Ouluun ? Vai käykö niin että Lappi joutuu maksumieheksi Pohteelle ja muutaman vuoden päästä ei Lapin hyvinvointialuetta enää ole." -Laskelmat kehiin

Vastaus: Laskentaa tehdään eri vaihtoehdoista. Synnytysten keskittämiseen liittyy erikoislääkäripäivystyksen ja myös osastohoidon muutokset ja tässä on eri vaihtoehtoja. Laskennassa huomioidaan myös syntyvät lisäkustannukset potilaiden ohjautumisesta Ouluun ja mahdollisesta ensihoidon vahvistamisesta.  Synnytysten keskittämistä valmistellaan poikkeusluvan päättymisen, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimusmuutoksen ja henkilöstön saatavuuden ja myös kustannussäästöjen vuoksi.

Terveydenhuollon UKK24

"Miten järjestetään parantumattomien sairauksien (esim. neurologiset sairaudet) kontrollikäynnit? Tällä hetkellä vastaanottoaikaa neurologille ei saa eikä ole tiedossa, milloin voisi saadakaan. Oikea ajoitus hoidon osalta säästää yhteiskunnan varoja, kun potilas ei tarvitse vuodeosastopaikkaa, vaan pärjää kotonaan. Panostaminen kontrollikäynteihin takaa potilaan hoidon seurannan jatkumisen ja lääkäri pystyy puuttumaan ajoissa, jos hoidossa on tarvetta tehdä muutoksia." -Marjatta

Vastaus: Neurologian osalta on lääkäripula, minkä vuoksi kontrollikäyntejä on jouduttu lykkäämään. Neurologipulaan haetaan ratkaisuja eri keinoin.

Terveydenhuollon UKK25

"Minkä paikkakuntien vuodeosastot tullaan sulkemaan?" -NS

Vastaus: Aluevaltuusto ottaa kantaa palveluverkostoon 22.4.2024 kokouksessaan. Valmistelussa on nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoa: skenaariossa 2 erillistä vuodeosastoa ei enää olisi Simossa, Tervolassa, Sallassa, Kolarissa, Pelkosenniemellä, Posiolla ja Utsjoella. Skenaariossa 3 vuodeosastot lakkaisivat myös Muoniossa, Pellossa, Ylitorniolla ja Ranualla.

Terveydenhuollon UKK26

"Miten käy Posion terveyskeskuksen?" -Kuntalainen

Vastaus: Palvelustrategiassa vahvistettaisiin peruspalveluita ja ennaltaehkäiseviä palveluita eikä terveydenhuollon avopalveluiden palveluverkkoa olla supistamassa. Sosiaali- ja terveyspalveluita yhdistettäisiin yhteisiksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiksi, joiden nimi ei vielä ole vakiintunut. Vuodeosaston osalta valmistelussa on vaihtoehto, jossa vuodeosasto lakkaisi ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon saisi joko Ranualla tai Rovaniemellä.

Terveydenhuollon UKK27

"Miten on mahdollista lopettaa kokonaan Muonion vuodeosasto kun tälläkin hetkellä 15-paikkainen osasto on lähes aina täynnä? Usein joudutaan torppaamaan LKS:sta siirrettäviä potilaita, koska osastomme on täynnä oman kuntamme ja naapurikuntien potilaita. Kittilänkin osasto aiotaan pienentää 15-paikkaiseksi. Kolarissahan osasto on jo lopetettu. Vuodeosastopaikoista on jo nyt pula joten haluaisinkin tietää missä hoidetaan jatkossa esim. katkaisuhoitoa tarvitsevat ja mielenterveyspotilaat kun niitäkin hoitopaikkoja on jo aiemmin karsittu? Muoniossa ja Enontekiöllä ei ole vielä kotisairaalatoimintaa saatu käyntiin, eikä kaikilla ole omaisia jotka voisivat olla esim. vanhusten tukena. Vanhustenhoitopaikkojakin on rajoitetusti. Myös pitkät välimatkat ovat haasteellisia. Esim. Kilpisjärvi - Muonio välimatka on jo 200km. Myös matkailu tuo tuhansia ihmisiä alueellemme. Onko näitä huomioitu päätöksissä mitenkään?" -Pettynyt veronmaksaja

Vastaus: Vuodeosastohoidolla Lapissa vastataan tällä hetkellä sellaisiinkin tarpeisiin, joihin voitaisiin vastata myös esimerkiksi kotisairaalatoiminnalla tai ikääntyneiden palveluilla. Esimerkiksi 25-30 % osastojen potilaista odottaa muuhun palveluun pääsemistä. Muutos edellyttää, että ikääntyneiden palvelut pystyvät vastaamaan tarpeisiin oikea-aikaisesti ja kotisairaalatoiminta saadaan kattavaksi. Mikäli vuodeosastotoiminta paikkakunnalla lakkaisi, siirrettäisiin paikkakunnan sairaansijatarvetta vastaava paikkamäärä lähimmän osaston paikkamäärään, eli perusterveydenhuollon osastohoitoa olisi edelleen saatavilla. Kotisairaalatoiminta ja ns. lupapaikat palveluasumisen yhteyteen jäisi / perustettaisiin kaikille paikkakunnille. Sairaansijamäärissä huomioidaan matkailun tuoma kuormitus. Vuodeosastohoitoa edellyttävät katkaisuhoidot toteutettaisiin lähimmällä vuodeosastolla.

Terveydenhuollon UKK28

"Miten hoitajia ja lääkäreitä on leikkauksista kuultu? He kuitenkin ovat kuitenkin ensilinjassa näkemässä leikkauksien vaikutukset." -Sote-työntekijä

Vastaus: Syksyllä 2023 pyydettiin ehdotuksia henkilöstöltä sopeuttamistoimenpiteiksi ja näitä on koottu ja käsitelty mm. aluehallituksen kanssa. Lisäksi on pidetty infotilaisuuksia ja nyt kun konkreettisia vaihtoehtoja on valmistelut, tavataan henkilöstöä viikolla 14 ja 15 eri paikkakunnilla. Henkilöstön kysymyksiä ja kommentteja voi laittaa myös tänne kysymys-vastaus -palstalle. 

Terveydenhuollon UKK29

"Miten huolehditaan siitä, että saattohoitopotilaat saavat hoitoa perheen lähellä, jos osastoja karsitaan? Osastojen karsiminen Pohteella johtanut jo siihen, että syöpäpotilaat kuolee kaukana perheestään." -Hoitaja

Vastaus: Saattohoitopotilaiden hoitamista mahdollisimman lähellä omaa yhteisöä ja perhettä tuettaisiin sillä, että kotisairaalapalvelua on joka paikkakunnalla ja ns. lupapaikkoja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä. Osa todennäköisesti kuitenkin tarvitsee vuodeosastohoitoa, joka silloin annettaisiin ensisijaisesti lähimmällä vuodeosastolla.

Terveydenhuollon UKK30

"Liikkuu huhuja Muonion vuodeosaston lopettamista tai paikkojen vähentämistä. Onko totta? Missä on johtoportaat ajatusmaailma…Ambulanssin toimintaan ei pidä luottaa liikaa,arvioivat tilanteen kotona jätetään odottamaan aamuun,ohjataan terveyskeskukseen. Säästötavoitteet pitää säästää muualta. Miksi ette miettineet näitä typeriä säästöjänne kun olette valmistelleet tätä sotea muutaman vuoden. Siihenkin käytetty RAHAA???" -eläkeläinen enontekiöltä

Vastaus: Valmistelussa on vaihtoehtoja, joista yhdessä Muoniosta lakkaisi oma vuodeosasto. Sen sijaan kotisairaalatoimintaa olisi paitsi Muoniossa niin myös Enontekiöllä sinne valmistuvan uuden Luppokodin yhteydessä. Eli virka-ajan ulkopuolella olisi myös Enontekiöllä sairaanhoitajapalvelua ensihoidon lisäksi. Ensihoidon toimintaa myös kehitetään nykyisestä. 

Terveydenhuollon UKK31

"1) Missä tehdään esimerkiksi enontekiöläisen sairastuneen lapsen HTA ilta-aikaan ja viikonloppuisin? 2) Mikäli Muonion vuodeosaston vuodepaikkoja vähennetään tai vuodeosasto lakkautetaan, minne siellä työskentelevät hoitajat sijoitetaan? Kaikille ei varmasti ole töitä Muonion alueella. Ei voida enää puhua hoitajapulasta, jos yhtäkään on vara menettää! 3) Matkailun huomioiminen. Onko tätä ajateltu, kuinka perusterveyshuollosta tehdyt leikkaukset vaikuttavat matkailuun? Myös runsas matkailu Muonion ja Enontekiön alueella tuo rahaa meidän perusterveydenhuollolle." -Hoitaja Enontekiöltä

Vastaus: 1) Lasten hoidon tarpeen arviointi puhelimessa on keskitetty LKS-alueella Lapin keskussairaalan lasten hoidon tarpeen arviointipuhelimeen jo tälläkin hetkellä. Jos tarvitaan hoidon tarpeen arviointia paikan päällä, se tehdään joko terveysasemalla, ensihoidon toimesta tai jatkossa, mikäli virka-ajan ulkopuolista sairaanhoitajapalvelut (kotisairaala) olisi jatkossa niin myös siinä yhteydessä voidaan tehdä hoidon tarpeen arviointia LKS tuella. 2) Erilaisia vaihtoehtoja olisivat mm. kotisairaala, vastaanottotoiminta, varahenkilöstö, kotihoito tai työ toisella paikkakunnalla. 3) Matkailun aiheuttama kuormitus huomoidaan suunnitelmissa mm. sitä kautta että matkailijat ovat mukana toteutuneiden palveluiden luvuissa ja toiminnan kustannuksissa.

Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjut

Terveydenhuollon integraation ja hoitoketjun kommentit

Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjut kommentit

"Jalkaterapiapalvelun tai jopa jalkojenhoidon oikea-aikaisuudella voitaisiin saada merkittäviä säästöjä ennaltaehkäisevällä työllä. Isoja kustannuksia syntyy mm. diabeetikoiden jalkahaavoista (ylipäätänsä haavat+niiden keventäminen), amputaatioista, kirurgisten toimenpiteiden uusimisesta jälkihoidon puuttuessa ym. Usein nämä olisivat ehkäistävissä ja täten säästettävissä ihan tavallisella säännöllisellä, tarve arvioidulla, jalkojenhoidolla tai jalkaterapiapalveluista saatavilla apuvälineillä. Esim käypähoitosuositus diabeetikoille ei toteudu tällä hetkellä Lapin hyvinvointialueella, tämä vahvasti sovellettavissa myös mm. reumaatikoille. Hyvinvointialueella toimii vain kaksi jalkaterapeuttia, ei jalkojenhoitopalveluita. Ostopalvelu Mehiläiseen ei toimi atm. Kunnissa epäselvät käytänteet ostojen/palvelunkäytön suhteen, tarvisi selkeää yhtenäistä käytännettä. Lisäksi haavahoitopolun rakentaminen pth/esh välille toisi myös merkittäviä säästöjä. Oikea aikaisilla tutkimuksilla ja hoidoilla, asiaankuuluvan asiantuntijan konsultoinneilla, turhaa resurssien tuhlausta voitaisiin välttää." Huolestunut pitkän linjan jalkaterapian käyttäjä

"Olettehan huomioneet että palvelujen leikkaus meri-lapin alueelta lisäisi ostopalveluja teille oulun alueelta merkittävästi. Alueen asukkaathan luonnollisesti hakisi sairaalapalveluita esim synnytys, Oulusta koska matka Ouluun olisi lyhyempi ja palvelun saanti nopeampaa työntekijäpulan Rovaniemellä pahentuessa kasvavista asiakasmäristä johtuen." Jukka

"Silkkaa hulluutta siirtää Kemistä synnytykset Rovaniemelle. Kemistä ajallisesti pitempi ja vaarallisempi matka Rovaniemelle entä kuin Ouluun. Rovaniemeltä on pitkä matka erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi jos sattuisi vuodon takia syntymään keskonen tai että hätäsektio äidit pitäisi kiidättää Kemistä Rovaniemelle, tällöin todennäköisesti menehtyy sekä äiti että lapsi. Itse odottavana äitinä menen ennemmin Ouluun kuin Rovaniemelle, jossa erikoissairaanhoito kädenulottuvilla, jos synnytykset Kemistä loppuvat. Huomioittehan, että nämä Kemin keskussairaalan supistukset saa todennäköisesti aikaan työttömiä ja paljon. Esimerkiksi hoitohenkilökunta on työsuhteessa Mehiläiseen, ei Laphaan." Meri-Lappilainen

"Säästöjen laskelmat pitää aukaista kansalle nähtäväksi. Sanotaan että säästetään näin ja näin paljon kun Länskän synnäri ja päivystys suljetaan, mutta mistä säästöt koostuu? Onko otettu huomioon paljonko maksaa palvelun tuottaminen Rovaniemellä, kuljetusten (ambulanssi/kelataksi/muu matkakulukorvaus) kustannukset, jne. Plus muut vaikutusarvioinnit pitää olla tehtynä ennen päätöstä. Se tulee vaikuttamaan negatiivisesti todella moneen asiaan Meri-Lapin alueella jotka tuottavat vaan lisää kustannuksia hyvinvointialueelle. Jäitä hattuun ja oikeata työnjakoa tekemään, eikä pelkkää riistoa yhden paikkakunnan (Rovaniemen) hyväksi." James Nevala

"Hammashoidon prosesseissa olisi reilusti tehostamisen varaa! Asiakasta juoksutetaan työntekijältä toiselle esimerkiksi kun lapselle aloitetaan oikomishoito. Onko tosi, että käyntejä ei voi keskittää? Eikö hoitaja voi ottaa muotit samalla kertaa kun todetaan oikomisen tarve, nykyään jokainen "temppu" pitää varata eri ajalle. Tai jos lapsi on oikomishoidon piirissä, sama oikomislääkäri ei voi samalla tehdä yleistarkistusta joka vie 5 min aikaa vaan sen takia pitää käydä eri hammaslääkärillä. Oikomislääkärin käynnit yleensäkin kestää ihan maksimissaan 10 min, joten aikaa tuolle tarkistukselle varmastikin jäisi." Hampaat kuntoon

"Kolarin vuodeosasto säilytettävä! Ikäihmiset joutuvat odottamaan pitkään palveluasumisen paikkaa naapurikuntien osastoilla. Sairaita ihmisiä kuljetetaan paikasta toiseen. Lks.n päivystykseen joudutaan viemään potilaita, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoidon päivystystä, joka muutenkin on ruuhkainen. Moni potilas hoituisi omassa terveyskeskuksessa. Kolariin ei ole riittävän ajoissa haettu näyttävästi työtekijöitä. Avoimia toimia ja sijaisuuksia hoidettu eläkeläisillä pitkään eikä niitä ole laitettu julkisesti hakuun. Nyt vedotaan työtekijä pulaan, tähän tilanteeseen osasto on ajettu tahallaan." Kolarin vuodeosaston puolestapuhuja

"1. Perheneuvola (mikäli tällä tarkoitetaan yhdistettyjä neuvolakäyntejä perheille) ei tue perheiden yksilöllisiä tarpeita lainkaan. Yhdistetyillä käynneillä mitataan vain lasten pituus sekä paino, käynneillä ei keskitytä yksilöllisesti perheiden mahdollisiin vaikeuksiin ja tuen tarpeisiin. Yhdistetyt käynnit lisäävät perheiden syrjäytymistä eivätkä tuo mahdollisia huolia ja ongelmia ajoissa esille. 2. Mikäli Mehiläinen Länsi-Pohjan synnytystoiminta yriteyään ajaa alas, siirtyvät Meri-Lapin alueen synnyttäjät Ouluun synnyttämään koska kulku sinne on huomattavasti helpompaa, sama koskee päivystystä ja muita palveluita. Synnytystoiminnan alas ajaminen Meri-Lapista ei tuo säästöjä vaan päinvastoin tulee moninkerroin kalliimmaksi. Lisäksi Meri-Lapin aleen asukkaat äänestävät jaloillaan mikäli Mehiläinen Länsi-Pohjan toimintaa supistetaan/ajetaan alas, kääntyvät suurin osa alueen potilaista OYS:iin. Mehiläinen Länsi-Pohjan toimintojen supistuminen säästömielessä on lyhytnäköistä ja tulee lapin hyvinvointialueelle kalliiksi. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelut ovat maan toimivimmat, hoitojonot lyhimmät ja lääkäreitä riittää, miksi siis tuhota toimivaa palvelua? Mikäli Rovaniemellä on pulaa lääkäreistä, kannattaisi palvelut ohjata Kemiin missä hommat toimii. Mehiläinen Länsi-Pohjan toiminnan supistäminen EI ole ratkaisu!" Maiju

"Meri-Lapin alueella teollisuutta paljon, lentokenttä, turisteja, päätie naapuri maan puolelle sekä ylä Lappiin, jonka vuoksi oman sairaalan olemassa olo olisi turvattava. Miten toimitaan suuronnettomuus tilanteessa. Mikäli mennään yhden sairaalaan malliin, niin ensihoitoa on lisättävä, suurin osa heistä kulkee koko ajan tienpäällä kuskaamassa asiakkaita. Suurin osa asiakkaista hakeutuu mieluummin Oulua kohden kuin Rovaniemelle näin Meri-Lappilaisena, se kulkusuunta on luontevampi. Toimintojen järkeistäminen on ajantasaista, hoitajapula vaivaa meidänkin aluetta, se miten saadaan järjestettyä toimintoja kotiin, vanhukset yhä huonokuntoisempia kotona. Lapsiperheiden palveluihin ennaltaehkäisevä työote, myös neuvolan roolia voisi korostaa, muutakin kuin lakisääteiset tarkastukset, mutta resurssit kuntoon, että voidaan ennalta puuttua yhteistyössä. Perheiden pahoinvointi näkyy ja kuuluu, nyky yhteistkunta ja työmaailma, verottaa vanhempien jaksamista, joka heijastuu lapsiin ja nuoriin." Mietiskelijä

"Länsi-Pohjan sairaalan toiminta on taattava, synnytykset ja päivystys säilytettävä. Muistakaa Länsi-Pohjan alueen suurteollisuus, vientiteollisuus tuottaa hyvinvointia ja tuloja koko Suomelle ja koko Lapille, myös ylä-lapille. Satama ja rautatie suurine tavarakuljetuksineen, lentokenttä, kaivos, tarvitsemme sairaalan ehdottomasti. Ylä- lapilta on hyvin lyhytnäköistä ja itsekästä pyrkiä keskittämään kaikki Rovaniemelle. Toki pohjoisen turismi tarvitsee sairaanhoitoa, mutta ei sitä teokkisuuspaikkakunnan kustannuksella pidä järjestää. Meri-Lapin alueen ihmisillä luontainen kulkusuunta on Oulu. Uskon vahvasti, että moni pyrkii hakemaan palvelut Rovaniemen sijaan Oulusta. Ouluun on useilla hieman lyhyempi matka, mutta matkaakin tärkeämpi on se että tie Ouluun on erittäin hyvä ja turvallinen viime vuosien korjausten ja levennysten ansiosta. Ja vielä yksi näkökulma; jos huonokuntoinen potilas kuljetetaan Rovaniemelle ja siellä todetaan että pitääkin mennä Ouluun, niin ehtiikö potilas kuolla ambulanssiin vai lähetetäänkö helikopterilla. Kustannustehokkuus myös tarkkailuun." Eija Pudas

"Jos palvelupaikoista leikataan, miten hoidetaan syrjäseudut? Lapha on aiheuttanut jo sen, että aiemmin pääsi silmäleikolle Rovaniemellä, nyt mieheni joutuu lähteä Ouluun korjausleikkaukseen, kun välineet on viety kuulemma sinne. Eli väkisinkin yöreissu, yhdessä päivässä ei ehdi. Miten tämä mitään yhteiskunnassa säästää, kun asiakkaat rullaa Kelakyydeillä ees taas joka asian vuoksi? Eikö yksityisautoilua pitäny Suomessa pyrkiä vähentämään? Etäkotihoito ei mielestäni ikäihmisten hoitoon sovi missään tapauksessa. Havainnointi voi olla vaikeaa, jos kaikki jää vain potilaan kertoman varaan. Olisin sitä mieltä, että ennemmin kannattaisi jalkauttaa niitä lääkäreitä ja hoitajia tienpäälle, hoituu pikkuasiat nopeammin ja terveyskeskuksiin tulevat sitten ne, jotka tarvivat enemmän hoitoa t. välineitä. Ja ehdottomasti uskon, että palvelut voitaisiin omana palveluna hoitaa edullisemmin kuin ostettuna. Mitä vähemmän välistävetäjiä, sen parempi." Mietin vain

"Kahden keskussairaalan järjestelmä pitää purkaa, pelkästään erikoissairaanhoidon typistyksillä saadaan isot säästöt. Ylä-Lapista katsoen "Länskän" puolustaminen on eriarvoistavaa toimintaa ja rahan hukkaan heittoa." Ylälapin hoitaja

"Kuntoutuspalveluita ei tule sisällyttää enää hoitopuolelle, asiantuntevaa johtajuutta ei sitä kautta saa ja henkilöstö hyvinvointi kärsii." Terapeutti

"Älkää lopettako Länskästä synnytyksiä ja päivystystä. Väki tulee menemään niiden perässä Ouluun, ei Rovaniemelle. Toimenpiteet vain lisäävät merilappilaisten Rovaniemi-inhoa entisestään. Ei kurjisteta Meri-Lapin 60 000 asukkaan oloja." Iina

"Länsi-Pohjan synnärin pitäisi jatkua. Tämän sulkeminen näivettäisi huomattavasti aluetta. Tänne on koko ajan muuttamassa väkeä muualta, ulkomaalaisia ja paluumuuttajia. Veikkaan, että Rovaniemellä synnyttäminen ei ainakaan lisää tulevien veronmaksajien määrää." Synnärin puolesta

"Siirrytään yhden päivystävän sairaalan malliin. Kemissä jatkakoon aluesairaala / vahvennettu terveyskeskus. Kemistä vain satanen Rovaniemelle ja Ouluun. Kyllä sillä pitää pärjätä, jos on rahat loppu." Pikkukuntalainen

"Tärkeää ei ole vain terveydenhuollon tai vertikaalinen integraatio! Ehdottoman tärkeää on kiinnittää huomiota horisontaaliseen integraation toteutumiseen, jonka puutteet aiheuttavat myös aivan valtavasti sekä inhimillisiä, mutta myös taloudellisia ongelmia ja vaikuttavat terveydenhuollon henkilöstöön käyttöön. Sosiaalihuollon puutteelliset ja sekavat menettelytavat aiheuttavat mm. kasautuneita ongelmia ihmisille, jotka kiertävät palvelusta palveluun saamatta tarvitsemaansa palvelua kun sosiaalihuolto edellyttää hallintotoiminnassaan ja palvelukuvauksissaan palvelupäätöstä varten yleensä terveydenhuollon arviointeja ja lausuntoja, osaamatta edes määritellä mitä ja miksi. Tarpeetonta, koska sosiaalihuollon palvelupäätökset eivät perustu diagnoosiin jonka vuoksi tämän tyyppinen kierrättäminen asiakkaan palvelutarpeen arvioimiseksi ja hallintopäätöksen tekemiseksi aiheuttaa aivan tarpeetonta asiakastulvaa terveydenhuoltoon ja myös sen, että asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua oikea-aikaisesti johtuen esim. terveydenhuollon jonoista tai menettelytavoista. Tämäkin eräänlainen valuvika korjattaisiin sillä, että kaikkialla sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnissa otetaan käyttöön laaja toimintakyvyn arviointimenetelmä, kuten ikäihmisten palvelussa. Ei ole mitään syytä siihen, etteikö sitä voi ottaa, koska eri asiakasryhmille palvelutoiminnassa, jota varten näitä palvelutarpeen arviointeja myös tehdään, ovat samat arviointimenetelmät palvelutuotannon käytössä. Terveydenhuollon resursseja ei tällaisessa henkilöstötilanteessa todellakaan ole järkevää käyttää sellaiseen liukuhihnatyöhön, joka ei aidosti edellytä terveydenhuollon asiantuntemusta tai erityisasiantuntemusta, vaan joka on korvattavissa sosiaalihuollon osaamisen vahvistamisella ja asiamukaisten palvelupolkujen rakentamisella. Ikäihmisten vastuualue sitä toteuttaa lakiin perustuen, miksi ei nekin vastuualueet, joissa mm. laitos- ja palveluasumisen aiheuttamat valtavat kustannukset joissa tavoitellaan säästöjä. Terveydenhuollon integraation tarkastelussa on myös syytä mennä sinne tekemisen tasolle aivan jokaisen työntekijän kohdalla. Mitä tehdään perusterveydenhuollossa, kuka tekee, missä, miksi ja miksi juuri siellä ja millä tavalla. Tai mistä johtuen jotain ei tehdä perusterveydenhuollossa, vaan erikoissairaanhoidossa. Miksi käytäntö tai prosessi on tällainen ja mitä muutokseen tarvitaan? Työntekijöitä, työaikaa, välineitä, osaamista, prosessia?" Vertikaalinen ja horisontaalinen

"Sitäkin tärkeämpää, kuin tietää vain mitä tehdään, on selvittää, miten tehdään. Ja miksi. Puukko lipsahti sormeen. - Miksi puukko lipsahti sormeen? 'Yritin poistaa kovettunutta tiivistettä ja puukko lipsahti.' -Miksi käytit puukkoa? 'Koska muita soveltuvia työkaluja ei ollut saatavilla.' -Miksi ei ollut käytössä sopivia työkaluja työhön? 'Työtä ei ollut suunniteltu eikä työn riskien arviointia tehty.' -Miksi työtä ei ollut suunniteltu eikä riskien arviointia ollut tehty? 'Työmaiden hallinta ontuu.' -Miksi työmaiden hallinta ontuu? 'Työnjohdossa on resurssipula.' Vasta kun tietää riittävästi, tietää mitä kolikkoa laskea kolikon päälle." Olkaahan huolellisia

"Kolarin TKn voisi sulkea kun palvelut on paremmin saatavilla kuntalaisille Pellosta, Muoniosta ja Kittilästä. Turha pitää yllä palvelua jota kuntalaisetkaan eivät halua käyttää." Turhake

"Palveluiden saatavuus turvattava kaikille myös sivukylillä.Liikaa muutoksia koko ajan muutoksia jotka uuvuttavat asiakkaita ja terveydenhuollon työntekijlitä." Vanha systeemi parempi ei ikinä olisi pitänyt tulla mitään sotea

"Tärkein säästökohde on moninkertaisesta hallinnosta karsiminen (huom! Ko. työntekijöillä on myös korkeimmat palkkakustannukset) ja erilaiset turhat projektihankkeet tulisi keskeyttää, jotta niihin käytetty työpanos voitaisiin hyödyntää potilas/asiakastyöhön sekä säästää ko. palkkamenot Ylimitoitetut rakennushankkeet (Rovaniemellä) olisi keskeytettävä. Aloitettava aito yhteistyö kahden sairaalan välillä - lopetettava sanelupolitiikka. Nostettava aidosti innovatiiviset käytännöt esimerkeiksi, kuten Kemin päivä/kotisairaalatoiminta." MOT

"Pitäisikö Länsi-Pohjan alue liittää Pohteeseen, kun sinne niin uhkaavat mennä eivätkä arvosta muuta Lappia." Pentti

"Kolarissa on ikääntyneiden asumisyksikkö pula suuri ja olemassaolevat tilat huonoja ja lähes käyttökelvottomia. Esitän ns. konttikylän rakentamista pikimmiten. Perusteluna sen muuntautumiskyky. Se mahdollistaisi yhteisöasunto tyyppisen asumisen, sekä myös tehostetun paikat,jopa saattohoito ja muutaman akuutin paikan. Kustannustehokasta olisi toimia esim. yhdessä Tannankodin kanssa. Yöhoito, saattohoito, hoivapaikat, esim. yleistilan laskiessa.. Kotisairaala ja kotisairaanhoito, sekä kotihoito yhdessä pyörittäisi tätä. Sekä tietenkin Tannankodin hoitajat. Tällä mallilla saataisiin nopeammasti nykyiset vanhukset terveempiin asuinpaikkoihin ja hoitajia saataisiin rekrytoitua paremmin ,kun myös hoitajien terveyshuolet poistuisivat huonon sisäilman vuoksi. Ja mikä tärkeintä, saataisiin omat vanhukset hoidettua lähellä omassa kunnassa!" Päivi ksh Kolari

"Länsi-Pohjan palvelujen karsiminen tulee aiheuttamaan pahenevaa eripuraa Meri-Lapin ja Rovaniemen/muun Lapin välillä. Olisiko ratkaisu siirtää halukkaat Meri-Lapin kunnat osaksi Pohde:tta? Päästäisiin tästä ikuisesta köyden vedosta. Samalla voitaisiin taas pohtia haluaisivatko Kuusamo ja Taivalkoski kuulua mieluummin Laphaan. Parhaassa tapauksessa tehtäisiin siis vaihtokauppa jossa on vain voittajia." -

"'Pitäisikö Länsi-Pohjan alue liittää Pohteeseen, kun sinne niin uhkaavat mennä eivätkä arvosta muuta Lappia.' Pentti ehkä niin olis parasta :) mutta taitaa käydä niinkuin oulaskankaan sairaalan.. mutta ei ole kuitenkaan rovaniemi syynä" hoitaja rovaniemeltä

"Kuuleman Lapin keskussairaala on väärässä paikkaa, pitäisi olla Sodankylässä tai vielä pohjoisempana." Samaa mieltä

"Kyllä tämä ambulanssi ja taksiralli on osoittanut, että valmistelijat eivät ole tehtäviensä tasolla. Mikä onkaan todellinen säästö? Potilaita kuljetetaan kuin matkahuollon paketteja. Muoniolaisia Kittilään, kolarilaisia Muonioon, Kittilään, Pelloon , Ylitorniolle ja Sodankylään, pellolaisia Ylitorniolle ja mihin sattuu sopimaan. Miettikääpä tätä." -Kuljetukseen kyllästynyt

"Koko sote-uudistuksen päätavoite, perusterveydenuollon vahvistaminen, näyttää valuvan hukkaan kuin vesi hanhen selästä. Kalliilla erikoissairaanhoidon paikoilla makuuteetaan potilaita joiden oikea paikka on terveyskeskusten vuodeosastoilla. Vuodeosastoiden karsiminen on jo aloitettu vedoten keinotekoisiin syihin henkilöstöpulaan ja hoitajien vähyyteen. Vetovoimaisessa työyhteisössä on henkilökuntaa, mutta johtaminen on kaikkea muuta kuin hyvää. Säästöt tultevat koskettamaan kaikista heikoimpia eli ikäihmisiä, vammaisia, pitkäaikaissairaita, lapsia (jopa syntymättömiä) ja monia muita. Johtoporras ja hallinto on todella raskas. Johtamisen tasoon ei ole vielä esistetty konkreettisia säästötavoitteita, vaikka käynnistysvaihe on jo ohi. Liian moniportainen hallinto on niin jäykkä ettei alemmalla tasolla tiedetä kuka päättää tai vastaa. Ennen sote-organisaation luomista riitti, että oli korkeintaan 2-3 esimiestä, nyt jopa 4-6. Luulisi, että vähemmällä määrällä asiat hoituu yhtä hyvin jos jopa paremmin." Ihmettelijä

"Terveyskeskusten vuodepaikkojen vähentäminen ei loppujen lopuksi säästä yhtään. Jo tällä hetkellä on ajoittain kausia, jolloin erikoissairaanhoidossa makaa terveyskeskuskuntoisia potilaita, koska tk:ssa ei ole tilaa. Suurin osa ei ole kotisairaalakuntoisia tai asuu niin syrjässä ettei ole mahdollista järjestää. Koko kestävän säästön kannalta täytyisi kiinnittää huomiota nimenomaan resurssien lisäämisestä ensin ennaltaehkäisyyn ja terveyskeskuksiin ja sen jälkeen säästää erikoissairaanhoidosta." Erikoissairaanhoitaja

"Kyllä rovaniemi on kusessa jos kemistä viedään kaikki. Ensinnäkään kukaan hoitaja ei lähde työn perässä rovaniemelle. Tämä on fakta, joka tullut selvästi jokaisen hoitajan suusta kun asiasta on keskusteltu. Toisekseen KAIKKI potilaat suuntaa OYS:n , ei rovaniemelle ( lyhyempi matka ja parempi tie ohituskaistoineen)! En ymmärrä miten esim suunniteltujen synnytysten "keskittäminen" jotenkin toisi säästöä. Tyhmää edes ajatella sellaista. Kolmanneksi: minkä ihmeen takia hyvin toimivan mehiläinen länsi-pohjan pitäisi paikkailla lks:n puutteita tai auttaa turhien laajennusten ym maksamisessa siirtämällä toimintaa rovaniemelle?! Siellä taas joku tosi fiksu suunnitellut asioita ja ei ole ajatellut yhtään pidemmälle...hohhoijaa. pistää todella vihaksi nämä suunnitelmat. Neljänneksi, lääkärit ovat kieltäytyneet kemistä siirtymään rovaniemelle. Mistä rovaniemi saa tarpeeksi lääkäreitä ja hoitajia kun nyt jo tilanne niin huono?!? Eiköhän olisi säästöjen tultava nyt sieltä johtoportaasta; kokouspalkkioista, turhat vakanssit pois ym ym!?" Hoitaja, mutta ei enää kauan jos rovaniemi saa tahtonsa läpi

"Meri-Lappilaisten olisi hyvä ymmärtää, että kaikkien toive on, että kuuluisitte Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Te ette vain ymmärrä sitä, että sairaalanne olisi jo kiinni, jos kuuluisitte. Länsi-Pohjan rakennus rapistuu silmissä, tekniikka on jo aikansa nähnyttä, miksette pitäneet sairaalastanne huolta?" Ajan aina Ranuan kautta Ouluun

"Uskomaton päätös!!!! Siis tällä päätöksellä vaarantuu synnyttäjät ja akuuttia hoitoa vaativat ihmiset. Eihän Rovaniemi tälläkään hetkellä pysty ”hanskaamaan” asioita, niin miten se auttaa että sinne tehdään lisää asiakasjonoja. Tällä alueella on kaksi iso tehdasta, mitä jos sattuu joku onnettomuus… ajellaan yli sata kilometriä niin eiköhän siitä kerkeä akuuttihoitoa vaativa henkilö jo menehtyä ennekuin Rovaniemestä näkyy edes vilausta. Nyt järki käteen! Miksi te haluatte tuhota Lapin lääniä! Jos jostakin pitää säästää niin vähentäkää niitä johtajien virkoja sekä palkkoja ja kokouspalkkioita!" Todella pettynyt

" 'Mitä enemmän potilaita ohjautuu Ouluun tai muille hyvinvointialueille, sitä vähemmän Lapin hyvinvointialueen rahoituksesta voidaan käyttää alueella sijaistevien palvelujen ylläpitämiseen. Lakisääteinen valinnanvapaus kannustaa meitä palvelujen laadun ja asiakaskokemuksen parantamiseen.' Tässä vastauksessa hieman paistaa se sellainen ylimielinen ja syyllistävä asenne heitä kohtaan ketkä valitsevat hoitopaikaksi muun kuin Laphan…." ****

"Tajuattehan te että Länskän alasajo johtaa myös siihen että koko Lapha ennen pitkää yhdistetään Oulun alueeseen ja sitten ajetaan alas myös Rovaniemen sairaala? Nyt olisi Lapin ehdottomasti pitänyt olla yhtenäisenä ja pitää kiinni kahdesta sairaalasta. Eivät helsinkiläiset lähde Turkuun tai Tampereelle synnyttämään tai päivystykseen. Painetta vain torniolaisministerille!" -Ihmettelen syvästi

"Minä ainakin menisin toimiviin tiloihin työskentelemään Rovaniemelle uusiin tiloihin LKS:ään Länskästä. Länskä ei ole enää potilasturvallinen, todistamme tämän päivittäin työssämme. Pohteen ensihoitajat kutsuivat päivystystämme navetaksi, ja sitä se kyllä on. Potilasturvallisuus ei toteudu, minkäänlaista tietosuojaa ei ole. Asialle ei voida tehdä mitään, koska seinät tulevat vastaan. Peruskorjaaminenkin on kallista. Osa meistä meri-lappilaisista ajattelee myös potilasturvallisuutta, ja sitä, että Lapha järjestää vanhusten huollon yms. alueellamme. Jos me pidämme kiinni Länskästä, menemme Ouluun hoidettavaksi, lyömme itseämme jalkaan, sillä tämä kaikki raha mitä Ouluun menisi, on poissa myös muualta Laphan toiminnasta, kuten vanhusten palvelutaloista täällä Kemissä. Suurinosa meistä meri-lappilaisista ymmärtää tämän yllä olevan kirjoitukseni, pieni osa meistä pitää enää Länskän puolta tai uhkailee Ouluun menemisellä." -LPKS hoitaja, joka mielellään lähtee töihin potilasturvalliseen sairaalaan

"En koe olevani turvassa, jos menen kotipaikkakuntani sairaalaan, Länsi-Pohjan keskussairaalaan synnyttämään. Oli huolestuttavaa lukea, että synnytysten määrät täällä meillä ovat niin alhaiset! Aion esikoiseni mennä synnyttämään LKS:ään, jo imetysneuvonnankin takia. Pahoittelen muille Meri-Lappilaisille, mutta en antaisi itselleni anteeksi, jos elämäni tärkein hetki pilattaisiin sillä, ettei Länskässä ole tarpeeksi synnytyksiä osaamisen ylläpitämiseen." -Takinkääntäjä(kö)?

"Rovaniemeläisillä tai kellään muullakaan Meri-Lapin ulkopuolella asustelevalla ei kiinnosta Länsi-Pohjan keskussairaalan tulevaisuus. Sillä sitä ei ole. Hävetkää, että olette myyneet itsenne Mehiläiselle! Terveyskeskus toimintaa ehdottomasti alkakaa kehittämään, saadaan Länskästä hyvä tk-sairaala." -Motarilla syystäkin iso nopeusrajoitus!

"Lapin keskussairaalassa nyt jo pitkät jonot. Miten siellä pystytään merilappilaisetkin hoitamaan? Toki palkkaamalla lääkäreitä ja hoitajia. Mistä heille asunnot Roissa? Ei ole kysymys, että tulevat yksinään. Perhe usein muuttaa mukana. Iso ongelma!" -Järjen käyttö sallittu!

"Ylemmän Lapin kohdalla suunnitelmat varmaankin järkeviä. Länsi- Pohjan alueen asukkaat ovat tottuneet käyttämään Oysin lääkäri palveluita koska Oys on ollut jo hoitopaikka silloin kun palvelua ei ole LPKS: ssa. On luonnotonta lähteä ylemmäksi Lappiin outoon sairaalaan hoitoon, vastoin siis aiempaa historiaa. Täällä Länsi- Pohjassa ihmiset valitsevat siis Oys palvelut LKS sijaan. Myös luottamus hoidon tasoon on parempi." -Jaana

"Toivottavasti saamme entistä enemmän vastaavanlaisia ulkoistuksia kuin jo nyt Länsi-Pohjan alueella on. Ei muuta kuin terveyskeskus kerrallaan kilpailuttamalla etsimään palvelun tarjoajaa. Saadaan todennäköisesti toimintaa tehostettua ja niitä parhaita käytäntöjä tuotua sieltä yksityiseltä julkiselle. Parhaassa tapauksessa saadaan myös säästöjä." -Lappilainen

"Ehdotus säästöihin. Ennakoivan hoitosuunnitelman käyttöönotto laphan alueella. Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma parantaa potilaan saamaa hoitoa ja elämänlaatua, auttaa läheisten jaksamista ja kohdentaa resurssit oikealla tavalla Hyvin järjestetty saattohoito vähentää merkittävästi päivystyskäyntejä ja hoitoaikoja sairaalassa. Kustannuksiin vaikuttaa asiakkaan hoidon tarve ja muoto. Elämän loppuvaiheessa ilmenevät vaikeat oireet voivat johtaa toistuviin päivystys- ja sairaalakäynteihin, kuten hoitamattomat oireet, puutteellinen tuki ja turvattomuus. Päivystyskäyntejä voidaan vähentää, kun asiakkaiden ennakoiva palliatiivinen hoito on järjestetty hyvin ja henkilökunnalla on riittävä osaaminen. Ajoissa tehty hoitosuunnitelma vähentää sekä elämän loppuvaiheen sairaalahoidon tarvetta että sairaalakuolemia. Lisäksi sillä on vaikutusta lääkehoitokuluihin, tehohoidon ja laboratoriotutkimuksen kustannuksiin." -saattohoito

"Toimintamallinen kehittäminen on tärkeää. Painehaavat maksavat. Osaamista ja ennaltaehkäisyä tarvitaan. Painehaavat ovat yleisiä ikääntyneillä ihmisillä. Ikääntymisen seurauksena iho ohenee ja haurastuu. Painehaavalla tarkoitetaan ihonalaisen kudoksen tai ihon vauriota, jonka on aiheuttanut paine, ihon venyttyminen tai ihoon kohdistunut hankaus. Painehaavat syntyvät tyypillisesti kehoon sellaisiin kohtiin, jossa on luinen uloke. Yleisiä kohtia kehossa ovat lonkan alue, kantapää ja kehräsluu, istuinluut sekä lantion seutu. Painehaavojen syntyyn vaikuttavia riskitekijöitä ikääntymisen lisäksi ovat: liikkumattomuus, kudokseen kohdistuva pitkittynyt kohtisuora staattinen paine, ihon kosteus, inkontinenssi, hikoilu, ravitsemuksen häiriöt ja sairaudet. Painehaavoja esiintyy noin 5-15 %:lla potilaista kotihoidossa, sairaaloissa ja hoitolaitoksissa ja sairaaloissa. Painehaavoista aiheutuvat kustannukset Suomessa ovat satoja miljoonia euroja vuodessa. Painehaavojen ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin haavojen hoitamisesta syntyvät kustannukset. Sosiaalipalveluissa/kotihoidossa on siten hyvä pyrkiä painehaavojen synnyn tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. Stepit • Tunnista painehaavojen synnyn riskitekijät. Hyödynnä validoituja riskimittareita (mm. Braden, SRS- mittari ja The Norton Scale). • Arvioi, seuraa ja tue asiakkaan hyvää ravitsemustilaa. • Seuraa jatkuvasti asiakkaan ihon kuntoa. • Kiinnitä huomioita asiakkaan hygienian hoitoon sekä virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn. Laadi tarvittaessa yksilöllinen inkontinenssin hallintasuunnitelma. • Suojele ihoa venytyksen ja paineen aiheuttamilta vaurioilta. Vältä asiakkaan siirroissa liikkeitä, jotka aiheuttavat ihon venyttymistä tai lisääntyvää kudospainetta. Käytä siirtymisen apuvälineitä. • Vähennä vuodepotilaiden asentohoidolla kudokseen kohdistuvaa painetta. • Huolehdi hikoilevan asiakkaan vuodevaatteiden vaihdosta riittävän usein. • Auta asiakasta valitsemalla hengittäviä materiaaleja sekä vaatteissa että vuodevaatteissa. Mikäli asiakkaalle on hyvästä ennaltaehkäisystä huolimatta syntynyt painehaava ryhdy toteuttamaan laadukasta haavanhoitoa. Tutustu painehaavojen hoitosuosituksiin ja hyödynnä haavanhoitajien asiantuntemusta asiakkaan hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. • Huolehdi haavanhoito-osaamisestasi. • Kirjaa ja seuraa haavanhoidon toteutusta huolellisesti. Hyödynnä valokuvausta hoidon seurannassa. • Tue asiakasta. • Konsultoi haavanhoidon asiantuntijoita. Lisätietoja Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Hoitotyön tutkimussäätiö. Painehaavamateriaali. Suomen Haavanhoitoyhdistys ry" -Painehaavojen ennaltaehkäisyllä säästöjä

"Sairaalainfektiot ovat tärkein sairaaloiden potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä, ne lisäävät ratkaisevasti terveydenhuollon kustannuksia. Sairaalainfektioiden ehkäisy on yksi kannattavimmista ekäisevän terveydenhuollon toimista. Tarvitaan hygieniapassin suorittamista ja koulutusta. Hygieniayhdyshenkilöt työyksikköihin. Hyvästä hygieniasta huolehtiminen kuuluu kaikille sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöille. Henkilökunta ymmärtää hygienian merkityksen, hygieeniset toimintatavat ja toimenpiteet sekä pitää huolen siitä, että puhtauden ja siisteyden ohjeita noudatetaan toimintayksikössä ja kotikäynneillä järjestelmällisesti. Hyvän hygienian noudattaminen kuuluu myös asiakkaille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen. Stepit • Desinfioi kätesi ennen kuin kosketat hoidettavaa henkilöä. Tämä estää mikrobien siirtymisen omista käsistäsi hoidettavaan henkilöön. • Desinfioi kätesi juuri ennen aseptista toimenpidettä. Silloin suojaat hoidettavaa henkilöä myös hänen omilta mikrobeiltaan. • Desinfioi kätesi aina, kun olet käsitellyt eritteitä ja aina suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Näin estät mikrobien siirtymisen hoidettavasta henkilöstä itseesi ja ympäristöön. • Desinfioi kätesi, kun olet koskettanut hoidettavaa henkilöä ja hoitotapahtuma on päättynyt tai keskeytynyt. Estät mikrobien siirtymisen hoidettavasta henkilöstä itseesi ja ympäristöön. • Hoidettavan henkilön sairaana ollessa desinfioi kätesi, kun olet koskettanut jotain hänen lähiympäristössään sijaitsevaa esinettä, oven kahvaa tms. silloinkin kun et ole koskettanut sairaana olevaa henkilöä. Siten estät mikrobien siirtymisen hoidettavasta henkilöstä itseesi ja ympäristöön. (Lähde: Maailman terveysjärjestö WHO:n muistisäännöt hyvään käsihygieniaan) Vuonna 2017 päivitetyn tartuntatautilain mukaan myös sosiaalihuollon toimintayksiköiden on torjuttava suunnitellusti hoitoon liittyviä infektioita." -Sairaalainfektioiden ehkäisyllä säästöjä

"'Rovaniemeläisillä tai kellään muullakaan Meri-Lapin ulkopuolella asustelevalla ei kiinnosta Länsi-Pohjan keskussairaalan tulevaisuus. Sillä sitä ei ole. Hävetkää, että olette myyneet itsenne Mehiläiselle! Terveyskeskustoimintaa ehdottomasti alkakaa kehittämään, saadaan Länskästä hyvä tk-sairaala. -Motarilla syystäkin iso nopeusrajoitus!' Mitä ihmeen hävettävää siinä on että toiminta on ulkoistettu Mehiläiselle? Palvelu pelaa ja on nykyaikaista (esim. Digiklinikka), henkilöstö käsittääkseni viihtyy paremmin kuin ennen.... Toivottavasti hyvinvointialue seuraa esimerkkiä ja aloittaa mittavat ulkoistukset mm. terveyskeskuksien osalta. Josko vaikka saataisiin säästöä ja palvelut paremmiksi." -pörriäinen

"Hei! Olen Muoniosta, joten kommentoin siitä näkökulmasta Muoniossakin tärkeä työllistävä asia on matkailu. Näin radikaali sopeuttaminen olisi uhka myös turisteille. Oletteko ottaneet huomioon sen, että esim. Muoniossa ei ole yksityisiä terveyspalveluntuottajia? Kyllä tämän perän asukkaille palvelut huononevat radikaalisti Oletteko laskeneet kuljetuskustannuksia? Miten kalliiksi tulee kuljettaa potilasta ympäri Lappia? Julkinen liikenne on minimoitu. Mitenkä omainen pääsee esim. suunniteltuun Sodankylän kuntoutussairaalaan katsomaan omaistaan. Uskotteko, että hoitohenkilökunta suostuu mahdollisiin sopeuttamisohjelmiin? Itse uskon niin, että monet vaihtavat alaa, eli henkilökuntavajaus nähdäkseni jatkuu." -poislapistajapian

"Ikääntyneet jotka asuvat sivukylillä alkavat tarvita palveluita yhä enempi ja enempi ikääntymisen myötä. Sodankylässä kotihoito ei käy kuin kerran viikossa asiakkaan luona, jos matkaa tulee yli 10km. Tästä tulee suuri kustannus kysymys, koska nämä ikääntyneet, jotka asuvat esim. 30 km päässä joutuvat tehostettuun palveluasumiseen. Tai heille joudutaan tarjoamaan palvelua ostopalveluna. Jos hoitohenkilökuntaa palkattaisiin enempi, ja he kävisivät myös sivukylillä syntyisi varmasti säästöä. Esim Kemijärvellä kotihoito käy päivittäin tämmöisten asiakkaiden luona. Etäkotihoitoa tarjotaan kyllä sivukylille, mutta aina se ei ole mahdollista. Voisiko myös olemassa olevat asiakkaat pohtia läpi saisiko heiltä fyysisiä käyntejä vaihdettua etäkäynneiksi? Näin myös resurssia yltäisi paremmin sivukylille. Mitä tulee johtoon ja hyvään esimiestyöhön.. Tässä on menty pieleen, ja esihenkilöiden negatiivisuus ja se että heitä ei tavoita aiheuttavat vaan kustannuksia, koska henkilöstö väsyy. Näin ainakin itäisellä alueella sosiaalipuolella ikääntyneissä. Sairaanhoitajat kotihoidossa: suurinpiirtein samankokoiset kunnat Kemijärvi ja Sodankylä, kemijärvellä on 4 sairaanhoitajaa ja sodankylässä 10. Sodankylässä välitön työaika on alle 10 prosenttia. Olisiko kustannusten kannalta fiksuinta että myös sairaanhoitajat ottavat esimerkiksi kotihoidon lähihoitajien käyntejä päivittäin vaikka 1-3. Näin välitön työaika olisi sama kuin Kemijärvellä. Palveluohjaus: Ikääntyneet ja työikäiset, pitäisikö heidät yhdistää saman johdon alle? Tekevät töitä rinnakkain ja työnkuva ovat samanlaisia. Useimmiten myös yhteistyössä heillä yhteisiä asiakkaita. Huoli-ilmoituksissa monesti vaikka on alle 65 vuotias tarvitsee hän ikääntyneiden palveluohjaajaa, koska takana voi olla terveydelliset asiat. Tai toisin päin, yli 65 vuotias tarvitsee raha-asioihin työikäisten palveluohjaajaa. Aiheuttaisi kustannusvaikutuksia, koska asiakas saisi tarvitsemansa palvelun vain yhdeltä palveluohjaajalta, eikä tarvitse siirtää asiakasta toiselle. Nyt tällä hetkellä on useita asiakkaita että kumpikin palveluohjaaja käyvät tekemässä arviot ja asiakas käynnit. Asiakasmaksut: Jos peruuttamattomien käyntien maksuja nostaa esimerkiksi parilla eurollakin, saadaan siitä rahaa, sekä ne voivat myös vähentyä. Alueiden yhdistäminen: Voisiko miettiä yhdistämistä esim. itäinen ja etelä. Länsi ja pohjoinen? Saisiko tällä toiminnalla myös säästöjä aikaan. Ei tarvitsisi niin monta ylemmän johdon henkilöä?" -ideoita

"Välinehuomlon keskittäminen päätöntä, miten takaate että kuljetus tapahtuu steriilisti, eteivät välineet huku? Esim sodankylä muy välinehuollon palveluita 5 yksityisele lääkärisemalle, tästä saatte hieman tuloja joilla kattaa vaikka työntekijän palkkoja yms.. Uskoisin että sodankylä johon vasta kunta hankki kunnonlaitteet ennen laphaa kykenisi hoitamasn lähellä olevien kuntien välinehuoltoa." -Pienistä puroista syntyy tuloja

"Muonion vuodeosaston tarpeellisuus jo pelkästään kuntalaisten ja matkailun takia ehdottoman tärkeä. Mutta nykyään kun ilmastoasiat ovat kaikkialla ykkösasia, niin pitäisi miettiä myös siltä kantilta, kuinka paljon lisää taksien ja ambulanssien ajoa Kittilään ja Rovaniemelle jos täällä ei ole minkäänlaista ilta ja yöpäivystystä ja vuodepaikkoja niitä tarvitseville. Ei varmaan tule loppujen lopuksi halvemmaksikaan. Taksikuskit rikastuu ja loputkin hoitajat hakeutuu muihin töihin, tämän kaiken kyykyttämisen vuoksi. Kunnat on vuosikausia kyenneet pitämään terveyskeskuksia toiminnassa ja hyvinvointialueet tuhoavat kaiken vuoden jälkeen." -Kohta entinen hoitaja

"Jaksaa vielä ihmetellä, että täällä jotkin jaksaa mennä sen taakse, ettei aluevaltuustossa olisi tietämystä missä ns. ruohonjuuritasolla mennään. Väitteellä ettei hoitoalan ammattilaisia kuulla ei pidä paikkaansa ja on edesvastuutonta väittää niin, koska työntekijöitä kuultu. Kuuleminen ei tarkoita, että heidän mielipiteen mukaan mennään, isossa kokonaisuudessa pitää huomioida monia asioita. Ikäihmiset ovat hyvin heterogeenista porukkaa, osa hallitsee yhä paremmin digiasioita, siinäkään ei voi yleistää. Digipalvelut voivat parhaimmillaan säästää asukkaalta yli 100 km lääkärireissun ja tuntien odottamisen jossain tk:n tai sairaslan aulassa, jossa voi pahimmillaan vielä saada jonkun infektion toiselta potilaalta. Lapissa kuin myös muualla Suomessa syntyvyys sitä luokkaa, ettei ensihoidolla tule olemaan vaikeuksia synnyttäjien kuljettamisessa, moni kuitenkin tulee synnyttämään kiireettömällä, kuten läheisen kyydillä. On selvää, että nykyisellä asukasmäärällä Lappi ei tarvitse kahden sairaalan palveluja, vaan ne pitää pystyä tuottamaan yhden sairaalan toimesta, johon voidaan keskittää erikoisosaaminen. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla erikoisosaamisen keskittäminen Oysiin ja Lapin hyvinvointialueen liittäminen myös Pohjois-Pohjanmaahan. Paljon vedotaan siihen, että hallintoa pitäisi leikata, mielestäni voidaan kyllä selvittää asiaa, mutta siitä tuskin isoja, ainakaan 100milj säästöjä saadaan. Valtuutettujen kokouspalkkioista leikkaamista usein esitetään, mutta saatetaan unohtaa, kuinka paljon aikaa aluevalaltuutetuilla kuluu asioihin perehtymiseen kokousten ulkopuolella. Viranhaltioita syytetään palvelujen näivettämisestä, unohtuuko kuitenkin sitä sanoessa, että päätökset tekee kuitenkin aluevaltuutetut viranhaltijoiden esityksistä. Viranhaltijoiden pitää tehdä esityksiä mistä säästöt otetaan, muuten toimivat vastoin määräystä, näistä ehdotuksista aluevaltuutetut vaikuttavuusarvion kautta tekevät lopulliset päätökset." -Ei ole helppoja tai vaikeita päätöksiä, ainoastaan päätöksiä

"Nykyisin terveydenhoitoa pitäisi kutsua sairaudenhoidoksi ja terveyskeskuksia sairauskeskuksiksi, sillä palvelua saadaksesi sinun pitää ensin olla tarpeeksi sairas. Todellisia terveyttä ylläpitäviä palveluja ei ole tarjolla. Liian usein hoito on sitä, että keskitytään vain oireeseen, eikä katsota kokonaisuutta ja lyödään vartin vastaanottoajan päätteeksi lääkeresepti kouraan oireen poistamiseksi. Tavoitteena pitäisi olla aina syyn selvittäminen ja asiakkaan terveyden palautuminen. Jos kotimaisessa tv:n viihdeohjelmassa lääkäri saa ruokavalion muutoksilla ja sopivien liikuntamuotojen etsimisellä ja lisäämisellä esim. diabetesta ja sydänverisuonitauteja estettyä tai riskiä pienennettyä, niin luulisi sen olevan mahdollista paljon laajemmassakin mittakaavassa. Verenpaine- tai diabeteslääkereseptin sijasta pitäisi tarjota ensin riittävän pitkä jakso ravintoterapiaa ja ohjattua liikuntaa. Elintapojen muutos säästäisi monelta lääkereseptiltä ja lisäsairauksilta. Tällöin puhuttaisiin nimenomaan terveydenhoidosta ja terveyden ylläpidosta. Hyvinvointia tukevia hoitomuotoja pitäisi myös olla tarjolla ja niihin pitäisi suhtautua avoimemmin, eikä pitää huuhaana tai puoskarointina. Esim. akupunktio, vyöhyketerapia ja kuivaneulaus ovat koko kehoon vaikuttavia hoitoja, joilla autetaan kehoa hoitamaan ja parantamaan itse itseään. Näissä lähdetään nimenomaisesti selvittämään oireita aiheuttava syy ja keskitytään sen poistamiseen ja hoitamiseen. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa keho vaikuttaa mieleen ja päinvastoin. Henkinen kipu voi oireilla fyysisenä kipuna, johon ei mikään lääkekuuri auta." -Hyvinvointia lisää

nappi sairaaloiden työnjako

nappi vuodeosastot

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Asset Publisher

  1. Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä
    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden...

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

    13.5.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella

    Länsi-Pohjan keskussairaala

    13.5.2024

    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

    Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

    –Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

    Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

    Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

    Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

    Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

    Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

    Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

    Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

    Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

    Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

    Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

    –Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

    Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
     

    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä
    13.5.2024
    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden...
    Länsi-Pohjan keskussairaala talvella

    Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä


    Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

  2. Lapin hyvinvointialueella lähdetään selvittämään kahta eri vaihtoehtoa perusterveydenhuollon sairaalahoidon järjestämiseksi tulevaisuudessa
    Lapin hyvinvointialueella on 440 perusterveydenhuollon sairaansijaa, jotka jakautuvat 8–42 paikan...

    Lapin hyvinvointialueella lähdetään selvittämään kahta eri vaihtoehtoa perusterveydenhuollon sairaalahoidon järjestämiseksi tulevaisuudessa

    28.3.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueella lähdetään selvittämään kahta eri vaihtoehtoa perusterveydenhuollon sairaalahoidon järjestämiseksi tulevaisuudessa

    28.3.2024

    Lapin hyvinvointialueella on 440 perusterveydenhuollon sairaansijaa, jotka jakautuvat 8–42 paikan osastoiksi 19 eri paikkakunnalle. 

    Vuodeosastohoidon kustannukset ovat Lapissa maan korkeimmat: Vuonna 2022 kustannukset olivat Suomen keskiarvoa 81 prosenttia korkeammalla tasolla. 

    Yksi iso haaste on vuodeosastoilla ympärivuorokautiseen palveluasumiseen jonottavat henkilöt, joita on osastoilla keskimäärin noin 120 eli lähes kolmasosa kaikista sairaansijoista. 

    Perusterveydenhuollon sairaalahoidon nykytilaa on esitelty aiemmassa uutisessamme

    Kaksi skenaariota

    Lapin hyvinvointialueella on ryhdytty tekemään vaikuttavuusarviointia ja tarkempaa tarkastelua kahdesta erilaisesta vaihtoehdosta, miten sairaansijat jakautuvat Lapissa ja mikä niiden tarkoitus on.

    Molemmissa vaihtoehdoissa kaikilla paikkakunnilla olisi saatavilla kotisairaalapalvelua. Niillä paikkakunnilla, joilla ei sijaitsisi vuodeosastoa, järjestettäisiin palvelut kotisairaalan, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja ensihoidon yhteistyönä niin, että mahdollisimman suuri osa sairaanhoidon tarpeesta voidaan hoitaa omalla paikkakunnalla.

    Ensimmäisessä vaihtoehdossa on esillä niin sanottu lähisairaalamalli, jolloin Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Tässä mallissa 7 pientä osastoa yhdistetään isompiin, sekä jäävistä osastoista viidessä lisätään ja viidessä vähennetään sairaansijoja. Sairaansijamäärä vähenisi noin 20% vuoden 2023 tasosta.

    Lähisairaalamallissa 86 prosenttia Lapin asukkaista asuu 30 kilometrin säteellä lähimmästä lähisairaalasta tai akuutti- ja kuntoutussairaalasta.

    Toinen vaihtoehto eli niin sanotut vahvat terveyskeskussairaalat yhdistäisi 12 pienempää vuodeosastoa isompiin. Jäljelle jäisi siis 11 vuodeosastoa seitsemälle paikkakunnalle. Sairaansijamäärä vähenisi noin 40 % vuoden 2023 tasosta. 

    Vahvat terveyskeskussairaalat –mallissa akuutti- ja kuntoutussairaalat sijaitsisivat Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Kittilässä, Ivalossa, Sodankylässä ja Kemijärvellä. Malli ei sisällä lähisairaaloita. Tässä mallissa 79 prosenttia Lapin asukkaista asuu 30 kilometrin säteellä lähimmästä akuutti- tai kuntoutusosastosta.


     

    Tarkemmat analyysit tehdään ennen valtuuston päätöstä

    Lapin hyvinvointialue on käynnistänyt tarkemmat selvitykset kahden eri skenaarion toteuttamisedellytyksistä. Tämänhetkinen kustannushyöty, joka on laskettu toimintakuluista, olisi lähisairaalamallissa noin 11,3 milj€ ja vahvojen terveyskeskussairaaloiden mallissa noin 19,7 milj€. Lukuja lähdetään nyt tarkentamaan.

    Toimintakulujen keventämiseksi on kahden eri vaihtoehdon lisäksi tunnistettu myös muita mahdollisia toimia.

    1. Hoitojaksojen kestoissa on suurta vaihtelua osastojen kesken ja hoitojaksoja lyhentämällä voitaisiin säästää hoitopäivien aiheuttamissa kuluissa. Mahdollisia toimintaan liittyviä syitä pitkille hoitojaksoille ja jatkohoitopaikkaa jonottavien korkealle määrälle ovat erimerkiksi
      • Jatkohoitopaikkaa odottavat, jotka pärjäisvät myös kotona. Selvityksen mukaan osastoilla odottavien kunto ei ole ollut merkittävästi kotona odottavia huonompi. Riskinä tilanteessa on ylihoito.
      • Potilaiden pitäminen hoitojaksoilla pidempään käyttöasteiden nostamiseksi
    2. Toimintakulut asukasta kohden ovat tyypillisesti pienemmät alueilla, joissa sairaansijojen määrä asukasta kohden on matalammalla tasolla.
      • Jos kaikilla alueilla asukaskohtaiset kustannukset olisivat esimerkiksi Kemin tasolla (3. Edullisimmat asukaskohtaiset kustannukset Lapissa), voitaisiin nykytilaan verrattuna saavuttaa 12,5 miljoonan euron säästöt
    3. Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon osastohoito ja erikoissairaanhoito voitaisiin toteuttaa yhtenäisinä kokonaisuuksina
      • Yhdistämällä toimintoja saavutetaan synergiaetuja, muun muassa samojen tukipalvelujen hyödyntäminen ja siirtokustannusten vähentäminen
    4. Useampia osastojen keskittämällä Länsi-Pohjan alueella Kemiin voitaisiin saavuttaa kustannustehokkuutta: isommat osastot useiden pienten osastojen sijasta.
       

    Lapin hyvinvointialueella lähdetään selvittämään kahta eri vaihtoehtoa perusterveydenhuollon sairaalahoidon järjestämiseksi tulevaisuudessa
    28.3.2024
    Lapin hyvinvointialueella on 440 perusterveydenhuollon sairaansijaa, jotka jakautuvat 8–42 paikan...

    Lapin hyvinvointialueella lähdetään selvittämään kahta eri vaihtoehtoa perusterveydenhuollon sairaalahoidon järjestämiseksi tulevaisuudessa


    Lapin hyvinvointialueella on 440 perusterveydenhuollon sairaansijaa, jotka jakautuvat 8–42 paikan osastoiksi 19 eri paikkakunnalle.  Vuodeosastohoidon kustannukset ovat Lapissa maan korkeimmat: Vuonna 2022 kustannukset olivat Suomen keskiarvoa 81 prosenttia korkeammalla tasolla.  Yksi iso haaste on vuodeosastoilla ympärivuorokautiseen palveluasumiseen jonottavat henkilöt, joita on osastoilla keskimäärin noin 120 eli lähes kolmasosa kaikista sairaansijoista.  ...

  3. Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee
    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu etenee rivakkaa vauhtia. Lapin sairaaloiden työnjaon...

    Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee

    19.3.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee

    19.3.2024

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu etenee rivakkaa vauhtia. Lapin sairaaloiden työnjaon osalta on tehty suuntaviivoja, joita lähdetään tarkentamaan aluevaltuustolle 22.4.2024 esitettävään palvelustrategiaan.

    Tavoitteena on, että Lapissa on jatkossa yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus kahdessa eri sairaalarakennuksessa, kahdella eri paikkakunnalla. Palvelut järjestetään kaikille hyvinvointialueen asukkaille tasavertaisesti. Yhtenäistämistyö etenee vaiheittain. 

    Ensimmäisessä vaiheessa akuuttiklinikan toiminta ja päivystävien erikoisalojen lääkärityö Länsi-Pohjan keskussairaalassa siirtyy Lapin hyvinvointialueen tuotantovastuulle vuoden 2025 alusta. Muutos tehdään, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan kiireellistä hoitoa ei voida ulkoistaa. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimusta on tältä osin muutettu. Tällä ei ole suoraan vaikutuksia palveluihin tai kustannuksiin, mutta osalla henkilöstöä työnantaja vaihtuu. 

    Vuodelle 2025 suunnitellaan myös muutoksia päivystystä edellyttäviin palveluihin. Synnytykset ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisivät laphan alueella Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Molemmissa sairaaloissa jatkuisi edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja vähintään osittain radiologian ja kirurgian erikoisaloilla. Länsi-Pohjan keskussairaalan osalta valmistellaan lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautisen erikoislääkäripäivystyksen lopettamista ja kirurgian päivystyksen supistamista. Muutokseen ja sen aikatauluun vaikuttaa se, että hyvinvointialueelle ei ole siirtymässä Mehiläinen Länsi-Pohjalta nykyisten päivystystoimintojen ylläpitämiseen tarvittavaa määrää lääkäreitä. 

    Yksi kokonaisuus kahdessa sairaalassa 

    Lapin molemmissa sairaaloissa on tärkeää turvata suunnitellun leikkaustoiminnan edellytykset. Tavoitteena on, että potilaat siirtyvät jatkossa yhteen leikkausjonoon kahden sijaan. Alkuvaiheessa sairaaloista ei ole mahdollista muuttaa osastohoitojaksoja merkittävästi, sillä on otettava huomioon käytettävissä olevat tilat, tukipalvelujen riittävyys sekä hoitotyön osaaminen ja saatavuus. 

    Työnjakoa tehdään erikoisalojen ja toimenpidekokonaisuuksien sisällä hyödyntämällä molempien sairaaloiden kapasiteettia. Pientä käyttäjäkuntaa koskevia ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä keskitetään sairaalakohtaisesti. Molemmissa sairaaloissa säilyy tehovalvontatasoinen hoito. 

    Yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan optimointi tulevaisuudessa 

    Seuraavissa vaiheissa sairaaloiden työnjakoa on tärkeää optimoida, erityisesti ennakkoon suunnitellussa toiminnassa. Toimintaa, joka ei ole päivystyksellistä kehitetään niin, että Oulun yliopistollisen sairaalan ostoja pystytään vähentämään. Samalla tiivistetään yhteistyötä OYS:n kanssa, jolloin potilaita voitaisiin ohjata myös Oulusta Lapin hyvinvointialueelle. 

    Myöhemmissä vaiheissa tulee päätettäväksi myös erikoissairaanhoidon järjestämistavan valinta, esimerkiksi Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuskauden päättyessä vuonna 2033. 

    Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee
    19.3.2024
    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu etenee rivakkaa vauhtia. Lapin sairaaloiden työnjaon...

    Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee


    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu etenee rivakkaa vauhtia. Lapin sairaaloiden työnjaon osalta on tehty suuntaviivoja, joita lähdetään tarkentamaan aluevaltuustolle 22.4.2024 esitettävään palvelustrategiaan.